Moottorisahan ketjun kytkentä



Samankaltaiset tiedostot
on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Luvun 10 laskuesimerkit

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Akselikytkimet & Kiinnitysholkit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vetopalkit ja vetokytkimet

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luvun 5 laskuesimerkit

Aaltoliike ajan suhteen:

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Luvun 12 laskuesimerkit

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Luvun 5 laskuesimerkit

BrakeWIN. Ja teoreettinen jarrulaskenta. Copyright (c) Rekkalaskenta Oy

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Vaihtolavetti 3 aks Siimet T

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Luvun 10 laskuesimerkit

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

JARRUKILVET Eteen levyjarruille, T Eteen levyjarruille, 02/ Taakse vasen, T Taakse oikea, T-1 68-

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie Vantaa t f

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

SIDE-BY-SIDE KAHDELLE (PERUSMALLI)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.

DATAFLEX. Vääntömomentin mittausakselit DATAFLEX. Jatkuvan päivityksen alaiset tiedot löytyvät online-tuoteluettelostamme, web-sivustosta

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

DriveLineWIN. Lähtötiedot

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

Kon Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op)

FY6 - Soveltavat tehtävät

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

Käyttöohje, yleistä. Sivu 1

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Massakeskipiste Kosketusvoimat

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

ERGOLATOR. Henkilökohtainen nostoapulaite kg. ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut ja arvostelu.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla:

Miltä työn tekeminen tuntuu

* _1216* Käyttötekniikka \ Käyttölaiteautomatisointi \ Järjestelmäintegrointi \ Palvelut. Korjaus. Synkroniservomoottorit CFM71 CFM112

Belt Pilot käyttöohje, yleistä

Luentojen viikko-ohjelma

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Kiilahihnapyörä. Kiilahihnan mitoituksessa käytetään hihnapyörähalkaisijan mittaa D m. hihnaprofiili SPZ. [

tai tai X

Jani-Matti Hätinen Työn pvm assistentti Stefan Eriksson

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Venetrailerit ja peräkärry käyttö ja turvallisuus ohjeet

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.


Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg

Voimanoton valinta. Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta. Scania Truck Bodybuilder 22: Painos Scania CV AB 2016, Sweden 1 (15)

Luento 13: Periodinen liike

TEKNISET TIEDOT Pakokaasukela sarja 865, jousipalautteinen

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Suurempi Kapasiteetti: VM-30/35 isoilla poikkiliikkeellä optimoitu suorituskyky isoihin kappaleisiin.

sylinteri- ja rasiamalliset magneettikytkimet

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) ,5 R11 R11

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Luento 10: Työ, energia ja teho

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

3. Bernoullin yhtälön käyttö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

m 3 /h

Erstantie 2, Villähde 2 Puh. (03) , Fax (03) anstar@anstar.fi Käyttöohje

Kitkapalat, tiivistysrengas, välilevy, pyöreä jousi, rullalaakerit ja ruuvi

Transkriptio:

Moottorisahan ketjun kytkentä Moottorisaha kiihdytetään tyhjäkäynniltä kierrosnopeuteen 9600 r/min n. 120 krt/h. Mikä on teräketjun keskipakoiskytkimen kytkentäaika ja kuinka paljon kytkin lämpenee, kun ketjun ja terälaipan välisestä kitkasta aiheutuu n. 0,1 Nm kitkamomentti? Kytkimen akselille redusoitu massahitaus on n. 0,0002 kgm 2. Kytkimen ulkopinnan syvyys on 12 mm. Yhden levyjousen jousivakio on n. 33 N/mm. Kytkimen kengän massa on n. 50 g ja kengän painopisteen etäisyys kykimen keskipisteestä on n. 16,5 mm.

A(2:1) 2 1.5 A 67 1:1

1) Kytkentä-aika t k = J 2 * w 1 /(T K T L ), missä / (KOS 7.1-1) J 2 on käytettävän massahitaus = 0,0002 kgm 2 T L on kuorman momentti = 0,1 Nm T K on kytkentämomentti w 1 on kulmanopeus = 9600 r/min = 320*p rad/s 2) Kytkentämomentti T K T K = 2 * m * (F C F J ) * r k, missä m on kitkakerroin kytkinpinnalla = 0,2 (valurauta teräs) r k on kytkimen kytkentäpinnan säde = (67 4)/2 mm = 31,5 mm F C on kykimen punnusten keskipakovoima = m * w 1 2 * r c, missä m on yhden punnuksen massa = 50 g r c on punnuksen painopisteen etäisyys punnuksen kp:sta = 0,0165 m F C = 0,05 kg * (320*p rad/s) 2 * 0,0165 m = 834 N F J on kahden jousen jousivoima = 2 * 33 N/mm * 1,5 mm = 100 N

T K = 2 * 0,2 * (834 100) * 0,0315 N = 9,2 N kytkentä-aika t k on: t k = 0,0002 kgm 2 * 320*p * s 2 / (9,2 0,1) kgm 2 *s = 0,03 s 3) Lämpeneminen W K = (T * w 1 * t k ) / 2, missä T = T K + T L = 9,3 N W K = (9,3 * 320*p * 0,03) Nm / 2 = 140 Nm W H = 120 * 140 Nm / 3600 s =~ 5 W ( koska käynnistyksiä n. 120 / h) toisaalta W H = a * A * Dt, missä Dt on kykimessä syntyvä lämpötilaero A on kytkimessä vaikuttava jäähdytyspinta-ala A = p * 0,067m * 0,012m = 0,0025 m 2 a on lämmön siirtymiskerroin, jolle Niemann Band III antaa kaavan: a = 5,2 + 7 * (v) 3/4, missä v on jäähdytysilman nopeus

v = 160*p * 0,067 m/s = 33,7 m/s a = 103 W/m 2o C Dt = W H / (a * A) =~ 20 o C.

Levyjarrut Yksinkertaisin kitkajarruista on levyjarru. Levyjarrussa on jarrutettavaan akseliin kytketty levy (osa 1, kuva 1), jota sitten sivuilta puristavat koteloon (osa 2, kuva 1) sijoitetut jarrukengät (osa 3, kuva 1). Jarrukengät kuluvat helposti pienen poikkipinta-alansa vuoksi, mutta niiden halpuuden ja helpon vaihdettavuuden vuoksi tällä ei ole käytännöllistä merkitystä. Kuva 1. Auton levyjarru. Kuva2. Esimerkkejä jarrun käyttömekanismeista. Jarrumomentti M voidaan laskea kaavasta (huom. 2 kitkapintaa): M = 2 Fr, missä F on jarrukenkiä levyä vastaan puristava voima, r on jarrukenkien keskimääräinen säde (kts. kuva 1), on kitkakerroin jarrukengän ja levyn välillä. Käytetään yleisesti autoissa, rautatievaunuissa ja panssarivaunuissa. Levyt voivat myös kotelomaisilla välikerroksilla tuulettuvia (jäähdytys).

Sisäkenkäjarrut Tavallisin käyttö auton pyöräjarruna (etuvetoisen henkilöauton takapyörän jarru) Mekaanisella jarrumekanismilla toimivaa yksinkertaisinta tällaista ns. rumpujarrurakennetta esittää kuva 1. Jarru tehdään tavallisesti symmetriseksi, ts. 2 + = (kuvassa 1 es. muuttujilla). Kiertämällä jarrukenkien yläpäässä olevaa kiristyslaitetta saadaan jarrurummun sisällä olevat kengät puristumaan rumpua vastaan ja aikaansaamaan kitkamomentin. Jarrun mitat voidaan määrätä yhtälöstä:, missä M on jarrun momentti, B/R valitaan väliltä 0,24 0,56, P sall on 1,5 3,0 [N/mm2], on kengän keskuskulma [rad], R on jarrurummun sisäpinnan säde ja B on kitkapinnan leveys. Edellä olevassa kaavassa (1) on oletettu tasainen pintapaineen jakauma kitkapinnalle. Todellisuudessa pintapaineen jakauma on p = Csin kulma es. kuvassa 1) ja tällöin mitoitus perustuu kaavoihin:

Sisäkenkäjarrun kiristysmekanismit Riippuen jarrun jarrutusmekanismista voidaan nämä jarrut jakaa kahteen tyyppiin: 1. Jarrumekanismi sellainen, että kumpikin jarrukenkä painuu saman verran. Tällöin kummankin kengän kehällä on yhtä suuret paineet. Rakenne on esitetty kuvassa 1. Jarrumekanismin kiristysvoimat ovat: Kenkä 2 on ns. itsetehostava. 2. Kun mekaaninen jarrun kiristyslaite korvataan hydraulisella jarrusylinterillä, ovat kiristysvoimat yhtä suuret, mutta tällöin jarrutuspaineet kengillä ovat eri suuret. Voimat lasketaan nyt seuraavasti: