Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen
Ilmiö: Konsultointi sosiaalialalla Ongelmien analyysi/kehittämisehdotukset Keskustelu Suositukset/kehittämisehdotukset Kommenttikierros kirjallisesti i Lopullinen esitys Seminaariesitys syksyllä 2015
Vuorovaikutus ongelman ratkaisemiseksi Neuvottelu Asiakas Vastuu Sosiaalityöntekijä Konsultoija Neuvottelu Vuorovaikutus ongelman ratkaisemiseksi Tiedon sovelta minen Neuvot, toimintaohjeet Tilanne muuttuu Sosiaalinen ulottuvuus toimija Tieto
Esimies Muodolli nen Asiakas Vastuu Konsultaatio Sosiaali- työntekijä Epämuodollinen Näkökulma tässä Muita näkökulmia
Vuorovaikutus, tasavertaisuus, vapaaehtoisuus Vastuu Neuvot, selvennykset, toimintaohjeet = konsultaatio Miksi käytetään? Hyödyt Muodollinen/Epämuodollinen Neuvontaa vai ohjausta?
Sosiaalisen osaaminen on tietoa, taitoa ja erityisesti kykyä soveltaa niitä käytäntöön. Tieto Yhteiskuntatieteellinen/luonnontieteellinen asiantuntijuus Esimerkkinä lääkärien kollegiaalisuusohjeet Konsultaatio on lääkäreille itsestäänselvyys Erityis(kapea)osaaminen/laaja asiantuntijuus
1 Sosiaalityöntekijä konsultoi ulkopuolista tahoa tiedon hakemiseksi 2 Sosiaalityöntekijä hakee oman alansa sisältä konsultaatiota 3 Ulkopuolinen toimija konsultoi sosiaalityöntekijää 4 Konsultoidaan asiakasta itseään
Kysyminen kirjallisesti Kysymys: Minkälaista i tuottamasi teksti on? Kysymys: Miten dialogisuus/neuvottelu onnistuu verkkoneuvonnassa?
Dialogi vastaajan kanssa voi jäädä puutteelliseksi, dialogia käydään enemmänkin vastaajaryhmän kesken. k Vastaajaryhmä ei saa ilmoituksia it i kommenteista. t Ne pitää itse muistaa käydä katsomassa (tekniset jutut). (huom. muistutuksia alkaa tulla 25.5.15 alkaen) Tulkinta on tärkeä asia! Sisäistä dialogia vastaajien kesken voi kutsua ymmärtämisen kehäksi, eli hermeneuttiseksi kehäksi. Kysymys onkin siinä, miten tämä hermeneuttisen kehän tuottama ymmärrys välittyy konsultaatiota hakeneelle. Aina ei uskalla kirjoittaa tai uskalla antaa neuvoja. Voi antaa vain ohjausta tai omia kokemuksia. k k Kysymyksiin on tullut hyviä vastauksia ammattilaisilta, l tällöin tulee epävarmuus omista vastauksista. Asiantuntijat siis johdattavat konsultaatiokeskustelua (kokemusasiantuntija). Alun perin palvelua suunniteltaessa näkökulmana ei ole ollut dialogisuus. Pitäisikö dialogi siis mahdollistaa? Vastausten koostamisessa on joskus miettimistä jos on kaksi vastakkaista toimintaohjetta konsulteilta. Kysymykset y y ovat olleet lyhyitä, y jolloin niissä on vähän tietoa. Konsultointi jää tällöin sellaisten mahdollisuuksien kartoittamiseksi, joita kysymyksessä ei näy. Vastauksen pohjalla on vähän aineistoa. Kyllä tai ei-vastauksia on vaikea antaa.
Konsultoitavan havainnointi Onnistumisen mittari Johtaminen Kysymys
Korkea laatu Konsultoimisen sopimusmallit Kysymys
Kirjallisuus Markkinointi ja tiedottaminen Molempien osapuolten kouluttaminen Vuorovaikutuksellisuu- den tukeminen Pysyvyys Kattavuus Saatavuus Omat ajatukset Osaamiskeskusten yhteistyö Foorumimuotoinen alusta vastauksille jaettu asiantuntijuus Kattavuus: Missä muissa asioissa tarvittaisiin Toiminta näkyväksi jo opinnoissa
Pitää muistaa, että kirjallinen kysyminen on joillekin asiakkaille helpompaa kuin kasvokkain tapahtuva. Foorumimuotoinen vastausalusta voisi olla hedelmällisempi, i tällöin vastaukseen saisi i monta näkökulmaa. Asiakas olisi enemmän kuin kysymys ja häneen syntyisi y kosketuspintaa enemmän. Vuorovaikutuksellisuus on konsultaation prosessin osana toivottavaa, tekninen toteutus tähän on vielä riittämätöntä (sekä konsulttien kesken että myös asiakkaan kanssa). Foorumimuotoisessa konsultaatiossa tulisi etsiä, tiivistää ja löytää olennaiset asiat ongelmasta. Tällöin ei olisi niinkään kysymys-vastaus asetelmaa.
Mitä vastauksille on tapahtunut, onko niistä ollut hyötyä? y Yhden kysymyksen jälkeen voi tulla useita kysymyksiä, tähän sopisi foorumimalli? Tällöin yksi vastaus ei riitä. Kaivattaisiin enemmän yhteistä pohtimista. Ammattilaisten välillä ei ole palautteen keräämistä vastauksista tällä hetkellä. Foorumin mallin kehittäminen olisi tärkeää, perinteinen nettifoorumi ei toimi. Konsultoinnin foorumi tarvitsee keskusteluttajaa, k eli yhtä keskustelun k ylläpitämisestä ä i ä vastuullista. Chat-mahdollisuus tulisi kehittää asiakkaan ja työntekijän välille. (Entä chat-mahdollisuus työntekijöiden välille?)
Osket ovat profiloituneet erilailla, muut eivät ole osoittaneet kiinnostusta verkkoneuvonnasta.
Bothas, Heikki 2005: Päihdelinkin ekonsultaatio. Verkkokonsultaatiota ammattilaiselta toiselle. A-klinikkasäätiön monistesarja nro 46. A-klinikkasäätiö. Forsman, Sinikka 2010: Sosiaalityöntekijän jaksaminen ja jatkaminen lastensuojelutyössä. Henkilökohtaisen ja muodollisen rajapinnoilla. Tampereen yliopisto. Työsuojelurahasto. Tampere. Heikkonen, Hanna & Ylönen, Katri 2010: Verkkopalveluiden hyödyntäminen sosiaalialan työssä. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kääriäinen, Aino & Kuusisto-Niemi Sirpa (toim.) 2010: Sosiaalityö, tieto ja teknologia. PSkustannus. Jyväskylä. 113-130. Lääkäriliitto 2003: Suomen lääkäriliiton ohje asiantuntijana ja lausunnonantajana toimivalle lääkärille. https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/liiton-ohjeet/asiantuntijaohje/ viitattu 30.3.2015 Lääkäriliitto 2013: Kollegiaalisuusohje, päivitetty 7.1.2014. https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/liiton-ohjeet/kollegiaalisuus/ viitattu 30.3.2015 Mäki, Helmi 1962: Neuvottelevan asiantuntijan käyttö sosiaalityössä. Yleiset periaatteet psykiatrinen konsultaatio alkoholipotilaan l l hoidossa. A-Klinikkasäätiön julkaisu N:o 3. Nikunlassi, Yrjö 2008: Sosiaalitoimen verkkoneuvonta. Neuvontavelvollisuus, henkilötietojen käsittely ja käytännön toteutus. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja. Oy sevenprint Ltd. Rovaniemi. Pohjola, Anneli 2007: Merkintöjä sosiaalityön asiantuntijuudesta. Teoksessa Vesterinen, Kerttu 2007: Kiitos kysymyksestä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Rovaniemi. Rahikka, Anne 2008: Verkko-ohjaus ja neuvonta. Teoksessa Reijonen, Merja & Strandén-Mahlamäki Tuija (toim.) 2008: Oivaltava kohtaaminen. Menetelmiä ihmissuhdetyöhön. WSOYPro. Helsinki. Sosiaalikollega -internetsivut 2015. www.sosiaalikollega.fi viitattu 7.4.2015. Vaininen, Satu 2011: Sosiaalityöntekijät sosiaalisen ammattilaisina. Sosiaalityöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden y käsitykset sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiden ammatillisesta toiminnasta 2000 luvun alussa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere Vesterinen, Kerttu 2004: Konsultaation paikka. Teoksessa Niskala, Asta (toim.) 2004 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Rovaniemi.