Hoitohenkilöstön liikkuvuuden haasteet ja mahdollisuudet Hallintoylihoitaja Kaija Heikura 12.11.2015
Jutun juoni Hoitohenkilöstön liikkuvuuden turvaaminen ja kehittäminen on välttämätöntä, koska työvoimapoistuma työelämämuutokset palvelurakennemuutokset hoitotyön vetovoimaisuus Pysyvyys Sitoutuminen Työhyvinvointi osaamisen turvaaminen tasalaatuiset, hyvät hoitotulokset tuottavuusvaje
Hoitajien sisäinen liikkuvuus vuodesta 1961 (Floating) Henkilöstöresurssoinnissa kustannussäästöjä Estetään ylimitoitusta ja paikataan alimitoitusta Ammatillinen osaaminen kehittyy = urakehitys Edistetään työntekijän työhyvinvointia Kehitetään työyhteisöjä
Vastaa alueensa 250 000 asukkaan erikoissairaanhoidosta (= 5 % koko Suomen väestöstä). KSSHP kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan vastuualueeseen, jossa on yhteensä 878 000 asukasta. Kuopiossa hoidetaan Keski- Suomen sairaanhoitopiirin potilaita vuosittain n. 8000 hoitopäivää ja n. 1200 avohoitokäyntiä.
Erikoissairaanhoito: Sairaalat KINNULA PIHTIPUDAS KIVIJÄRVI VIITASAARI KYYJÄRVI KANNONKOSKI KARSTULA Keski-Suomen keskussairaala 457 sairaansijaa SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI KONNEVESI MULTIA UURAINEN LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI KEURUU JYVÄSKYLÄ MUURAME TOIVAKKA Juurikkaniemen sairaala 35 sairaansijaa JOUTSA LUHANKA Tiedot 2014
Perusterveydenhuolto: Terveyskeskusalueet KINNULA PIHTIPUDAS Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan terveyskeskukset (Wiitaunioni) KIVIJÄVI VIITASAARI KYYJÄRVI KANNONKOSKI KARSTULA Saarikka (Saarijärven ja Karstulan seudun SOTE kuntayhtymä) SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI KONNEVESI Äänekosken tk MULTIA UURAINEN LAUKAA HANKASALMI KEURUU PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME TOIVAKKA Jyväskylän yhteistoiminta-alue Keski-Suomen seututerveyskeskus JOUTSA LUHANKA
Henkilöstö Henkilöstörakenne vuonna 2014 vuonna 2013 Palvelussuhteet 31.12. 3 800 4 034 -sairaanhoidossa 3 213 3 238 -liikelaitoksissa 587 796 -vakinaisia (79%) 3 009 3 210 -määräaikaisia (21%) 791 824 -lääkärit 438 420 -hoitohenkilöstö 2 229 2 395 -muu henkilöstö 1 133 1 219 Tiedot 2014
Henkilöstö Palvelussuhteiden ikäjakauma 2014 yli 59 vuotiaat 394 55-59 vuotiaat 647 50-54 vuotiaat 595 45-49 vuotiaat 479 40-44 vuotiaat 35-39 vuotiaat 30-34 vuotiaat 431 443 430 25-29 vuotiaat 304 alle 25 vuotiaat 77 0 100 200 300 400 500 600 700 Tiedot 2014
Uusi Sairaala -hanke Suunnittelunperusteet Kehittää mahdollisimman kustannustehokas tapa tuottaa korkealaatuista terveydenhuoltoa Keski-Suomen asukkaille pääperiaatteita noudattaen Erikoissairaanhoidon palvelut n. 250 000 Keski-Suomen asukkaalle Perusterveydenhoidon palvelut n. 50 000 Jyväskylän keskustan asukkaalle => Erikoissairaanhoito 86 000 brm2 Perusterveydenhoito Kokonaisala 14 000 brm2 100 000 brm2 12.05.2015 / Jylhä
09.11.2015/Jylhä Havainnekuvia
Tilojen sijoittelu Kuuma Sairaala Päivystys Teho Leikkaussalit Synnytyssalit Kuvantaminen Vuodeosastot Yhden hengen potilashuoneet Hoitajien työtilat keskikäytävällä Tukipalveluiden tilat keskitetty yhdyskäytävälle Tekniikka Omissa kerroksissaan, erillään potilas- ja henkilöstötiloista Materiaali-, potilas- ja henkilöstövirrat eriytetty Tukipalvelut Laboratoriot, Apteekki, välinehuolto Logistiikkakeskuksen läheisyys Optimoidut yhteydet yläkerran yksiköihin Elektiivinen sairaala Osaamiskeskusten ryhmittely yhteistyö ja konsultointi huomioiden Vastaanottohuoneiden käyttö ainoastaan potilastapaamiseen 12.05.2015 / Jylhä
Uuden sairaalan periaatteet 1. Potilas ensin 2. Terveellinen, turvallinen, hyvä työympäristö 3. Tehokas ja edistyksellinen ICT 4. Hyvä logistiikka 5. Integroitu palvelujärjestelmä 6. Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen 7. Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus 8. Johtaminen tukee prosessia 12.05.2015 / Jylhä
Kustannustehokkuus Resurssien optimoitu käyttö 10% säästö vuotuisissa käyttökustannuksissa Toimintaluvut, henkilöstö, tilat ja laitteet 12.05.2015 / Jylhä
Uusi sairaala lukuina sairaansijoja on 368 ss, joista 100 ss perusterveydenhuollolle teho- ja valvontapaikkoja 32 kpl synnytyssaleja 10 kpl vastasyntyneiden osasto 12 paikkaa leikkaussalit 24 kpl pientoimenpide- ja skopiahuoneita 12 kpl, joista 3 kpl on perusterveydenhuollolle vastaanottohuoneita 215 kpl, joista 63 kpl perusterveydenhuollolle päiväsairaalapaikkoja 50 kpl (+ lasten päiväsairaala + psykiatrian päiväsairaala) sädehoidon bunkkereita 3 kpl MRI-huoneita 3 kpl
Havainnekuva aulasta 12.05.2015 / Jylhä
Henkilöstö Perustamme toimintamme moniammatilliseen yhteistyöhön sekä lisäämme henkilöstön liikkuvuutta eri yksiköiden välillä huomioimalla sen, millaista erityisosaamista yksiköissä tarvitaan Ennakoimme hyvällä henkilöstösuunnittelulla henkilöstön määrää ja osaamista Kehitämme johtamista Tuemme palkitsemisjärjestelmällä uusien tavoitteiden mukaista toimintaa Etsimme uusia keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia 2015 2018 Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä
Hoitotyön strategia KSSHP:n arvot - Tyytyväiset potilaat - Vastuu potilaasta ja työyhteisöstä - Into ja halu uudistua - Yhteistyön arvostaminen Hoitotyön visio Potilas ensin potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä Hoitotyön strategiset tavoitteet 1. Potilaslähtöisten hoitotyön toimintamallien kehittäminen 2. Näyttöön perustuvat yhtenäiset hoitotyön ydintoiminnot 3. Hyvinvoiva, osaava ja sitoutunut hoitohenkilöstö 4. Osallistava hoitotyön johtaminen
Hoitotyön liikkuvuuden edistäminen Henkilöstömitoitus Työkierto Perehdytys Työhyvinvointi Kollegiaalisuus ;Mentorointi Ammatillinen urapolku Etunimi Sukunimi
Mistä tulevaisuuden työntekijät TEM-analyysi 43/2012 Etunimi Sukunimi 12.11.2015
Eläkepoistuma kunta-alalla, esimerkkinä ammattiryhmiä
Taustaa työvoimatarpeen kehitykselle Sosiaali- ja terveysalalla oli melkein 400 000 työllistä (2011) joka on 16 % kaikista työllisistä Sosiaali- ja terveysalalla on keskimääräistä vanhempi työvoiman rakenne, yli 50 vuotiaita 37 % Tämä merkitsee lähitulevaisuudessa keskimääräistä suurempaa poistumaa eläkkeelle jäämisen vuoksi Yhtä aikaa kasvaa myös palveluiden tarvitsijoiden määrä, erityisesti iäkkäimpien vanhusikäluokkien kasvaessa
TEM-analyysi 43/2012 Tässä aineistossa (TEM analyysi 43/2012) työvoiman tarvelaskelmat perustuvat tavoiteskenaarioon, jossa: Palveluntarve myöhentyy noin viidellä vuodella Työn tuottavuus kasvaa prosentin vuodessa Koulutuksen läpäisy ja työllistymiskertoimet nousevat
Vaikka kaikki edellä mainitut seikat toteutuisivatkin, tulee sosiaali- ja terveysalalla olemaan ainakin 20 000 työntekijän vaje 2025 mennessä. TEM-selvityksen perusteella on selvää, että nykyisellä kehityskululla ei alan työvoimatarpeita kyetä tyydyttämään tarjonnan lisäyksellä. Toiminnan tehostaminen, johtamisen kehittäminen ja alan palvelurakennemuutokset ovat välttämättömiä palvelujen takaamiseksi
Tem-analyysi: Tulevaisuuden työntekijäsaannin turvaaminen Kolme merkittävää tekijää: Toiminnan tehostaminen, palvelurakenteiden uudistaminen Johtamisen kehittäminen (työhyvinvoinnin johtaminen, uudet sukupolvet) KV -rekrytointi Jos kohdissa 1-2 onnistutaan, kohdan 3 osuus on pienempi
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Henkilötyön tuottavuus Hoitotyön varahenkilöstön käytön ja seurannan organisointi Keskitetty hoitotyön henkilöstön rekrytointi Hoitotyön johtamismallin / rakenteiden uudistaminen Näyttöön perustuvat ja yhtenäiset käytännöt ja toimintatavat
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Henkilöstövoimavarojen johtaminen tarkoittaa, että Oikea määrä ihmisiä (mitoitus, ammattirakenne) Oikealla osaamisella (potilasturvallisuus) Oikeassa paikassa (henkilöstön joustava liikkuminen) Oikeaan aikaan (työvuorosuunnittelu, viikonloput) Oikealla asenteella (potilaita varten, potilaslähtöisyys) Tekemässä oikeaa työtä (työajan sisällön mittaus) Oikeilla kustannuksilla (työnjako) Oikealla tavoitteella (arvot, hyvä ja laadukas hoito)
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Hoitajien määrän kehitys 2011-2014
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Hoitajien yli- ja lisätyötuntien kehitys 2011-2014 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 Yhteensä ylityöt Lisätyö Yhteensä yli- ja lisätyöt 10000 5000 0 2011 2012 2013 2014
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Yli- ja lisätöihin käytetty hoitajatyöpanos 2011 2014 30 27 28 27 25 20 22 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 Yhteensä yli- ja lisätyöt Yhteensä yli- ja Vuosi Ylityö Lisätyö lisätyöt 2011 14 13 27 2012 13 15 28 2013 12 15 27 2014 12 10 22 Yhden hoitajan työpanos on 1507 h/v
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Hoitohenkilöstön kulut netto / hoidetut potilaat 2011 2012 2013 2014 / potilas / potilas / potilas / potilas Operatiivinen 497 407 423 415 Konservatiivinen 555 447 440 415 Päivystys 133 107 120 115 Psykiatria 1 423 1 087 1124 1059 Lääkinnälliset palvelut
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Hoitotyön henkilötyöpanoksen tuottavuus HTV ja potilaita/htv 1420 1400 127,4 130,0 125,0 1380 119,6 119,7 121,4 120,0 1360 1340 115,0 110,0 htv yhteensä potilaita / htv 1320 105,0 1300 2011 2012 2013 2014 100,0
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Hoitotyön varahenkilöstön käytön ja seurannan organisointi Yli toimialueiden ulottuva yhteistyö
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Varahenkilöstö hoitotyö Kirurgia Syn. Gyn., silmä, hammas Kons. Psykiatria Päivystys Leik. Anest. Teho LäPa Yhteensä Äkkilähtijät 26 10 24 8 3 6-77 Muut 10 3 37 3 19 25 14 111 Yhteensä 36 13 61 11 22 31 14 188
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Tiedetään, että Ajantasaisella ja tutkittuun tietoon perustuvilla yhtenäisillä käytännöillä (NPH) voidaan välttää tehottomia toimia ja tuottaa kustannussäästöjä. Hoidon hyvä laatu, terveyden edistäminen, ennalta ehkäisy ja potilasturvallisuus tuottavat oletettavasti kustannussäästöjä
Hoitotyön tuottavuuden ulottuvuuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Näyttöön perustuvat ja yhtenäiset käytännöt ja toimintatavat Asiantuntijarakenteet Kliiniset hoito-ohjelmat Yhtenäinen kotiutusmalli Yhtenäinen ja asiakaslähtöinen potilasohjausmalli Kivunhoito Käsihygienia mallin käyttöönotto Kaatumisriskin arviointi ja ennaltaehkäisy Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja seulonta Painehaavariskin arviointi ja ennaltaehkäisy
Kansallinen kehittämistyö Kaste I Hoitohenkilöstön saatavuus riittävyys pysyvyys sitoutuminen työhyvinvointi Johtamiskäytäntöjen uudistaminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Vaikuttavan ja vetovoimaisen terveydenhuollon johtaminen (Toimintaohjelma)
Kansallinen kehittämistyö Kaste II Terveyspalvelujen toimivuuden ja tuottavuuden takaamiseen perusedellytyksiä ovat: * riittävä * ammattitaitoinen * osaava * työstään innostunut * työssään viihtyvä hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön pitää saada aikaan hyviä hoitotuloksia, hoidon on oltava laadukasta, oikeanlaista
Hoitohenkilöstön liikkuvuus ja hoidon laatu Riittämätön henkilökunta Alhainen henkilöstömitoitus Kokonaislaatu vähenee jopa Kiire 17 % (Partanen 2002)
Hoitohenkilöstön liikkuvuus ja hoidon laatu (Rantalainen, 2014) Tutkimuksen mukaan suurempi tilapäisen henkilökunnan määrä Lisää sairaalakuolleisuutta (1 vuoden tutkimus) (Estrabooks ym. 2005) Tehohoidossa varahenkilöstön käytön lisääminen lisäsi sairaalainfektioita (Robert ym. 2000) Jos varahenkilö hoiti >60 % potilaan hoitoajasta, riski saada keskuslaskimokatetriperäinen infektio kasvoin 2,6 kertaiseksi (Alonso-Echanove ym. 2003) Suurempi tilapäishenkilöstön määrä lisäsi sepsiksen määrää (Wilson ym. 2011)
Hoitohenkilöstön liikkuvuus ja hoidon laatu Jos perushenkilöstömitoitus on kunnossa varahenkilöstön käyttö ei lisännyt haittatapahtumia vaan Lääkitysvirheet Potilaiden ja omaisten valitukset Verbaalinen väkivalta (Aiken ym. 2007)
Hoitohenkilöstön liikkuvuus ja hoidon laatu Tutkimustentulosten perusteella potilaiden lääkitysvirheet lisääntyivät, jos käytetään tilapäistä ulkopuolista henkilöstöä, kuin jos käytetään sisäisiä sijaisia
OSAAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA Tuula Kivinen Itä-Suomen Yliopisto
Tuula Kivinen JULKINEN KESKUSTELU TULEVAISUUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA - miksi tarvitaan uudenlaista ajattelua? Kohdistuuko muutos rakenteisiin, asioihin vai ihmisiin? Onko muutos pinnallista (rakenteet) vai syvällistä (syvärakenteet toimintatavat, kulttuuri, osaaminen )? Onko henkilöstö kuluerä vai resurssi? Nähdäänkö osaaminen resurssina ja osaamisen kehittäminen investointina tulevaisuuteen? Henkilöstöpuhe (julkinen keskustelu, raportit, henkilöstöstrategiat ) keskittyy henkilöstömääriin ja henkilöstörakenteisiin (ammattiryhmät)
Osaamisen kehittämisen tabut Rekrytoimme vain parhaita osaajia Ajatus ns. valmiista työntekijästä => potentiaaliset kehittyjät Perehdytyksen/perehtymisen heikko toteutuminen käytännössä Yksisuuntaista vai kaksisuuntaista osaamisen kehittämisen käytäntö myös jo työyhteisössä oleville Raskaat, runsaasti resursseja vaativat ja osaamisen arviointia korostavat rekrytointiprosessit Tarjoamme pysyvän työpaikan Samassa työpaikassa tai jopa tehtävässä yli 20 vuotta! Sukupolvien ajattelun erot psykologinen sopimus Liikkuvuus yksilön ja organisaation osaamisen kehittämisen keinona Homogeenisyys => diversiteetti (esim. monikuttuurisuus) osaamisen rikastuttajana Tuula Kivinen
Osaamisen kehittämisen tabut Koulutuspäivät Vankkumaton usko formaaliin koulutukseen ja luento-opetukseen työelämän organisaatioiden osaamisen kehittämisessä Koulutetaan yksilöitä miten muuttuu organisaation osaamiseksi? Yksilötasoiset ja organisaatiotasoiset osaamiskeskustelut jääneet liian kauaksi toisistaan Monipuolisemmat oppimisen/osaamisen kehittämisen menetelmät käyttöön Arjessa/Työssä/työyhteisössä/organisaatiossa oppimisen hyödyntämisessä paljon mahdollisuuksia Parityöskentely, tiimityöskentely, asiakaspalautteen käsittely, vertaisarviointi, työn rikastaminen, intressipiirit, mentorointi, työkierto, verkostot, sparrausryhmät, harjoitteluympäristöt... kriittis-analyyttiset ryhmäkeskustelut (hallinnollisten kokousten tilalle) oppimistilanteiksi Tuula Kivinen
Osaaminen nyt ja tulevaisuudessa - osaamisstrategia Osaamisen ennakointi ja osaamisen kehittäminen Millaista tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista puuttuu? Millaista kriittistä osaamista poistuu tulevina vuosina (eläköityminen, lähtökeskustelut)? Mitä osaamista ei tulevaisuudessa tarvita (vanhentunut tai poistuva osaaminen)? Miten osaamista hankitaan ja kehitetään? Tuula Kivinen