YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. EU ja ASEAN: strateginen kumppanuus

EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 18.5.2015 JOIN(2015) 22 final YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EU ja ASEAN: strateginen kumppanuus FI FI

1. Johdanto YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EU ja ASEAN: strateginen kumppanuus Suhteiden tiivistäminen Kaakkois-Aasian valtioiden liittoon (ASEAN) 1 on EU:n strategisten etujen mukaista. Yhdentymistään jatkava vahva, yhtenäinen ja itseensä luottava ASEAN on omiaan edistämään alueellista vakautta, vaurautta ja turvallisuutta ja luo uusia mahdollisuuksia alueellisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin liittyvälle yhteistyölle. ASEANissa yhdistyvät voimakas talouskasvu ja dynaaminen väestönkehitys. ASEAN-maat muodostavat yhdessä maailman seitsemänneksi suurimman talouden, ja vuoteen 2050 mennessä ASEAN on todennäköisesti maailman neljänneksi suurin talous. Keskiluokan nuorten osuus noussee 65 prosenttiin ASEANin kokonaisväestöstä vuoteen 2030 mennessä, kun vastaava osuus vuonna 2010 oli 24 prosenttia. ASEAN on myös keskeinen tekijä niissä pyrkimyksissä, joiden tavoitteena on rakentaa entistä vankempi alueellinen turvallisuusjärjestelmä Aasian ja Tyynenmeren alueelle laajemminkin. Yhdistynyt ja itseensä luottava ASEAN pystyy varmistamaan, että alueelliset haasteet ratkaistaan sääntöihin perustuvalla tavalla, mikä on tärkeää paitsi alueen asukkaiden myös Euroopan unionin kannalta. Näin ollen ASEANin menestyminen on äärimmäisen tärkeää myös EU:lle. EU:n ja ASEANin suhteissa on nyt uutta dynamiikkaa, jonka molemmat osapuolet haluavat säilyttää. Monet tahot ASEANin piirissä ovat toivoneet EU:lta vahvempaa sitoutumista ja virallisen strategisen kumppanuuden solmimista. EU:lla puolestaan on valvottavanaan taloudellisia, alakohtaisia ja poliittisia etuja, joiden vuoksi on tarpeen tehostaa yhteistyötä tämän strategisesti tärkeällä alueella toimivan keskeisen toimijan kanssa. ASEAN pyrkii perustamaan ASEANin talousyhteisön (ASEAN Economic Community, AEC) vuoden 2015 loppuun mennessä ja valmistelee vuoden 2015 jälkeistä visiotaan, jossa käsitellään muun muassa sen suhteita EU:hun ja muihin vuoropuhelukumppaneihin. Nyt on siis oikea hetki esittää näkemys EU:n ja ASEANin välisten suhteiden tulevaisuudesta. Vaikka yhdentyminen on asia, joka yhdistää ASEANia ja EU:ta, ne eroavat merkittävästi toisistaan keskimääräisen taloudellisen kehityksensä tason, poliittisten järjestelmiensä luonteen ja instituutioidensa vahvuuden suhteen. ASEANilla on edessään haasteita, jotka liittyvät muun muassa sen hallitustenvälisiin päätöksiin ja konsensukseen täysin perustuvaan päätöksentekomekanismiin, ASEANin talousarvion rahoitukseen (talousarvio on vain 16 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja perustuu kaikkien jäsenvaltioiden samansuuruisiin rahoitusosuuksiin) ja sen sihteeristön valtuuksien lisäämiseen. Samalla EU ja ASEAN ovat molemmat sitoutuneet yhteisön kehittämiseen, kestävään kehitykseen sekä sääntöihin perustuvaan yhdentymiseen parhaina keinoina varmistaa kansalaistensa (joita on yhteensä yli 1 ASEANin jäsenvaltiot ovat Brunei Darussalamin valtio, Filippiinit, Indonesia, Kambodža, Laosin demokraattinen kansantasavalta, Malesia, Myanmar/Burma, Singapore, Thaimaa ja Vietnam. 2

1,1 miljardia) turvallisuus ja vauraus. Eurooppa 2020 -strategia voisi tarjoa virikkeitä ASEANin vuoden 2015 jälkeisen vision ja toimintasuunnitelman kehittämiseen ja toteutukseen. EU:n ja ASEANin välisiin suhteisiin panostaminen tuo EU:lle merkittäviä hyötyjä sekä taloudellisesti että poliittisesti. ASEAN puolestaan arvostaa roolia, joka EU:lla voi olla alueella, jolle on tunnusomaista yhä kasvava strateginen kilpailu. EU voi ASEANin muita vuoropuhelukumppaneita paremmin auttaa sitä saavuttamaan yhdentymistavoitteensa olemalla luotettu kumppani, joka ei aja mitään tiettyä mallia. EU:n kannalta tiiviimpi yhteistyö ASEANin kanssa on avainasemassa kehitettäessä entistä täysipainoisempaa Aasia-strategiaa. EU on viime vuosina liittynyt Kaakkois-Aasian ystävyys- ja yhteistyösopimukseen; lisännyt ja suunnannut uudelleen yhteistyötään kunnianhimoisemman, poliittisen kumppanuuden luomiseksi, kuten esitetään Brunein toimintasuunnitelmassa (2013 2017) 2, joka on kehys kaikelle EU:n ja ASEANin väliselle yhteistyölle, mukaan lukien EU:n jäsenvaltioiden moninaiset toimet; lisännyt osallistumistaan huipputason vierailuihin; ja käynnistänyt uusia aloitteita konkreettisten toimien toteuttamiseksi painopistealoilla. ASEAN on pannut merkille EU:n toiminnan ja arvostaa sitä. Nyt on aika tehostaa toimia ja panna täytäntöön ASEANin ja EU:n ulkoministerien heinäkuussa 2014 tekemä yhteinen päätös suhteiden kehittämisestä strategiseen suuntaan. EU:n ja ASEANin suhteiden saattaminen seuraavalle tasolle perustuu EU:n ja ASEANin yksittäisten jäsenvaltioiden välisiin, jo nykyisellään runsaisiin ja monipuolisiin siteisiin ja täydentää niitä. Näitä prosesseja olisi pidettävä toisiaan vahvistavina. 2. Yhteyksien kehittäminen alueellisen yhdentymisen ytimessä ASEANin keskeinen yhdistävä hanke tällä hetkellä on yhteyksien kehittäminen. Sen ydintavoitteet määriteltiin vuonna 2010 ASEANin yhteyksien kehittämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa (Master Plan on ASEAN Connectivity) 3. Hankkeen yleistavoitteena on yritysten, ihmisten ja instituutioiden lähentäminen toisiinsa esteitä poistamalla. Toimintasuunnitelmassa korostetaan, että vaikka fyysinen infrastruktuuri on tärkeää, ASEANmaiden yhdistämiseksi tiiviimmin toisiinsa ja muuhun maailmaan tarvitaan ehdottomasti myös tämän kehityksen mahdollistavaa sääntelykehystä ja yhteistä identiteettiä. EU on itsekin alueellisen yhdentymisen hanke ja perustuu yhteyksien kehittämiseen (vaikka asioista käytetäänkin sen puitteissa eri nimityksiä). Juuri EU:n kanssa ASEAN voi parhaiten keskustella esimerkiksi mantereen laajuisten integroitujen liikennejärjestelmien perustamiseen, sisämarkkinoiden luomiseen ja ihmisten välisten yhteyksien tiivistämiseen liittyvistä kokemuksista. 2 3 Bandar Seri Begawan -toimintasuunnitelma ASEANin ja EU:n tehostetun kumppanuuden lujittamiseksi, http://eeas.europa.eu/asean/docs/plan_of_action_en.pdf. http://www.asean.org/resources/publications/asean-publications/item/master-plan-on-asean-connectivity-2. 3

Brysselissä heinäkuussa 2014 pidetyssä EU:n ja ASEANin ministerikokouksessa vahvistettiin molempien osapuolten kiinnostus tehdä yhteistyötä yhteyksien kehittämiseen liittyvissä asioissa. Monet niistä alakohtaisista aloitteista, joihin tässä tiedonannossa viitataan, olisi nähtävä osana tätä EU:n ja ASEANin suhteiden keskiöön asetettua yhteistyötä yhteyksien kehittämisessä. Mekongin alajuoksun alue (Kambodža, Laos, Myanmar ja Vietnam) kehittyy nopeasti, mutta siellä sijaitsevat edelleen ASEANin köyhimmät ja yhteyksiltään heikoimmin kehittyneet maat. ASEANin rikkaimman maan bruttokansantulo asukasta kohti on 26 kertaa suurempi kuin sen köyhimmän maan bruttokansantulo asukasta kohti (EU:ssa vastaava suhde on pienempi kuin 1:4) 4. Tämän kehityskuilun kaventaminen on ASEANin sisäisten yhteyksien koetinkivi ja ratkaiseva tekijä ASEANin talousyhteisön menestymisen kannalta. EU:n kehitysyhteistyötoimet sopivat hyvin ASEANin yhdentymistä koskevan aloitteen (Initiative for Integration, IAI) soveltamisalaan, sillä kyseisen aloitteen painopisteenä on nimenomaan Mekongin alajuoksun maiden kehitystason saattaminen lähemmäksi ASEANin vauraampien jäsenvaltioiden tasoa. ASEAN voisi tältä osin hyödyntää EU:n kokemuksia yhdentymisestä ja yhteenkuuluvuuden lisäämisestä. Tähän osa-alueeseen liittyviä toimia ovat muun muassa seuraavat: edistetään säännöllistä ja järjestelmällistä vuoropuhelua EU:n ja ASEANin välillä yhteyksien kehittämiseen liittyvistä asioista yhteyksistä vastaavan ASEANin koordinointikomitean menestyksekäs vierailu Brysseliin ja Luxemburgiin helmikuussa 2014 johti ensimmäisen vuoropuhelun järjestämiseen Naypyidawissa (Myanmar/Burma) syyskuussa 2014; perustetaan yhteyksien kehittämistä käsittelevä työryhmä, joka toimii yhteyksistä vastaavan ASEANin koordinointikomitean keskustelukumppanina ja edistää erilaisia EU:n toimia ASEANin tukemiseksi yhteyksien kehittämispyrkimyksissä; jatketaan Mekongin alajuoksun maiden tukemista niiden pyrkimyksissä kaventaa ASEANin sisäisiä kehityseroja ja parantaa keskinäisiä yhteyksiään. Tätä varten EU kolminkertaistaa kahdenvälisen apunsa Mekong-maille kasvattaen sen määrän 607 miljoonasta eurosta (2007 2013) 1 705 miljoonaan euroon (2014 2020); tuetaan alueellisten yhteyksien kehittämiseen liittyviä rahoituskelpoisia hankkeita liikenteen, energian ja kaupunki-infrastruktuurin aloilla 5. ASEANin teknisen avun väline (1,1 miljoonaa euroa, toiminta alkaa vuoden 2015 puolivälissä) auttaa sopivien hankkeiden löytämisessä ja toteutettavuustutkimusten suorittamisessa; yhdistetään EU:n avustuksia ja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, kuten Euroopan investointipankilta (EIP), saatuja lainoja vihreän talouden edistämiseksi ASEANin alueella Aasian investointivälineen (AIF) kautta; 4 5 Maailmanpankilta saatu tieto (2013). EU:n kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevasta ohjelmasta rahoitettaviin EU:n erityisohjelmiin kuuluvat muun muassa ASEANin lentoliikenteen yhdentämishanke (AATIP), EU:n ja ASEANin tilastoja ja yhdentymiskehityksen seurantaa (COMPASS) koskeva ohjelma, ASEANin alueen korkea-asteen koulutuksen tukemista koskeva EU-ohjelma (EU-SHARE), EU:n ja ASEANin rajaturvallisuus- ja muuttoliikeohjelma sekä EU:n ja ASEANin tehostettua alueellista vuoropuhelua koskeva aloite (e -READI). 4

jaetaan EU:n kokemuksia onnistuneesti toteutetusta vesienhoidosta (esim. Tonavastrategia); ehdotetaan sellaisen ulkoministerien vuoropuhelun järjestämistä, jossa käsiteltäisiin erityisesti Mekongin alajuoksun alueellisia kysymyksiä ja EU:n alueelle myöntämää apua; ja jaetaan EU:n kokemuksia tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden luomisesta ASEANin edistyessä talousyhteisön perustamisessa. 2.1. Kaupan, investointien ja yritystoiminnan edistäminen EU:n ja ASEANin väliset kauppa- ja investointivirrat ovat voimistuneet huomattavasti viime vuosikymmenen aikana. ASEAN on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Euroopan ulkopuolella (Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen), ja EU on puolestaan ASEANin toiseksi suurin kauppakumppani (Kiinan jälkeen). Osapuolten kahdenvälisen tavara- ja palvelukaupan arvo oli 238 miljardia euroa vuonna 2013. EU:sta ASEANin alueelle tehtyjen investointien määrä on merkittävä, yli 156 miljardia euroa. EU:n osuus ASEANin alueelle tehdyistä suorista ulkomaisista investoinneista on kaikkein suurin (lähes neljännes kokonaismäärästä). Vaikka ASEAN-maiden investoinnit Eurooppaan ovat tuoreempi ilmiö, myös niiden määrä kasvanut tasaisesti. Investointien kokonaismäärä oli vuoden 2013 lopussa jo yli 57 miljardia euroa. Näistä vaikuttavista luvuista huolimatta EU:n ja ASEANin kauppasuhteissa on edelleen merkittävästi kasvun varaa. ASEANista on tulossa yli 600 miljoonan kuluttajan ja yhä kasvavan keskiluokan sisämarkkinat. Tämä tarjoaa suuria investointi- ja vientimahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. EU on tehnyt aktiivista yhteistyötä ASEANin alueen ja yhä enenevässä määrin myös sen yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa. Neuvottelut kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista aloitettiin Singaporen kanssa vuonna 2010, ja sen jälkeen Malesian, Vietnamin ja Thaimaan kanssa. EU:n ja Singaporen vapaakauppaneuvottelut saatiin päätökseen lokakuussa 2014. Myös Vietnamin kanssa käydyt neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta ovat lähestymässä loppuaan ja saattavat toimia mallina muille neuvotteluille, joita EU käy alueen maiden kanssa. Vuosina 2014 2020 EU käyttää noin puolet ASEANille myöntämästään rahoitustuesta (85 miljoonaa euroa) toimiin, joilla tuetaan ASEANin yhteyksien kehittämistä kestävän ja osallistavan taloudellisen yhdentymisen ja kaupan keinoin. Tähän käytetään myös Aasian investointivälineen varoja yhdistämällä EU:n avustuksia Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämiin lainoihin. Kauppasopimusten ja rahoitustuen lisäksi EU tekee ASEANin kanssa yhteistyötä myös älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi. Tältä osin keskitytään yrityksiä tukevan toimintaympäristön edistämiseen, tullien ulkopuolisten esteiden poistamiseen, standardien yhdenmukaistamiseen, oikeusvaltion lujittamiseen ja kansainvälisten työnormien täytäntöönpanoon. Myös EU:n ja ASEANin käynnissä olevalla tutkimus- ja innovointialan vuoropuhelulla tulee olemaan keskeinen rooli sosioekonomisen kasvun tukemisessa. 5

Vain 13 prosenttia EU:n pienistä ja keskisuurista yrityksistä harjoittaa EU:n ulkopuolista kansainvälistä toimintaa 6. Liiketoimintamahdollisuuksien luominen eurooppalaisille pkyrityksille ASEAN-maissa edellyttää muun muassa parannuksia sääntely-ympäristöön, rahoituksen saatavuuteen, teollis- ja tekijänoikeuksiin ja markkinoillepääsyyn (julkiset hankinnat mukaan lukien) sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien kehittämistä. Tähän osa-alueeseen liittyviä toimia ovat muun muassa seuraavat: kehitetään kauppasuhteita ASEANin kanssa muun muassa järjestämällä säännöllisiä neuvotteluja talousministereiden kesken ja toteutetaan toimia, joiden tavoitteena on solmia pitkälle menevä alueiden välinen vapaakauppasopimus EU:n ja ASEANin jäsenvaltioiden kahdenvälisten sopimusten pohjalta; parannetaan pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämällä esimerkiksi EU:n Kaakkois-Aasiaa koskevia Gateway / Business Avenues -ohjelmia, ASEANin ja EU:n yritysneuvostoa ja sellaisia yhdessä kehitettäviä rahoituskelpoisia hankkeita vihreän talouden kehityksen tukemiseksi, joita voidaan rahoittaa yhdistämällä EU:n avustuksia ja eurooppalaisilta ja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta saatuja lainoja Aasian investointivälineen kautta; selvitetään yhdessä Euroopan investointipankin ja ASEANin alueella toimivien kehityspankkien kanssa mahdollisuuksia parantaa pk-yritysten kansainvälistymiseen tarvittavan rahoituksen saantia; tehostetaan EU:n ja ASEANin vuoropuhelua ja yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojelutoimien alalla kansainvälisten normien pohjalta kaupan helpottamiseksi ja nykyisten terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien kaupan esteiden poistamiseksi; tuetaan rajaviranomaisten tiiviimpää yhteistyötä tullipetosten torjumiseksi ja edistetään samalla laillista kauppaa, avoimuutta ja talouden toimijoiden syrjimätöntä kohtelua, mukaan lukien EU:n ARISE-ohjelman puitteissa annettavan teknisen avun kautta (kuten tehtiin ASEANin tietokoneavusteista passitusjärjestelmää koskevan pilottihankkeen yhteydessä); aloitetaan ASEANin kanssa vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on parantaa osapuolten sääntelykehysten ja teollisuuspolitiikan puitteiden vastavuoroista tuntemusta. Esimerkiksi kemikaaliala hyötyisi maailmanlaajuisten standardien, kuten YK:n maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun luokitus- ja merkintäjärjestelmän (GHS), täytäntöönpanoa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihdosta ja yhteisen edun mukaisten alojen selvittämisestä; edistetään yritysten ja klustereiden välistä yhteistyötä, rahoituksen saantia ja standardointiin liittyvien alueellisten valmiuksien kehittämistä kansainvälisesti tunnustettujen normien ja WTO:n periaatteiden pohjalta; käynnistetään vuoropuhelu teollis- ja tekijänoikeuksista, yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä ja yhteiskunnallisesta vastuusta, kuluttajansuojasta, oikeudellisesta 6 Eurochambresin mukaan vain 13 prosenttia EU:n pk-yrityksistä harjoittaa kansainvälistä toimintaa EU:n ulkopuolella ja noin 9,7 prosenttia teollisuuden pk-yrityksistä vie tuotteitaan EU:n ulkopuolisiin maihin. Ennusteiden mukaan 90 prosenttia maailman talouskasvusta seuraavien viiden vuoden aikana tapahtuu Euroopan ulkopuolella. 6

yhteistyöstä (erityisesti kansainvälisen kauppaoikeuden alalla) ja kansainvälisten työnormien paremmasta soveltamisesta; edistetään alakohtaisia vuoropuheluja molemmille osapuolille tärkeillä aloilla, joita ovat muun muassa seuraavat: o alueelliset ja kansainväliset standardit autoteollisuudessa ja terveyden ja lääketieteen alalla; o satelliittinavigointi, maapallon havainnointi, Copernicus ja avaruuteen liittyvät kysymykset näitä aloja koskevan pitkän aikavälin yhteistyöstrategian laatimiseksi muun muassa Horisontti 2020 -ohjelmasta myönnettäviä tutkimusapurahoja hyödyntämällä; o puolustukseen liittyvä teollisuus Euroopan puolustusteollisuuden kansainvälistymisen tukemiseksi muun muassa järjestämällä EU:n ja ASEANin välisiä kontaktitapahtumia 7 ; ja o tieto- ja viestintätekniikka; tältä osin keskitytään kansalaisia hyödyttäviin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin, taajuuksien yhdenmukaistamiseen ja hallintaan, etsintä- ja pelastuspalveluihin, matkaviestinnän kasvun hallintaan sekä digitaalitelevisio- ja yleisradiotoimintaan. 2.2. Liikenne Siviili-ilmailulla on keskeinen rooli, kun pyritään varmistamaan hyvät yhteydet ASEANin sisällä ja EU:n ja ASEANin välillä. Puolet maailman uudesta lentoliikenteestä seuraavien 20 vuoden aikana on Aasian ja Tyynenmeren alueelle saapuvaa, sieltä lähtevää tai siellä tapahtuvaa liikennettä. Sen myötä alueen osuus maailman lentoliikennemarkkinoista kasvaa lähes 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n ja ASEANin alueen välisen lentoliikenteen ennustetaan kasvavan 65 prosenttia seuraavien 20 vuoden aikana, mikä johtuu osittain matkailun lisääntymisestä. Vuonna 2012 annetussa komission tiedonannossa EU:n ulkoisesta ilmailupolitiikasta 8 korostettiin ASEANin siviili-ilmailun sisämarkkinoiden merkitystä, sillä niiden myötä olisi mahdollista tiivistää alueiden välistä yhteistyötä ja ne voisivat toimia ASEANin piirissä viitekehyksenä toimille, joissa yhdistyvät markkinoiden vapauttaminen ja niiden sääntely. EU:ssa on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana käyty läpi samankaltainen prosessi, jonka tuloksena meillä on nyt täysin yhdentyneet ilmailun sisämarkkinat. EU tarjoaa ASEANin institutionaalisten valmiuksien kehittämiseksi teknistä apua tiiviissä yhteistyössä Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) kanssa toteutettavan ASEANin lentoliikenteen yhdentämishankkeen puitteissa. Tavoitteena on saada aikaan turvalliset, luotettavat ja kestävät ilmailun sisämarkkinat. ASEANin edistyminen ilmailun sisämarkkinoiden toteuttamisessa avaa myös mahdollisuuksia tiiviimpään alueiden väliseen yhteistyöhön. Helmikuussa 2014 järjestetty EU:n ja ASEAN- 7 8 Ks. komission tiedonannot COM(2013) 542 ja COM(2014) 387. Kontaktitapahtumia voidaan järjestää yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan EU-ohjelman eli COSME-ohjelman puitteissa. COM(2012) 556 final. 7

maiden ilmailualan huippukokous ja osapuolten yhteisessä ilmailutyöryhmässä sen jälkeen tehty työ ovat olleet tässä suhteessa hyödyllisiä. Tähän osa-alueeseen liittyviä toimia ovat muun muassa seuraavat: tiivistetään ilmailualan vuoropuhelua pitäen tavoitteena muun muassa virallisten neuvottelujen aloittamista alueiden välisestä siviili-ilmailusopimuksesta; ja tuetaan parempien kaupunkiliikenteen järjestelmien kehittämistä EIP:ltä, EU:n jäsenvaltioiden kehityspankeilta ja/tai Aasian investointivälineestä saatavan osarahoituksen turvin. 2.3. Tutkimus, innovointi ja ihmisten väliset yhteydet Ihmisten välisten yhteyksien tiivistäminen on keskeinen osa EU:n ja ASEANin kumppanuuden syventämistä. Tähän kuuluu sekä tutkimusta ja innovointia koskeva vuoropuhelu ja yhteistyö että korkeakouluopiskelijoiden ja tutkijoiden vaihto. ASEANin vahva osallistuminen EU:n seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan (2007 2013) johti 103 hankkeeseen, joihin EU myönsi rahoitusta yhteensä 20 miljoonaa euroa. Erasmus+ -ohjelmalla nyttemmin korvatun EU:n Erasmus Mundus -ohjelman puitteissa on myönnetty vuosittain apurahoja noin 250:lle ASEANin alueelta tulevalle opiskelijalle. Myös EU:n jäsenvaltiot myöntävät paljon apurahoja. Vuosittain Eurooppaan saapuu yli 4 000 opiskelijaa ASEAN-maista EU:n ja sen jäsenvaltioiden rahoittamien apurahojen turvin. Tähän osa-alueeseen liittyviä toimia ovat muun muassa seuraavat: tehostetaan yhteistyötä EU:n uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman eli Horisontti 2020 -ohjelman 9 puitteissa ylempien virkamiesten yhteisesti EU:n ja ASEANin tutkimus- ja innovointivuoropuhelun yhteydessä elokuussa 2014 (ja sen jälkeen) määrittämillä ensisijaisilla aloilla; laajennetaan koulutusalan yhteistyötä muun muassa jakamalla EU:ssa saatuja kokemuksia korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta ja kansainvälistämisestä sekä järjestelmäuudistuksista (esim. vaikutukset tutkintojen viitekehyksiin, laadunvarmistukseen, arviointi- ja akkreditointijärjestelmiin sekä tutkintotodistusten vastavuoroiseen tunnustamiseen). Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää Erasmus+ -hankkeita ja ASEANin alueen korkea-asteen koulutuksen tukemista koskevaa EUohjelmaa (EU-SHARE); järjestetään korkea-asteen koulutusta esitteleviä messuja ja akateemisia vaihto-ohjelmia (osana EU:n tukea ASEANin koulutusalan yhteyksien kehittämiselle); jatketaan vuoropuhelua ja yhteistyötä muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevissa kysymyksissä, joihin lukeutuvat muun muassa laillinen muuttoliike ja viisumit, laiton muuttoliike ja laittomien muuttajien palauttaminen ja takaisinotto, ihmiskauppa, 9 Horisontti 2020 -ohjelman lisäksi kyseeseen tulevia välineitä ovat jo mainittu EU:n ja ASEANin tutkimus- ja innovointivuoropuhelu sekä ASEANin tuleva tieteen, teknologian ja innovoinnin toimintasuunnitelma (APASTI, 2015 2020). 8

muuttoliike ja kehitys sekä kansainvälinen suojelu (turvapaikka ja muut kansainvälisen suojelun muodot); tehdään ASEANin jäsenvaltioiden kanssa kestävään matkailuun liittyvää yhteistyötä Thaimaan, Myanmarin/Burman ja Vietnamin kanssa tehtävästä yhteistyöstä saatuja kokemuksia hyödyntäen; ja edistetään valtiosta riippumattomien toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen osallistumista alueellisiin yhdentymisprosesseihin. 3. Vihreämpi kumppanuus kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi ASEANin alueella on runsaasti luonnonvaroja, joita hyödynnetään monenlaiseen taloudelliseen toimintaan ja toimeentulon hankkimiseen. Alue muodostaa vain 3 prosenttia maapallon koko maa-alueesta, mutta sen biologinen monimuotoisuus on poikkeuksellisen suurta ja se tarjoaa luonnollisen elinympäristön yli 20 prosentille tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista. Väestön ja talouden kasvun myötä alueen luonnonvaroihin kohdistuu kuitenkin yhä suurempia paineita: veden niukkuus, laittomat hakkuut, metsien ottaminen muuhun käyttöön, soiden kuivatus ja metsäpalot johtavat biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen nopeaan lisääntymiseen sekä terveysongelmiin ja taloudellisiin menetyksiin. Alueen haasteisiin kuuluvat myös niukat vesivarat sekä huono jätehuolto, joka osaltaan pahentaa maailman meriympäristön roskaantumista. ASEANin alue muodostaa maailman kolmanneksi suurimman trooppisten metsien alueen ja samalla alueen, jolla metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä johtuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nopeimmin eli 260 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuodessa, kun kasvua koko maailman tasolla on 810 miljoonaa tonnia. Kaakkois-Aasia on altis luonnonkatastrofeille, mikä johtuu osittain ilmastonmuutoksesta. Katastrofit ovat vaatineet lukuisia kuolonuhreja ja vaikuttaneet niin ASEANin kuin EU:n kansalaisiin (erityisesti vuoden 2004 tsunami, vuoden 2008 hirmumyrsky Nargis ja vuoden 2013 taifuuni Haiyan). EU on jo vuosia, erityisesti DIPECHO-ohjelmansa puitteissa, auttanut ASEANmaita kehittämään entistä tehokkaampia katastrofivalmius- ja varhaisvaroitusjärjestelmiä ihmisten aiheuttamien katastrofien ja luonnonkatastrofien varalle. Lisäksi on vaihdettu kokemuksia toimivien konsuliapumekanismien kehittämisestä. EU on yksi merkittävimmistä ASEANin humanitaarisen avun koordinointikeskuksen (AHA-keskuksen) rahoittajista ja pyrkii myös parantamaan yhteyksiään kansallisiin kriisivalmiusrakenteisiin esimerkiksi Myanmarissa/Burmassa ja Filippiineillä. Jotta voidaan tukea katastrofihallintaa ja toimintaa hätätilanteissa koskevan ASEANin sopimuksen (AADMER) kehittämistä vuoden 2015 jälkeen, EU ja ASEAN keskittyvät katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 10 mukaisesti parantamaan väestön selviytymiskykyä katastrofitilanteissa ja vähentämään katastrofiriskiä erityisesti kaupunkialueilla. Kun otetaan huomioon EU:n ja ASEANin globaali vastuu, on niiden yhteisen edun mukaista tehostaa keskinäistä alueiden välistä vuoropuheluaan ilmastonmuutoksesta. ASEANin ja EU:n 10 http://www.wcdrr.org/uploads/sendai_framework_for_disaster_risk_reduction_2015-2030.pdf 9

yhteisenä tavoitteena on pitää maapallon lämpötilan nousu alle kahdessa celsiusasteessa ja kehittää vähäpäästöisiä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvia talouksia ja yhteiskuntia. EU on valmis tukemaan ASEANia ilmastonmuutoksen sisällyttämisessä sen vuoden 2015 jälkeiseen visioon. Tarkoitukseen voidaan myös osoittaa rahoitusta vuosien 2014 2020 alueohjelman ilmastonmuutosta, ympäristöasioita ja katastrofihallintaa koskevan painopistealan puitteissa. EU tukee ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, siihen sopeutumiseen ja siitä selviytymiseen liittyviä toimia ja katastrofihallinnan alalla tehtävää yhteistyötä. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden torjua ilmastonmuutosta ja puuttua sen perimmäisiin syihin kokonaisvaltaisella tavalla. EU:n metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on parantaa metsähallintoa ja edistää kestävästi ja laillisesti korjatun puun kauppaa. Se tarjoaa hyvän perustan vuoropuhelun tehostamiselle ja valmiuksien kehittämiselle ASEAN-maissa. EU käy useimpien ASEAN-maiden kanssa neuvotteluja vapaaehtoisista FLEGT-kumppanuussopimuksista 11 tai on mukana tällaisten sopimusten täytäntöönpanossa. Se on myös tukenut alueellisella tasolla tehtyä yhteistyötä. Lisäksi EU on osoittanut 3 miljardia Yhdysvaltain dollaria metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen tähtäävien YK:n ilmastopoliittisten aloitteiden (REDD+) tukemiseen. Se kannustaa ASEANin jäsenmaita kehittämään kestäviä ja kunnianhimoisia REDD+ -strategioita. Savusumun aiheuttama saastuminen on ongelma useissa ASEAN-maissa, kuten Indonesiassa, Malesiassa ja Singaporessa. Jatkuva turve- ja muun maan kyteminen ja palaminen, jonka taustalla on metsien muuntaminen viljelyskäyttöön, heikentää ilman laatua ja vaikuttaa kielteisesti paikallisväestön terveyteen ja talouskehitykseen. Joissakin tapauksissa saastetilanne on niin paha, että paikalliset viranomaiset ovat julistaneet hätätilan. Kuivatetuista ja/tai poltetuista turvemaista peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen vauhdittajia, mikä on yksi syy siihen, että ASEANin alue kuuluu maailman suurimpiin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajiin. EU:n rahoittamassa SEApeat-hankkeessa ASEAN-maita on autettu laatimaan ja panemaan täytäntöön turvemaita koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia. Niissä käsitellään muun muassa vaihtoehtoisia tulonhankkimistapoja ja erilaisia palontorjuntamenetelmiä (esim. valvottu polttaminen). Vuosina 2014 2020 on tarkoitus myöntää uutta rahoitusta turvesoiden kestävää käyttöä ja savusumun vähentämistä ASEAN-maissa koskevalle hankkeelle (20 miljoonaa euroa) sekä hankkeelle, joka koskee biologista monimuotoisuutta ja suojelualueiden hoitoa ASEAN-maissa (10 miljoonaa euroa). Energia-alalla on tulevina vuosina keskeisen rooli sekä sosioekonomisen kehityksen ja yhteyksien kehittämisen tukemisessa että ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa. Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen ja innovatiivisten ratkaisujen esitteleminen esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, energiatehokkuuden, energian kysynnän vähentämisen ja uusiutuvien energialähteiden kehittämisen aloilla voi johtaa hedelmälliseen keskusteluun energia-asioista ja ilmastonmuutoksesta. Tutkimusta ja innovointia 11 Vapaaehtoinen kumppanuussopimus on oikeudellisesti sitova kauppasopimus Euroopan unionin ja puutavaraa tuottavan EU:n ulkopuolisen maan välillä. Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että EU:hun viedyt puutavara ja puutuotteet ovat peräisin laillisista lähteistä. Vapaaehtoinen kumppanuussopimus EU:n ja Indonesian välillä tehtiin vuonna 2014. Vastaavista sopimuksista neuvotellaan parhaillaan Laosin, Malesian, Thaimaan ja Vietnamin kanssa. Neuvottelut Kambodžan ja Myanmarin kanssa ovat valmisteluvaiheessa. Filippiinien kanssa on käynnissä FLEGT-asioita koskeva vuoropuhelu. 10

samoin kuin edellä mainittuihin haasteisiin liittyvien uusien ratkaisujen demonstrointia ja hyödyntämistä käsitellään EU:n ja ASEANin tutkimus- ja innovointivuoropuhelun yhteydessä. Luonnonvarojen kestävä käyttö käsittää myös ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LISkalastus) torjumisen. EU on kansainvälisellä tasolla sitoutunut torjumaan LIS-kalastusta ja katsoo, että tämä sitoumus on olennainen tekijä valtamerten paremman maailmanlaajuisen hallinnoinnin edistämisessä. Myös ASEAN on ilmoittanut pitävänsä LIS-kalastuksen torjumista ensisijaisen tärkeänä asiana. Tähän osa-alueeseen liittyviä toimia ovat muun muassa seuraavat: tehostetaan EU:n ja ASEANin yhteistyötä ilmastonmuutosasioissa ja käynnistetään ympäristöä ja kestävää kehitystä käsittelevä toimintapoliittinen vuoropuhelu Brunein toimintasuunnitelman mukaisesti ja ottaen huomioon EU:n kokemukset kestävään kehitykseen liittyvien asioiden käsittelystä koko mantereen laajuisesti, ilmastopolitiikan valtavirtaistamisesta ja Euroopan muuttamisesta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi taloudeksi; lisätään tukea ASEAN-maiden pyrkimyksille torjua ilmastonmuutosta, suojella ympäristöä ja edistää vihreää ja kestävää kasvua. Tarkoitukseen voidaan osoittaa varoja EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmasta (yli 60 miljoonaa euroa vuosille 2014 2020 varatuista 170 miljoonan eurosta), Aasian investointivälineestä ja SWITCH Aasia -ohjelmasta 12 ; tuetaan erityisesti Mekongin alajuoksun maiden toimia, jotka liittyvät veden, energian ja ruokaturvan kytkökseen, kestävän maatalouden lisäämiseen, ruokaturvaan (elintarviketurvallisuus mukaan lukien) ja luonnonvarojen hallintajärjestelmiin. Tässä yhteydessä voidaan muun muassa edistää vuoropuhelua Tonavan alueen kanssa; vahvistetaan alueellista lähestymistapaa FLEGT- ja REDD+ -asioissa ja valmistellaan uusia päästöjen vähentämistä koskevia REDD+ -ohjelmia kansallisella tai maakunta- /aluetasolla, jotta voidaan paremmin puuttua metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä edistäviin tekijöihin rajat ylittävällä tavalla ja saada käyttöön tuloksiin perustuvat REDD+ -mekanismin tuet. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää EU:n tukemaa EU REDD -välinettä; edistetään käytännön yhteistyötä esimerkiksi metsäkatoon sekä laittomiin hakkuisiin ja niistä saatavan puutavaran kauppaan liittyvissä asioissa muun muassa panemalla tehokkaasti täytäntöön vapaaehtoiset FLEGT-kumppanuussopimukset, torjutaan rajat ylittävän savusumun aiheuttamaa saastumista muun muassa pysäyttämällä soiden kuivatus, tuetaan perushyödykkeiden, kuten palmuöljyn, kumin ja kahvin, kestävämpää tuotantoa, käännetään biologisen monimuotoisuuden heikkenemissuuntaus, torjutaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laitonta kauppaa ja merien roskaantumista, edistetään ympäristön kannalta kestävää jäte- ja kemikaalihuoltoa ja tuetaan vesiturvallisuutta (ottaen huomioon myös rajatylittävät näkökohdat) ja vihreää kaupunkikehitystä; 12 http://www.switch-asia.eu/ 11

tehostetaan EU:n ja ASEANin energia-alan yhteistyötä. Vuoropuhelussa olisi käsiteltävä erityisesti energiatehokkuutta ja energiansäästöä, biopolttoaineita, investointikehystä, uusiutuvia energialähteitä ja infrastruktuurin kehittämistä; tehostetaan EU:n ja ASEANin alueellista yhteistyötä LIS-kalastukseen liittyvissä asioissa ja täydennetään näin joidenkin ASEAN-maiden kanssa jo käytävää kahdenvälistä vuoropuhelua; pannaan täytäntöön asianmukaiset seurantaa, valvontaa ja tarkkailua koskevat säännöt; ja kehitetään EU:n ja ASEANin yhteistyötä katastrofihallinnan alalla erityisesti vahvistamalla operatiivisia yhteyksiä, laajentamalla koulutustoimintaa ja osallistumalla ASEANin alueellisen foorumin katastrofiapuharjoituksiin sekä panostamalla katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen täytäntöönpanoon. 4. Poliittisia ja turvallisuuskysymyksiä koskeva yhteistyö 4.1. Turvallisuus EU ja ASEAN ovat viime vuosina pyrkineet yhteistuumin täysipainoisempaan kumppanuuteen, joka ulottuisi perinteisiä talouskysymyksiä pidemmälle. Tämä on seurausta ASEANin päätöksistä sisällyttää toimintaansa myös erilaiset turvallisuuskysymykset, kuten katastrofihallinta, meriturvallisuus, kansainvälinen rikollisuus ja terrorismin torjunta. Myös EU:n rooli turvallisuuden alan toimijana ja turvallisuuden takaajana on laajentunut muun muassa sen myötä, että Lissabonin sopimuksen määräykset mahdollistavat yhdennetymmän lähestymistavan ulkopolitiikkaan liittyvissä asioissa. ASEAN on luovuutta ja määrätietoisuutta osoittaen asettunut alueellisten rakenteiden keskiöön, jossa se toimii yhdessä alueellisten ja globaalien vaikuttajien kanssa useilla samankeskisillä ja päällekkäisillä foorumeilla, kuten ASEAN+3 (jossa ovat mukana myös Kiina, Japani ja Etelä- Korea), ASEANin alueellinen foorumi, ASEANin puolustusministerikokous Plus (ADMM- Plus) -prosessi ja Itä-Aasian maiden huippukokous Itä-Aasian maiden huippukokouksesta on yhä selvemmin tulossa alueen strategisen yhteistyön tärkein foorumi. Siihen kuuluvat Yhdysvallat, Kiina, Japani, Etelä-Korea, Intia, Australia, Uusi- Seelanti ja Venäjän federaatio, mutta ei vielä EU. Kun otetaan huomioon EU:n kauppa-, investointi- ja muut siteet ASEANiin, on selkeästi EU:n etujen mukaista edistää alueen vakautta ja turvallisuusrakenteita, joiden puitteissa pystytään paremmin hallitsemaan alueen poliittisia jännitteitä ja joissa sillä itsellään olisi merkittävä rooli. Tämä voi tulevaisuudessa edellyttää Itä- Aasian maiden huippukokouksen jäsenyyttä. ASEANin kannalta on tärkeää, että sillä on mahdollisuus tehostaa turvallisuusyhteistyötä EU:n kanssa. Se voi hyödyntää EU:n kokemuksia turvallisuusyhteistyön järjestämisestä alueellisella tasolla ja EU:n aktiivinen mutta ei kuitenkaan uhkaava osallistuminen voi auttaa sitä säilyttämään strategisten vaihtoehtojen kirjon ja keskeisen roolinsa tilanteessa, jossa suurvallat vahvistavat asemiaan alueella. EU:n ja ASEANin olisi yhteisten intressiensä pohjalta nostettava poliittiset ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset yhdeksi yhteistyönsä kantavista voimista. Tämä voidaan toteuttaa sekä EU:n 12

ja ASEANin yhteistyön puitteissa että lisäämällä EU:n osallistumista ASEANin alueelliseen foorumiin, joka on tällä hetkellä ainoa alueellinen turvallisuusfoorumi, jonka jäsen EU on. EU on viime vuosina jo tehostanut toimintaansa ASEANin alueellisessa foorumissa. Korkea edustaja / varapuheenjohtaja on vuodesta 2012 osallistunut foorumin ministerikokouksiin joka vuosi. Virkamiestasolla EU on ollut aktiivisempi kuin koskaan ennen. Se on toiminut foorumin kokousten yhteispuheenjohtajana ja osallistunut työohjelmien toteuttamiseen. EU:n viimeaikaisiin toimiin lukeutuvat seuraavat: vuosina 2013 ja 2014 puheenjohtajuus (yhdessä Myanmarin/Burman kanssa) ASEANin alueellisen foorumin luottamusta lisääviä toimia ja ehkäisevää diplomatiaa käsittelevässä istuntojen välisessä työryhmässä ja siihen liittyvässä puolustusviranomaisten vuoropuhelussa; ASEANin alueellisen foorumin kaikkien aikojen ensimmäisen ehkäisevää diplomatiaa ja sovittelua käsittelevän koulutuksen rahoittaminen yhdessä Brunei Darussalamin kanssa. Kurssi järjestettiin Bruneissa lokakuussa 2014; ja Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian kaikkien aikojen ensimmäinen yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) käsittelevä perehdyttämisseminaari, jonka painopisteenä oli EU:n ja ASEANin turvallisuusyhteistyö 13. Seminaari järjestettiin maaliskuussa 2014. ASEAN-kumppanit ovat panneet merkille EU:n aktiivisuuden lisääntymisen ja arvostavat sitä, mutta kyseenalaistavat samalla sen jatkumisen. EU:n kiinnostus alueellisen vakauden varmistamiseen yleensä ja myös sen kyky kehittää turvallisuusyhteistyötä vaikuttavat ASEANkumppaneiden arvioon siitä, voiko EU liittyä Itä-Aasian maiden huippukokouksen jäseneksi. Meriturvallisuus on keskeinen haaste molemmille osapuolille ja olennainen osa EU:n toimia valtamerten paremman hallinnoinnin edistämiseksi. Lähes 50 prosenttia maailman meriliikenteestä (tonnistona laskettuna) kulkee Etelä-Kiinan meren kautta. Näiden vesien kautta kulkevat energiatoimitukset, raaka-aineet ja tavarat ovat olennaisen tärkeitä useimmille kansantalouksille, myös EU:lle. Siksi on vahvasti EU:n etujen mukaista ylläpitää vakautta ja turvallisuutta Etelä-Kiinan merellä ja huolehtia siitä, että alueella noudatetaan kansainvälistä oikeutta, muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) määräyksiä. EU on johdonmukaisesti kehottanut ratkaisemaan aluekiistat rauhanomaisesti ja yhteistyössä. Se tukee voimakkaasti ASEANin ja Kiinan pyrkimyksiä sopia Etelä-Kiinan merta koskevista käytännesäännöistä ja rohkaisee niitä saattamaan neuvottelut nopeasti päätökseen. Ensimmäinen EU:n ja ASEANin korkean tason vuoropuhelu meriturvallisuudesta järjestettiin Jakartassa marraskuussa 2013 EU:n aloitteesta. Sen yhteydessä käytiin syvällisiä keskusteluja merirosvoudesta, merivalvonnasta, satamien turvallisuudesta ja meriluonnonvarojen yhteisestä hallinnasta. Seuraava vuoropuhelu järjestetään vuonna 2015 ja siinä on tarkoitus keskittyä erityisesti siihen, millä tavoin meriturvallisuus kytkeytyy järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimiin. 13 Toinen seminaari on määrä järjestää vuoden 2015 jälkipuoliskolla. 13

Kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien (CBRN-riskien) vähentämiseen tähtäävä EU:n osaamiskeskusaloite on rakentanut tehokkaan alueellisen verkoston Manilassa sijaitsevan sihteeristönsä ympärille. ASEANin kaikki kymmenen jäsenvaltiota osallistuvat tähän aloitteeseen, joka tarjoaa alueellisen kanavan CBRN-riskien torjuntaa varten ja on sekä EU:n että ASEANin kannalta avaintekijä alan turvallisuusongelmien ratkaisemisessa. EU kannustaa ASEAN-maita osallistumaan tiiviimmin aloitteeseen. Näin voitaisiin varmistaa pitkän aikavälin kestävyys ja poliittinen tuki keskukselle. Molemmat osapuolet hyötyisivät tiiviimmästä yhteistyöstä myös seuraavilla osa-alueilla, joilla ASEANin ja EU:n etuihin kohdistuvat uhat ovat kasvamassa: laiton kauppa (ihmiskauppa, huumausaineiden kauppa, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppa); kyberturvallisuus ja kyberrikollisuus (myös verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuminen); asesulku ja aseriisunta (mukaan lukien asekauppasopimus); radikalisoitumisen vähentäminen / väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunta; heikossa asemassa olevat vähemmistöt, joiden tilanteella on alueellisia vaikutuksia; sovittelu; ja vaalitarkkailu. EU valmistelee parhaillaan näitä osa-alueita koskevia konkreettisia aloitteita sekä EU:n ja ASEANin yhteistyön että ASEANin alueellisen foorumin puitteissa. Sen tarkoituksena on syventää vuoropuhelua ja selvittää mahdollisuuksia valmiuksien entistä tehokkaampaan kehittämiseen. Tähän osa-alueeseen liittyviä toimia ovat muun muassa seuraavat: lisätään EU:n tukea merirosvousta ja muita meriturvallisuuteen liittyviä näkökohtia koskeville alueellisille ratkaisuille. Kriittisiä merireittejä koskevan ohjelman (MARSIC) puitteissa toteutettavien toimien lisäksi EU aikoo selvittää meriturvallisuuteen liittyvien valmiuksien kehittämismahdollisuuksia ASEANin alueella ja sen kanssa (valvonta, satamien turvallisuus) EU:n merellisen turvallisuusstrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman mukaisesti (hyväksytty kesäkuussa 2014) 14. EU pyrkii tekemään EU:n ja ASEANin korkean tason meriturvallisuusvuoropuhelusta vuotuisen tapahtuman; tehostetaan vuoropuhelua katastrofiavusta ja yhdistetään siihen valmiuksien lisäkehittäminen ASEANin tasolla (AHA-keskus) ja kansallisella tasolla; laajennetaan Myanmarissa/Burmassa ja Filippiineillä käynnissä olevat hankkeet muihin ASEANin jäsenvaltioihin; hoidetaan (yhdessä Filippiinien kanssa) puheenjohtajuutta ASEANin alueellisen foorumin työpajassa, jossa käsitellään tietoisuuden lisäämistä CBRN-riskeistä ja pyritään 14 http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=fi&f=st%2011205 %202014 %20INIT. 14

edistämään näiden riskien lieventämiseen tähtäävää yhteistyötä. Työpaja järjestetään Manilassa syyskuussa 2015; järjestetään vuosittain YTPP-aiheinen, EU:n ja ASEANin yhteistyöhön keskittyvä perehdyttämisseminaari, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta EU:n yhä kasvavasta roolista turvallisuuskysymyksissä ja edistää tiiviimpää operatiivista käytännön yhteistyötä ASEANin ja sen jäsenvaltioiden kanssa; tehostetaan vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisen edun mukaisissa kysymyksissä, joihin lukeutuvat muun muassa varojen takaisinperintä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa, lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta muun muassa verkossa esiintyvän lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden puitteissa sekä yhteiset toimet kansainvälisellä tasolla toimivien, lapsia hyväksikäyttävien seksuaalirikollisten muodostamaan ongelmaan puuttumiseksi; ja tuetaan kohdennettua ihmisoikeuksia koskevaa vuoropuhelua sekä alueellisella että kahdenvälisellä tasolla. 4.2. Ihmisoikeudet Osana pyrkimyksiä luoda entistä kypsempi ja selkeämmin poliittinen kumppanuus EU on myös valmis rakentavaan yhteistyöhön ASEANin kanssa kansainvälisten ihmisoikeusnormien edistämiseksi ja suojelemiseksi. EU:n ensisijaisena tavoitteena tässä yhteydessä on saada kuolemanrangaistus poistettua ASEANin jäsenvaltioista. Sen vuoksi EU pani tyytyväisenä merkille ASEANin hallitustenvälisen ihmisoikeustoimikunnan (ASEAN Intergovernmental Commission on Human Rights, AICHR) perustamisen vuonna 2009 ja ASEANin ihmisoikeusjulistuksen hyväksymisen vuonna 2012. Tähän osa-alueeseen liittyviä toimia ovat muun muassa seuraavat: tuetaan ASEANin ihmisoikeusmekanismia, otetaan vastaan AICHR-toimikunnan edustajien vierailuja (kuten tehtiin vuonna 2011, toinen vierailu on tarkoitus järjestää vuoden 2015 toisella puoliskolla) ja naisten ja lasten oikeuksien edistämistä ja suojelemista käsittelevän ASEANin komission vierailuja (tämän komission edustajat kävivät Euroopassa vuonna 2013) sekä järjestetään ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan vierailuja (jatkona toukokuussa 2013 ja marraskuussa 2014 toteutuneille vierailuille); tehostetaan vuoropuhelua ja yhteistyötä AICHR-toimikunnan kanssa (joka on ASEANin yhteinen ihmisoikeusmekanismi) sellaisissa kysymyksissä kuin muuttajien ja ihmiskaupan uhrien oikeudet, yritystoiminta ja ihmisoikeudet / yritysten yhteiskuntavastuu, kidutus, naisten ja lasten oikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja syrjinnän torjunta; nostetaan vähemmistöjen oikeudet ja kuolemanrangaistus aiempaa tärkeämpään asemaan ASEANin kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa; tähän kuuluu myös avoin ja järjestelmällinen kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kuuleminen ja vuoropuhelu niiden kanssa; ja 15

tuetaan ASEANin alueen kansalaisjärjestöjä ja valtiosta riippumattomia toimijoita ja hyödynnetään tässä yhteydessä myös erityisiä tarkoitukseen sopivia ohjelmia, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä. 5. Kohti strategista kumppanuutta Välittömänä tavoitteena on kehittää kumppanuutta Brunein toimintasuunnitelman ja tässä yhteisessä tiedonannossa tehtyjen ehdotusten mukaisesti. Viime heinäkuussa EU:n ja ASEANin ulkoministerit sopivat, että tulevaisuudessa EU:n ja ASEANin suhteita kehitettäisiin luonnollisesta tai tehostetusta kumppanuudesta kohti strategista kumppanuutta. Johtavat virkamiehet saivat tehtäväksi laatia etenemissuunnitelman tämän tavoitteen saavuttamiseksi 15. EU:n ja ASEANin yhteistyön kehittäminen strategiseksi kumppanuudeksi edellyttäisi irrottautumista nykyisestä, pääasiassa kahdenvälisyyttä painottavasta ajattelutavasta. Sen sijaan olisi lisättävä panostusta keskeisiin alueellisiin ja maailmanlaajuisiin kysymyksiin. Vuoropuhelua voidaan vielä merkittävästi syventää ja kantoja yhdenmukaistaa erilaisissa maailmanlaajuisesti tärkeissä asioissa, kuten muun muassa seuraavissa: ilmastonmuutos; katastrofiriskien vähentäminen ja selviytymiskyvyn parantaminen; vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevat kestävän kehityksen tavoitteet, köyhyyden poistaminen mukaan lukien; pandemiat; ja terrorismin torjunta, radikalisoitumisen torjunta ja vierastaistelijat. Erilaisissa alueellisissa konflikteissa, kuten Ukrainan konfliktissa, Etelä-Kiinan meren jännittyneessä tilanteessa ja Iranin ja Pohjois-Korean ydinasekysymyksissä on kaikissa pohjimmiltaan kyse keskeisistä turvallisuusperiaatteista ja siitä, miten voidaan varmistaa kansainvälisen oikeuden noudattaminen. EU ja ASEAN ovat molemmat sääntöihin perustuvan ja tehokkaan monenvälisyyden vankkumattomia kannattajia, joten on niiden oman edun mukaista laajentaa yhteistyötään näissä maailmanlaajuisesti merkittävissä alueellisissa kysymyksissä. EU:n ja ASEANin yhteistyön syventäminen eri aloilla tarjoaa lisää perusteita virallisen strategisen kumppanuuden solmimiselle ja edellyttää poliittista sitoutumista ja resursseja molemmilta osapuolilta. EU on omalta osaltaan valmis kehittämään suhteita merkittävässä määrin ja on sitoutunut muun muassa seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen: osallistumaan yhteiseen arviointiin mahdollisuudesta neuvotella alueidenvälinen vapaakauppasopimus; neuvottelemaan siviili-ilmailua koskevasta sopimuksesta; käynnistämään EU:n ja ASEANin poliittisen vuoropuhelun ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvistä asioista ja vahvistamaan tutkimusta ja innovointia koskevaa vuoropuhelua; 15 Ks. puheenjohtajien julkilausuma: http://eeas.europa.eu/statements/docs/2014/140723_03_en.pdf. 16

jatkamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevissa kysymyksissä; kasvattamaan rahoitustukensa ASEANin kanssa tehtävälle alueelliselle yhteistyölle ja vähemmän kehittyneiden ASEANin jäsenvaltioiden (Kambodža, Laos, Myanmar, Vietnam ja Filippiinit) kanssa tehtävälle kehitysyhteistyölle yli 2 miljardiin euroon vuosina 2014 2020; panemaan täytäntöön mittavan uusien aloitteiden paketin muiden kuin perinteisten turvallisuuskysymysten alalla (meriliikenne, katastrofiapu, kansainvälinen rikollisuus, erilaiset ehkäisevän diplomatian koulutustilaisuudet, kriisinhallinta, sovittelu, oikeusvaltio ja vaalitarkkailu). ja nimittämään erityisen paikalla asuvan EU-suurlähettilään ASEANiin. Milanossa lokakuussa 2014 järjestetty epävirallinen johtajien kokous oli menestys. Samanlaisia kokouksia olisi jatkossa järjestettävä säännöllisesti. Ulkoministeritasolla voitaisiin joka toinen vuosi pidettävän täysimittaisen EU:n ja ASEANin ministerikokouksen ja ASEANin alueellisen foorumin yhteydessä pidettävän ministerikokouksen jatkokokouksen lisäksi järjestää korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja ASEAN-maiden ulkoministereiden tapaaminen YK:n yleiskokouksen avaamisen yhteydessä. Myös alakohtaisilla ministeritason kokouksilla, vaikka ne olisivat epävirallisiakin, voitaisiin osaltaan edistää kahdenvälistä asialistaa monilla tässä tiedonannossa käsitellyillä aloilla. EU pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään tällaisten kokousten järjestämistä, muun muassa Aasia Eurooppa-prosessiin (Asem) kuuluvien ministerikokousten ja Asem-huippukokouksen yhteydessä. EU aikoo myös edelleen edistää EU:n ja ASEANin suhteiden parlamentaarista ulottuvuutta, muun muassa tukemalla entistä jäsennetympää yhteydenpitoa Euroopan parlamentin ja ASEANin parlamenttien välisen yleiskokouksen (AIPA) välillä, kuten esitettiin EU:n ja ASEANin suhteiden tulevaisuudesta 15. tammikuuta 2014 hyväksytyssä Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 16. Tässä tiedonannossa esitetään konkreettisia ajatuksia EU:n ja ASEANin suhteiden viemisestä seuraavalle tasolle tarjoamalla yhtenäisempi kehys alakohtaiselle yhteistyölle ja varmistamalla poliittisten painopisteiden aiempaa selkeämpi määrittely. On molempien osapuolten edun mukaista tarttua tähän tilaisuuteen. ASEAN arvioi tämän pohjalta uudelleen Itä-Aasian huippukokouksen toimintaa ja myös sen tulevia jäsenvalintoja. EU:lla on hyvät edellytykset osallistua huippukokouksen käytännön työhön ja sen myötä vastata ASEANin taholta esitettyihin toiveisiin EU:n aiempaa vahvemmasta sitoutumisesta. Strategisen kumppanuuden solmimisen EU:n ja ASEANin välillä olisi liityttävä tiiviisti EU:n osallistumiseen tämän alueen strategisen foorumin toimintaan. Korkea edustaja ja komissio pyytävät neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään tässä tiedonannossa esitetyt ajatukset ja työskentelemään yhdessä nykyaikaisen strategisesti suuntauneen kumppanuuden rakentamiseksi EU:n ja ASEANin välille. 16 http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do?pubref=-//ep//text+ta+p7-ta-2014-0022+0+doc+xml+v0//fi 17