LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus Koulutie 1 73600 KAAVI Kaavin yläasteen korjausten suunnittelukokouksessa 8.5.2009 sovittiin tehtäväksi lisätutkimuksia, jonka avulla selvitetään sokkeleiden rakennetta, sokkelihalkaisun lämmöneristeiden vaurioita ja rakennusaikaisen muottipuutavaran esiintyvyys sokkelirakenteessa. Lisäksi selvitetään onko alapohjan maavaraisen betonilaatan ja kevytsoraeristeen välissä orgaanista materiaalia. Rakennustekninen kuntotutkimus 6.3.2009, Suomen Sisäilmakeskus Oy. Aika 15.5.2009 Tutkija Jouko Alastalo, tutkimuspäällikkö, RI Käytetyt apuvälineet Tutkimuksen laajuus Vaisala rakennekosteuden mittalaite, HMP42 ja HMP42 mittapäät Tutkimukset kohdistuivat sokkelirakenteisiin ja käytävän alapohjarakenteeseen Tehdyt tarkastukset tai mittaukset Sokkelirakennetta tutkittiin keittolan, luokkien 12 ja 13 sekä musiikkiluokan ja tyttöjen wc:n kohdalta. Tutkimuskohdista sokkeli oli kaivettu näkyviin koko rakenteen korkeudelta ja rakenteeseen oli tehty aukkoja timanttiporalla. Sokkelin eristetilan suhteellista kosteutta (RH) mitattiin pistokoeluontoisesti ja sokkelin lämmöneristeen kuntoa arvioitiin visuaalisesti sekä mikrobimateriaalinäytteiden avulla. Tutkimuksessa tehdyt havainnot, kosteusmittaukset ja mikrobinäytteiden ottopaikat ja tulokset on esitetty alla olevien rakenneleikkausten yhteydessä.
ALAPOHJAN TUTKIMUS KÄYTÄVÄTILASSA Käytävän kohdalla alapohjarakenne oli suunnitelman mukainen. Betonin ja kevytsoraeristeen välissä ei ollut havaittavissa valusuojapaperia - Betoni 70-80 mm - kevytsoraeriste RT 1, SOKKELIRAKENNE KEITTOLAN KOHDALLA Eristetilan kosteusmittaus RH1 Eristetilan kosteutta mitattiin sokkelihalkaisun pohjan tasosta noin 300 mm:n korkeudelta. Kosteusmittauksen perusteella sokkelin lämmöneriste oli kosteusvaurioitunut (eriste oli kosteaa). RH (suhteellinen kosteus)= 99,4 % T (lämpötila) = 11,3 O C Abs (absoluuttinen kosteus) = 10,1 g/m³ Ulkoilman parametrit Materiaalinäyte M1 Muut havainnot RH (suhteellinen kosteus)= 31 % T (lämpötila) = 16,4 O C Abs (absoluuttinen kosteus) = 4,4 g/m³ Sokkelin lämmöneristeestä (lattiapinnan tasosta 0.50) otetussa materiaalinäytteessä (tutkimushetkellä kostea) todettiin heikko viite mikrobivauriosta. Se sisälsi niukasti kosteusvaurioon viittaavaa aktinobakteeria (Streptomyces). Tutkimuskohdassa salaojaputken pojan taso oli noin 150 mm sokkelin alapinnan tason yläpuolella.
RT 2, SOKKELIRAKENNE LUOKAN 12 KOHDALLA (+) Eristetilan kosteusmittaus RH2 Eristetilan kosteutta mitattiin sokkelihalkaisun pohjan tasosta noin 250 mm:n korkeudelta. Kosteusmittauksen perusteella sokkelin alaosan lämmöneriste on kosteusvaurioitunut(eriste oli märkää). RH (suhteellinen kosteus)= 100 % T (lämpötila) = 11,2 O C Abs (absoluuttinen kosteus) = 10,1 g/m³ Materiaalinäytteet M2 ja M3 Sokkelin lämmöneristeistä otetuissa materiaalinäytteissä (lattiapinnan tasosta +0.30 ja -0.20) ei todettu laboratorioanalyysivastauksen perusteella mikrobivaurioita. Muut havainnot Tutkimuskohdassa salaojaputken pojan taso oli noin 300 mm sokkelin alapinnan tason yläpuolella. Sokkelin kohdalla oli kallio.
RT 3, SOKKELIRAKENNE LUOKAN 13 KOHDALLA (+) Materiaalinäyte M4 Muut havainnot Sokkelin lämmöneristeen alapinnasta (lattiapinnan tasosta) otetussa materiaalinäytteessä todettiin laboratorioanalyysivastauksen perusteella vahva viite mikrobivauriosta. Se sisälsi runsaasti kosteusvaurioon viittaavaa A. versicolor sieni-itiöitä. Materiaalinäytteessä oli havaittavissa kosteusvaurioitumiseen viittaavia värimuutoksia. Eristetilassa oli havaittavissa ikkunan karmin tukirakenteena oleva puusoiro, joka ulottui seinän alaosaan saakka.. Tutkimuskohdassa salaojaputken pojan taso oli lattiapinnan tasossa
RT 4, WC-TILOJEN (TYTÖT) KOHDALLA (+) Sokkelihalkaisun pohjalla oli havaittavissa vettä. Eristetilan kosteusmittaus RH4 Eristetilan kosteutta mitattiin lattiapinnan tason alapuolelta noin -400 mm. Tehtyjen havaintojen ja kosteusmittauksen perusteella sokkelin alaosan lämmöneriste on kosteusvaurioitunut. RH (suhteellinen kosteus)= 93 % T (lämpötila) = 10 O C Abs (absoluuttinen kosteus) = 8,8 g/m³ Muut havainnot Tutkimuskohdassa ei ollut havaittavissa salaojitusta. RT 5, MUSIIKKILUOKAN KOHDALLA Musiikkiluokan kohdalla sokkeli oli kaivettu näkyviin tutkimusta varten. Tutkimuskohdassa sokkeli oli tehty matalaksi alla olevan kallion vuoksi. Salaojaputkea ei ollut havaittavissa. Sokkelieristetilan kosteutta mitattiin noin - 0,50 m lattiapinnan tason alapuolelta. Kosteusmittauksen perusteella sokkelin alaosan lämmöneriste on kosteusvaurioitunut. RH (suhteellinen kosteus)= 100,8 % T (lämpötila) = 12,1 O C Abs (absoluuttinen kosteus) = 10,8 g/m³
Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotus Tehdyn tutkimuksen perusteella sokkelin halkaisueristeet olivat kosteusvaurioituneet kaikissa rakennetutkimuskohdissa. Sokkelieristeen mikrobivaurioita todettiin fysiikan luokan ja keittolan kohdalta lämmöneristeistä otetuissa materiaalinäytteissä. Luokan 12 kohdalta otetuissa näytteissä ei todettu mikrobivaurioita. Sokkelin lämmöneristeiden kosteusvaurioitumisen on aiheuttanut yhtäältä sadeveden (viistosade) pääseminen ulkoverhoustiilimuurauksen kautta sokkelihalkaisuun ja toisaalta salaojien toimimattomuus ja puutteellisuus. Todettujen vaurioiden korjaamiseksi sokkelirakenteiden lämmöneristeet on suositeltavaa uusia koko rakennuksen osalta. Samassa yhteydessä perustusten salaojitus tulisi uusia RakMK 21099 C2 ohjeen mukaisesti. Suomen Sisäilmakeskus Oy Jouko Alastalo Tutkimuspäällikkö p. 040 7395 885 Liitteet 1. Paikannuspiirros 2. Analyysivastaus, mikrobit Jakelu Ari Räsänen, Kaavin kunta Suomen Sisäilmakeskus Oy:n arkisto