Pääomamarkkinat ja kasvu 10/2012 Rahoitusmarkkinat
Pääomamarkkinat ja kasvu Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Rahoitusmarkkinat
VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Anitta Türkkan / Anitta Heiskanen / VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012
Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2012 Tekijät Kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtiva työryhmä Julkaisun nimi Pääomamarkkinat ja kasvu Asiasanat Kasvu, pääomamarkkinat, rahoitusmarkkinat, riskipääoma, sijoittaminen Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta www.vm.fi/julkaisut. Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN 978-952-251-318-2 (nid.) ISSN 1459-3394 (nid.) ISBN 978-952-251-319-9 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) Sivuja 90 Kieli Suomi Tiivistelmä Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti 26.8.2011 työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Työryhmä on nostanut esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla. Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, joka varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tuleville sukupolville.
Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2012 Författare Arbetsgruppen som överlagt en nationell kapitalmarknadsstrategi Publikationens titel Pääomamarkkinat ja kasvu Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 10/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på www.vm.fi/julkaisut. Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012 ISBN 978-952-251-318-2 (hft.) ISSN 1459-3394 (hft.) ISBN 978-952-251-319-9 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) Sidor 90 Språk Finska Sammandrag Minister Jyri Häkämies som svarar för finansmarknadsärenden tillsatte den 26 augusti 2011 en arbetsgrupp med uppdraget att bereda en nationell kapitalmarknadsstrategi. Enligt regeringsprogrammet för Jyrki Katainens regering skall man tillsammans med de centrala finansmarknadsaktörerna före utgången av 2012, i syfte att utveckla finansieringsmarknaderna, trygga företagens tillväxtfinansiering, förtydliga regleringen av finansmarknaderna, utöka stabiliteten och transparensen och stödja Finlands internationella konkurrenskraft, utarbeta en nationell kapitalmarknadsstrategi. Arbetsgruppen har lyft fram sådana bristfälligheter och/eller utvecklingsbehov på finansmarknaderna som anses ha betydande konsekvenser för Finlands ekonomiska tillväxt och utvecklingen av Finlands konkurrenskraft. Det viktigaste enskilda temat som lyfts fram är utökandet av antalet arbetsplatser inom den privata sektorn. Åtgärder som stödjer skapandet av dem måste vidtas omedelbart, med alla tillgängliga medel och på alla håll. Skapandet av ett sådant ramverk för kapitalmarknaderna som sporrar aktörerna till verksamhet, risktagning och effektiv användning av kapital genererar sådan ekonomisk tillväxt och ett sådant gemensamt viljetillstånd som gör det möjligt att bevara välfärdssamhället även åt de kommande generationerna.
Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2012 Author(s) Working Group for a National Capital Market Strategy Title of publication Pääomamarkkinat ja kasvu Publication series and number Ministry of Finance publications 10/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at www.vm.fi/julkaisut. There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012 ISBN 978-952-251-318-2 (print.) ISSN 1459-3394 (print.) ISBN 978-952-251-319-9 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) No. of pages 90 Language Finnish Abstract On 26 August 2011, Minister for Economic Affairs Jyri Häkämies, who has responsibility for financial market issues, established a working group to prepare a national capital market strategy. In accordance with the programme of Prime Minister Jyrki Katainen s Government, a national capital market strategy will be prepared by the end of 2012 in cooperation with key stakeholders with a view to developing the financial markets, securing growth funding for businesses, streamlining the regulation of capital markets, enhancing stability and transparency, and fostering Finland s international competitiveness. The working group s work has highlighted defects and/or development needs prevailing in the capital markets that are believed to have a significant impact on Finland s growth and competitiveness. The single most important issue identified is increasing the number of private sector jobs. Measures to promote such jobs should be initiated urgently, utilising all available means and parties. By building for the capital markets and those who operate within them a framework that encourages business, risk-taking and efficient use of capital, it is possible to achieve the kind of economic growth and common strategic intent that will ensure the maintenance of the welfare society also for future generations.
Rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle ministeri Jyri Häkämiehelle Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti 26.8.2011 työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia, joka sisältää suosituksia rahoitusjärjestelmän ja pääomamarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa. Työryhmän puheenjohtajana toimi konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä. Jäseniä olivat valtiosihteeri Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja Satu Huber Eläke-Tapiolasta, johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta, rehtori, professori Eva Liljeblom Hankenista, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta, hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:stä, toimitusjohtaja Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä ja Assistant General Counsel Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä. Pääsihteerinä toimi osastopäällikkö, ylijohtaja Pentti Pikkarainen ja sihteerinä finanssineuvos Urpo Hautala, molemmat valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta. Työryhmä on työnsä aikana kuullut eri tahojen edustajia ja saanut käyttöönsä arvokkaita kommentteja, jotka ovat tukeneet raportin laadintaa. Työryhmä kiittää asiantuntijoita heidän toimittamastaan aineistosta ja esittämistään näkemyksistä. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa raporttinsa rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle ministerille.
Helsingissä 13.3.2012 Kari Stadigh Jouni Hakala Pekka Paasikivi Satu Huber Jukka Ruuska Jaakko Kiander Kaarina Ståhlberg Eva Liljeblom Pentti Pikkarainen Sari Lounasmeri Urpo Hautala Timo Löyttyniemi
Sisältö Yhteenveto ja työryhmän suositukset............................................................................13 1 Lähtökohta Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua?..............19 1.1 Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys tilanneanalyysi...19 1.2 Kasvu on välttämättömyys...22 2 Pääomamarkkinoiden tarvitsema kasvu Mittarina työpaikat ja työntekijät... 25 2.1 Tarvitaan työpaikkoja ja työntekijöitä...25 2.2 Suomen yritysrakenne on mikroyritysvaltainen...26 2.3 Pääomamarkkinat ja yritysten kasvu...28 2.4 Pääomasijoittaminen ja kansainvälinen verokilpailu...29 2.5 Kansainvälistymisestä globalisaatioon...30 2.6 Listautumiskynnys on korkea...31 2.7 Hyvin toimiva MTF -markkinapaikka voi olla kasvun moottori...33 3 Pääomamarkkinaosapuolet Työpaikkoja ja pääomaa.......................................35 3.1 Kotitaloudet omistajia...35 3.2 Pääomasijoittajat riskinottajia...36 3.2.1 Pääomasijoitukset listaamattomiin pk-yrityksiin...36 3.2.2 Hankintameno-olettaman korottaminen...38 3.3 Kasvuyritykset työllistäjiä...39 3.4 Sijoitusyhtiöt sijoitusten allokoijia...40 3.5 Kiinteistösijoittajat vapauttavat pääomia työllistäville yrityksille ja yhteiskunnalle...41 3.6. Monenkeskisen markkinapaikan yhtiöt kasvun tekijöitä...42 3.7 Työeläkelaitokset sijoittajia, työpaikkojen luojia ja kasvun mahdollistajia..44 3.7.1 Eläkelaitosten merkitys pääomamarkkinoille...44 3.7.2 Eläkelaitosten sijoitustoiminnan kontrasyklisyys...45 3.7.3 Työeläkemaksut, työurat, eläkevastuu...46 3.7.4 Eläkelaitosten sijoitukset Suomessa...47 3.8 Henkivakuutusyhtiöt elinikäiset lisäeläkkeet...48 3.8.1 Yksilölliset lisäeläkkeet...48 3.8.2 Pitkäaikaissäästämisen ja yksilöllisen eläkevakuutuksen pääomaprosentti kiinteäksi...49
3.9 Säätiöt kasvun rahoittajia...50 3.10 Valtio omistaja, kasvun mahdollistaja ja puitteiden luoja...51 3.10.1 Valtio-omisteiset yhtiöt...51 3.10.2 Tehostetaan yritystukien vaikuttavuutta...52 3.10.3 T&K&I -tuet ja -kannusteet...53 4 Varautuminen Suomen toimintaympäristön muutoksiin....................................55 4.1 Rahoitusmarkkinoiden sääntelypaineet...55 4.2 Yritysten joukkovelkakirjamarkkinat...58 4.3 Suomi yritysten toimintaympäristönä...59 4.4 Verojärjestelmän kilpailukyky...60 4.4.1 Yhteisövero...61 4.4.2 Omistamisen verotus...61 4.4.3 Pääomat aktiiviväestön käyttöön...63 4.5 Asenteet yrittäjyyttä kohtaan...65 4.6 Kotitaloudet työllistäjiä...67 4.7 Pietari potentiaalinen markkina ja kasvun moottori...69 Lähdeluettelo...................................................................................................................71 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Ruotsissa komitea ehdottaa kasvuyritysten kannustamista...79 Pääomat aktiiviseen käyttöön...80 Kannusteet kasvuputken eri vaiheissa...81 Valtion velan kehitys sekä kuntien toimintamenojen ja BKT:n kasvu...82 Eläkejärjestelmän kestävyys...83 Ennuste kokonaishuoltosuhteesta Suomessa ja EU15-maissa vuoteen 2060...84 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja tytäryrityksissä ulkomailla...85 Pörssin markkina-arvo: Nasdaq OMX...86 Kotitalouksien rahoitusvarat...87 Osakkeita omistavat yksityishenkilöt Suomessa...88
13 Yhteenveto ja työryhmän suositukset Nykyisen tasoisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen Suomessa edellyttää noin 200 000 uuden työpaikan luomista yksityiselle sektorille. 1 Tämänhetkinen epätasapaino ja varojen yli eläminen valtio ottaa lisää velkaa joka vuosi yritetään ratkaista kasvulla ja veroja korottamalla, menosäästöillä ja rakenteellisilla toimilla. Kasvu on kuitenkin tällä hetkellä vain elpymistä, ei todellista kasvua, koska yksityisellä sektorilla on edelleen vähemmän työpaikkoja kuin lamaa edeltävänä vuonna 2007. Kasvuksi on luettava uudet työpaikat aikaisemmin saavutettujen tasojen yläpuolella. Kasvuennusteet ovat ylioptimistisia, koska työvoiman tarjonta ei lisäänny vaan supistuu, ja samalla Suomen keskeiset ja perinteiset toimialat eivät ole kasvattamassa henkilöstöään yli vuoden 2007 tason. Puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta -sektori ovat trendin mukaisesti vähentämässä työntekijöitä Suomessa. Suomen kultakauden viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomella on ollut aina jokin oma erikoisuus vaurastumisen veturina: alkuaikoina Venäjän-kauppa ja sen jälkeen pienelle maalle poikkeuksellinen tähdenlento Nokia -klusterin muodossa. Nyt veturia ei ole; globaalissa kilpailussa on pärjättävä ahkeran ja hyvin koulutetun työvoiman avulla laajalla rintamalla. Kasvuedellytyksiä leikkaa luonnollisesti myös päämarkkinamme Euroopan julkisen talouden ylivelkaantuminen. Veroja korottamalla ei luoda kasvua eikä veronkorotuksilla ole missään maassa luotu menestystarinoita. Alentamalla verotus kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja kohdistamalla verotus sen vahingollista vaikutusta minimoiviin kohteisiin voidaan kannustaa omistajuuteen ja yrittämiseen sekä allokoida resursseja kansakunnan kannalta oikein. Resurssien allokoinnissa pääomamarkkinoilla on keskeinen rooli. Työvoiman tarjonta on tuottavuuden paranemisen ohella toinen päätekijä kasvun luomiseksi. Jotta pääomamarkkinat kehittyvät, ne tarvitsevat kasvua. Työvoiman tarjonnan osalta Suomi seisoo savijalalla työvoima supistuu tulevina vuosina. Ruotsissa on jo pidemmän aikaa ymmärretty, että työvoiman tarjonnan lisääminen on välttämätöntä, ja siellä on ryhdytty määrätietoisiin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Näin tulee toimia myös Suomessa. Sen lisäksi, että työuria on pidennettävä erityisesti työuran loppupuolella, nuoret on myös saatava aikaisemmin työelämään. Myös työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi tarpeellisia muutoksia on tehtävä myös työmarkkinakäytännöissä. 1 Mm. TEM:n ja VATT:n selvitykset sekä McKinsey: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle 2010. Marraskuu 2010.
14 Työryhmällä on ollut käytössään useita julkaisuja, joissa on esitetty monia nykytilanteessa käyttökelpoisia ehdotuksia. Niitä ei ole syystä tai toisesta toteutettu. Päätöksiä on tehtävä nyt, niiden täytyy saada aikaan mitattavia vaikutuksia lisätä työvoiman tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja. Päättäjiltä odotetaan konkreettisia toimenpiteitä. Heikkojen talousnäkymien edessä Suomen johtaminen vaatii aktiivista otetta, nykyinen meno ei riitä varmistamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuutta. Pääomamarkkinastrategian pohdinnassa työryhmän fokus on ollut kasvun aikaansaamisessa. Ilman kasvua ei ole menestyviä pääomamarkkinoita ja toisaalta toimivat pääomamarkkinat ovat osaltaan edistämässä taloudellista kasvua. Työryhmä on kartoittanut toimenpiteitä, joilla lisätään pääomamarkkinoilla toimivien määrää, aktivoidaan nykyisten toimijoiden panostuksia ja tehostetaan markkinoiden toimivuutta. Työryhmä uskoo, että toimenpiteiden avulla saadaan aikaan uusia työpaikkoja, ja samalla lisätään työvoiman tarjontaa ja aikaansaadaan koko talouden kasvua. Suosituksissa on otettu huomioon toimeenpanon kiireellisyys, osa on välttämättömiä, heti toteutettavia, osa myöhemmin tavoiteltavia. Jotta kynnys ryhtyä toimintaan olisi mahdollisimman matala, osa ehdotuksista on luonteeltaan väliaikaisia tai määräaikaisia. Toimenpidesuositukset koskevat aina jotakin markkinatoimijaa ja ko. toimijan mahdollisia pääoma- tai muita panostuksia kasvun edistämiseksi. Siksi suosituksia ja ennen kaikkea niiden vaikutuksia arvioidaan erilaisten toimijoiden näkökulmasta. Taulukossa 1 on tiivistelmä työryhmän suosituksista, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin luvuissa 3 ja 4.
15 Taulukko 1: Toimenpidesuositukset KOTITALOUDET SUOSITUS 1 Pienet pörssiosingot verottomiksi yksityishenkilöille: tavoitteena 260 000 uutta omistajaa PÄÄOMASIJOITTAJAT SUOSITUS 2A Määräaikainen verokannuste yksityisille pääomasijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin vuosina 2013-2017 SUOSITUS 2B Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa korotetaan määräajaksi vuosina 2013-2017 KASVUYRITYKSET SUOSITUS 3 Määräaikainen verohuojennus vuosiksi 2013-2020 työllistäville kasvuyrityksille SIJOITUSYHTIÖT SUOSITUS 4 Neutraali verokohtelu listatuille sijoitusyhtiöille KIINTEISTÖSIJOITTAJAT SUOSITUS 5 Parannetaan väliyhtiömallin toimivuutta, sallitaan eläkeyhtiöille velan käyttö kiinteistösijoituksissa, uudistetaan kiinteistörahastolakia MONENKESKISEN MARKKINAPAIKAN YHTIÖT SUOSITUS 6 Monenkeskisellä markkinapaikalla omasta hakemuksestaan noteerattujen yhtiöiden osinkoverotus samaksi kuin listaamattomilla yhtiöillä: listautumiskynnyksen madaltaminen ELÄKELAITOKSET SUOSITUS 7 Uudistetaan TyEL-laitosten sääntelyä kontrasyklisyyden parantamiseksi SUOSITUS 8 Korotetaan työeläkemaksua etupainotteisesti rahastoinnin lisäämiseksi sekä sovitaan samalla työurien pidentämisestä ja toimintamallin luomisesta koko eläkejärjestelmän vastuuvelan ja kestävyysvajeen määrittämiseksi SUOSITUS 9 Varmistetaan, että merkittävä osa eläkelaitosten osakesijoituksista kohdistuu Suomeen kattamattoman eläkevastuun riskin hallitsemiseksi
16 HENKIVAKUUTUSYHTIÖT SUOSITUS 10A Kannustetaan kertamaksullisen lisäeläkkeen hankintaa verokevennyksellä: elinikäisen lisäeläkevakuutusmarkkinan avaaminen SUOSITUS 10B Säädetään vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle (yksilöllinen eläkevakuutus ja ps-säästäminen) kiinteä veroprosentti SÄÄTIÖT SUOSITUS 11 Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille neutraali verokohtelu VALTIO SUOSITUS 12 Valmistellaan tasehallintaohjelma, jonka puitteissa valtion ei-strategisista passiivisista omistuksista luovutaan Valtio listaa Helsingin Pörssissä listakelpoiset omistuksensa ottaen huomioon markkinatilanteen SUOSITUS 13 Yritystukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja karsitaan VARAUTUMINEN SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN SUOSITUS 14 Huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä EU-sääntelymuutoksia käyttöön otettaessa SUOSITUS 15 Rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutoksiin varaudutaan kehittämällä yritysten vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita ja yritystodistusmarkkinoita SUOSITUS 16 Osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemiseksi. Omistamisen verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen SUOSITUS 17 Poistetaan sukupolvenvaihdoksia haittaava perintö- ja lahjavero (ns. Ruotsin malli): pääomat aktiivikäyttöön SUOSITUS 18 Lisätään peruskoulun, lukion, ammattioppilaitosten ja yliopistojen opetussuunnitelmiin talousosaaminen SUOSITUS 19A Kotitalousvähennys suhdannetyökaluksi: vähennyksen palauttaminen ennalleen suhdannetilanteen elpymiseen asti SUOSITUS 19B Säästämismuodot neutraaleiksi: poistetaan asuntolainojen korkovähennys SUOSITUS 20 Julkisen vallan toimenpiteiden tulisi keskittyä kaupan esteiden poistamiseen Pietarin ja Suomen väliltä, mahdollisimman suureen työvoiman ja pääomien liikkuvuuden edistämiseen niiden välillä ja kilpailukykyisen infrastruktuurin kehittämiseen
17 Raportin rakenne Raportin rakenne on seuraava: luvussa 1 perustellaan pääomamarkkinastrategian tarpeellisuutta toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden avulla sekä kuvataan pääomamarkkinoiden ja mainittujen tekijöiden keskinäistä riippuvuutta. Luku 2 käsittelee tarkemmin pääomamarkkinoiden edellyttämän kasvun vaatimuksia yritysten näkökulmasta. Luvut 3 ja 4 sisältävät varsinaiset suositukset tarvittavista toimenpiteistä; luvussa 3 suositukset on ryhmitelty pääomamarkkinatoimijoittain ja luvussa 4 käsitellään suosituksia, joiden avulla varaudutaan Suomen toimintaympäristön muutoksiin. Työryhmän toimeksiantona oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia. Työryhmä on keskittynyt työssään nostamaan esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla. Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville, saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, jotka varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tuleville sukupolville. Kuvio 1: Pääomamarkkinastrategia toimenpiteillä kasvuun UUDET TYÖPAIKAT Yrittäjät Kasvuyritykset Pääomasijoittajat Pörssiyhtiöt Kotitaloudet HETI KOHTA TAVOITE Lisätään riskinottohalua: hankintameno-olettama 80 % nyt tehtäville investoinneille Säädetään verohelpotus työllistäville yrityksille Kannuste aloittaville yrityksille Helpotetaan listautumista Laajennetaan säätiöiden sijoittamismahdollisuuksia Säädetään omistamisen verotus neutraaliksi Yhdenmukaistetaan pääomatulojen verokohtelu Vapautetaan pienet osingot veroista Tehdään kotitalousvähennyksestä suhdannetyökalu Säädetään verokannuste kasvuyrityksiin sijoittamiselle Helpotetaan ulkomaisten yrittäjien/ työvoiman maahantuloa Poistetaan sukupolvenvaihdosta vaikeuttavat esteet Yksinkertaistetaan yritystukijärjestelmää Luodaan start-up-yrityksille oma tukijärjestelmä Säädetään pienyrityksille T&K-vähennys Parannetaan kiinteistörahastosijoittamisen edellytyksiä Säädetään sijoitusyhtiöiden verokohtelu neutraaliksi (listatut - Ruotsin malli) Alennetaan veroja kaikissa tuloluokissa Poistetaan asuntolainakorkojen verovähennys Poistetaan perintö- ja lahjavero (Ruotsin malli) Kannustava yritysilmapiiri Tehokas pääomien kohdentaminen Verotuksen ennustettavuus Matalat verot ja laaja veropohja Kohdistetaan 20 % osakesijoituksista Suomeen Sallitaan suorat kiinteistöomistukset 50 %:n lainaosuudella Lisätään kontrasyklisyyttä Elinikäisille lisäeläkkeille markkinat Listataan valtio-omisteiset yhtiöt pörssiin Myydään valtion ei-strategiset omistukset Hyödynnetään Pietarin talousaluetta Rakennetaan kilpailukykyinen infra K A S V U Eläkevastuun ja julkisen velan hallinta Pidemmät työurat Määritellään eläkevastuun kasvulle euromääräinen taso, päätetään hallintomallista Korotetaan TEL-maksuja ja pidennetään työuria Yksityissijoittajat Valtio TOIMENPITEET Eläkelaitokset PÄÄOMIEN LISÄYS
18
19 1 Lähtökohta Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua? 1.1 Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys tilanneanalyysi Suomella on paljon vahvuuksia: koulutettu väestö, toimiva infrastruktuuri ja taloutemme on integroitunut Pohjoismaiden markkinoille (esimerkiksi pankkiala ja telecom). EU:n jäsenyys ja euro-alueeseen liittyminen avasivat markkinat ja kytkivät kansakuntamme Eurooppaan ja läntisiin arvoihin. Rahoitusmarkkinamme ovat tehokkaat, ja meillä on valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Heikkoutenamme on väestörakenteen epäedullinen kehitys, joka ei tue kasvua, sillä työvoiman tarjonta supistuu. Työvoiman kustannuskilpailukyky on heikentynyt, ja julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla. Kauppatase on pitkästä aikaa negatiivinen. Suhdannekehitys on peittänyt alleen rakenteellisen muutoksen. Tilanne on tältä osin vakava. Mahdollisuuksia luodaan lisäämällä uusien yrittäjien määrää. Työn tarjontaa lisää työperäinen maahanmuutto ja pidemmät työurat. Julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset ovat mahdollisia - palvelusektorille työpaikat ovat luotavissa nopeimmin. Uhkakuvana on, että työvoiman tarjonta ei kasva ja kestävyysvaje voisi jatkuessaan aiheuttaa romahduksen pääomamarkkinoilla, joiden toimivuus on myös kasvuyrittäjyyden kannalta keskeistä. Kriisin aikana sijoittajien, omistajien ja yrittäjien riskinottohalukkuus laskisi, ja sijoittajat irtautuisivat Suomen kaltaisilta reuna-alueilta. Seurauksena olisivat markkinakorkojen nousu ja velan moninkertaistuvat kulut. Kuviossa 2 on tiivistelmä keskeisistä Suomen talouden kasvuun ja pääomamarkkinoihin vaikuttavista tekijöistä.
20 Kuvio 2: Tilanneanalyysi Vahvuudet koulutettu väestö toimiva ja hyvin järjestäytynyt yhteiskunta luotettavuus (hallinto ja yritykset) hyvä infrastruktuuri integroitunut Pohjoismaiden markkinoihin (pankkiala, telecom) Pohjoismainen kulttuuriperintö EU:n jäsenyys ja euro suomalaisten kyky toimia vieraiden kulttuurien kanssa korkea elintaso kaksi vahvaa vuosikymmentä takana hyviä vientiyrityksiä/yrityksiä yleensä toimiva finanssisektori kehittyneet pääomamarkkinat finanssialan yritykset selvinneet hyvin finanssikriisistä valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla luottoluokitus AAA: Suomi saa lainaa yrittäjät ja sijoittajat uskovat Suomeen (vielä) yrityksille ja innovaatioille toimiva verkosto (TEKES, Finnvera, Avera, TeSi, Vigo, ACE jne.) Mahdollisuudet uusia yrittäjiä lukumääräisesti lisää paljon työn tarjontaa lisää työperäisen maahanmuuton ja pidempien työurien kautta julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset palvelusektorille luotavissa työpaikat nopeimmin kaivos- ja energiateollisuus erityisesti vauhdissa Pietarin läheisyyden hyödyntäminen (myös Ruotsi, Norja, Saksa vetävät) korkeakoulu-/koulutusjärjestelmän uudistus innovaatioiden tehokkaampi hyödyntäminen hallituksen toimet/päätökset (-> mm. verotus) asenneilmasto: toimenpiteitä! omistamisen verotus kuntoon kotitalouksien osakeomistukset kasvuun eläkevastuun kasvun tavoitteellinen seuranta ja budjetti houkutteleva markkinapaikka pienille kasvuyrityksille valtion omaisuuden myynnit ja pörssilistautumiset julkisen sektorin yhtiöittämiset -> yrityksiä -> vientiä/bkt:n kasvua
21 Heikkoudet väestörakenteen epäedullinen kehitys ei tue kasvua: työvoiman tarjonta supistuu työvoiman kustannuskilpailukyky heikentynyt julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla kauppatase negatiivinen pitkästä aikaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii kasvua -> ei ole -> lupaukset ylimitoitettuja lasku EU:n velkaantumisesta suuri tulevaisuus heikompi kuin lähimenneisyys: työpaikkoja liian vähän ei riittävästi globaalisti menestyviä yrityksiä päätoimialat (puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta) eivät palkkaa lisää työntekijöitä vientiyrityksemme investoivat ulkomaille aneeminen pörssi ja yritysten kasvupolku takkuaa Pörssin markkina-arvosta valtio-omistajalla merkittävä osuus yksityisiä suomalaisia omistajia vähän ei erikoisveturia (aikaisemmin Venäjän bilateraalikauppa ja sen jälkeen Nokia-klusteri), pärjättävä ilman luottamus valtiovallan päätöksiin heikkenee yrittäjillä ja sijoittajilla pk-yritykset kasvuhaluttomia henkinen ilmapiiri - liikaa selontekoja, liian vähän toimintaa Uhat korot nousevat -> velan kulut moninkertaistuvat (aikapommi) julkisen sektorin velka ylittää luottamuskynnyksen -> paniikki/ investoinnit eivät toteudu, pääomat poistuvat osittain maasta rakenneuudistukset lykkääntyvät/eivät toteudu (työurat, omistamisen verotus, eläkeuudistus, kuntasektori jne.) eläkevastuu (myös muita hyvinvointilupauksia) kasvaa kontrolloimattomasti: työllistämisen edellytykset heikkenevät omistajat investoivat ulkomaille uhkana tytäryhtiötalous, kun yrityksiä myydään ulkomaille ei kyetä luomaan 200 000 uutta työpaikkaa suuryritykset listautuvat Tukholmaan ja uusia pörssilistautumisia ei merkittävissä määrin tule Suomen valtion luottoluokitus laskee usko tulevaisuuteen heikkenee (yrittäjät ja omistajat) muut maat toteuttavat ripeämmin kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä heikentäen Suomen suhteellista asemaa kasvuyrittäjyyden edellytykset ja rahoitus romahtavat
22 1.2 Kasvu on välttämättömyys Suomi tarvitsee kasvua ylläpitääkseen pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan perustuvan rakenteensa. Yhtenä tärkeänä kasvun mahdollistajana ovat tehokkaat pääomamarkkinat. Maltillinen downshiftaus luopumalla kasvusta ei ole mahdollista, koska Suomen talous, hyvinvointi ja lupaukset ovat suurelta osin velkavipuun pohjautuvia yleiseurooppalaisen käytännön mukaisesti. Kasvun puuttuessa elintason lasku ja hyvinvointivaltion purku ovat tuskallisia, koska velkavipu toimii kiihdyttävästi sekä vaurautta luotaessa että siitä luovuttaessa. Tärkeimpiä velkaviputekijöitä ovat: Valtion velan kasvu: vaikka valtion velan määrä ei ole Suomessa vielä hälyttävä eurooppalaisen mittapuun mukaan, on velan nykyinen kasvuvauhti sitä: noin 7 mrd. euroa vuodessa on liian paljon. Kasvava velka rasittaa vuosi vuodelta yhä enemmän yksityistä elinkeinoelämää ja siellä työssä olevia, joiden tehtävänä on maksaa velka aikanaan veroina takaisin ja huolehtia velanhoitokuluista (korot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla). Täten velkaantuneisuus heikentää tulevaa kilpailukykyämme (Liite 4). Eläkelupausten suuruus: koko eläkejärjestelmällämme on varoja noin 140 mrd. euroa, mutta eläkelupauksiemme määrä on noin 500-600 mrd. euroa käytettävästä korkokannasta riippuen eli noin neljä kertaa suurempi kuin eläkkeitä varten kerätyt varat. Eläkkeet kerätään palkkojen sivukuluina (ja osittain sijoitustuottoina), joten kattamattomien lupausten vuoksi kasvavat eläkemaksut osana työvoimakustannuksia heikentävät kilpailukykyämme tulevaisuudessa. Eläkevastuun kasvuvauhti on myös hälyttävän korkea, yli 20 mrd. euroa vuodessa (Liite 5). Työvoiman tarjonta: työvoimamme supistuu 2030-luvulle tultaessa noin 150 000 henkilöllä, ja samalla eläkkeelle siirtynyt väestö kasvaa dramaattisesti noin 700 000 henkilöllä. Yhä pienemmän joukon tulee kustantaa yhä suuremman väestönosan hyvinvointi. Vipua on myös myös väestörakenteen epäedullisessa kehityksessä (Liite 6). Kuntasektorin kasvavat kustannukset: kuntien kustannukset ja vastuut ovat jo useiden vuosien ajan kasvaneet BKT:n kasvua nopeammin; trendinomaista kehitystä - vipu sekin - on vaikea katkaista, ja se, johtaessaan velan kasvuun tai verojen nousuun, heikentää osaltaan kilpailukykyämme tulevaisuudessa (Liite 4). Pääomamarkkinat ovat globaalit. Myös Suomen pääomamarkkinat ovat kansainvälistyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana: pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta ulkomaisessa omistuksessa on 43 prosenttia, pääomasijoittajien Suomeen kohdistuvista sijoituksista ulkomaisen pääoman osuus on 44 prosenttia, eläkevarallisuudestamme 76 prosenttia on sijoitettu Suomen ulkopuolelle ja ulkomaalaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon osuus Suomen yritystoiminnasta oli viidennes (2010). Suomalaiset suuret vientiyritykset investoivat - Suomen kannalta valitettavasti - pääosin ulkomaille. Monet suomalaiset yrittäjät ja omistajat ovat myyneet yrityksensä ulkomaisiin käsiin. Yksityistalouksien rahastosijoituksista jo 72 prosenttia kohdistuu rahastoihin,