Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa



Samankaltaiset tiedostot
Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

TASO-mittausasemien kalibrointi

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

D Dräger Suomi Oy Huoltaja- ja käyttäjäkurs sit 2015

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE (5)

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttö Aineistojen käyttökelpoisuus, laadunvarmistuksen edistäminen ja tiedon avoimuus

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Käyttöopas (ver Injektor Solutions 2006)

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Pori Energian tarjoamat kunnossapitopalvelun tuotteet. Kunnossapitoinsinööri Miikka Olin Pori Energia Oy

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Liite (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos

Mittausten jäljitettävyysketju

RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA

Monipuolinen vesimittari

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Sami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Laskentaohjelma mittausepävarmuuden

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa (MITTARI-hanke) Loppuraportti

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI

Jatkuvatoiminen kuormitusseuranta Vesijärven valuma-alueella

TSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE

testo 831 Käyttöohje

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016

Pohjaveden tarkkailuohjelma (ehdotus)

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Ilmanvirtauksen mittarit

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

Hyvä määräaikaishuolto - ohje Mika Kapanen, SKY/SKLL

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ahvenkosken sillan monitorointi, S115

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset

Transkriptio:

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1

Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien kilpailuttaminen Laitteiden ja toimittajan valinta Mittauspaikkojen valinta Asennus Mittaus, huolto ja datansiirto Datan käsittely Tulosten esittäminen 2

Mitattava kohde ja mittausten tavoite Oja, puro, joki, järvi, kosteikko, suodatin Pitkäaikainen kuormituksen ja veden laadun yleisseuranta Nopeiden vaihtelujen tunnistaminen Kuormituksen luonne: hajakuormitus/jätevesikuormitus Mitattavat muuttujat 3

Kilpailuttaminen (hankintalain mukaan) Ennakkoarvio/kyselyt hintatasosta: ylittääkö hankintalain kynnysarvon? Tarjouspyynnön sisältö Tiettyä laitemerkkiä ei voi edellyttää Kuvattava vaadittavat ominaisuudet Etukäteen mietittävä pisteytyksen periaatteet ja valinnan painotukset ja kriteerit 4

Muita kriteereitä ja tarjouspyynnössä huomioitavaa: Mitattavat muuttujat ja mittaustarkkuudet Anturien puhdistus Virtalähde Tiedon tallennus ja siirto Datapalvelu Toimitusaika Asennusvaihtoehdot vs. paikka Huollon ja kalibroinnin tarve Neuvonta- ja tukipalvelut Toimitusaika Referenssit ja niiden varmennus Laitteiden ja toimittajan valinta pisteytyksen perusteella 5

Mittauspaikat ja asennus Haasteita mittarin oikea asennussyvyys? sijainti horisontaalisesti pienet vähävetiset uomat, matalat vedet suuret virtaamavaihtelut huollon oltava vaivatonta ja turvallista 6

Asennusratkaisuja Jos vaatimuksena helppo siirrettävyys paikasta toiseen => ei laiturirakennelmia Kiinnitys vaijerilla ja lukolla Jos pitkäaikainen mittaus, tukeva huollon mahdollistava laituri hyvä ratkaisu: maan- ja vesialueiden omistajien lupa! Rakennelmien vaikutus mittaustuloksiin? Mittausjakson merkitys: Keväällä hyvältä vaikuttava paikka ei ehkä enää kesällä sitä? Kasvillisuus ym. 7

Mittaus ja datansiirto Mittausfrekvenssi Mittaustulosten seuranta Varmennus- ja kalibrointinäytteet Kuinka usein? Näytteenottokohta ja aika mahdollisimman lähellä mittauspaikkaa ja aikaa Laitetoimittajan datapalvelu vai omatoimisesti? Datakatkoksia Syitä: paristot lopussa (ei dataa), antenni rikki, huono GSMverkon kattavuus (notkot) (data mittarissa) Eri laitetoimittajilla erilaiset palvelupaketit, pelkästä siirtopalvelusta datan laadunvarmistukseen ( datavahti ) Datan laadun varmistaminen edellyttää jatkuvaa maastovalmiutta 8

Huolto Kalibrointi: suositus 3 tai 6 kk välein, mutta käytännössä tarve useammin Paristojen vaihto (4-6 kpl) muutaman viikon välein (lämmin vs kylmä vesi) Antureiden puhdistus (sameus, pinnankorkeus, sähkönjohtavuus) kerran viikossa! Huoltopäiväkirja: tehdyt toimet, tarkkaile ympäristöä ALATALO AP Puhdistuksen vaikutus tuloksiin, kesto vaihteleva Sameus 1200 1000 800 600 400 200 0 06/25/09 06/26/09 06/26/09 06/27/09 06/28/09 06/28/09 06/29/09 06/30/09 06/30/09 7.1.2009 7.2.2009 7.2.2009 7.3.2009 7.4.2009 7.4.2009 7.5.2009 7.6.2009 7.6.2009 7.7.2009 9

10 Raakadata KIIMASSUO 0 10 20 30 40 50 60 70 80 9.7.2009 11.7.2009 13.7.2009 15.7.2009 17.7.2009 19.7.2009 21.7.2009 23.7.2009 25.7.2009 27.7.2009 29.7.2009 31.7.2009 2.8.2009 4.8.2009 6.8.2009 Sameus NTU AP YP KIIMASSUO 0 10 20 30 40 50 60 70 80 9.7.2009 11.7.2009 13.7.2009 15.7.2009 17.7.2009 19.7.2009 21.7.2009 23.7.2009 25.7.2009 27.7.2009 29.7.2009 31.7.2009 2.8.2009 4.8.2009 6.8.2009 Sameus NTU AP YP antureiden putsaus Päiväkohtaisia keskiarvoja

Datan käsittely Mittarilta saapuva raakadata, mukana mahdolliset virheelliset mittaukset Miten pystytään tunnistamaan virheelliset arvot? Automatisoidut datan esikäsittelyohjelmat? Vai datan käsittely esim. Excelissä? 11

Kok P ug/l 300 250 200 150 100 50 0 Ekman AP + YP, 2010 y = 1.1405x + 50.634 R 2 = 0.7897 0 50 100 150 200 Sameus FNU Sameuden ja fosforin riippuvuus Kok P ug/l 350 300 250 200 150 100 50 0 Myllyoja vesinäytteet AP, 2012 y = -2,5872x + 260,75 R² = 0,2532 0 20 40 60 80 12 100 Sameus FNU

Pji: kokemuksia Huollon tarve suuri. Mittarit eivät ole vähentäneet vesinäytteiden tarvetta, ainakin alkuvaiheessa voi lisääntyä. Vertailunäytteet Muuttujavalikoima Sameus/kok P riippuvuuden puuttuminen joissain vesissä rajoittaa mittareiden käyttöä. Kallista mitata pelkkää sameutta Parannusta tulossa? Luotettavalle fosforianturille suuri tarve. 13

Pji: Kokemuksia Tiedon kulku kenttähenkilöiden ja tutkijoiden välillä äärimmäisen tärkeää. Ympäristöä havainnoitava aina, kun paikalla käydään ja vähäpätöisiltäkin tuntuvat huomiot kirjattava! kamera kuvaamaan mittauskohdetta? Datan käsittely vaatii aikaa, huolellisuutta ja asiantuntemusta. Hyötyjä: saadaan kiinni sekä hetkelliset tilanteet että pitkän ajan muutokset voidaan seurata esim. ruoppausten vaikutuksia tietoa saadaan paljon ja nopeasti (vrt. vesinäytteet) 14

Jatkuvatoimisille mittauksille standardit ja akkreditointi? Tarvitaan avointa kokemusten, tiedon ja näkemysten vaihtoa! Eniten ehkä opitaan virheistä ja puutteista Huonokin data ainakin opettaa laadukkaamman aineiston hankkimiseen 15