ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SYYSKUU 2005 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta Lapin lääninhallitus

2

3 TIIVISTELMÄ Rovaniemen paikallisliikennealueen ulkopuolinen joukkoliikenne tukeutuu voimakkaasti pitkämatkaiseen koko maakuntaa ja Pohjois-Suomea palvelevaan runkoliikenteen verkkoon, joka on osaksi koko maata palvelevaa kaukoliikenteen verkkoa ja osaksi liityntäliikennettä valtakunnalliseen rautatie- ja lentoliikenneverkkoon. Rovaniemellä paikallisliikennealueen ulkopuolella paras joukkoliikenteen palvelutaso nykytilassa on pääteiden varren kylissä, joissa myös vuorotarjonta on suurinta. Kuitenkaan suurikaan vuorotarjonta ei välttämättä takaa esim. työmatkaliikenteessä riittävän hyvää palvelutasoa, mikäli tarjontaa ei ole työmatkoihin sopiviin aikoihin tai tarjonta lakkaa koulujen kesälomien ajaksi. Eli palvelutasossa suurimpana puutteena on työmatkayhteyksien puute erityisesti koulujen kesälomien aikana. Lisäksi ongelmana ovat huonosti toimivat vaihtoyhteydet seutu- ja paikallisliikenteen välillä. Seutuliikenteessä ei ole koettu sellaista matkustajamäärien pudotusta kuin paikallisliikenteessä. Tämä johtunee osaksi siitä että seutuliikenne on kilpailukykyinen kulkumuoto, joka koetaan toimivaksi. Toisaalta tämä voi kertoa myös siitä, että suuri osa seutuliikenteen käyttäjistä on ns. pakkokäyttäjiä eli esim. ajokortittomia nuoria, koululaisia ja opiskelijoita, joilla ei ole muita kulkumuotovaihtoehtoja. Jatkossa väestö tulee vähenemään ja ikääntymään haja-asutusalueella, mikä tulee aiheuttamaan suuria haasteita joukkoliikenteen järjestämiselle. Lakisääteiset kuljetukset on turvattava kaikkialla, jotta kuljetuksien kustannukset jatkossakin pysyisivät kohtuullisena on pyrittävä turvaamaan linjaautoliikenteen säilyminen runkoverkolla ja pyrittävä saamaan linja-autoihin myös uusia käyttäjiä tarjoamalla mm. paremmin työmatkaliikenteeseen sopivia linja-autovuoroja. Tässä suunnitelmassa on asetettu palvelutasotavoitteet tiesuunnittain työ-, opiskelu- ja asiointimatkoille Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman julkisen liikenteen peruspalvelutasotyöryhmän mietinnön mukaan. Tavoitetilan saavuttamiseksi tulee tehdä joitain muutoksia nykyiseen joukkoliikennetarjontaan. Suurimmat muutokset kohdistuvat työmatkayhteyksien parantamiseen erityisesti koulujen lomaaikoina. Huomattavaa on, että liikennöinti sinänsä ei ole itseisarvo, vaan liikennettä tarjotaan ainoastaan silloin, mikäli sille löytyy jatkossakin todellista kysyntää. Lähtökohtana on, että esitetyt muutokset toteutetaan palvelutason saavuttamiseksi, mutta toteuttaminen voidaan suorittaa vaiheittain taloudellisten resurssien puitteissa. Palvelutasotavoitteiden mukaisen liikenteen järjestämisen kokonaiskustannukseksi tulee arviolta 48000 euroa vuodessa. Käytännössä summat jäänevät huomattavasti pienemmäksi, sillä on todennäköistä, ettei kaikille esitetyille yhteyksille saada sellaista määrää käyttäjiä, jotta niiden järjestäminen olisi perusteltua, joten kokonaiskustannukseksi jää arviolta 23000 euroa. Osa kustannuksista tulee takaisin työmatkavähennyksen kautta, mutta merkittävämpää on kuitenkin se, että mikäli joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee nykyisestä, niin siitä aiheutuu kaupungille huomattavasti välillisiä kustannuksia. Rovaniemelle esitetään perustettavaksi joukkoliikennetyöryhmä, joka hoitaa joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin liittyviä tehtäviä ja seuraa mm. tämän suunnitelman sekä paikallisliikennesuunnitelman toteutumista.

4 ESIPUHE Rovaniemen seutuliikenteen kehittämissuunnitelma käynnistettiin keväällä 2005. Suunnitelman tavoitteena oli täydentää Rovaniemen seudun joukkoliikennejärjestelmän palvelutasotavoitteisto paikallisliikennealueen ulkopuolisten alueiden osalta ja suunnitella nykyiseen linjastoon tarvittavat muutokset ja täydennykset asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. Nykytilanteen analysoinnin pohjalta laadittiin esitys Rovaniemen joukkoliikenteen (pois lukien paikallisliikennealue, jolle tavoitteet on jo asetettu) palvelutasotavoitteiksi. Tavoiteasettelussa otettiin huomioon myös mm. maankäytössä tapahtuvat muutokset. Tavoitteisto laaditaan kylittäin ja matkaryhmittäin. Suunnittelutyötä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: - Olli Peuraniemi, pj. Rovaniemen kaupunki - Lauri Sääskilahti Rovaniemen kaupunki - Pentti Kiistala Rovaniemen kaupunki - Heikki Ervast Rovaniemen kaupunki - Risto Korhonen Rovaniemen kaupunki - Maija Tervo Rovaniemen kaupunki - Sirpa Salminen Rovaniemen maalaiskunta - Sirpa Alaoja Rovaniemen maalaiskunta - Veli-Matti Keloneva Rovaniemen maalaiskunta - Hannu Virkkunen Rovaniemen maalaiskunta - Maria-Terttu Kantola Rovaniemen maalaiskunta - Raimo Rajamäki Lapin lääninhallitus - Jukka Haavikko Linja-autoliitto - Veijo Petrelius Taksiliitto - Risto Uusipulkamo Tiehallinto Konsulttina toimineessa Insinööritoimisto Liidea Oy:ssä työn ovat tehneet DI Vesa Verronen ja FM Jyrki Suorsa. Rovaniemi, syyskuu 2005 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta

5 1 LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1 VÄESTÖ... 6 1.1.1 Väestön ja väestörakenteen muutos... 8 1.2 MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA VUOROTARJONTA... 9 1.2.1 Matkustajamäärien kehitys... 9 1.2.2 Vuorotarjonta ja palvelutaso... 10 1.2.3 Liityntäyhteydet rautatie ja lentoliikenneverkkoon... 13 1.2.4 Kaukoliikenteen reitit keskusta-alueella... 14 2 PALVELUTASOTAVOITTEET... 15 2.1 PAIKALLISLIIKENTEEN ALUE... 15 2.2 PAIKALLISLIIKENTEEN ULKOPUOLINEN ALUE... 15 2.2.1 Työmatkaliikenne... 15 2.2.2 Opiskeluyhteydet ja koulukuljetukset... 16 2.2.3 Asiointimatkat... 16 2.2.4 Palvelutasotavoitteet kylittäin työ, opiskelu ja asiointiyhteyksien osalta... 17 2.2.5 Palvelutasotavoitteet vapaa-ajan matkat ja liityntäyhteydet... 18 2.2.6 Yhteyksien esteettömyys ja hyödynnettävyys eritysryhmien kuljetuksissa... 19 2.2.7 Joukkoliikenteen matkustajainformaation tehostaminen... 19 2.2.8 Lipun hinnan alentaminen... 19 3 SUUNNITELMA... 20 3.1 LINJASTON KEHITTÄMINEN... 20 3.1.1 Ounasjoen suunta... 20 3.1.2 Yläkemijoen suunta... 20 3.1.3 Sodankyläntien suunta... 21 3.1.4 Alakemijoen suunta... 21 3.1.5 Ranuantien suunta... 21 3.1.6 Rovaniemen keskus... 21 3.1.7 Esityksien kustannukset... 21 3.2 KAUKOLIIKENTEEN REITIT ROVANIEMEN KESKUSTA-ALUEELLA... 22 3.3 HENKILÖKULJETUSSUUNNITELMA... 23 3.4 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 23 3.5 JOUKKOLIIKENNEASIOIDEN HOIDON ORGANISOINTI... 23 LIITE 1 PALVELUTASO KYLITTÄIN NYKYTILA JA TAVOITE... 25

6 1 Lähtökohdat Rovaniemen paikallisliikenteen linjastosta on laadittu kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma vuonna 2004. Paikallisliikenteen alue kattaa suurimman osan Rovaniemen kaupungin alueesta ja pienen osan maalaiskunnan alueesta. Alue rajoittuu pohjoisessa Ylikylän ja Someroharjun alueisiin, idässä Vaaralan ja Koskenkylän alueisiin, etelässä Pöykkölän alueisiin sekä lännessä Niskanperään ja Karinrakkaan. Suunnitelmassa on käsitelty vain paikallisliikenteen linjoja eikä ole otettu huomioon paikallisliikenteen alueelle muualta tulevaa liikennettä. Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyessä kaupunki toimii lupaviranomaisena koskien myös kaikkia maalaiskunnan alueelta kaupunkiin ajettua liikennettä. Maalaiskunnankin liikenteen rungon muodostavat kuitenkin alueen ulkopuolelta (Ivalon, Kemijärven, Kuusamon, Ranuan, Kemin, Ylitornion, Kittilän suunnista) tulevat liikenteet. Lupaviranomaisena näissä liikenteissä on lääninhallitus. Rovaniemen seudun ulkopuolelle suuntautuva joukkoliikennetarjonta on tarpeen jatkossakin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kaupungin sisäisessä liikkumisessa. Rovaniemen seudun paikallisliikenteen kehittämissuunnitelmassa on keskeisessä roolissa ollut myös taajamalippujärjestelmän kehittäminen. Seutulippujärjestelmää ei suunnitelmassa ole käsitelty. Lippujärjestelmään ei kuitenkaan tarvitse tehdä muutoksia, vaan lippu voi jäädä toimimaan nykyisessä muodossaan. Vuonna 1999 on lisäksi valmistunut Rovaniemen maalaiskunnan kuljetuspalveluiden yhdistämishankkeen raportti: Kuljetuspalvelut Rovaniemen maalaiskunnassa raportti. Tässä suunnitelmassa on määritelty kuntien henkilökuljetusten palvelutaso ja tehty esityksiä kuljetusten kehittämiseksi. Suunnittelun tavoitteena on täydentää Rovaniemen seudun joukkoliikennejärjestelmän palvelutasotavoitteisto paikallisliikennealueen ulkopuolisten alueiden osalta ja suunnitella nykyiseen linjastoon tarvittavat muutokset ja täydennykset asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. Hallintokuntien kuljetuksia ei kuitenkaan suunnitella tässä vaiheessa, vaikka niille asetetaankin palvelutasotavoitteet. Rovaniemen paikallisliikennealueen ulkopuolinen joukkoliikenne tukeutuu voimakkaasti pitkämatkaiseen koko maakuntaa ja Pohjois-Suomea palvelevaan runkoliikenteen verkkoon, joka on osaksi koko maata palvelevaa kaukoliikenteen verkkoa ja osaksi liityntäliikennettä valtakunnalliseen rautatie- ja lentoliikenneverkkoon. Pitkämatkainen liikenne palvelee erityisesti tienvarsien alueita, joihin myös valtaosa Rovaniemen keskuksen ulkopuolisesta väestöstä on sijoittunut. Rovaniemen suuraluejako (2006) ja väestöntiheys esitetään kuvassa 1. 1.1 Väestö Rovaniemellä asui vuoden 2004 lopussa 35 110 ja Rovaniemen maalaiskunnassa 21 784 asukasta. Maalaiskunnan asukkaista noin 13 500 asui taajamalippualueella ja noin 8300 seutulippualueella. Koko väestöstä 84,5% asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella, 4,5% asuu Ounasjoen suuralueella, Alakemijoella asuu 5% väestöstä, Yläkemijoella asuu 3,2% väestöstä, Sodankyläntien alueella asuu 1,5% väestöstä ja Ranuantien alueella asuu 1,3%. Vuodesta 1990 lähtien on vuosittainen väestönlisäys ollut keskimäärin Rovaniemellä 80 ja Rovaniemen maalaiskunnassa 60 henkilöä. Rovaniemen kaupungin laatiman väestöennusteen mukaan Rovaniemen väkiluvun ennustetaan kaupungin väestöennusteen mukaan olevan vuonna 2010 noin 36 000. Maalaiskunnassa väkiluvun ennustetaan olevan vuonna 2010 noin 22 500. Koko yhdistyvän Rovaniemen väestön ennustetaan siis vuonna 2010 olevan n. 58 500 henkilöä.

7 Väestötiheys 1km*1km ruuduissa v. 2003 Lähde: Tiehallinto/VRK Lohiniva Porokari 200-4 400 100-200 50-100 10-50 1-10 Jääskö Tolonen Perttaus Niesi Meltaus Marrasjärvi Patokoski Ounasjoki Marraskoski ki Tapionkylä Tiainen Sodankyläntie Ylinampa Alanampa Lehtojärvi Norvajärvi Vikajärvi Misi i Rovaniemen keskus Alakorkalo Hirvas Koskenkylä Vanttausjärvi Alakemijoki Taipale Yläkemijoki Pekkala Autti Jaatila Ranuantie Siikakämä Juotasniemi Kuva 1. Rovaniemen suuraluejako 2006, merkittävimmät kylät ja yleiset tiet. Tilastoalueittain tarkasteltuna väestö on kasvanut viimeisten vuosien aikana (Kuva 2.) eniten Rovaniemen maalaiskunnan kaupunkia ympäröivillä alueilla ja Rovaniemen kaupungissa lukuun ottamatta joen itäpuoleisia tilastoalueita sekä Karinrakan tilastoaluetta. Väestön väheneminen on puolestaan ollut suurinta kauimpana keskustasta sijaitsevilla alueilla eli väestö on keskittynyt entisestään keskusta-alueelle. Haja-alueilla väestö on myös ikääntynyt ja nuorten osuus väestöstä on vähentynyt.

8 Väestömuutos 1998-2004 tilastoalueittain Rovaniemellä ja Rovaniemen mlk:ssa 100-390 henkilöä 10-100 -10-10 -100 - -10-740 - -100 Kuva 2. Väestönmuutos tilastoalueittain 1998-2004. Kokonaiskasvuksi Rovaniemellä ennakoidaan vuoteen 2010 mennessä noin tuhatta asukasta Suuraluittain tarkasteltuna väestön on ennustettu jatkossa kasvavan ainoastaan Rovaniemen keskuksen suuralueella noin 1500:lla ja muilla alueilla väestömäärän ennustetaan vähenevän yhteensä 500:lla henkilöllä. 1.1.1 Väestön ja väestörakenteen muutos Väestön väheneminen haja-asutusalueella ja väestön vähenemiseen liittyvä ikärakenteen painottuminen vanhempiin ikäluokkiin asettaa suuria haasteita joukkoliikenteen järjestämiselle. Lakisääteiset koulukuljetukset on järjestettävä, vaikka kouluikäisten määrä vähenee ja toisaalta myös kouluverkko harvenee, jolloin kuljetusmatkat usein pitenevät. Väestön ikääntyminen vähentää myös linjaliikenteen matkustajamääriä ja lisää erityisesti paremmin liikuntarajoitteisille sopivan palveluliikenteen kysyntää.

1.2 Matkustajamäärät ja vuorotarjonta 1.2.1 Matkustajamäärien kehitys 9 Periaatteessa väestön keskittymisen pienemmälle alueelle pitäisi parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä keskustan läheisyydessä paikallisliikennealueella, käytännössä kuitenkin myös paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat Rovaniemellä olleet pidempään laskussa, kuten muillakin Suomen kaupunkiseuduilla. Alla olevasta taulukosta näkyvä myytyjen lippujen vähenemä kielii osaltaan edellä esitettyä matkustajamäärän vähenemää. Seutuliikenteessä myytyjen lippujen määrä ei ole vähentynyt kuitenkaan yhtä paljon kuin paikallisliikenteessä. Tämä voi johtua siitä, että seutuliikenne on kilpailukykyinen kulkumuoto, joka koetaan toimivaksi. Toisaalta tämä voi kertoa myös siitä, että suuri osa seutuliikenteen käyttäjistä on ns. pakkokäyttäjiä eli esim. ajokortittomia nuoria, koululaisia ja opiskelijoita, joilla ei ole muita kulkumuotovaihtoehtoja. Taulukko 2. Taajama- ja seutulippujen myynnin kehitys ja kehitykseen vaikuttavat asiat lippujen käyttöönotoista alkaen. Vuosi Taajamalippu Seutu- Taajama 7-11 v. 12-16 v. yli 17 v. yhteensä lippu seutulippu 1994 (9-12) 1245 3979 3653 8877 8877 1995 3299 8948 8015 20262 20262 1996 2697 7872 6386 16955 16955 1997 2457 8929 6364 17750 17750 1998 2100 8411 6939 17450 266 17716 1999 1025 5477 6466 12968 2431 15399 2000 1125 5524 6722 13371 3289 16660 2001 1217 5639 6604 13460 3590 17050 2002 854 5114 6116 12084 3896 15980 2003 716 4489 6249 11454 3761 15215 2004 773 4260 5690 10723 3603 14326 1) taajamalipun hinnat: lapset 90 mk, nuoret 90 mk ja aikuiset 180 mk 2) 1.9.95 alkaen hinnat: lapset 110 mk, nuoret 150 mk, aikuiset 220 mk 3) 1.1.98 alkaen hinnat: lapset 120 mk, nuoret 165 mk, aikuiset 235 mk 4) Syyskuusta 1998 alkaen koulutoimen ostamista lipuista ei saanut valtionapua, joten koulutoimi siirtyi käyttämään vähitellen muita lipputuotteita (kokonaan 1999) v. 1998 koulutoimet osti 692241414=3122 taajamalippua 5) seutulippu otettiin käyttöön 1.11.98, hinta 300 mk 6) 1.8.2000 alkaen hinnat: lapset 130 mk, nuoret 185 mk, aikuiset 255 mk, seutulippu 310 mk 7) 1.1.2001 alkaen hinnat: lapset 135 mk, nuoret 205 mk, aikuiset 270 mk 8) 1.1.2002 alkaen hinnat: lapset 22,70, nuoret 34,5, aikuiset 45,4, seutulippu 52,10 9) 1.9.2002 alkaen hinnat: lapset 24, nuoret 37, aikuiset 48, seutulippu 55 10) 1.1.2003 alkaen kaupunkilaisille opiskelijalippu, hinta 37 11) yli 17vuotiaista opiskelijoita 1910 12) opiskelijalippu otettiin käyttöön myös maalaiskunnassa 1.10.2004

10 1.2.2 Vuorotarjonta ja palvelutaso Paras vuorotarjonta Rovaniemelle on Muurolan suunnasta, josta liikennöinti on luonteeltaan paikallisliikenteen kaltaista. Muualta liikenne tukeutuu pääasiassa maakunnallisiin vuoroihin. Vuorotarjonta esitetään kuvassa 3. SINETTÄ Lähtee: Saapuu: 06:10 08:05 07:10 08:30 08:08 10:20 08:50 11:50 11:50 14:20 14:30 14:20 16:40 15:25 17:20 15:40 20:05 16.40 17:35 18:20 VIKAJÄRVI Lähtee: Saapuu: 05:55 05:50 06:10 07:10 07:05 07:20 08:15 07:55 08:25 11:30 09:45 11:45 10:20 13:15 11:45 13:45 11:55 14:00 12:00 15:25 15:00 15:30 16:35 16:15 16:55 17:20 17:15 20:00 18:40 23:00 19:55 PETÄJÄSKOSKI Lähtee: Saapuu: 03:00 06:03 05:50 06:30 08:30 06:50 09:45 09:19 14:20 13:25 15:10 15:20 16:58 17:42 18:30 21:55 NARKAUS Lähtee: Saapuu: 07:05 07:30 09:00 10:00 10:30 14:00 15:25 16:55 18:15 17:10 20:40 18:35 VANTTAUSKOSKI Lähtee: Saapuu: 06:40 07:30 08:35 08:40 10.25 11:05 12:05 12:45 14.45 14:50 17:10 16:05 18:55 17:35 18:00 20:45 Kuva 3. Vuorotarjonta talviarkisin. Paras palvelutaso nykytilassa on pääteiden varren kylissä, joissa myös vuorotarjonta on suurinta. Kuitenkaan suurikaan vuorotarjonta ei välttämättä takaa esim. työmatkaliikenteessä riittävän hyvää

11 palvelutasoa, mikäli tarjontaa ei ole työmatkoihin sopiviin aikoihin tai tarjonta lakkaa koulujen kesälomien ajaksi. Kuvissa 4 ja 5 esitetään nykytilanteen palvelutaso talvi- ja kesäarkipäivinä. Kuva 4. Nykytilan palvelutaso kylittäin talvi-arkipäivinä.

12 Kuva 5. Nykytilan palvelutaso kylittäin kesä-arkipäivinä.

13 1.2.3 Liityntäyhteydet rautatie ja lentoliikenneverkkoon Rovaniemelle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin 6 junavuoroa Kemin/Oulun suunnasta ja Kemijärven suuntaan on yksi päivittäinen junavuoro. Taulukko 1.Rovaniemelle saapuvat ja lähtevät kaukoliikenteen junat. Kemin suunnasta Kemin suuntaan Kemijärveltä Kemijärvelle 7:51 6:35 20:29 8:15 10:54 9:40 12:29 13:08 16:53 16:20 19:55 18:05 22:55 21:10 Rovaniemen rautatieasemalta/-asemalle yhteydet tiesuunnittain on esitetty seuraavassa taulukossa Taulukko 2. Suorat yhteydet Rautatieasemalle tiesuunnittain arkisi (T=talvi ja K=kesä) Saapumisaika rautatieasemalle Alakemijoen suunta (Muurola paikallisliikenteen linja 14) 9:50(T) 10:20(T) 12.45(T) 14:50(T) 15:50(T) 16:00(T) 16:40(T) 17:30(T) 18:40(T) 21:40(T;K) Ounasjoen suunta (Sinettä) 8:35(T,K) 9:15(T,K) 12:15(T,K) 14:55(T) 17:00(T,K) 17:45(T,K) 20:30(T,K) Sodankyläntien suunta (Vikajärvi) 6:20(T) 7:45(T) 8:50(T) 8:55 (T,K) 10:45(T,K) 12:20(T,K) 12:35(T,K) 12:30(T,K) 15:35(T,K) 17:15(T,K) 17:30(T,K) 17:45(T,K) 19:10(T,K) 20:30(T,K) Yläkemijoen suunta (Oikarainen) 9:20(T) 10:45(K) 12:50(T;K) 15:50(T) 17:55(T;K) 20:05(T;K) Ranuantien suunta (Narkaus) 9:35(T) 9:45(K) 14:50(K) 18:55(T,K) Lähtöaika rautatieasemalta 7:10(T) 8:10(T) 9:10(T) 11:15(T) 13:15(T) 14:15(T) 15:10(T) 16:05(T) 17:30(T) 20:20(T) 8:10(T,K) 10:00(T,K) 17:15(T,K) 18:00(T;K) 8:10(T,K) 11:10(T,K) 11.35(T,K) 12.50(T,K) 13:40(T) 17:05(T,K) 20:10(T,K) 23:10(T,K) 11:45(T,K) 17:05(K) 17:10(T) 20:05(T,K) Rautatieasemaa palvelevat useat paikallisliikenteen linjat (4,6,7,8,14). Vuoroväli talvisin ruuhkaaikana on 15 min ja muina aikoina 30 min (sunnuntaina 60 min). Kesäaikaan tarjonta harvenee ja vuoroväli on 30-60 min.

14 Lentoliikennettä palvelevat yhteydet Lentoliikenteessä Rovaniemeltä on reittiliikennettä Helsinkiin, jonne lentävät Finnair ja Blue1. Finnair lentää Rovaniemelle arkisin viisi päivittäistä vuoroa ja Blue1 yhden vuoron. Lentokentälle talviarkisin yhteys Ounasjoen suunnasta (Pello-Rovaniemen lentoasema, lentoasemalla 8:50 ja 17:15 ja kaksi paluuvuoroa lentoasemalta 9:40 ja 17:40). Sodankyläntien suunnalta on myös yhteydet lentoasemalle. Sodankylän suunnasta 11 saapuvaa päivittäistä yhteyttä käyvät tarvittaessa lentoasemalla ja Sodankylän suuntaan lähtevistä yhteyksistä kuusi vuoroa (yksi vuoro vain tilauksesta) ajavat lentoaseman kautta. Ranuantien suunnasta on yksi suora yhteys lentoasemalle (lentoasemalla 11:55 ja paluu vaihdollisena). 1.2.4 Kaukoliikenteen reitit keskusta-alueella Kaukoliikenteen matkojen päätepisteitä Rovaniemen keskustassa ovat linja-auto- ja rautatieaseman lisäksi keskussairaala ja jatkossa myös entistä enemmän Sairaalakadun terveyskeskus, sekä Rantavitikan oppilaitosalue. Sairaalakadun terveyskeskukseen jatkossa tullee siirtymän osa nykyisistä maalaiskunnan terveyspalveluista, kuitenkin vielä kuntien yhdistyessä vuoden 2006 alussa terveyspalveluiden sijainnissa ei vielä tapahdu muutoksia. Tällä hetkellä Yläkemijoen, Sodankyläntien ja Ounasjoen suunnista tulevista kaukoliikenteen linja-autovuoroista muutama lähinnä maakunnallinen vuoro jatkaa Keskussairaalaan. Sen sijaan keskussairaalasta ei lähde yhtään paluuvuoroa, vaikka liikennelupien mukaan sekin olisi mahdollista. Rantavitikan alueelle ajaa osa Muurolasta tulevista paikallisliikenteen vuoroista ja lisäksi kaksi vuoroa kauempaa Alakemijoen suunnalta.

15 2 Palvelutasotavoitteet 2.1 Paikallisliikenteen alue Rovaniemen seudun paikallisliikenteen alueella palvelutasotavoitteet on määritelty Rovaniemen seudun paikallisliikenteen kehittämissuunnitelmassa sekä liikenteellisille että laadullisille tekijöille. Liikenteelliselle palvelutasolle on määritelty tavoitteet perinteisillä, numeerisilla mittareilla, kuten esimerkiksi vuoroväli, kävelymatka, liikennöintiaika jne. 2.2 Paikallisliikenteen ulkopuolinen alue Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman julkisen liikenteen peruspalvelutasotyöryhmän mietinnön mukaan (jatkossa mietinnöstä käytetään nimitystä peruspalveluselvitys) seudullisella tasolla kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä liikenteessä turvataan työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet sekä asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista alueen keskuskaupunkiin, jotta. julkisen liikenteen palvelut muodostavat kattavan alueellisen liikenneverkon. Kunnan sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Palvelutasotavoitteet määritellään yleensä kuntakohtaisissa henkilökuljetussuunnitelmissa. Rovaniemen tapauksessa yhdistyvä kunta on pinta-alaltaan erityisen laaja ja muodostaa suurimman yhdessä suunnittelualueen ulkopuolelle jäävän Ranuan kanssa koko Rovaniemen seutukunnan. Lisäksi paikallisliikenteen ulkopuolinen liikenne tukeutuu vahvasti maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kaukoliikenteeseen. Tämän vuoksi Rovaniemen osalta on perusteltua laatia palvelutasotavoitteet kunnan sisäisessä liikenteessä osin samoilla periaatteilla kuin yleensä seudullisella tasolla. Eli Rovaniemellä käsitellään yhteyksiä merkittävimmiltä kyliltä Rovaniemen keskukseen sen sijaan, että käsiteltäisiin vain yhteyksiä seudun kuntakeskuksista ja muista merkittävistä taajamista keskuskaupunkiin. Jotta seutuliikenteessä ei tapahtuisi paikallisliikenteen kaltaista matkustajamäärien vähenemistä, vaan päinvastoin matkustajamäärät saataisiin kasvamaan, tulisi palvelutaso pyrkiä pitämään vähintään nykyisellään ja joillakin alueilla palvelutasoa pitäisi myös pystyä nostamaan kohdentamalla palveluita halutuille kohderyhmille. Näin voitaisiin saada uusia joukkoliikenteen käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä. Erityisesti työssäkäyntiyhteyksiä on monin paikoin tarvetta parantaa, sillä työssäkäyntiyhteyksiä on monin paikoin vain kouluvuoden aikana, mikä estää käytännössä monilta alueilta joukkoliikenteen käytön työmatkoihin. Paikallisliikennealueilla joukkoliikenteen sijasta kesäaikaan käytetään usein kevyttä liikennettä, mutta pidempimatkaisessa liikenteessä tämä ei ole mahdollista, jolloin ainoana mahdollisuutena työmatkaliikenteeseen on oma-auto. Lisäksi kehittämällä sujuvia vaihtoyhteyksiä seutuliikenteen ja paikallisliikenteen välille saadaan uusia käyttäjiä myös paikallisliikenteeseen 2.2.1 Työmatkaliikenne Peruspalvelutasoselvityksen mukaan kunnan sisäisessä liikenteessä työmatkat voi tehdä julkisella liikenteellä runkoliikenteen reittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten tai muiden isojen taajamien välistä työssäkäyntiä palveleva työmatkayhteys. Rovaniemellä varsinaisia työmatkayhteyksiä on muutamasta isosta taajamasta ja lisäksi on useita maakunnallisia yhteyksiä, jotka palvelevat työmatkaliikennettä. Muuten kuntien sisäinen työssäkäynti tapahtuu henkilöautolla tai kevytliikennettä käyttäen. Peruspalvelutasoselvityksen mukaan pinta-alaltaan suurissa kunnissa, joissa on merkittäviä työpaikkoja voidaan tarkastella poikkeuksena. Rovaniemellä on merkittäviä työpaikkoja myös keskustan ulkopuolella mm. nykyisen maalaiskunnan alueella Saarenkylässä ja Muurolassa, joihin voidaan myös edellyttää peruspalvelusuunnitelman mukaan työmatkayhteyksien järjestämistä.. Työssäkäyntiyhteyksille vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden yhteys, joka on perillä aamulla ennen klo 8:aa (tai klo 7) ja paluuyhteys, joka lähtee 16-17 (tai 15-17) välillä. Rovaniemellä

16 kyliltä keskukseen julkisella liikenteellä töihin tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä lisäksi kysynnän mukaan. Rovaniemellä tällaisia työpaikkoja ovat mm. Keskussairaala, Muurolan sairaala sekä Rantavitikan oppilaitosalue. 2.2.2 Opiskeluyhteydet ja koulukuljetukset Kouluvuoden aikana järjestetään alueen kyliltä keskuskaupunkiin suuntautuvia työssäkäyntiyhteyksiä täydentäen opiskelijoita palvelevat yhteydet tärkeimpiin oppilaitoksiin. Menoyhteys järjestetään aamulla 8:ksi tai 9:ksi ja paluu 14:sta tai 15:sta jälkeen. Opiskeluyhteyksillä tarkoitetaan yhteyksiä lukioon tai muuhun toisen asteen oppilaitokseen. Lisäksi muihin alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin järjestetään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Rovaniemen keskuksessa on lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia, näiden lisäksi Muurolassa on lukio ja Hirvaalla metsäoppilaitos. Rantavitikan alueella on suuri koulukeskittymä, jossa on Lapin yliopiston lisäksi toisen asteen oppilaitoksia. Koulukuljetukset hoidetaan vähintään lain määrittämällä minimitasolla. Koulukuljetusten järjestämisessä hyödynnetään kuntien välistä runkoliikennettä, kuntien ostamaa, kaikille avointa joukkoliikennettä sekä palveluliikenteitä. Koulukuljetukset hoidetaan suljettujen tilausajojen sijaan ensisijaisesti kaikille avoimena joukkoliikenteenä linja-autoilla, pikkubusseilla tai tilatakseilla. Erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole muita julkisen liikenteen palveluja, avataan koulukuljetukset myös muille matkustajille varaamalla heitä varten muutama istumapaikka. 2.2.3 Asiointimatkat Arkisin järjestetään runkoreittien varren kyliltä keskuskaupunkiin tai muuhun seudullisesti merkittävään palvelukeskukseen asiointiyhteys päivittäin. Perilläoloika on 1-4 tuntia. Muualla kunnan sisällä tavoitteena on, että kaikilla, myös autottomilla kuntalaisilla, on mahdollisuus asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa vähintään kaksi kertaa viikossa. Asiointimatkan peruspalvelutaso tarkoittaa sitä, että kuntalainen voi tehdä tarvittavan asiointimatkan jollakin kulkumuodolla niin, että perilläoloaika asiointikohteessa tapahtuu liikkeiden aukioloaikaan ja on kohtuullinen (noin 1-4 h). Kunnan sisäisiä julkisen liikenteen palveluja tulee kehittää myös runkoreittien ulkopuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluliikenteen lisäämistä ja niiden kutsuominaisuuksien parantamista sekä kutsuohjattuja asiointitaksipalveluja siellä, missä palveluliikenteelle ei katsota saatavan riittävästi käyttäjiä. Kunta asettaa tarjoamalleen kutsuohjatuille asiointipalveluille vähimmäiskäyttäjärajan, jonka ylittyessä asiakkaat maksavat omavastuun ja kunta korvaa yrittäjälle erotuksen. Asiakkaan maksuosuus voi olla vastaavan pituisen joukkoliikennematkan lipun hinta tai muu kunnan määrittelemä kohtuullinen taksa. Täytyy kuitenkin muistaa, että määritetty julkisen liikenteen peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteiskunta hankkii vain sellaisia julkisen liikenteen palveluja, joille on käyttäjiä. Palveluliikenteillä tulee olemaan yhä suurempi merkitys kuntien sisäisten liikenteen hoidossa. Palveluliikenteitä kehitetään yhä paremmin myös sosiaalitoimen kuljetuksia palveleviksi ja kunnat tehostavat sosiaalitoimen kuljetusten ohjaamista soveltuvin osin palveluliikenteeseen. Kelan kuljetuksia yhdistellään soveltuvin osin muuhun joukkoliikenteeseen myös kuntien sisäisessä liikenteessä. Kelan kuljetusten ketjuttaminen runkoliikenteeseen mahdollistetaan esteettömien, kuntien sisäisten syöttöyhteyksien avulla. Kuntien palveluliikenteitä kehitettäessä otetaan huomioon liikenteen soveltuvuus myös Kelan kuljetusten hoitoon.

17 2.2.4 Palvelutasotavoitteet kylittäin työ, opiskelu ja asiointiyhteyksien osalta Rovaniemen seudulla kunnan sisäinen paikallisliikennealueen ulkopuolinen liikenne perustuu suurelta osin pitkämatkaiseen kuntien väliseen runkoliikenteeseen, joka palvelee Rovaniemen seudun lisäksi koko maakuntaa ja koko pohjoista Suomea. Alakemijoen aluetta palvelevat Muurolan, Kemin (Oulun) ja Rovaniemen väliset yhteydet, Ounasjoen vartta palvelevat Kittilän ja Pellon (Länsi- Lappi) ja Rovaniemen väliset yhteydet, Sodankylän suuntaa palvelevat Pohjois- ja Itä-Lapin ja Rovaniemen väliset yhteydet, Ylä-Kemijoen suuntaa palvelevat Posion/Kuusamon ja Rovaniemen väliset yhteydet ja Ranuantien suuntaa palvelevat Ranuan (Pudasjärvi/Oulu) ja Rovaniemen väliset yhteydet. Nämä yhteydet toimivat myös osana valtakunnallista liikenneverkkoa ja osin myös liityntäyhteyksinä junilla ja lentoliikenteenä hoidettuun valtakunnalliseen liikenneverkkoon. Tästä syystä esim. aikataulujen sovittaminen palvelemaan myös Rovaniemen seudun (kaupungin) sisäisiä työ-, opiskelu- ja asiointiyhteyksiä on usein hankalaa. Palvelutasotavoitteet ja nykytila tiesuunnittain ja kylittäin esitetään liitteenä 1 olevassa taulukossa. Kuvassa 6 esitetään tavoitetilan mukainen palvelutaso kylittäin. Tavoitetilassa työmatka- ja asiointiyhteydet ovat ympärivuotisia ja opiskeluyhteydet ovat vain talviaikaan.

18 Kuva 6. Tavoitetilan mukainen palvelutaso arkisin. 2.2.5 Palvelutasotavoitteet vapaa-ajan matkat ja liityntäyhteydet Peruspalvelutasoselvityksen mukaan jokaisesta kuntakeskuksesta (tai muusta isosta taajamasta) tulee olla mahdollisuus liittyä julkisella liikenteellä valtakunnalliseen busseilla, junilla tai lentoliikenteellä hoidettuun kaukoliikenteen verkkoon. Vähimmäistavoite on liityntämahdollisuuden tarjoaminen tarvitsijoille arkisin ja viikonloppuisin vähintään perjantai-iltaisin ja sunnuntai-iltaisin tai maanantaiaamuisin. Liityntäyhteydet järjestetään matkojenyhdistelykeskuksen järjestämänä kutsujoukkoliikenteenä silloin kun matkustajamäärät eivät riitä säännöllisillä aikatauluilla ja reiteillä liikennöitävien linjayhteyksien järjestämiseen. Rovaniemellä liityntäyhteyksiä tulee olla linja-auto ja rautatieasemalle sekä lentoasemalle. Maakunnalliset liityntäyhteydet palvelevat myös tiesuunnittain tienvarsien asukkaita. Ongelmia kuiten-

19 kin esiintyy erityisesti jatkoyhteyksien puutteena kauempana tievarresta sijaitsevaan asutukseen. Yhteyksiä voidaan järjestää tarvittaessa esim. kutsuohjattuna liikenteenä kysynnän mukaan. 2.2.6 Yhteyksien esteettömyys ja hyödynnettävyys eritysryhmien kuljetuksissa Matalalattiaista kalustoa on Rovaniemellä tarjolla jonkin verran paikallisliikenteessä ja palveluliikenteessä on huomioitu. Seutuliikenteessä ei ole käytössä matalalattiakalustoa, joten liikuntarajoitteisten erityisryhmien kuljetuksessa ei voida turvautua runkoliikenteen linjoihin. Sen sijaan esim. KELA:n kuljetuksissa hyödynnetään runkoliikenteen yhteyksiä, joita täydennetään tarvittaessa taksi/kimppataksi yhteyksillä. Matkojen yhdistämisestä vastaa keväällä 2005 aloittanut matkapalvelukeskus. Vähintään peruspalvelutasoisena pysyvä runkoliikenteen verkko on edellytys kuljetusten tehokkaalle yhdistelylle ja palveluliikenteiden avulla pystytään tehostamaan kuntien lakisääteisten kuljetusten hoitoa. 2.2.7 Joukkoliikenteen matkustajainformaation tehostaminen Peruspalvelutasoselvityksen mukaisesti tulee varmistaa, ettei yksikään joukkoliikennematka jää tekemättä matkustajainformaatiopuutteen takia. Tieto joukkoliikennepalveluista tulee olla kaikkien saatavilla ja tiedon tulee koskea koko matkaketjua. Haja-asutusalueiden liikennepalveluista tiedotetaan asukkaille sellaisilla keinoilla, että tieto on helposti kaikkien saatavissa. Valtakunnallisen sähköisen aikatauluportaalin lisäksi tarvitaan seudullisia paperisia yhdistelmäaikatauluja. Rovaniemen seudulla tieto kaikille avoimista koulukuljetuksista (asiointiliikenne/ opiskeluliikenne) ja tieto kunnan ostamasta asiointiliikenteestä tulee saada osaksi sähköistä aikatauluportaalia. Jotta matkaketjut saadaan sujuvimmiksi tulee kehittää myös paperisia aikatauluja, joissa ovat mukana vaihtoyhteydet Rovaniemen paikallisliikenteeseen. Näitä aikatauluja voidaan sijoittaa myös kaukoliikenteen pysäkeille. 2.2.8 Lipun hinnan alentaminen Yhtenä mahdollisuutena joukkoliikenteen matkustajamäärien kääntämiseksi nousuun, mikä on edellytyksenä sille, että joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan parantaa tai edes pitää ennallaan, nähdään lipun hinnan alentaminen. Rovaniemen seudulla erityisesti kertalipulla matkustaminen on kallista. Tämä koskee erityisesti vaihdollisia yhteyksiä, jotka vaihtolipun puuttumisen vuoksi koetaan erityisen kalliiksi. Joukkoliikennetavoitteiden saavuttamista pohtinut työryhmä on todennut mietinnössään seuraavaa: Lippujen hinnan alentamisen tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta siten, että joukkoliikenteen käyttö ja lipputulot kasvavat, mikä puolestaan on omiaan luomaan edellytyksiä palvelujen säilymiselle ja jopa tarjonnan lisäämiselle. Seutulippujärjestelmien myötä kunnat ovat vapaaehtoisesti osallistuneet kunnan rajat ylittävän liikenteen rahoitukseen. Kunnille ja myös valtiolle lipunhintojen alentaminen on ollut edullinen rahoitusmuoto myös sen vuoksi, että se on vaikuttanut verotuksen työmatkavähennykseen alentavasti. Myös matkustajat ovat olleet tyytyväisiä.

20 3 SUUNNITELMA Jotta tavoitetila saavutetaan tulee tehdä joitain muutoksia nykyiseen joukkoliikennetarjontaan. Suurimmat muutokset kohdistuvat työmatkayhteyksien parantamiseen erityisesti koulujen lomaaikoina. Huomattavaa on, että liikennöinti sinänsä ei ole itseisarvo, vaan liikennettä tarjotaan ainoastaan silloin, mikäli sille löytyy jatkossakin todellista kysyntää. Lähtökohtana on, että esitetyt muutokset toteutetaan palvelutason saavuttamiseksi, mutta toteuttaminen voidaan suorittaa vaiheittain taloudellisten resurssien puitteissa. 3.1 Linjaston kehittäminen 3.1.1 Ounasjoen suunta Työmatkayhteyksien kehittäminen 1 Meltauksesta (6:30) Rovaniemelle Ounasjoen itäpuolen aamuvuoron liikennöinti myös kesäaikana ja vuoron myöhäistäminen n. 10 min, jolloin se palvelee paremmin koulukuljetuksia. 2 Kolari Rovaniemi (6:00-8:45) vuoron aikaistaminen vajaalla tunnilla kesäaikana 3 yhteys Lohiniva Meltaus Sinettä, joen länsipuolta Rovaniemelle 7:10-7:40 lähtevälle vuorolle (ei kesäaikana, mikäli kohta 2 toteutuu) 4 Patokoskelta 05:45 Meltauksen kautta Joen länsipuolta Rovaniemelle 06:30 työmatkavuoron lopettaminen matkustajamäärän vähäisyyden vuoksi Asiointiyhteyksien kehittäminen 1 Tolosesta toinen viikoittainen asiointiyhteys Meltaukseen 3.1.2 Yläkemijoen suunta Työmatkayhteyksien kehittäminen 1 (Posio)- Autti Rovaniemi (5:30-7:40) ja Rovaniemi - Pirttikoski (Posio) (17:15-19:10) vuorojen liikennöinti myös kesäaikana, ja tarvittaessa yhteys jälkimmäiseltä Vanttauskoskelta Kemijoen eteläpuolitse Juotasniemelle 2 Kemijoen pohjoispuolelle liityntäyhteys Pirttikoski-Pekkala-Vanttauskoski Posio - Autti- Rovaniemi aamuvuorolle (talvella ja kesällä) 3 Oikaraisesta joen eteläpuolelta 7:00 lähtevän vuoron liikennöinti myös kesäaikana Koulumatkayhteyksien kehittäminen 1 Yläkemijoen suunnan yhteyksiä pyritään kehittämään jatkossa paremmin koululaisille sopiviksi Asiointiyhteyksien kehittäminen 2 Vanttausjärveltä toinen viikoittainen asiointilinja Tennilään, josta yhteys Rovaniemelle

21 3.1.3 Sodankyläntien suunta (Kesäajan) työmatkayhteyksien kehittäminen 1 Sodankylästä Rovaniemelle klo 5:45 (Tiainen 6:45, Rovaniemellä 7:45) lähtevän vuoron liikennöinti myös kesäaikana Asiointiyhteyksien kehittäminen 1 Niesi-Tianen-Niesi asiointilinjalle toinen viikoittainen yhteys 2 Vika ja Misi, asiointilinja Misi-Vika-Vikajärvi 1 krt/vko (tarvittaessa 2X/vko) 3.1.4 Alakemijoen suunta Työmatkayhteyksien kehittäminen Alakemijoen suunnalle ei esitetä muutoksia nykyisiin työmatkayhteyksiin. Asiointiyhteyksien kehittäminen 1 Pisa Leipee alueelle toinen viikoittainen asiointiyhteys 3.1.5 Ranuantien suunta Työmatkayhteyksien kehittäminen Ranuantien suunnalle ei esitetä muutoksia nykyisiin työmatkayhteyksiin. Asiointiyhteyksien kehittäminen 1 Siikakämä Välijoki - Rovaniemi asiointi/palvelulinjan perustaminen kutsuohjattuna kahtena päivässä viikossa 3.1.6 Rovaniemen keskus (Kesäajan) työmatkayhteyksien kehittäminen 1 Vaaralan kesäajan työmatkaliikenne mahdollistuu Posio - Autti Rovaniemi (5:30-7:40) ja Rovaniemi - Pirttikoski Posio (17:15-19:10) vuorojen liikennöinnillä myös kesäaikana. 2 Nivankylästä (itäpuoli) kesäaikainen työmatkaliikenne mahdollistuu Meltauksesta Rovaniemelle aamuvuoron liikennöinnillä myös kesäaikana. Asiointiyhteyksien kehittäminen 1 Paavalniemen asiointiyhteyksiä parannetaan lisäämällä vähintään kaksi viikoittaista asiointivuoroa esim. palvelulinjalla 3.1.7 Esityksien kustannukset Kuntien yhdistyessä kunnan rooli joukkoliikenteen järjestämissä tulee vahvistumaan sekä lupaviranomaisena, että joukkoliikenteen ostajana. Ostettaessa linjaliikennettä Rovaniemen alueelle tulee jatkossakin huomioida asetetut palvelutasotavoitteet ja pyrkiä ostamaan vain palvelutasotavoitteita tukevaa liikennettä. Kustannuksissa linja-autoliikenteen kilometrikustannuksena on käytetty 1,69 euroa/km ja asiointiliikenteessä taksin kustannusta 1,1 euroa/km. Matkustajan maksaman lipun hintana on käytetty matkahuollon 44 matkan sarjalipusta laskettua kertalipun hintaa. Linja-autovuorolle on laskettu keskimäärin 5 käyttäjää ja asiointiliikenteelle kaksi käyttäjää.

22 Kesäaikaisen työmatkayhteyksien kustannukset ovat 26000 euroa, ympärivuotisen työmatkaliikenteen liityntäyhteyksien kustannukset Ounasjoen ja Yläkemijoen alueella ovat 23000 euroa ja asiointiliikenteen laajentamisen kustannukset ovat noin 18000. Lakkautettavan Patokoski-Meltaus- Rovaniemi yhteyden kustannukset ovat noin 19000 euroa, joten palvelutasotavoitteiden mukaisen liikenteen järjestämisen kokonaiskustannukseksi tulee arviolta 48000 euroa vuodessa. Käytännössä summat jäänevät huomattavasti pienemmäksi, sillä on todennäköistä, ettei kaikille esitetyille yhteyksille saada sellaista määrää käyttäjiä, jotta niiden järjestäminen olisi järkevää. Tämä koskee erityisesti työmatkayhteyksiä Ounasjoen ja Yläkemijoen suunnalta sekä asiointiyhteyksiä Siikakämän ja Välijoen suunnalta. Ounasjoen suunnalla todennäköisin työmatkayhteys, jolle riittäisi käyttäjiä olisi liityntäyhteys Meltauksesta Sinettään, jonka kustannus olisi arviolta 9800 euroa vuodessa. (Lohiniva-Sinettä yhteyden kustannukset olisivat yli kaksinkertaiset.) Aikaistamalla lisäksi Kolari-Rovaniemi vuoroa vajaalla tunnilla kesäaikana ei tarvittaisi erillistä työmatkavuoron ostoa Ounasjoen länsipuolelle, mistä tulisi säästöä 2000-4000 euroa. Lakkautettavan Patokoski Meltaus Rovaniemi yhteyden kustannukset ovat noin 19000 euroa, joten kokonaiskustannukseksi jää arviolta 23000 euroa. Osa kustannuksista tulee takaisin työmatkavähennyksen kautta, mutta merkittävämpää on kuitenkin se, että mikäli joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee nykyisestä, niin siitä aiheutuu kaupungille huomattavasti välillisiä kustannuksia. Palvelutason heikkeneminen työmatkaliikenteessä aiheuttaisi työmatkavähennysten kasvun myötä verotulojen vähenemistä. Koulukuljetusten kustannukset kasvaisivat huomattavasti, mikäli ei voitaisi tukeutua avoimeen joukkoliikenteeseen. Samoin sosiaalija terveyspuolen menot kasvaisivat huomattavasti linjaliikenteen vähentyessä, sillä jouduttaisiin järjestämään niitä korvaavia yksittäiskuljetuksia. Joukkoliikenteen palvelutason heikkeneminen aiheuttaisi lisäkustannuksia myös KELA:lle. 3.2 Kaukoliikenteen reitit Rovaniemen keskusta-alueella Seudulliset yhteydet keskussairaalaan, Sairaalakadun terveyskeskukseen ja Rantavitikan alueelle voidaan hoitaa, joko lisäämällä suoria yhteyksiä tai parantamalla vaihtomahdollisuuksia. Jatkossa Keskussairaala / Sairaalakatu yhteyksien kannalta paras ratkaisu olisivat vaihtoterminaalit Ruokasenkadun päähän Poromiehentielle ja etelästä tuleville autoille linja-autoasemalle. Mahdollisesti myös osa sellaisista linjoista voisi ajaa keskussairaalan kautta, jotka eivät käy rautatieasemalla. Muurolan suunnasta tuleva liikenne, joka ei aja Rantavitikan alueen kautta voisi jatkossa ajaa Oijustien kautta, jolloin linjat ajaisivat rautatieaseman kautta linja-autoasemalle, josta olisi vaihtoyhteydet keskussairaalan ja Rantavitikan suuntiin. Ranuan suunnasta tulevista autoista osa voisi ajaa myös Jätkänkynttilän sillan kautta. Linja-autojen otto- ja jättörajoituksista tulisi luopua Rovaniemen kaupungin alueella. Vaikka tästä saattaa aiheutua lyhyellä tähtäimellä haittaa yksittäisille liikennöitsijöille, niin pitkällä tähtäimellä tästä on hyötyä koko joukkoliikenteelle.

23 Reitit keskusta-alueella Muurolan suunta Sodankylän/Ounasjoen suunta Ranuan suunta Vaihtoterminaali Kuva 7. Kaukoliikenteen reitit keskusta-alueella. 3.3 Henkilökuljetussuunnitelma Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyessä ja uusien yhteisten kunnallisten palveluiden kuten koulujen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden vakiinnuttua tarvitaan koko kaupungin kattava hallintokuntien yhteinen henkilökuljetussuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Suunnitelma tehdään tässä suunnitelmassa esitettyjen palvelutasotavoitteiden pohjalta. 3.4 Lippujärjestelmä Vaikka kunnat yhdistyvät, niin jatkossakin käytetään termejä taajamalippu ja seutulippu, sillä Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa joukkoliikenteen valtionavustuksista paikallisliikennealueella käytetään termiä kaupunkilippu / taajamalippu ja muulla alueella käytetään termiä seutulippu. Lisäksi seutulipussa ei voi olla opiskelija tai lapsi/nuoriso alennuksia. Vyöhykkeiden rajoja on kuitenkin joissakin tapauksissa tarpeellista tarkistaa. Esimerkiksi Koskenkylä tulisi siirtää taajamalippualueeseen. Vyöhykerajan siirrosta ei aiheudu suuria kustannusvaikutuksia, mikäli taajamalipun nykyinen lipputuki muutetaan ennen sitä seutulippumalliseksi tai liukuvaksi lipputueksi. Säästöjä tulee ennen kaikkea kuntalaisille, erityisesti nuorille ja opiskelijoille. Ilman lipputukijärjestelmän muutoksia vyöhykerajan siirrosta aiheutuisi suuria kustannuksia liikennöitsijöille. Seutulipun hinta tulee pitää kohtuullisena ja vaihtoyhteyksien houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee harkita erillisen vaihtolipun käyttöönottoa seutuliikenteen ja paikallisliikenteen välille. Jatkossa myös selvitetään mahdollisuutta laajentaa seutulippualuetta koskemaan myös Ranuan kuntaa. 3.5 Joukkoliikenneasioiden hoidon organisointi Rovaniemelle esitetään perustettavaksi joukkoliikenne- ja henkilökuljetusjärjestelmän kehittämisestä vastaava joukkoliikennetyöryhmä. Työryhmä toimisi teknisen lautakunnan alaisuudessa. Tekninen lautakunta vastaa joukkoliikenteeseen liittyvistä asioista. Työryhmään nimetään edustajat teknisestä toimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, opetustoimesta, sekä MPK:n toiminnasta vastaavasta organisaatiosta. Lisäksi työryhmään kutsutaan mukaan edustajat asiantuntijaorganisaatioista, joita ovat lääninhallitus, linja-autoliitto, taksiliitto sekä lippujärjestelmän clearingista vastaava taho. Työryhmän asiantuntijajäsenet eivät osallistu päätöksentekoon. Työryhmän toiminta edellyttää riittävien resurssien varaamista asioiden ja kokousten valmisteluun ja käytännön toteuttamiseen. Tätä tehtävää varten tarvitaan työryhmälle sihteeri, jona voi toimia

24 joku ryhmän jäsenistä. Tällöin pitää selvästi määritellä tehtävän suorittamiseksi tarvittava työaika. Alkuvaiheessa tehtävän hoito vaatii n. 50 % työajasta. Työryhmä voi myös hankkia sihteeripalvelut ulkopuoliselta taholta. Työryhmä voi myös hankkia muita asiantuntijapalveluita ulkopuolisilta tahoilta. Työryhmä kokoontuu arviolta joka toinen kuukausi. Työryhmän tehtäviä ovat mm. seuraavat asiat: joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät tehtävät o luvat o linjasto o lippujärjestelmä o joukkoliikenteen rahoitus - ostoliikenne - lipputuki o palvelujen käytön seuranta o kustannusten seuranta hallintokuntien kuljetusten kehittämiseen liittyvät asiat o opetustoimen kuljetukset o sosiaalitoimen kuljetukset o muut mahdolliset kuljetukset o palvelujen käytön seuranta o kustannusten seuranta o kuljetusten järjestämisperiaatteiden kartoitus ja ylläpito o palveluliikennejärjestelmän kehittäminen ja seuranta o matkapalvelukeskuksen toiminnan seuranta Tekninen lautakunta JL - ryhmä Tekninen toimi Sosiaalitoimi Opetustoimi Asiantuntijajäsenet: Lääninhallitus Linja - autoliitto Taksiliitto MPK Edustaja JL - ryhmässä Kuva 8. Joukkoliikenneasioiden organisointi Rovaniemellä.

Liite 1 Palvelutaso kylittäin nykytila ja tavoite

LIITE 1 Yhteydet Rovaniemen keskustaan Suuralue Kylä Nykytilanne talvi Nykytilanne kesä HUOM! Alakemijoki Hirvas Jaatila Työssäkäyntiyhteydet: 7:ksi ja 8:ksi, paluu 16:sta ja 17:sta jälkeen Opiskeluyhteydet: 8:ksi, 9:ksi ja 10:ksi paluu 13, 14 ja 15 jälkeen, Asiointiyhteydet: arkisin päivittäin 1-2 h vuorovälillä viimeinen paluu 20.30 Työssäkäyntiyhteydet 7:ksi, paluu 17:sta jälkeen Opiskeluyhteydet 9:30:ksi paluu 12:55 ja 14 jälkeen Asiointiyhteydet: yhteys koulupäivisin 10:ksi ja paluu 17:sta jälkeen asiointilinja maanantaisin Rovaniemen kautta Saarenkylään paluu 13 jälkeen. Työssäkäyntiyhteydet: 7:ksi ja 8:ksi, paluu 16:sta ja 17:sta jälkeen Asiointiyhteydet: arkisin päivittäin 1-2 h vuorovälillä viimeinen paluu 20.30 Työssäkäyntiyhteydet 7:ksi, paluu 17:sta jälkeen Asiointiyhteydet: Rovaniemellä 11:30, paluu 12:30, 12:55 ja 17:15, asiointilinja maanantaisin Rovaniemen kautta Saarenkylään paluu 13 jälkeen. Tavoite vähintään peruspalvelutaso (mikäli muutos nykytilaan) Muutos 0 0 Leipee Opiskeluyhteydet:- Asiointiyhteydet: asiointilinja maanantaisin Rovaniemen kautta Saarenkylään paluu 13 jälkeen Asiointiyhteydet: asiointilinja maanantaisin Rovaniemen kautta Saarenkylään, paluu 13 jälkeen Asiointiyhteys 2 krt./vko Muurola Työssäkäyntiyhteydet: 7:ksi ja 8:ksi, paluu 16:sta ja 17:sta jälkeen Opiskeluyhteydet: 8:ksi, 9:ksi ja 10:ksi, paluu 13, 14 ja 15 jälkeen Asiointiyhteydet: arkisin päivittäin 1-2 h vuorovälillä, viimeinen paluu 20.30 Työssäkäyntiyhteydet: 7:ksi ja 8:ksi, paluu 16:sta ja 17:sta jälkeen Asiointiyhteydet: arkisin päivittäin 1-2 h vuorovälillä, viimeinen paluu 20.30 0

LIITE 1 Suuralue Kylä Nykytilanne talvi Nykytilanne kesä HUOM! Alakemijoki Petäjäskoski Pisa Työssäkäyntiyhteydet 7:ksi, paluu 17:sta jälkeen Opiskeluyhteydet 9:30:ksi, paluu 12:55 ja 14 jälkeen Asiointiyhteydet: yhteys koulupäivisin 10:ksi, paluu 14:sta ja 17:sta jälkeen Opiskeluyhteydet:- Asiointiyhteydet: asiointilinja maanantaisin Rovaniemen kautta Saarenkylään, paluu 13 jälkeen. Työssäkäyntiyhteydet 7:ksi, paluu 17:sta jälkeen Asiointiyhteydet: Rovaniemellä 11:30 ja 14.55, paluu 12:30, 12:55 ja 17:15 Asiointiyhteydet: asiointilinja maanantaisin Rovaniemen kautta Saarenkylään, paluu 13 jälkeen. Tavoite vähintään peruspalvelutaso (mikäli muutos nykytilaan) Muutos Asiointiyhteys 2 krt./vko 0 Rautionsaari Työssäkäyntiyhteydet: 8*:ksi, paluu 16:15* Opiskeluyhteydet: 9:ksi ja 10:ksi, paluu 15:sta jälkeen Asiointiyhteydet: yhteys koulupäivisin 10:ksi ja paluu 14:sta ja 17:sta jälkeen asiointilinja maanantaisin Rovaniemen kautta Saarenkylään, paluu 13 jälkeen. Työssäkäyntiyhteydet: 8*:ksi, paluu 16:15* Asiointiyhteydet: Rovaniemellä 9:15 ja paluu 14:15, asiointilinja maanantaisin Rovaniemen kautta Saarenkylään paluu 13 jälkeen *palvelulinja 0

LIITE 1 Suuralue Kylä Nykytilanne talvi Nykytilanne kesä HUOM! Ounasjoki Jääskö Opiskeluyhteydet: 9:ksi ja 10:ksi, paluu 15:sta ja 17:sta jälkeen Asiointiyhteydet: asiointilinja ma Meltauksesta 8:20 Rovaniemelle, paluu 14:10 Rovaniemeltä lähtevältä vuorolta, Pe palvelulinja lähtö Lohinivasta klo 8 ja paluu rovaniemeltä klo 13:30 Asiointiyhteydet: Rovaniemellä 9:20, 12:15 paluu 13:55, 15:20 ja 17:05. Lisäksi asiointilinja ma Meltauksesta 8:20 Rovaniemelle paluu 14:10 Rovaniemeltä lähtevältä vuorolta, Pe palvelulinja lähtö Lohinivasta klo 8 ja paluu rovaniemeltä klo 13:30 Tavoite vähintään peruspalvelutaso (mikäli muutos nykytilaan) Työssäkäyntiyhteys 8:ksi, paluu 16:sta jälkeen Muutos Lehtojärvi Työssäkäyntiyhteydet: 8:ksi, paluu 16 ja 18 jälkeen Opiskeluyhteydet: 8:ksi ja 9:ksi, paluu 14:00,14:55 ja 16:15 Asiointiyhteydet: Rovaniemelle yhteys 8:ksi, 9:ksi ja 10:ksi, paluu 14 ja 14:55, lisäksi asiointiyhteys pe Sinettään Työssäkäyntiyhteydet: 8:ksi, paluu 16 ja 18 jälkeen Asiointiyhteydet: päivittäin Rovaniemellä 10:15, 14:00 ja 17:00, paluu 14:00, 16:05 ja 18:00, lisäksi asiointiyhteys pe Sinettään 0 Lohiniva Opiskeluyhteydet: 9:ksi ja 10:ksi, paluu 15:sta ja 17:sta jälkeen Asiointiyhteydet:aamupäivällä Rovaniemelle 8:40, 9:20 ja 12:15, paluu ip. 13:55; 15:20 ja 17:05, lisäksi asiointilinja ma Meltauksesta 8:20 Rovaniemelle lähtevälle vuorolle, paluu 14:10 Rovaniemeltä lähtevältä vuorolta. Pe palvelulinja lähtö Lohinivasta klo 8 ja paluu rovaniemeltä klo 13:30 Asiointiyhteydet: Rovaniemellä 9:20, 12:15 paluu 13:55, 15:20 ja 17:05. lisäksi asiointilinja ma Meltauksesta 8:20 Rovaniemelle paluu 14:10 Rovaniemeltä lähtevältä vuorolta. Pe palvelulinja lähtö Lohinivasta klo 8 ja paluu rovaniemeltä klo 13:30 Työssäkäyntiyhteys 8:ksi ja paluu 16.sta jälkeen

LIITE 1 Suuralue Kylä Nykytilanne talvi Nykytilanne kesä HUOM! Ounasjoki Marrasjärvi (Törmänki) Opiskeluyhteydet: - Asiointiyhteydet: asiointilinja kaksi kertaa vikkossa aamupäivällä Törmängistä Meltaukseen (jatko Rovaniemelle), paluu iltapäivällä koulukuljetuksen mukana Asiointiyhteydet: asiointilinja kaksi kertaa vikkossa aamupäivällä Törmängistä Meltaukseen (jatko Rovaniemelle), paluu iltapäivällä koulukuljetuksen* mukana *kunta ostaa asiointiyhteyden kesällä Tavoite vähintään peruspalvelutaso (mikäli muutos nykytilaan) Muutos 0 Marraskoski (Iisinki) Työssäkäyntiyhteydet 7:ksi (Iisingistä 8:ksi), paluu 15:sta ja 17:sta jälkeen Opiskeluyhteydet:9:ksi ja 10:ksi, paluu 15:sta ja 17:sta jälkeen Asiointiyhteydet: aamupäivällä kolme yhteyttä Rovaniemellä 8:40, 9:20 ja 12:15, paluu Iltapäivällä 13:55, 15:20 ja 17:05 (Iisinki asiointilinja kaksi kertaa vikkossa aamupäivällä Iisingistä Meltaukseen, paluu iltapäivällä koulukuljetuksen mukana) Työssäkäyntiyhteydet - Asiointiyhteydet: aamupäivällä kolme yhteyttä Rovaniemellä 8:40, 9:20 ja 12:15, paluu Iltapäivällä 13:55, 15:20 ja 17:05 (Iisinki asiointilinja kaksi kertaa vikkossa aamupäivällä Iisingistä Meltaukseen, paluu iltapäivällä koulukuljetuksen* mukana) *kunta ostaa Työssäkäyntiyhteys myös kesällä asiointiyhteyden kesällä Meltaus Työssäkäyntiyhteydet:7 ksi ja 8:ksi, paluu 15:sta ja 17:sta jälkeen Opiskeluyhteydet: 8:ksi ja 9:ksi, paluu 14:sta jälkeen Asiointiyhteydet: aamupäivällä kolme yhteyttä Rovaniemellä 8:40, 9:20 ja 12:15, paluu Iltapäivällä 13:55, 15:20 ja 17:05 Asiointiyhteydet: aamupäivällä kolme yhteyttä Rovaniemellä 8:40, 9:20 ja 12:15, paluu Iltapäivällä 13:55, 15:20 ja 17:05 Työssäkäyntiyhteys myös kesällä

LIITE 1 Suuralue Kylä Nykytilanne talvi Nykytilanne kesä HUOM! Ounasjoki Mäntyjärvi (Nuasjärvi) Opiskeluyhteydet: - Asiointiyhteydet: asiointilinja Sinettään perjantaisin lähtö Nuasjärveltä klo 9 Asiointiyhteydet: asiointilinja Sinettään perjantaisin lähtö Nuasjärveltä klo 9 Tavoite vähintään peruspalvelutaso (mikäli muutos nykytilaan) Muutos Asiointiyhteys 2 krt/vko Patokoski (Suopajärvi) Työssäkäyntiyhteydet:7*:ksi ja itäpuoli myös 8:ksi, paluu 15:sta 17:sta jälkeen (länsipuolta) Opiskeluyhteydet: 9:ksi ja 10:ksi, paluu 13:55 ja 15:20 jälkeen Asiointiyhteydet: aamupäivällä kolme yhteyttä Rovaniemellä 8:40, 9:20 ja 12:15, paluu Iltapäivällä 13:55, 15:20 ja 17:05 (Suopajärveltä asiointiyhteys Meltaukseen kerran viikossa, myös palvelulinja 4 pe käy tarvittaessa Suopajärvellä) Työssäkäyntiyhteydet: - Asiointiyhteydet: aamupäivällä kolme yhteyttä länsipuolta Rovaniemellä 8:40, 9:20 ja 12:15, paluu Iltapäivällä 13:55, 15:20 ja 17:05 (Suopajärveltä asiointiyhteys Meltaukseen kerran viikossa, myös palvelulinja 4 pe käy tarvittaessa Suopajärvellä) *03.06.05 asti ja 16.08.05-31.12.05 Työssäkäyntiyhteys 7:ksi ja 8:ksi paluu 16:sta ja 17:sta jälkeen Perttaus Opiskeluyhteydet:-* Asiointiyhteydet:, Asiointiyhteydet: kaksi kertaa viikossa kaksi kertaa viikossa syöttöliikenne syöttöliikenne Unarista Meltaukseen (yht. * koulukuljetukset 8:ksi, Unarista Meltaukseen (yht. Rovaniemelle). Lisäksi palvelulinja 4 käy 9:ksi Saarenkylään, Rovaniemelle). Lisäksi palvelulinja 4 käy tarvittaessa Perttauksessa. paluu iltapäivällä tarvittaessa Perttauksessa. 0