Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa

KATSAUS Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa 1852 Aivoja vaurioittaviin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Kuntoutuminen perustuu säästyneiden neuronien käynnistämään synapsien uudismuodostukseen. Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti, mikä edistää hermoverkostojen korjautumista. Musiikin kuuntelun lisääminen tavanomaiseen kuntoutukseen tehostaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista ja vähentää dementiapotilaiden käytöshäiriöitä. Musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikin kuuntelu näkyy myös aivojen rakennemuutoksina. Musiikin vaikutus perustuu fysiologisen stressin ja masennuksen vähenemiseen, motoriikan tahdistukseen, aivojen rakenteelliseen muovautumiseen ja dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoitumiseen. Musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikin harrastuksesta. Aivoinfarktipotilailla vaikutukset voidaan todeta vielä kuuden kuukauden kuluttua. Aivoja vaurioittavat sairaudet ovat yleisiä. Suomessa on yli 80 000 aivoverenkiertohäiriöpotilasta ja vuosittain uusia ilmaantuu 17 000(1). Aivovamman saa arviolta vuosittain yli 15 000 henkilöä, ja noin 100 000:lla arvioidaan olevan pysyvä oireileva aivovamman jälkitila (2). Parkinsonin tautia sairastavia potilaita on 14 000 (3) ja vähintään keskivaikeasta dementiasta kärsiviä 85 000 henkilöä. Uusia dementia-asteisia muistisairaustapauksia todetaan vuosittain 13 000 tapausta (4). Aivoverenkiertohäiriöiden vuosikustannukset ovat 1,1 miljardia euroa (1), ja aivovammojen kuluiksi arvioidaan yli 500 miljoonaa euroa (5). Muistisairauspotilaasta aiheutuvat suorat kustannukset ovat 24 000 euroa vuodessa (4). Yli 90 % kuluista johtuu pitkäaikaishoidosta. Kustannusvaikuttavuuden tavoittelu on suunnannut mielenkiintoa vähäisin kuluin, kevyellä ohjauksella ja mahdollisimman omatoimisesti toteutettaviin varhaiskuntoutusmenetelmiin. Aivoja vaurioittaviin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, oli sitten kyse aivoverenkiertohäiriön, mekaanisen aivovamman tai rappeumasairauden aiheuttamasta aivovauriosta. Koska hermosolut eivät kykene merkittävästi jakautumaan, toipuminen perustuukin säästyneiden neuronien käynnistämään synapsimuodostukseen ja hermoverkostojen uudelleen rakentumiseen. Synapsien muodostuminen edellyttää neuronien sähköistä aktiivisuutta, jota voidaan lisätä harjoittamalla heikentynyttä toimintaa spesifisesti. Toinen kuntoutusstrategia on lisätä epäspesifisesti aivojen yleistä aktiivisuutta. Teoreettinen pohja musiikin kuntoutusvaikuttavuudelle perustuu toiminnallisella kuvantamisella havaittuun terveiden koehenkilöiden laaja-alaiseen aivoaktivaatioon (6, 7, 8). Se käsittää molemmat aivopuoliskot, kaikki aivolohkot, pikkuaivot ja aivojen syvät keskukset. Musiikilla on voimakkaita, tyylilajista riippuen kiihdyttäviä tai rauhoittavia vaikutuksia, jotka voidaan mitata kardiovaskulaarisina ja endokriinisina vasteina. Musiikin kuuntelu vähentää kortisolin eritystä suorassa suhteessa stressin lievenemiseen (9). Musiikki parantaa kognitiivista suorituskykyä (10). Muusikoilla iänmukainen aivokudoskato on vähäisempää (11) ja aivojen harmaan aineen tilavuus sekä valkean aineen hermoratojen säiemäärää ja yhdensuuntaisuutta kuvaava ominaisuus, integriteetti, ovat ikävakioituja verrokkeja suuremmat(12). Nyky- Duodecim 2014;130:1852 60 = Artikkeliin liittyy internetoheisaineistoa

aikaisilla kuvantamistekniikoilla voidaan tutkia spesifisesti aivojen eri hermoratoja (KUVA 1). Musiikkia on käytetty terapian välineenä vuosituhansien ajan kaikissa kulttuureissa (13). Nykyaikaista musiikkiterapiaa on harjoitettu Suomessa 50 vuoden ajan. Se on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikkiterapeutti käyttää musiikin peruselementtejä, rytmiä, harmoniaa, melodiaa, äänensävyä tai dynamiikkaa vuorovaikutuksen välineenä. Sen avaamien kommunikaatiokanavien kautta päästään käsittelemään sanallisen viestinnän saavuttamattomissa olevia ongelmia. Vakiintuneita musiikkiterapian kohteita ovat skitsofrenia, masennus ja kehitysvammaisten lasten kuntoutus. Musiikkiterapiasta on haettu pontta myös neuropsykiatristen kommunikaatiohäiriöiden, kuten autismin sekä päihdeongelmien ja kivun hoidossa. Kaikissa näissä musiikkiterapia pyrkii edistämään mielen toimintojen toipumista. Musiikilla on vaikutuksia myös somaattisissa sairauksissa. Musiikki vähentää sydän- ja lonkkaleikkauspotilaiden kokemaa stressiä (14, 15), laskee postoperatiivista kortisolin eritystä (16) ja suurentaa sydänleikkauspotilaiden veren oksitosiinipitoisuutta, mikä korreloi potilaiden kokemaan rentoutumiseen (15). Musiikkia kuuntelevien sepelvaltimotautipotilaiden rasituskokeessa mitatut beetaendorfiinitasot pienenivät (17) ja kroonisten kipupotilaiden analgeettien tarve vähenee verrokkeihin nähden (18). Kahdeksassa postoperatiivista kipua koskevassa tutkimuksessa osoitettiin musiikkia kuuntelevien potilaiden opioidiannosten pienenevän 15 18 % (19). Olemme koonneet tähän systemaattiseen katsaukseen kaikki musiikin vaikuttavuutta Parkinsonin taudin, aivoinfarktin, aivovamman ja dementoivien sairauksien hoidossa tai kuntoutuksessa selvittäneet kontrolloidut tutkimukset (KUVA 2). Kuvaamme yksityiskohtaisesti laajimmat keskeiset tutkimukset (ks. myös INTERNETOHEISAINEISTON KUVAT 1 4). Suppeat tutkimukset käsitellään kollektiivisesti. KUVA 1. Terveen henkilön Brocan ja Wernicken alueita sekä päälakilohkon assosiaatioalueita yhdistävä Fasciculus arcuatus radasto diffuusiotensorikuvauksella esitettynä. Säikeiden määrä ja niiden yhdensuuntaisuus kuvaavat hermoratojen toiminnallista eheyttä (Sihvonen ym. julkaisematon). Parkinsonin tauti Musiikin vaikutuksesta on julkaistu yhdeksän kontrolloitua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 280 tutkittavaa. Interventioiden aikana potilaiden lääkitystä ei muutettu. Useimmissa tutkimuksissa päätemuuttujana oli motorinen suorituskyky, joissakin mitattiin elämänlaatua ja mielialaa sekä arvioitiin päivittäistoimintojen sujuvuutta, somaattisen epämukavuuden vähenemistä, tiedonkäsittelytaitojen muutoksia, sosiaalista selviytymistä ja leimautumista. Mittausmenetelminä käytettiin tavanomaista Parkinson-potilaan kliinistä tutkimusta ja motoristen toimintojen arviointiasteikkoa (UPDRS-III). Lisäksi arvioitiin tasapainoa ja yläraajan koordinaatiota validoiduilla fysioterapeuttisilla ja toimintaterapeuttisilla menetelmillä. Videotallennusta ja tietokoneohjelmia käyttäen analysoitiin kävelynopeutta, askelpituutta, askeltaajuutta (kadenssia) ja jalkapohjan kontaktiaikaa lattiaan. Elämänlaatua arvioitiin validoitujen kyselylomakkeiden avulla. Interventioiden kestot vaihtelivat kertatapahtumasta 13 viikon päivittäiseen kävelyharjoitteluun. Pisin kokonaisinterventioaika oli 1853 Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa

KATSAUS Parkinsonian Disorders [Mesh] AND Music Therapy [Mesh] 34 tulosta 9 kontrolloitua tutkimusta 280 potilasta 11 kontrolloitua tutkimusta 378 potilasta PubMedtietokanta 12.2.2014 Stroke [Mesh] AND Music Therapy [Mesh] 40 tulosta Brain Injuries [Mesh] AND Music Therapy [Mesh] 19 tulosta 1 kontrolloitu tutkimus 54 potilasta 17 kontrolloitua tutkimusta 857 potilasta Systemaattinen katsaus Dementia [Mesh] AND Music Therapy [Mesh] 190 tulosta KUVA 2. Kirjallisuuskatsauksen toteutus. 1854 20 tuntia. Käytetty musiikki vaihteli rytmisestä rummutuksesta haastattelulla valittuun mielimusiikkiin. Mielimusiikin tyylilajeja ei kuvattu. Kolmessa tutkimuksessa arvioitiin tangon, valssin ja foxtrotin vaikutusta motoriseen suoriutumiseen. Metronomin tahdissa kävelyharjoituksia tehneiden kävely parani kolmessa viikossa verrattuna omaan tahtiin harjoitelleisiin: Kävelynopeus nousi 24 % (vs 7 %) ja askelpituus kasvoi 12 % (vs 8 %). Kadenssi suureni molemmissa ryhmissä 10 %. Luiskalla kävely nopeutui 26 % (vs 8 %). Täysin harjoittelemattomilla kävelynopeus hidastui 7 %, askelpituus lyheni 10 %, kadenssi suurentui 7 % ja luiskalla kävely hidastui 10 %. Kadenssin muutos selittyy matemaattisesti askelpituuden lyhentymisellä. EMG:llä mitattu alaraajojen lihasten aktivoitumisjärjestys muuttui musiikkiryhmässä fysiologisemmaksi (20). Toisessa tutkimuksessa potilaiden valitseman musiikin tempo sovitettiin potilaan kadenssiin ja sitä muutettiin kuntoutuksen edistyessä. Musiikkiryhmän UPDRS-haittapisteet vähenivät 13 viikossa 22 % (vs 9 %)(21). Yläraajan toimintaa mittaavassa tutkimuksessa musiikki paransi osoituskokeen kohdistustarkkuutta ja paperille piirretyn viivan seuraamistarkkuutta, mutta suorituksen nopeus ei muuttunut (22). Aktiivinen soitinten käyttö vähensi 12 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa bradykinesiaa, paransi mielialaa ja elämänlaatua sekä pienensi UPDRS-pisteitä enemmän kuin fysioterapia. Vaikutus hävisi kahdessa kuukaudessa (23). Kolmessa tutkimuksessa osoitettiin, että erityisesti tango, jossain määrin myös valssi ja foxtrot paransivat tasapainoa, takaperin askellusta ja kuuden minuutin kävelymatkaa. Tango kohensi elämänlaatumittareiden tuloksia ja vähensi koettua leimautumista (24, 25, 26). Musiikin vaikutukset eivät ole olleet yksinomaan positiivisia. Musiikkia kuuntelevien potilaiden kyky ylittää kävelyreitillä oleva este heikkeni (27, 28). Samanaikainen yksinkertainen vähennyslaskutehtävä heikensi suoritusta entisestään. Aivohalvaus Musiikin vaikutuksesta on julkaistu 11 kontrolloitua, yhteensä 378 potilaan tutkimusta. Useimmissa käytettiin päätemuuttujana motorista suorituskykyä, mutta myös mielialaa, kognitiota, kipua, elämänlaatua ja puhetta on mitattu. Mittausmenetelminä käytettiin kliinisiä asteikkoja sekä validoituja psykiatrisia ja neuropsykologisia testejä, motorisen aktiviteetin EEG-muutoksia, tietokoneavusteista liikeanalyysiä ja kipuasteikkoa. Tutkimusten kestot vaihtelivat kolmesta kahdeksaan viikkoon. Pisin kokonaisinterventioaika oli 60 tuntia. Kolmessa tutkimuksessa käytettiin metronomin kaltaista rytmistä kuuloärsykettä, kahdessa haastattelulla valittua mielimusiikkia, kahdessa lasten- ja kansanlauluja ja yhdessä paikallista populaarimusiikkia sekä reggaeta. Mielimusiikin tyylilajeja ei kuvattu. A. J. Sihvonen ym.

Musiikkiryhmän askelnopeus oli kuuden viikon harjoittelun jälkeen 164 % suurempi lähtötilanteeseen verrattuna, kun tavanomaista fysioterapiaa saaneiden suoritus parani 107 %. Askelpituus parantui 88 % (vs 34 %), kadenssi 56 % (vs 45 %) ja askelsymmetria 32 % (vs 16 %) (29). Toisessa tutkimuksessa musiikkiryhmäläisten askelpituus suureni 18 % (vs 0 %), epäsymmetria väheni 58 % (vs 20 %), kävelynopeus kasvoi 27 % (vs 4 %) ja kävelyn rullaavuutta kuvaava suure, askelluksessa käytetyn jalkapohjan pituus, kasvoi 28 % (vs 11 %). Yläraajan motorisen halvauksen kuntoutustutkimuksessa (31) käytettiin kahdeksan sähkörummun patteristoa, jossa kunkin rummun kosketus tuotti duurioktaavin do re mi fa sol la ti do-sävelen. Potilaat opettelivat soittamaan ti do-sävelen halvaantuneella yläraajalla tuttuja, yksinkertaisia melodioita. Käden motoriikan parantuessa riittävästi he alkoivat harjoitella koskettimistolla ja toipumisen edistyessä harjoiteltavan melodian vaikeusastetta lisättiin. Harjoitus paransi jo 15 harjoituskerran jälkeen sekä yksittäisiä liikeparametreja että yläraajan yleistä käytettävyyttä merkitsevästi enemmän kuin tavanomaista kuntoutusta saavassa verrokkiryhmässä. Halvaantuneen nilkan ja olkapään liikelaajuudet paranivat sekä nilkan virheasento lieveni musiikkia kuunnelleiden ryhmässä (32). Mieliala- ja elämänlaatumittariston ihmissuhdeosiot paranivat musiikkiryhmässä. Afasiapotilaiden puhe parani musiikkiryhmässä merkitsevästi enemmän kuin tavanomaista puheterapiaa saaneessa verrokkiryhmässä (33). Suomalaisessa tutkimuksessa (34) musiikin kuuntelu aloitettiin mahdollisimman pian aivohalvauksen jälkeen, usein jo sairaalassa. Rekrytoinnin ja satunnaistamisen jälkeen musiikkiterapeutti haastatteli potilaat, toimitti heille toivottua musiikkia ja seurasi potilaita viikoittain. Potilaat kuuntelivat musiikkia vähintään tunnin päivässä kahden kuukauden ajan. Neuropsykologiset tutkimukset tehtiin kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua. Musiikkiryhmän kielellinen muisti ja tarkkaavuuden kohdistaminen paranivat merkitsevästi enemmän kuin äänikirjoja kuunnelleiden tai tavanomaista kuntoutusta saavien ryhmissä, ja masennusta ja sekavuutta esiintyi vähemmän. Musiikki ei lievittänyt halvaantuneen yläraajan kipua fysioterapian yhteydessä, mutta alensi Beckin masennusasteikon lukemaa (35, 36). Aivovammat Musiikin vaikutuksesta on julkaistu yksi kontrolloitu pilottitutkimus, johon kuului 54 tutkittavaa. Tutkimuspotilaista 81 %:lla oli traumaattinen aivovamma, muilla oli aivoverenkiertohäiriön, muun kohtaushäiriön, myrkytyksen tai aivokasvaimen aiheuttama vaurio (37). Musiikkiterapiaryhmän toiminnanohjaus ja tunteiden hallinta paranivat ja masennus ja ahdistuneisuus vähenivät. Aivovamman yleisiä oireita, päänsärkyä tai vireystilan häiriöitä ei arvioitu. Tulkintaa rajoittaa se, että musiikkiterapiaryhmässä oli enemmän vaikean aivovamman saaneita kuin verrokeissa. Dementia Musiikin vaikutuksesta on julkaistu 17 kontrolloitua tutkimusta. Aineisto sisältää yhteensä 857 potilasta. Päätemuuttujina käytettiin kognitiivisen tason ylläpitoa, mielialaa, aggressiivisuutta, agitaatiota, muita käytöshäiriöitä, kipua ja elämänlaatua. Tutkimuksissa käytettiin yleisesti hyväksyttyjä lääketieteellisiä, neuropsykologisia tai hoitotieteellisiä mittausmenetelmiä ja kliinisiä asteikkoja. Interventioajat vaihtelivat: 30 90 minuuttia 1 5 kertaa viikossa 4 12 viikon ajan. Kokonais interventioaika vaihteli kuudesta 30 tuntiin. Interventioissa käytettiin useimmiten potilaille tuttua vokaali- tai instrumentaalimusiikkia, kuten mielimusiikkia tai lastenlauluja, joskus tutkijoiden säveltämää musiikkia, mikä perusteltiin musiikin elementtien paremmalla hallinnalla. Joissakin tutkimuksissa potilaat vain kuuntelivat musiikkia, ainoastaan yhdessä he soittivat instrumentteja. Kuuden tutkimuksen asetelmaa voidaan pitää varsinaisena musiikkiterapiana; potilaat sekä kuuntelivat musiikkia että osallistuivat aktiivisesti musiikin tuottamiseen. Yhdessä tutkimuksessa 1855 Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa

KATSAUS 1856 YDINASIAT 88 Kontrolloiduissa tutkimuksissa musiikin kuuntelu lisää neurologisten potilaiden keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta, parantaa muistin toimintaa ja motoriikan säätelyä sekä nopeuttaa puheentuoton korjautumista. 88 Lyhytaikainen päivittäinen, toistuva musiikin kuuntelu parantaa merkittävästi motoriikkaa ja kognitiivista toimintaa, mikä voi säilyä useita kuukausia. 88 Musiikin kuntouttava vaikutus perustuu somaattisen stressitilan lievenemiseen, aivojen mielihyvä- ja palkitsemisjärjestelmän aktivoitumiseen, motoriikan tahdistukseen ja aivojen rakenteelliseen muovautumiseen. käytettiin tutkijaryhmän dementiapotilaille kehittämää kognitiivisten toimintojen kuntouttamismenetelmää. Musiikkiryhmän suoritus tarkkaavuutta ja kielellistä muistia mittaavissa tehtävissä parani (38, 39). Ahdistuneisuus, masennus, kiihtyminen, käyttäytymishäiriöt ja koetun kivun voimakkuus vähenivät (40, 41, 42, 43, 44, 45, 46). Aivoverenkiertohäiriön jälkeen dementoituneilla musiikkia kuunnelleilla potilailla sydämen syketaajuuden vaihtelu oli suurempaa, sydämen vajaatoiminta vähäisempää ja veren adrenaliini-, noradrenaliini- ja interleukiini 6 tasot olivat pienemmät kuin verrokeilla (47). Alzheimerin tautia sairastavat potilaat tunnistivat lauletun tekstin paremmin kuin vastaavan puhutun tekstin (48). Dementiapotilaat pystyivät palauttamaan elämäntapahtumiaan paremmin itse valitun musiikin soidessa kuin ilman musiikkia (49). Japanilaisessa tutkimuksessa (50) verrattiin interaktiivisen ja passiivisen musiikin kuuntelun vaikutuksia dementiaoireisiin ja stressiin potilailla, joilla oli pitkälle edennyt Alzheimer ja joiden CDRtaso (Clinical Dementia Rating) oli 3 ja jotka pystyivät ilmaisemaan tunteitaan vain ilmekuvasarjasta osoittamalla. Kymmenen viikon interventiossa (30 min/viikko) interaktiivinen musiikkiryhmä taputti käsiään, lauloi ja tanssi musiikin tahdissa terapeutin johdolla. Passiivinen musiikkiryhmä kuunteli musiikkia terapeutin tarkkaillessa taustalla, ja verrokkiryhmä oleskeli huoneissaan omahoitajan seurassa. Interaktiivisen musiikkiryhmän harhaluulot, hallusinaatiot, aggressiivisuus, hallitsemattomat tunteenpurkaukset ja ahdistuneisuus vähenivät merkitsevästi ja CDR-taso lieveni. Potilaiden syke hidastui, ja sykevariaatiolla mitattu parasympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyi. Useimmat vaikutukset havaittiin interaktiivisessa ryhmässä vielä kolmen viikon kuluttua. Passiivisen kuuntelun ryhmässä vaikutukset olivat lievempiä ja lyhytaikaisempia. Suomalaisessa tutkimuksessa laulaminen paransi dementiapotilaiden lyhytkestoista muistia ja työmuistia ja lisäsi emotionaalista hyvinvointia (51). Musiikin kuuntelu paransi koettua elämänlaatua. Musiikkiryhmien yleinen kognitiivinen suoriutumiskyky, orientaatio, tarkkaavuus, toiminnanohjaus, mieliala sekä varhainen tapahtumamuisti paranivat verrokkeihin nähden. Intervention vaikutus orientaatioon ja tapahtumamuistiin olivat havaittavissa vielä kuuden jälkeen. Pohdinta Musiikki tehostaa neurologisen potilaan kuntoutumista parantamalla muistin toimintaa, keskittymiskykyä, puhehäiriön palautumista, motoriikan säätelyä sekä vähentämällä sekavuutta ja ahdistuneisuutta (52). Musiikin kuuntelu vaikuttaa toipuvien aivojen rakenteeseen: sekä harmaan aineen että hermoratojen tilavuus lisääntyy (53). Musiikin kuntoutusvaikutus ei riipu aiemmasta musiikkiharrastuksesta. Usean tutkimuksen ongelma on pieni aineisto. Tutkittavia musiikin lajeja ei ole eroteltu eikä vokaali- ja instrumentaalimusiikkia ole juurikaan vertailtu. Interventioiden epätarkka kuvaus vaikeuttaa tutkimusten vertailua. Musiikkiterapian ja musiikin kuuntelemisen ero jää usein epäselväksi. Puutteistaan huolimatta julkaistut kontrolloidut tutkimukset osoittavat musiikilla olevan mitattavia positiivisia vaiku- A. J. Sihvonen ym.

fmk MK KUVA 3. Musiikin aiheuttama aktivaatio aivoinfarktin sairastaneen potilaan aivoissa toiminnallisella magneettiku vauksella (fmk) esitettynä. Väriasteikko ilmaisee hermosolujen aktiivisuuden alueilla, jotka poikkeavat merkittävästi lepotilan aktiivisuustasosta (harmaa = lepotila, punainen-keltainenvalkoinen = lisääntyvä aktiivisuus). Oikeassa otsalohkossa ja striatumin lateraaliosassa oleva aivoinfarkti näkyy signaalipuutoksena koronaali ja aksiaalitason magneettikuvissa (MK). A = anteriorinen, P = posteriorinen tuksia potilaissa, jotka sairastavat rappeuttavaa aivosairautta tai kuntoutuvat aivovauriosta. Kävely on rytmiltään tasajakoinen toiminto, joka käynnistyttyään jatkuu automaattisesti sisäisen tahdistuksen ohjaamana. Terve henkilö kykenee muuntelemaan sen parametrejä joustavasti. Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden muuntelukyky on bradykinesian seurauksena rajoittunut. Kuntoutustutkimuksissa, joissa ei käytetty musiikkia, kävelyn kuntoutuminen oli tehokkaampaa lisättäessä harjoitteluun kävelyn rytmiin tahdistettu sensorinen palaute(54). Metronomin tikitystäkin voidaan pitää äärimmilleen pelkistettynä musiikkina! Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla musiikin negatiivisen vaikutuksen havainneet tutkijat päättelivät musiikin kuormittavan potilaiden aivoja ja vaikeuttavan primaarin tehtävän, kävelyn, suorittamista (27, 28). Vastakkaiseen tulokseen päätyi tutkimus, jossa potilaiden mielimusiikki tahdistettiin kävelyyn (21). Kävelynopeus, askelpituus ja kadenssi suurenivat ja motoriset oireet vähenivät. Ilmeisesti musiikin liian nopea tai liian hidas tempo sekoittaa kävelyn rytmisen suorituksen, kun taas kävelyn tahdissa kuultu musiikki tukee sisäistä tahdistusta. Muistisairas potilas on usein sekava, ja tarkkaavuuden kohdistaminen on vaikeata. Ahdistuneisuuden, masennuksen, kiihtymisen ja käyttäytymishäiriöiden väheneminen musiikin avulla saattaa johtua siitä, että musiikki suuntaa potilaan tarkkaavuutta (46). Mahdollisesti musiikki tarjoaa dementiapotilaalle hämmentäväksi koetun ympäristön turvallisen tulkinnan (55). Positiivisia muistoja herättävä musiikki toimii rauhoittavana, aktivoi parasympaattista ja vaimentaa sympaattista hermostoa (41, 43, 45, 47, 56). Tuttu musiikki aktivoi terveen ihmisen otsalohkon sisäosaa voimakkaammin kuin tuntematon kappale (57). Tämä aivoalue surkastuu Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla muita aivoalueita hitaammin (58), ja he kykenevätkin tunnistamaan tuttuja musiikkikappaleita vielä myöhäisessä sairauden vaiheessa (59). Musiikin kuuntelu vähentää dementiapotilaiden käytöshäiriöitä, mutta korrelaatiota musiikin tuttuuteen ei ole arvioitu. Eräässä tutkimuksessa muistisairauspotilaille soitettiin barokkimusiikkia, jonka henkilökunta koki rauhoittavana ja rentouttavana (60). Vastoin odotuksia musiikki lisäsi häiriökäyttäytymistä. Mahdollisesti potilaat tulkitsivat hiljaa taustalla soitetun musiikin kuulohavainnon väärin. Barokkimusiikin nopeat osat saattoivat kiihdyttää potilaita rauhoittamisen sijaan. Polyfonisen musiikin seuraaminen edellyttää kognitiivista prosessia, johon vaikeasti muistisairas ei enää kykene. Mihin musiikin kuntouttava vaikutus perustuu? Toiminnallisella aivokuvantamisella osoitettu musiikin laaja-alainen aivoaktivaatio (6 8) 1857 Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa

KATSAUS 1858 tapahtuu myös aivoinfarktipotilailla (KUVA 3) ja kohdistunee myös vaurioituneisiin hermoverkkoihin. Terveen ihmisen aivoissa musiikin kuuntelu kiihdyttää aivokuoren suurinta osaa suonittavan keskimmäisen aivovaltimon verenvirtausta (61). Aivoverenkierron autoregulaatioperiaatteen mukaisesti virtauskiihtymä johtuu laaja-alaisesta hermosolujen aktivaatiosta. Instrumenttiharjoittelun tuottamaan yläraajan motoriikan paranemiseen liittyy sormien edustusalueen kasvu ja aivokuoren ärsykeherkkyyden lisääntyminen (62). Vaste saadaan myös potilailla, joiden aivoinfarktista on kulunut yli kuusi kuukautta (63). Akuuttiin aivohalvaukseen liittyy pitkäaikainen fysiologinen stressi. Hyperkortisolismi korreloi infarktin laajuuteen, lisää masennuksen riskiä ja heikentää toipumisennustetta Musiikin kuntouttava vaikutus näkyy potilaan aivokuvissa (64). Kaikissa tarkastelemissamme potilasryhmissä musiikin kuuntelu vähensi masennusta. Lisäksi musiikin kuuntelu pienentää kortisolipitoisuutta ja lieventää kardiovaskulaarisia stressivasteita (65). Musiikin rentoutusvaikutus välittyy limbisen järjestelmän ja hypotalamuksen kautta katekoliamiini- ja sytokiinieritykseen (47). Musiikin kuuntelu vapauttaa dopamiinia ihmisen striatumissa ja accumbens-tumakkeessa suorassa suhteessa musiikkielämyksen voimakkuuteen (66). Mainitut rakenteet kuuluvat aivojen mesolimbiseen dopamiinijärjestelmään, joka säätelee mielihyvän lisäksi muistia, tarkkaavuutta, toiminnanohjausta ja motivaatiota. Musiikilla saatu aktivaatio voi näin ollen toimia useiden keskeisten kognitiivisten toimintojen tehostajana (67). Musiikin ja kielellisten toimintojen yhteys on kognitiivisen kuntoutuksen kannalta merkittävä. Dementiapotilaat muistavat lauletun tekstin paremmin kuin puhutun (68). Melodiaan perustuvaa puheterapiaa saavien afasiapotilaiden puhekeskuksia yhdistävän radaston säiemäärä kasvaa suuremmaksi kuin tavanomaista puheterapiaa saavien (69). Musiikin lisäarvoon viittaa myös havaintomme, että potilaiden mielimusiikki, joka oli useimmiten vokaalimusiikkia, paransi kielellisen muistin suoritusta enemmän kuin kirjallisen aineiston kuuntelu (34). Musiikin pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu vähän. Tutkimusryhmämme osoitti ensi kertaa, että pian aivohalvauksen jälkeen aloitetun musiikin kuuntelun positiiviset vaikutukset näkyvät vielä kuusi kuukautta sairastumisen jälkeen (34). Dementiapotilaiden kymmenen viikon interaktiivisen musiikin kuuntelun vaikutus psyykkisiin oireisiin ja käytöshäiriöihin kesti kolme viikkoa (50). Lopuksi Olipa kyseessä äkillinen aivovaurio, krooninen jälkitila tai hitaasti etenevä aivosairaus, varsinaista kuntoutusta voidaan parhaimmillaankin tarjota vain murto-osaksi potilaan aktiiviajasta. Kuntoutus ja sitä tukevat arkitoimet kattavat yhteensä vain 30 % vuodeosastolla toipuvan aivoinfarktipotilaan päivästä (70). Passiivisen oleskelun sijaan potilaille voitaisiin tarjota järjestelmällistä musiikin kuuntelua. Jo 20 minuutin päivittäinen musiikilla tuettu harjoittelu parantaa merkitsevästi motoriikkaa, ja tunnin kuuntelu johtaa kognition ja psyykkisen tilan kohentumiseen. Tuoreet havaintomme osoittavat, että musiikin tuottama neuropsykologinen kuntoutuminen korreloi aivojen harmaan aineen lisääntymiseen vastaavilla aivoalueilla (53). Lisää tutkimusta tarvitaan optimaalisen kuntoutusmusiikin laadun, määrän ja ajoituksen määrittämiseksi. ALEKSI J. SIHVONEN, LK, tohtorikoulutettava Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta VERA LEO, PsM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö TEPPO SÄRKÄMÖ, dosentti, tutkija Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö SEPPO SOINILA, neurologian professori, ylilääkäri Tyks Neurotoimialue/yleisneurologia Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia A. J. Sihvonen ym.

KIRJALLISUUTTA 1. Aivoliitto [verkkosivu]. http://www. aivoliitto.fi/. 2. Aivovammat [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologisen yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008 [julkaistu 16.12.2008]. www.kaypahoito.fi. 3. Suomen Parkinson-liitto [verkkosivu]. http://www.parkinson.fi/. 4. Muistiliitto ry [verkkosivu]. http:// www.muistiliitto.fi/. 5. Joelsson P, Tenovuo O, Tuominen R. Aivovammojen aiheuttamat hoitokustannukset ja tuotannonmenetykset. Suom Lääkäril 2011;66:2771 5. 6. Koelsch S. Towards a neural basis of music-evoked emotions. Trends Cogn Sci 2010;14:131 7. 7. Peretz I, Zatorre RJ. Brain organization for music processing. Annu Rev Psychol 2005;56:89 114. 8. Zatorre RJ, Chen JL, Penhune VB. When the brain plays music: auditorymotor interactions in music perception and production. Nat Rev Neurosci 2007;8:547 58. 9. Lai HL, Li YM. The effect of music on biochemical markers and self-perceived stress among first-line nurses: a randomized controlled crossover trial. J Adv Nurs 2011;67:2414 24. 10. Mammarella N, Fairfield B, Cornoldi C. Does music enhance cognitive performance in healthy older adults? The Vivaldi effect. Aging Clin Exp Res 2007;19:394 9. 11. Sluming V, Barrick T, Howard M, Cezayirli E, Mayes A, Roberts N. Voxel-based morphometry reveals increased gray matter density in Broca s area in male symphony orchestra musicians. Neuroimage 2002;17:1613 22. 12. Han Y, Yang H, Lv YT, ym. Gray matter density and white matter integrity in pianists brain: a combined structural and diffusion tensor MRI study. Neurosci Lett 2009;459:3 6. 13. Conrad C. Music for healing: from magic to medicine. Lancet 2010;376:1980 1. 14. Koelsch S, Fuermetz J, Sack U, ym. Effects of music listening on cortisol levels and propofol consumption during spinal anesthesia. Front Psychol 2011;2:58. 15. Nilsson U. Soothing music can increase oxytocin levels during bed rest after open-heart surgery: a randomised control trial. J Clin Nurs 2009;18:2153 61. 16. Nilsson U. The effect of music intervention in stress response to cardiac surgery in a randomized clinical trial. Heart Lung 2009;38:201 7. 17. Vollert JO, Störk T, Rose M, Möckel M. Music as adjuvant therapy for coronary heart disease. Therapeutic music lowers anxiety, stress and beta-endorphin concentrations in patients from a coronary sport group. Dtsch Med Wochenschr 2003;128:2712 6. 18. Guétin S, Giniès P, Siou DK, ym. The effects of music intervention in the management of chronic pain: a single-blind, randomized, controlled trial. Clin J Pain 2012;28:329 37. 19. Cepeda MS, Carr DB, Lau J, Alvarez H. Music for pain relief. Cochrane Database Syst Rev 2006:CD004843. 20. Thaut MH, McIntosh GC, Rice RR, Miller RA, Rathbun J, Brault JM. Rhythmic auditory stimulation in gait training for Parkinson s disease patients. Mov Disord 1996;11:193 200. 21. de Bruin N, Doan JB, Turnbull G, ym. Walking with music is a safe and viable tool for gait training in Parkinson s disease: the effect of a 13-week feasibility study on single and dual task walking. Parkinsons Dis 2010;2010:483530. 22. Bernatzky G, Bernatzky P, Hesse HP, Staffen W, Ladurner G. Stimulating music increases motor coordination in patients afflicted with Morbus Parkinson. Neurosci Lett 2004;361:4 8. 23. Pacchetti C, Mancini F, Aglieri R, Fundaró C, Martignoni E, Nappi G. Active music therapy in Parkinson s disease: an integrative method for motor and emotional rehabilitation. Psychosom Med 2000;62:386 93. 24. Hackney ME, Kantorovich S, Levin R, Earhart GM. Effects of tango on functional mobility in parkinson's disease: A preliminary study. J Neurol Phys Ther 2007;31:173 9. 25. Hackney ME, Earhart GM. Healthrelated quality of life and alternative forms of exercise in Parkinson disease. Parkinsonism Relat Disord 2009;15:644 8. 26. Hackney ME, Earhart GM. Effects of dance on movement control in Parkinson's disease: a comparison of Argentine tango and American ballroom. J Rehabil Med 2009;41:475 81. 27. Brown LA, de Bruin N, Doan JB, Suchowersky O, Hu B. Novel challenges to gait in Parkinson s disease: the effect of concurrent music in single- and dual-task contexts. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1578 83. 28. Brown LA, de Bruin N, Doan J, Suchowersky O, Hu B. Obstacle crossing among people with Parkinson disease is influenced by concurrent music. J Rehabil Res Dev 2010;47:225 31. 29. Thaut MH, Leins AK, Rice RR, ym. Rhythmic auditory stimulation improves gait more than NDT/Bobath training in near-ambulatory patients early poststroke: a single-blind, randomized trial. Neurorehabil Neural Repair 2007;21:455 9. 30. Schauer M, Mauritz K. Musical motor feedback (MMF) in walking hemiparetic stroke patients: Randomized trials of gait improvement. Clin Rehabil 2003;17:713 22. 31. Altenmüller E, Marco-Pallares J, Münte TF, Schneider S. Neural reorganization underlies improvement in stroke-induced motor dysfunction by music-supported therapy. Ann N Y Acad Sci 2009;1169:395 405. 32. Jeong S, Kim MT. Effects of a theorydriven music and movement program for stroke survivors in a community setting. Appl Nurs Res 2007;20:125 31. 33. Jungblut M, Aldridge D. The musictherapy intervention SIPARI with chronic aphasics research findings. Neurologie Rehab 2004;10:69 78. 34. Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S, ym. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain 2008;131:866 76. 35. Kim DS, Park YG, Choi JH, ym. Effects of music therapy on mood in stroke patients. Yonsei Med J 2011;52:977 81. 36. Kim SJ, Koh I. The effects of music on pain perception of stroke patients during upper extremity joint exercises. J Music Ther 2005;42:81 92. 37. Thaut MH, Gardiner JC, Holmberg D, ym. Neurologic music therapy improves executive function and emotional adjustment in traumatic brain injury rehabilitation. Ann N Y Acad Sci 2009;1169:406 16. 38. Ceccato E, Vigato G, Bonetto C, ym. STAM protocol in dementia: a multicenter, single-blind, randomized, and controlled trial. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2012;27:301 10. 39. Van de Winckel A, Feys H, De Weerdt W, Dom R. Cognitive and behavioural effects of music-based exercises in patients with dementia. Clin Rehabil 2004;18:253 60. 40. Ho SY, Lai HL, Jeng SY, Tang CW, Sung HC, Chen PW. The effects of researcher-composed music at mealtime on agitation in nursing home residents with dementia. Arch Psychiatr Nurs 2011 Dec;25(6):e49 55. 41. Lin Y, Chu H, Yang CY, ym. Effectiveness of group music intervention against agitated behavior in elderly persons with dementia. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:670 8. 42. Cooke ML, Moyle W, Shum DH, Harrison SD, Murfield JE. A randomized controlled trial exploring the effect of music on agitated behaviours and anxiety in older people with dementia. Aging Ment Health 2010;14:905 16. 1859 Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa

KATSAUS 43. Han P, Kwan M, Chen D, ym. A controlled naturalistic study on a weekly music therapy and activity program on disruptive and depressive behaviors in dementia. Dement Geriatr Cogn Disord 2010;30:540 6. 44. Raglio A, Bellelli G, Traficante D, ym. Addendum to Efficacy of music therapy treatment based on cycles of sessions: a randomised controlled trial (Raglio et al., 2010). Aging Ment Health 2012;16:265 7. 45. Sung HC, Chang AM, Lee WL. A preferred music listening intervention to reduce anxiety in older adults with dementia in nursing homes. J Clin Nurs 2010;19:1056 64. 46. Svansdottir HB, Snaedal J. Music therapy in moderate and severe dementia of Alzheimer s type: a case-control study. Int Psychogeriatr 2006;18:613 21. 47. Okada K, Kurita A, Takase B, ym. Effects of music therapy on autonomic nervous system activity, incidence of heart failure events, and plasma cytokine and catecholamine levels in elderly patients with cerebrovascular disease and dementia. Int Heart J 2009;50:95 110. 48. Simmons-Stern NR, Budson AE, Ally BA. Music as a memory enhancer in patients with Alzheimer s disease. Neuropsychologia 2010;48:3164 7. 49. El Haj M, Clément S, Fasotti L, Allain P. Effects of music on autobiographical verbal narration in Alzheimer s disease. J Neurolinguist 2013;26:691 700. 50. Sakamoto M, Ando H, Tsutou A. Comparing the effects of different individualized music interventions for elderly individuals with severe dementia. Int Psychogeriatr 2013;25:775 84. 51. Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S, ym. Cognitive, emotional, and social benefits of regular musical activities in early dementia: randomized controlled study. Gerontologist 2014;54:634 50. 52. Bradt J, Magee WL, Dileo C, Wheeler BL, McGilloway E. Music therapy for acquired brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2010:CD006787. 53. Särkämö T, Ripollés P, Vepsäläinen H, ym. Structural changes induced by daily music listening in the recovering brain after middle cerebral artery stroke: a voxelbased morphometry study. Front Hum Neurosci 2014;8:245. 54. Freeman JS, Cody FW, Schady W. The influence of external timing cues upon the rhythm of voluntary movements in Parkinson s disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1993;56:1078 84. 55. Sung HC, Lee WL, Li TL, Watson R. A group music intervention using percussion instruments with familiar music to reduce anxiety and agitation of institutionalized older adults with dementia. Int J Geriatr Psychiatry 2012;27:621 7. 56. Park H. Effect of music on pain for home-dwelling persons with dementia. Pain Manag Nurs 2010;11:141 7. 57. Plailly J, Tillmann B, Royet JP. The feeling of familiarity of music and odors: the same neural signature? Cereb Cortex 2007;17:2650 8. 58. Thompson PM, Hayashi KM, de Zubicaray G, ym. Dynamics of gray matter loss in Alzheimer s disease. J Neurosci 2003;23:994 1005. 59. Cuddy LL, Duffin J. Music, memory, and Alzheimer s disease: is music recognition spared in dementia, and how can it be assessed? Med Hypotheses 2005;64:229 35. 60. Nair BK, Heim C, Krishnan C, D Este C, Marley J, Attia J. The effect of Baroque music on behavioural disturbances in patients with dementia. Australas J Ageing 2011;30:11 5. 61. Matteis M, Silvestrini M, Troisi E, Cupini LM, Caltagirone C. Transcranial doppler assessment of cerebral flow velocity during perception and recognition of melodies. J Neurol Sci 1997;149:57 61. 62. Grau-Sánchez J, Amengual JL, Rojo N, ym. Plasticity in the sensorimotor cortex induced by Music-supported therapy in stroke patients: a TMS study. Front Hum Neurosci 2013;7:494. 63. Amengual JL, Rojo N, Veciana de Las Heras M, ym. Sensorimotor plasticity after music-supported therapy in chronic stroke patients revealed by transcranial magnetic stimulation. PLoS One 2013;8:e61883. 64. Barugh AJ, Gray P, Shenkin SD, MacLullich AM, Mead GE. Cortisol levels and the severity and outcomes of acute stroke: a systematic review. J Neurol 2014;261:533 45. 65. Pelletier CL. The effect of music on decreasing arousal due to stress: a metaanalysis. J Music Ther 2004;41:192 214. 66. Salimpoor VN, Benovoy M, Larcher K, Dagher A, Zatorre RJ. Anatomically distinct dopamine release during anticipation and experience of peak emotion to music. Nat Neurosci 2011;14:257 62. 67. Zatorre RJ, Salimpoor VN. From perception to pleasure: music and its neural substrates. Proc Natl Acad Sci U S A 2013;110(Suppl 2):10430 7. 68. Simmons-Stern NR, Deason RG, Brandler BJ, ym. Music-based memory enhancement in Alzheimer s disease: promise and limitations. Neuropsychologia 2012;50:3295 303. 69. Zumbansen A, Peretz I, Hébert S. Melodic intonation therapy: back to basics for future research. Front Neurol 2014;5:7. 70. De Wit L, Putman K, Dejaeger E, ym. Use of time by stroke patients: a comparison of four European rehabilitation centers. Stroke 2005;36:1977 83. Summary 1860 Effectiveness of music in brain rehabilitation. A systematic review. There is no curative treatment for diseases causing brain injury. Music causes extensive activation of the brain, promoting the repair of neural systems. Addition of music listening to rehabilitation enhances the regulation or motor functions in Parkinson and stroke patients, accelerates the recovery of speech disorder and cognitive injuries after stroke, and decreases the behavioral disorders of dementia patients. Music enhances the ability to concentrate and decreases mental confusion. The effect of music can also be observed as structural and functional changes of the brain. The effect is based, among other things, on lessening of physiologic stress and depression and on activation of the dopaminergic mesolimbic system. A. J. Sihvonen ym.

INTERNETOHEISAINEISTO 1/4 Viite Aineiston koko Tutkimusasetelma Tutkimuksen kohde, päätetapahtumat ja arviointimenetelmät Interventioaika Musiikkityyli Päätulokset PARKINSONIN TAUTI 21 22 (11 verrokkia) Musiikin tahtiin suoritetun omatoimisen kävelyharjoittelun vaikutus kävelyn eri parametreihin. Mittaukset suoritettiin elektronisella mittausmatolla ja monikamerajärjestelmällä. Verrokkiryhmällä ei ollut ohjeistettua harjoittelua. 19,5 tuntia 3 krt/vk, 13 vk Kävelyn mukaan tahdistettu mielimusiikki Musiikki lisäsi Parkinson-potilaiden kävelynopeutta, askelpituutta, kadenssia (askelmäärä/min) ja vähensi motorisia oireita intervention jälkeen. 28 20 (10 verrokkia) Häiriötekijöiden vaikutus kävelyn parametreihin. Käytettiin kuutta tutkimusasetelmaa: samanaikainen musiikki/ei musiikkia, kognitiivinen tehtävä/ei tehtävää, kävelyreitin esteen ylitys/ei estettä. Mittaukset suoritettiin monikamerajärjestelmällä. Verrokkiryhmänä oli ikävakioituja ei-parkinson potilaita. Kertainterventio Mielimusiikki Musiikin kuuntelu kävelyn aikana hidasti Parkinson-potilaiden esteen ylitystä. 27 20 (10 verrokkia) Häiriötekijöiden vaikutus kävelyn parametreihin. Käytettiin kuutta tutkimusasetelmaa: samanaikainen musiikki/ei musiikkia, kognitiivinen tehtävä/ei tehtävää, kävelyreitin esteen ylitys/ei estettä. Mittaukset suoritettiin monikamerajärjestelmällä. Verrokkiryhmänä oli ikävakioituja ei-parkinson potilaita. Kertainterventio Mielimusiikki Musiikin kuuntelu kävelyn aikana vaikeutti Parkinson-potilaiden askeltamista. Askellus huononi entisestään, kun musiikin kuunteluun yhdistettiin kognitiivinen tehtävä. 26 48 (17 verrokkia) Tanssin vaikutus motoriseen toimintakykyyn. Käytettiin kliinisiä arviointimenetelmiä. Verrokkiryhmä ei harjoitellut lainkaan. 20 tuntia 60 min/krt, 2 krt/vk, 20 krt Tango, valssi ja big band Tanssiryhmissä tasapaino parani, 6 minuutin kävelymatka piteni ja askellus takaperin parani verrokkeihin nähden. Tangoryhmässä parametrit paranivat enemmän kuin valssi- ja foxtrotryhmissä. 25 61 (30 verrokkia) Tanssin vaikutus elämänlaatuun. Kyselytutkimus. Verrokkiryhmä jakautui taijita harjoitteleviin (13) ja harjoittelemattomiin (17). 20 tuntia 60 min/krt, 2 krt/vk, 20 krt Tango, valssi ja big band Tango paransi liikkuvuutta, lisäsi sosiaalisuutta ja vähensi Parkinsonin taudin haittapisteitä (PDQ-39 SI9). Valssi-, foxtrot-, taiji- tai verrokkiryhmässä ei havaittu muutoksia. 24 19 (10 verrokkia) Tangotuntien vaikutus motoriseen toimintakykyyn. Käytettiin kliinisiä arviointimenetelmiä. 20 tuntia 60 min/krt, 2 krt/vk, 20 krt Tango Tango paransi liikkuvuutta ja tasapainoa. 22 21 (10 verrokkia) Musiikin vaikutus käden hienomotoriikkaan. Käytettiin yläraajan hienomotoriikan ja alaraajojen koordinaation mittareita (Vienna Test System, Power-force-working-plate). Verrokkiryhmällä ei ollut lainkaan neurologisia oireita. Kertainterventio Itse valittua rumpumusiikkia rajatusta kirjastosta Musiikki lisäsi käden liikkeen tarkkuutta (kohdistus ja linjaseuranta). 23 32 (16 verrokkia) Aktiivisen musiikkiterapian vaikutus motoriseen oirekuvaan ja mielialaan. Käytettiin kliinisiä arviointimenetelmiä. Verrokkiryhmä sai fysioterapiaa. 19,5 tuntia 3 krt/vk, 13 vk Monimuotoista aktiivista instrumenttien käyttöä Musiikkiterapia vähensi bradykinesiaa, paransi mielialaa ja elämänlaatua. Fysioterapia lisäsi rigiditeettiä. 20 37 (22 verrokkia) Rytmisen kuuloärsykkeen (RAS) mukaan suoritetun omatoimisen kävelyharjoittelun vaikutus kävelyn kliinisiin parametreihin sekä lihassähkökäyrään. Verokkiryhmästä puolet harjoitteli tasaiseen tahtiin kävelyä ilman musiikkia, puolet ei harjoitellut lainkaan. 10,5 tuntia 7krt/vk, 3 vk Rytmimusiikkia, mihin oli sisällytetty metronomipulssi Musiikkiryhmässä kävelynopeus nousi 25 %, askelpituus 12 % ja kadenssi 10 %. Myös lihassähkökäyrän alaraajojen lihasaktiivisuuksien ajoitukset muuttuivat musiikkiryhmässä fysiologisemmiksi. Yhteensä 280

INTERNETOHEISAINEISTO 2/4 Viite Aineiston koko Tutkimusasetelma Tutkimuksen kohde, päätetapahtumat ja arviointimenetelmät Interventioaika Musiikkityyli Päätulokset AIVOHALVAUS 53 49 (15 verrokkia) Musiikin (16) ja äänikirjojen (18) kuuntelun vaikutus aivoinfarktipotilaiden harmaan aineen tilavuuteen ja kognitiiviseen kuntoutumiseen. Käytettiin toiminnallista magneettikuvausta ja neuropsykologisia testejä. Verrokkiryhmä sai tavanomaista kuntoutusta. 60 tuntia 60 min/krt, 7 krt/vk, 8 vk Mielimusiikki Musiikki lisäsi aivohalvauspotilaiden aivojen harmaan aineen tilavuutta verrattuna muihin ryhmiin. Muutos korreloi kognitiivisten oireiden lievittymisen kanssa. 62 18 (9 verrokkia) Aktiivisen musiikkiterapian vaikutus aivojen muovautuvuuteen. Käytettiin transkraniaalista magneettistimulaatiota ja liikeanalyysiohjelmaa ennen musiikkiterapiaa ja sen jälkeen. Verrokkiryhmänä oli terveitä henkilöitä. 10 tuntia 5 krt/vk, 4 vk Lasten- ja kansanlauluja sekä tunnettuja sävelmiä Musiikkiterapia paransi aivohalvauspotilaiden motorista suoritusta ja lisäsi aivokuoren muovautuvuutta. 63 20 Aktiivisen musiikkiterapian vaikutus aivojen muovautuvuuteen. Käytettiin transkraniaalista magneettistimulaatiota ja liikeanalyysiohjelmaa ennen musiikkiterapiaa ja sen jälkeen. Tutkittavat toimivat omina verrokkeinaan. 10 tuntia 30 min/ krt, 5krt/vk, 4 vk Lasten- ja kansanlauluja sekä tunnettuja sävelmiä Musiikkiterapia paransi kroonisten aivohalvauspotilaiden (infarktista > 6 kk) motorista suoritusta ja lisäsi aivokuoren muovautuvuutta. 35 18 (9 verrokkia) Musiikkiterapian vaikutus mielialaan. Käytettiin Beckin masennus- ja ahdistuneisuuskyselyä. Verrokkiryhmä sai tavanomaista kuntoutusta. 5,3 tuntia 40 min/ krt, 2krt/vk, 4 vk Improvisoitu musiikki sekä lasten- ja kansanlaulut Musiikkiterapia laski aivohalvauspotilaiden pistemäärä Beckin masennusasteikolla. 31 62 (30 verrokkia) Instrumenttiharjoittelun vaikutus halvaantuneen yläraajan kuntoutumiseen. Käytettiin sähkörumpuja (karkea motoriikka) tai koskettimistoa (hienomotoriikka). Vaikutusta mitattiin yläraajan motoriikan toiminnallisilla testeillä sekä aivosähkökäyrällä. Verrokkiryhmä sai yksilöllistä fysioterapiaa. 7,5 tuntia 5 krt/vk, 3 vk Säveliä ja tunnettuja lasten- ja kansanlauluja Musiikkiterapian avulla pareettisen yläraajan sekä karkea että hienomotorinen toiminta parantuivat verrattuna tavanomaiseen kuntoutukseen. 34 54 (17 verrokkia) Musiikin (18) ja äänikirjojen (19) kuuntelun vaikutus aivoinfarktipotilaiden kognitiiviseen kuntoutumiseen. Käytettiin neuropsykologisia testejä. Verrokkiryhmä sai tavanomaista kuntoutusta. 60 tuntia 60 min/krt, 7 krt/vk, 8 vk Mielimusiikki Musiikki paransi aivoinfarktipotilaiden verbaalista muistia ja keskittymistä verrattuna muihin ryhmiin. Musiikkiryhmässä esiintyi vähemmän masennusta ja sekavuutta. 32 33 (17 verrokkia) Aktiivisen musiikkiterapian vaikutus ylä- ja alaraajan motoriikkaan, mielialaan, ihmissuhteisiin ja elämänlaatuun. Vaikutus arvioitiin kliinisin testein ja kyselytutkimuksella. Verrokkiryhmä sai informaatiota kuntoutuksesta. 16 tuntia 3 t/vk, 8 vk RAS Musiikkiterapia paransi nilkan ja olkapään liikelaajuuksia sekä vähensi nilkan virheasentoa. Musiikkiryhmän mieliala ja ihmissuhteet paranivat. 29 78 (35 verrokkia) Tahdistetun kävelyharjoittelun vaikutus kävelyn parametreihin. Mittaukset suoritettiin askeltunnistuksella. Verrokkiryhmä sai fysioterapiaa. 7,5 tuntia 5 krt/vk, 3 vk RAS Musiikkiterapiaryhmän mitatut parametrit paranivat enemmän kuin fysioterapiaryhmän: askelnopeus 129 % (vs 87,6 %), askelpituus 66 % (vs 46 %), kadenssi 54 % (vs 22 %) ja askelsymmetria 39 % (vs 20 %). 36 10 Musiikin (musiikkikappale tai karaoke-versio) vaikutus yläraajan liikeharjoittelun tuloksiin. Tutkittavat arvioivat myös koettua kipua. Tutkittavat toimivat omina verrokkeinaan (harjoittelu hiljaisuuden vallitessa). 2,7 tuntia 20 min/krt, 1 krt/vk, 8 vk Paikallista populaari- ja tanssimusiikkia, kansanlauluja sekä reggaeta. Ryhmät eivät eronneet toisistaan. 33 13 (5 verrokkia) Musiikkiterapian vaikutus krooniseen afasiaan käyttäen Aachenerin afasiatestiä. 20 krt ryhmä- ja 10 krt yksilöterapiaa Musiikkiterapia paransi kroonisten afasiapotilaiden puheprofiilia. 30 23 Tahdistetun kävelyharjoittelun vaikutus kävelyn parametreihin. Käytettiin laitteistoa, joka tunnistaa jalan paineistuksen alustaan. Verrokkiryhmä harjoitteli kävelyä ilman tahdistusta. 5 tuntia 20 min/krt, 5 krt/vk, 3 vk RAS Musiikkiryhmän askelpituus lisääntyi 18 % (vs 0 %), symmetrian poikkeama väheni 58 % (vs 20 %), kävelynopeus kasvoi 27 % (vs 4 %) ja rullaavuus (jalkapohjan kontaktiaika lattiaan) kasvoi 28 % (vs 11 %). Yhteensä 378

INTERNETOHEISAINEISTO 3/4 Viite Aineiston koko Tutkimusasetelma Tutkimuksen kohde, päätetapahtumat ja arviointimenetelmät Interventioaika Musiikkityyli Päätulokset AIVOVAMMA 37 54 (23 verrokkia) Aktiivisen musiikkiterapian vaikutus kognitiivisiin toimintoihin. Käytettiin neuropsykologisia mittareita. Verrokkiryhmänä oli aivovammapotilaita. Ryhmät olivat heterogeeniset, musiikkiryhmässä oli enemmän vaikean oirekuvan potilaita. 2 tuntia 4 krt Interaktiivista musikaalista improvisointia ryhmässä Aktiivinen musiikkiterapia paransi aivovammapotilaiden toiminnanohjausta ja emotionaalista säätelyä. Depressio, ahdistuneisuus ja sensaatiohakuisuus vähenivät. Yhteensä 54 DEMENTIA 49 36 (18 verrokkia) Mielimusiikin vaikutus elämäntapahtumien muistamiseen. Verrokkiryhmänä oli terveitä henkilöitä. Kertainterventio Itse valittu Potilaat pystyivät palauttamaan mieleen elämäntapahtumiaan paremmin musiikin soidessa kuin hiljaisuudessa. Dementiapotilaat hyötyivät musiikista enemmän kuin samanikäiset terveet. 50 39 Musiikin kuuntelun ja musiikin tekemisen vaikutus elämänlaatuun, psyykkisiin oireisiin ja käytöshäiriöihin. Mittaukset suoritettiin neuropsykologisilla testeillä. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. 5 tuntia 1 krt/vk, 10 vk Yksilöllisesti valittu Musiikin aktiivinen tekeminen vähensi psyykkisiä oireita ja käytöshäiriöitä. Parasympaattisen hermoston toiminta voimistui. 51 89 (30 verrokkia) Musiikin kuuntelun ja laulamisen vaikutus elämänlaatuun, mielialaan ja kognitiivisiin toimintoihin. Mittaukset tehtiin neuropsykologisilla testeillä. Verrokit saivat tavanomaisen hoidon. 15 tuntia 90 min/krt, 1 krt/vk, 10 vk Tunnettuja kappaleita Musiikin kuuntelu paransi potilaiden mielialaa ja orientaatiota, tarkkaavuutta, toiminnanohjausta ja yleistä kognitiivista tasoa. Laulaminen paransi edellä mainittujen lisäksi lyhytkestoista muistia ja työmuistia. 38 50 (23 verrokkia) Musiikkiterapian vaikutus muistisairaiden kognitiiviseen suoriutumiseen. Terapia koostui musiikkiin sisältyvien ääniärsykkeiden tunnistamisesta ja niihin liitettyjen motoristen vasteiden toteuttamisesta ja äänisarjojen toistamisesta. Terapian vaikutus mitattiin neuropsykologisilla testeillä. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. 18 tuntia 45 min/krt, 2 krt/vk, 12 vk Klassista ja modernia länsimaista musiikkia Musiikkiryhmän suoritus parani tarkkaavuutta ja verbaalista episodista muistia vaativissa tehtävissä (kertomuksen välitön ja viivästetty palautus). 55 52 (23 verrokkia) Aktiivisen musiikkiterapian vaikutus muistisairaiden ahdistukseen. Mittauksissa käytettiin kliinisiä asteikoita. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. 6 tuntia 2 krt/vk, 6 vk Mielimusiikki Musiikkiryhmään kuuluneiden ahdistus väheni. 40 22 Musiikin kuuntelun vaikutus ruokailutilanteissa esiintyvään kiihtyneisyyteen. Mittauksissa käytettiin kliinisiä asteikoita. Tutkittavat toimivat omina kontrolleinaan. 14 krt/vk, 4 vk Tutkijoiden säveltämä musiikki Musiikin kuuntelu vähensi kiihtyneisyyttä ruokailutilanteissa. 41 100 (51 verrokkia) Musiikin kuuntelun ja aktiivisen musiikkiterapian vaikutus kiihtyneisyyteen. Mittauksissa käytettiin kliinisiä asteikoita. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. 6 tuntia 2 krt/vk, 6 vk Monimuotoista aktiivista instrumenttien käyttöä ja esivalitun musiikin kuuntelua Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa kiihtyneisyyden tai fyysisen ja verbaalisen aggressiivisuuden esiintymisessä. 60 75 (37 verrokkia) Barokkimusiikin vaikutus häiriökäyttäytymiseen. Mittaukset tehtiin kliinisillä asteikoilla. Tutkittavat toimivat omina kontrolleinaan. 12 vk Barokkimusiikki Barokkimusiikki lisäsi dementiapotilaiden häiriökäyttäytymistä. 48 27 (14 verrokkia) Lauletun tekstin vaikutus muistitehtävästä suoriutumiseen. Verrokkiryhmänä oli ikävakioituja terveitä henkilöitä. Kertainterventio Lastenlaulut Alzheimer-potilaat tunnistivat lauletut tekstit merkitsevästi paremmin kuin puhutut.

INTERNETOHEISAINEISTO 4/4 Viite Aineiston koko Tutkimusasetelma Tutkimuksen kohde, päätetapahtumat ja arviointimenetelmät Interventioaika Musiikkityyli Päätulokset 42 47 (23 verrokkia) Musiikkiterapian vaikutus elämänlaatuun ja mielialaan. Mittaukset suoritettiin neuro-psykologisilla testeillä. Verrokkiryhmä luki interventiota vastaavan ajan. 32 tuntia 40 min/krt, 3 krt/vk, 8+8 vk Tuttuja lauluja, instrumenttien soittamista, instrumentaalimusiikin aktiivista kuuntelua Sekä musiikkiterapia- että lukuryhmän masennusoireet vähenivät ja potilaiden itseluottamus parani. Ryhmien välillä ei ollut eroa. Tutkimuksessa ei ollut interventiota saamatonta verrokkiryhmää. 56 15 Musiikin kuuntelun vaikutus kipuun. Mittaukset tehtiin kliinisillä asteikoilla. Tutkittavat toimivat omina kontrolleinaan. 2 krt/vk, 2 vk Itsevalittu Musiikki vähensi koettua kipua. 43 43 (15 verrokkia) Musiikkiterapian ja aktivoivan ohjelman vaikutus käytöshäiröihin ja masennukseen. Mittaukset tehtiin kliinisillä asteikoilla. Verrokkiryhmä ei saanut lainkaan interventiota. 6 tuntia 45 min/krt, 1 krt/vk, 8 vk Laulua, soittoa, rummutusta sekä musiikin kuuntelua Musiikki ja aktiivisuusohjelma vähensivät masennusta ja häiritsevää käyttäytymistä. 44 60 (30 verrokkia) Musiikkiterapian vaikutus muistisairaiden käytöshäiriöihin. Mittaukset suoritettiin neuropsykologisilla testeillä. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. 6 tuntia 3 krt/vk, 4 vk Ei eritelty Musiikki vähensi häiritsevää käyttäytymistä. Apatiaa, kiihtyneisyyttä ja harhoja esiintyi musiikkiryhmässä verrokkeja vähemmän. 45 52 (23 verrokkia) Musiikkiterapian vaikutus muistisairaan ahdistukseen. Mittaukset suoritettiin kliinisillä asteikoilla. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. 6 tuntia 2 krt/vk, 6 vk Mielimusiikki Musiikki vähensi ahdistuneisuutta. 47 87 (32 verrokkia) Musiikkiterapian vaikutus sydämen sykkeen vaihteluun, plasman sytokiini- ja katekoliamiiinitasoihin ja sydämen rytmihäiriöihin. 7,5 tuntia 45 min/krt, 1 krt/vk, 10 vk Japanilaisia tuutu- ja kansanlauluja, hymnejä ja nykyaikaista japanilaista pop-musiikkia Musiikk i vähensi rytmihäiriöiden esiintyvyyttä sekä alensi plasman IL-6-, adrenaliini- ja pitoisuustasoja. 46 38 (18 verrokkia) Musiikkiterapian vaikutus keskivaikeata ja vaikeata Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden käytöshäiröihin. Mittauksissa käytettiin neuropsykologisia testejä. Verrokkiryhmä sai tavanomaisen hoidon. 9 tuntia 3 krt/vk, 6 vk Ei eritelty Musiikki vähensi häiritsevää käyttäytymistä ja ahdistuneisuutta, mutta vaikutus oli lyhytaikainen. 39 25 (10 verrokkia) Pitkäaikaisen musiikkiterapian vaikutus muistisairaiden mielialaan ja kognitiiviseen suoriutumiseen. Mittauksissa käytettiin neuropsykologisia testejä. Verrokkiryhmä keskusteli päivittäin. 30 tuntia 7 krt/vk, 3 kk Länsimainen musiikki, folk, country, tunnettuja kansanlauluja Musiikki paransi potilaiden kognitiivista suoriutumista. Yhteensä 857 Yhteensä 1 569 = Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus = Kontrolloitu tutkimus RAS = Rhythmic auditory stimulation, rytminen kuuloärsyke Päätuloksiin on valittu vain löydökset, joiden merkitsevyystaso on p<0.05.