Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011
Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia Kevassa Keva on tehnyt työtä työurien pidentämiseksi pitkään, esimerkiksi ammatillista kuntoutusta yli 30 vuotta ja työelämän kehittämistä yli 10 vuotta. Kevan uudessa strategiassa työssä jatkamisen tukeminen on keskeinen painoalue. Yksi painotus uudessa strategiassa on se, että työssä jatkamiseen liittyviä taloudellisia seikkoja tullaan tarkastelemaan ja tuomaan esiin uusilla tavoilla. Tämä koskee erityisesti työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia.
Kevan strategiset tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli 2. Mahdollisimman harva jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle 3. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä vaikka työkyky olisi alentunut
Keva pyrkii vaikuttamaan jatkamisessa suoraan ja välillisesti Välittömiä tapoja ovat mm. ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläkkeiden hyödyntäminen, työhyvinvontipalvelut. Välillisessä vaikuttamisessa keskeisessä roolissa on tieto. Tieto motivoi kiinnittämään huomiota esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Tietoa (mittareita) tarvitaan myös siihen, että työhyvinvoinnin edistämistä ja jatkamisen tukemista voidaan johtaa. Välillisellä vaikuttamisella haluamme vaikuttaa siihen, että työssä jatkamisen kannalta keskeiset avainhenkilöt toimivat jatkamistavoitteen suuntaisesti. Uskomme, että tietoisuus työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista ja oikeanlaiset tunnusluvut saavat aikaan toimintaa, joka parantaa edellytyksiä jatkaa työssä.
Vastuu jatkamisen tukemisessa jakautuu monelle taholle Ratkaisujen avaimet työssä jatkamisen osalta ovat paikallisella tasolla. Keva tai mikään muukaan taho ei pysty ylhäältä käsin aikaansaamaan pidempiä työuria. Kevan merkitys on tärkeä siinä, että työhyvinvoinnin ja työurien pidentämisen strateginen merkitys kuntien johdossa ymmärretään ja siihen sitoudutaan. Kuntapäättäjien tulee ymmärtää työurien pidentämisen sekä toimintakulttuurin ja asenteiden merkitys ja antaa riittävät taloudelliset resurssit. Virkamiesjohdon tulee organisoida työssä jatkamista tukeva toiminta ja johtaa sitä. Lähiesimiesten tulee olla tietoisia oma työyksikkönsä tilanteesta työhyvinvoinnin ja työkyvyn suhteen ja osata puuttua ongelmiin ajoissa.
Työssä jatkamisen tukemisen eri tasot Ennaltaehkäisevä taso Työhyvinvoinnin edistäminen Työturvallisuuden edistäminen Työstä ja työpaikasta johtuvien sairausriskien hallinta Työkyvyn ylläpito ja terveyden edistäminen Varhaisen tuen mallien kehittäminen Varhainen taso Varhaisten työssä selviytymisen ongelmien ja oireiden tunnistaminen ja korjaaminen Työkyvyn seuranta ja työssä selviytymisen tuki Työkyvyttömyyden seuranta mm. sairauspoissaolot Tehostettu taso Työhönpaluun tukeminen ja varmistaminen eri keinoin Työjärjestelyt Uudelleensijoittaminen Työkokeilut Ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Sairaanhoito Osatyökyvyttömyyseläke Hyvinvoiva työntekijä ja työyhteisö Oireilua, merkkejä työkykyongelmista MITTARIT, TUNNUSLUVUT Vakavat työkykyongelmat 21.2.2011 Pauli Forma 6
Tietoisuus työkyvyttömyyden kustannuksista on lisääntynyt Kevan tutkimusten mukaan kuntien ylin johto, talous ja rahoitusjohto sekä henkilöstöjohto tuntevat jo varsin hyvin työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Haasteena on saada tietoa poliittisille päättäjille. Tarvitaan omaa organisaatiota koskevia tunnuslukuja sekä seurannan välineitä. Kevalla on paljon henkilöstön arvoa koskevia tietoa, jotka ovat Kevasta saatavissa ja joita kuntien kannattaa hyödyntää. Tulemme jatkossa kehittämään omia palvelujamme tällä alueella. Laskentamallit työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista.
Tulokset jatkamisen suhteen ovat olleet myönteisiä Kevan työssä jatkamisen mittarit 2000 ja 2009. Omaan eläkeikäänsä tai sen yli jatkaneet (%) 63 vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuus (%) 2000 2009 39,0 42,8 21,6 37,3 Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (%) 1,02 0,9 Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista tk eläkkeistä (%) Eläkkeelle siirtymisiän odote 25 vuotiaalle 17,5 32,7 58,2 60,6 (2010)
Kuntien toiminnassa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, esimerkkejä: 2003 2006 2009 Tehdään henkilöstötilinpäätös säännöllisesti, % Tehdään henkilöstöstrategia tai poliittinen ohjelma säännöllisesti, % Laaditaan työhyvinvointisuunnitelma tai ohjelma, % 60 75 83 34 48 53 13 21 36 Tehdään sairauspoissaolojen seurantaa säännöllisesti, % Työhyvinvointiin panostaminen on kunnassamme tehty selkeä strateginen valinta, % 68 78 82 54 58 71 Lähde: Kevan Kuntatyö 2010 tutkimus, kuntien henkilöstöasioista vastaavien vastauksia. 21.2.2011 Eija Lehto Kannisto
Varhaiseläkkeiden aiheuttamiin kustannuksiin liittyviä väittämiä Kunnassamme on keskusteltu varhaiseläkkeiden työnantajalle aiheuttamista kustannuksista 14 46 26 11 Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset työnantajalle otetaan huomioon kuntamme päätöksenteossa 62 34 41 Kuntamme johto tuntee työnantajalle varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset 42 40 11 6 Kuntamme poliittiset päättäjät tuntevat varhaiseläkkeistä työnantajalle aiheutuvat kustannukset 2 23 36 37 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa
Lopuksi Kunta alalla on tehty paljon hyvää työtä viime vuosina työelämän olosuhteiden parantamiseksi. On luotu toimintatapoja ja malleja, jatkaminen on kehittynyt myönteisesti. Tulevaisuudessa varsinkin tuottavuuden kohottamisvaateet tulevat asettamaan haasteita jatkamisen tukemiselle. Toiminnan on pystyttävä aikaisempaakin kirkkaammin osoittamaan panostuksen hyödyt. Tässä mielessä HAKU hankkeessa tehty työ on ollut tärkeää ja Kevakin on halunnut olla siinä mukana.