BIDJOVAGGE N300 JA N296 NAYTTEIDEN KEMIALLINEN JA PETROGRAFINEN TUTKIMUS. Pentti Sotka Pertti Lamberg Esko Wanninen

BIDJOVAGGE N300 JA N296 NAYTTEIDEN KEMIALLINEN JA PETROGRAFINEN TUTKIMUS Pentti Sotka Pertti Lamberg Esko Wanninen 1eikko Palosaari ce±:ccraucl-coceillt: Eld]e.cge fl /R Anttonen. 5-:FKa

CC_T=MPU 0747ELdjovagce N300 RMS,PPL,.rH/90 Gecahaiyyttinen iabfratorfo P Sotka 10 3 fl BIDJOVAGGE N300 JA N296 NAYTTEIDEN KEMIALLINEN JA PETROGRAFINEN TUTKIMUS JOHDANTO Eldjovaggen kaivosalueen ulkopuolelta tavatun metallista kuparla ja kultaa sisaltavan malmimineralisaatclon nayttelden kemiallista ja petrografista luonnetta on tutkittu Cidlcvagge Gruber A/S R Anttosen pyynndsta. Mineralisaatic sljoittuu kaledonidisen (saviliuskeista, hiekkakrvistå ja alinna konglomeraateista koostuvan) sedimenttikivipatjan alia olevaan vihreakivfvyohykkeeseen, joka puo1estaan koostuu kairausraporteissa albiittifelsiitiksi ja metadiabaasiksi kutsutu2sta kivilajeista. Tuthlmuksessa n elty.kacraref istk 30015,N503C, 11296A ja N596E cl vaa aineitca. TUTKIMUSMENETELMAT M2neralisaatfcta ja sen valittbmaan ymparistobn liittyvia k:v2.a on tutkfttu eter.hin ka:rareian M200C naytteista. Kokona:sfiudessaan on naytteista valmistettu ja tutkittu 14 ohuthletta ja 14 p:bncahietta. Malmimineraalien eslintymistapoja havainnollistetaan muutamin mtkroskooppiva1okuvin. Kairarefkien N3000 ja N296A naytteistå on Au- ja Cu-pitoisuudet analysoitu AAS-menetelmalla. Lisåksi on ko nåytteille tehty XRE-analyysi (RRFPO MP11) ja N3000 relån nåyttellie on tehty myds C-mairitys Leco:lia. Analyvsiaineistoa on kasitelty graafisesti seka kairareiån N300C aineistolle on tehty faktorianalyysi Au-mineralisaaflon luonteen selvittamiseksi. Reiän N296A analyysiaineistca ei voitu ottaa mukaan faktorlanalyysiin, koska analyysiaine2sto cn C-maarrtyksen suhteen puutteellinen. NAYTTEIDEN KEMISMI JA FAKTORIANALYYSI Ealrarelan N300C nåyttelden kemialliset analyysit esitetdan tau1ukcissa la Hfaakomponentit) ja lb (metallit ja muutamat hivena2neet) ia vastaavastl N296A nåytteiden analyysit esitetiah tauiukfissa 2a ja 2b. Alkuainepitoisuuksien vaihte- Lua > arectkten lavi_styssvvyyden funktlona tarkastellaan Pashaassa s "ksesså (N300C) cn 14 metrid relsn uut.talnen 5avistysca.-:suus.Au-malmla, jonka pitcisuusvaihtelu en va5illa 5.7-150.0 c/t Au (taulukko lb, Ilite 1). Au-maimIlle cn tyvpillista selkeastf kohcnneet Te- ja El-tasot (liite 2). Paacsassa Au-malmla on hyvin vähån kuparia ja rlkkia sita.vasto'inptoisuudeltaan paras Cu-minerailsaatic sijoittuu Au-horisontin ylapuclelle ja mycs sen

CUT=MPU Cv Geoanalyyttinen laboratorio 074/Eldjovagge N30D/PMS,PPL,BH/90 P Sotka 14.3.1990 alapuolella tavataan sekä Cu-mineralisaatioita ettå Fe-kiisumaneralisaattoita. Kultamineralisaatio sijoittuu koostumukselzaan tasaiseen albiittifelsiittiin, jossa on yleisesti kaesiittista karbonaattia (noin 10-30 wt-%). Albiittifelsaltin kokonaiskemismi poikkeaa selvdsti mineralisaaticn pdalla o1evien, kairausraportissa diabaasiksi ja tufflitiksi kutsuatujen kivien kemismistå. Kairareidssa N296A oleva heikohko Au-mineralisaatio sijoittuu vålittomdsti konglomeraatin alla olevaan Fe-rikkaaseen rapautuneeseen kiveen (jota on kutsuttu kairausraportissa kloriittilluskeeksi) ja albiittifelsiittiin (liitteet 3-4). Ad-neraiisaatlon sisåltdvässa albiittifelsiittihorisontissa cn kohennut Ca0-pitcisuus, joka viittaa kalsiittisen k,,,r*jonaathn esaintymiseen (CO3-mddritys puuttuu) kuten reian ::300C iavasyhsessdkin. Au-Mineralisaation alapuolella on hel»;k0 Cu-mineralisaaalo. Faktorianalyys i Kairareiän N3000 näytteiden (60 kpl) analyysiaineistolle (24 muuttujaa) laskettiin korrelaatiomatriisi (taulukko 3a) ja suoritettiin faktorianalyysi (taulukko 3b) Au-mineralisaatoa luonteen selvittdmiseksi. Au:1-2a. on heikohko positiavinen korrelaatio sekd CaO:n ettå r n 'n esiintymasen kanssa ja lisaksi myös heikkc negatiivinefl karrelaatio BaO:n ja K_O:n esiintymisen kanssa (taulukko 3a). Positiivasen Au/CO2`-korrelaation sukteen on todettava, eata navtejoukossa siifltyy useita karbonaattirikkaita kavia, jotka eivdt sisaild kultaa (liite 5). Llitteen 6 daagrammeista on havaittavissa, ettå Au-rikkaat näytteet ovat vleisesti seka Cu- ettå S-koyhia. Cu-mineralisaationåyttealle on tyypillistd, eata Cu/S -suhde on usein n. 2/1, eli jonkan verran borniitissa olevaa Cu/Ssc.hdetta alhalsempi (liite 7). Fak.torlånalyyee Lu sijcittuu faktorlin Fl (taulukko 3b), jossa kanssa samanmerkkisillå latauksil1a ovat MnO, Ca0 CO, sekd vastakkaismerkkisilld latauksilla A100,, Ea0, Zn. Tols1n sancen faktori Fl luonnehtii AutWjes1inti7misypdristoksi kivet, joissa on mukana kalsiittista karbonaattia, mutta jotka ovat A120,:n, BaO:n, K,O:n ja Zn:n suhteen koyhia. Mainitun neljdn aluaineen pitotsuudet ovat korkeilmillaan ympdriston metadiabaaseiksi kutsutuissa kivissa -javihredkivisarjan pddllä alevissa sedimenttikivissd. Eaktor:t F2 ja F3 luonnehtivat paapiirteissådn metadiabaasien eseinaymasta. Lisäksi on mainittava, ettå Cu ja S muodostavat oman faktoransa F7. Cu/S -korrelaatia on kohtalainen, kcurelaatiokertoimen cllessa R=0.81.

3UT0KUMPL: man ic) ratorrro 074/Bidjovagge N300/PMS,PPL,EH/90 P 2)ot.:ka 14.3.1990 3 KIVILAJITYYPIT Onutnienaytteet vol jåkaa viiteen kivilajityypplin (taulnkko 4): Konglomeraattl (N300C/38.0) Rapauma (N2955/52.2) Rapautunut diabaasi (N300C/59.1 ja 73.0) Alblittifelsiltti (113003/69.5, 92.00, N3000/82.7, 35.9, 87.7, 90.55, 91.6, 93.85, 112.4) Evartsiklvi (chert) (N300C/109.5). Konglomeraatti rrayte 113000/32.00 m on orekambrisen rapaumakuoren päaila clevasta konglomeraatista. Kivilajipallosina (halkaisija mm) on heikosti pydristyneitä jopa kolmikkaita paaåslassa monomineraalisia (karkearakeisia) kvartsl- ja mikrokliinirakeita. Lisäksi on joitakin alkaalimaasålpapeomatlittipallosaa (kvartsi+mikrokliini). triksi koostou klenrakelsesta kvartsista, mikrokliinista, hematiattaserislitista, kloriitlsta la magnet11- t1sta. nuoattavå, ettei pallosten joukossa ole ainuttakal eikå diabaasikappaletta. Rapauma Nayte N296E 53.2 m on mouttumisvyöhykkeesta, joka on hyvin laheila Raledcnidien alla clevaa vanhaa rapautumispintaa. P:Aaminerdalina cn karbonaatti, joka on keltaisen-punaisen Fe-p-rgmenton vår9ååmå. Eiven huokostilaa on tullut tayttamdan virtausrakenteinen liuoksista saostunut mikrokiteinen klorr3ttlaines, jossa on vahan kvartsia, kalkosiittia, bornirttia, knparrklisua la aigennttia Rapautunut diabaasi Pelås)ta 12000 on kaksi naytetta (59.1 m ja 73.0 m) rapautuneesta dlabaasista (jalkimmåinen näyte on kairausraportassa nrmetty tufflitiksi). primaäreastä mineraaleista on jaljelld enaa murtnneita, sarkyneitä ja taipuneita amflbolija plagioklaasirakeita. Amfiboliliistakkeiden (halkaisija 0.2 mm) murto- ja lohkorakoihin on tunkeutunut raontaytealnesta. Sarkyneet suuret plagioklaasirakeet (halkaisija ncrn 3.0 mm) ovat koostumukseltaan oligoklaasi-andesiinia. COtiotti-kvartsi(kalsedoni)-kloriittiaines tayttaa jnonimaisestrrakoja ja onkaloita, jotka ovat syntyneet kiven rapautuessa. N..s.ytteessa1130(:)0/73.0on tayteaineksessa lisaksr metallista kuparca. Samcin hieessa on nakyvissa albiittifelsilttia, jcka on kestanyt rapantumisen huomattavasti diabaasra 1n. el ole tunkeutunnt paljoakaan nnesta.

OUTOKUMPU Oy 074/Eddjovagge N320/PMS,PPL,CH/90 Geaanalyyttlnen laborateri P Sotka 14.3.1990 Albiittifelsiitti Albidttdfelsiitillä tarkoitetaan tassa tyossa erittaih hienprakedsta kdved (raekoko noin 0.025 mm), Joka kc,ostun oaaasiassa polygonimaisåsta albiittl- ja kvartsirakeista. (Huem! Naytteet N300C/82.7 ja 112.4 ovat kairausraportissa nimetty diabaasiksi, mutta namakin näytteet ovat luokiteltavdssa albiittifelsiitiksi). Kivilajin asun ja mineralogian vaihteludsta on koottu yhteenveto taulukkoon 4. Albiitin ja kvartsin lisaksi on kaikissa naytteissä omamuotoista rutiilia. Vihreata kloridttiutunutta biotiittia on satunnaisesti hienorakeisina suomuina. Paikoin on kiveen kasvanut Dorfyroblasteiksi amfibolia (hastingsiitti, Sotka & Hanninen, 1987 (raekoko 9.7-3.5 joka esilntyy kasaumina kloriitdn ja karbonaatin kanssa (ilmelsesti muuttumistuloksia). A3blatzife1slitin asu valhtelee taysin homogeenisesta suuntautuneesta tyypista kiveen, jonka raekoko vaihtelee nuomattavasti (katso taul.kko 4). Pdaasissa liuskeisuuden /kerroksellisuuden suun_assa kulkee noin 2 mm leveita vyhykkeita, joiden koost mus on sama kuin hienorakeistenkin osueiden (= albiitti + _vartsi), mutta raekoko on suurempi (0.1-3.3 mm). moneniaiset juonet le_kkaavat albiittifelsiittia. Ne voddaan jakaa i;:asunteide.derusteella kolmeen ryhmddn: Kvartsi(-alblitti)juon t (+ apatiitti, epidootti) Cu-, Cu-karbonaatti-, :Otiitti-titaniitti-, kloriitti- ja karbonaattijuonet. Kvartsijuonet. Ryhman 1 kvartsijuonet o t juonista vanhimpia ja esiintyvdt leikkaavina tai epamadi isind vyöhykkeind kivessa. Juonet koostuvat padasiassa k artsista. Lisäksi aksessorisina mineraaleina ovat auatl.tti, epidootti ja mahdoilisesti albitttl. Ryhman 1 jo nia ei ole aina helppo erottaa alblittdfaisidtdn karkea9.irakeisista vyöhykkeista. 2 ttionet ovat Ita moninaisimpia, ja koostuvat _ --levastl kloriitda a, karbonaatista, titaniitista, cu-mlneraaleista ja gota.tista. Ne tdyttavdt joke seivasti ":dvenmurtorakcja tad esa ntyvät hajanaisesti tdyttden kiven rapautuessa syntynyttå t hjad (huokos)tilaa. Kloriittijuonet ovat mikrokiteisesta ihreasta kloriittimassasta koostutuvia ohuita raontäytte td. Juonet muistuttavat petrografisten ominaisuuksiensa uolesta rapautumisvybhykkeen onkalo- ja raontayteainestc:(katso 2. rapauma ja 3. rapautunut ditabaas2). Tatd samaa nesta tavataan albiittifelsiitistä juonden idsäkså pienina L kalontaytteina ja amfiboliporfyroblastten muuttumstuloks na. Kuparimineraaleista koostuvat juonet leikkaavat kivea tai Cu-aines esiintyy valitiloihin saostuneena Dirotteena. Kulta liittyy Bidjovau assa taman työn havaintojen ja aikadsempien tutkimust_n (Sotka & Hånninen, 1983) uerusteella ryhman 2 karbonaattijuoniin, jotka tåyttavat

CUTOKUMPU Cy eoanalyyttlnen laboratorio 074/Bidjovagge N300/PMS,PPL,EH/90 P Cotka 14.3.1990 5 kiven murtorakoja yhdessa muiden ryhmån 2 juonien kanssa. Karbonaattijuonien paamineraalina on kalsiitti, jonka lonkoraoissa ja kaksostasolla on mikrokiteistä kloriittia (samaa ainesta kuin k1oriittijuonet). Lisåksi aksessorisina ovat titaniitti ja kulta- seka kuparimineraalit. Yhdesså nåytteesså (N3000/86.9) on todettu karbonaattijuonen letkaavan kloriittijuonta, mutta muualla tilanne on kompleksinen: kaikki ryhmän 2 juonet/raontåytteet eslintyvät samoissa raoissa yhdesså, eivatka leikkaussuhteet ole selv2la. Yhdessa naytteessa (N300B/92.00 m) ryhman 2 gotiittititaniittijuonta leikkaa selkeä kvartsijuoni (= ryhma 3), joka koostuu yksinemaan kvartsista. 5. Kvartsikivi (chert) Nayte N3(10C1109.5 (kalrausraportissa albiittikloriittikivi) on asultaan kuten aiblitttfelsiittikan erittäin hienorakeinen ja heikosti suuntautunut. Kivesså el kuitenkaan ole alblottla, ioten se on nimetty chertiksi. Kvartsijuonet rynma 1) ja karbonaatti-kuparimineraalij-ci.et/raontavtteet (ryhma 2) leikkaavat kiveå. MINERALISAATIOTYYPIT Navtejoukossa on maimimikroskooppisessa tutkimuksessa tavattu seuraavanialsaa mlneraiisaatio'cyyppejd: Hematiittipirote konglomeraatissa Nayte N3000/33.0. Kong1omeraatin iskoksessa on hienorakelnen nematlittioirotetta, joukossa on myos hieman maonettitt1a. GOtiittiraontäyte rapautuneessa diabaasissa Nayte N3000/59.1. Gotiittia esiintyy rapautuneen kiven rao1ssa ja onkaloissa. Metallista kuparia pirotteena diabaasin raontåyteaineksessa ja albiittifelsiitisså Navtteet N300(1/73.0 la N3003/39.95. Metallinen kupari eslin- Toko karkeina ja hienona iskoksena rapautuneessa diabaasissa (N300C/73.0, kuva 1) tal kerrosmy6taisinå k1usjuonina alba1ttifelsiitissä (N300B/89.95, kuva 2). Harnieessa on rutiilipirote.

OUTOKUMPU Oy 074/Bidjovagge N300/PMS,PPL,EH/90 Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 14.3.1990 6 Borniittipirote albiittifelsiitissa Maytteet N300C/82.7 ja N300C/112.4. Joko karkealdiskäinen (N300C/82.7, kuva 3) tai hienorakeinen (N300C/112.4) bornlittipirote albiittifelsiitissa. Aksessoreina on tavattu mm. kuparikiisua, digeniittiå, pyriittiå, rutiilia ja magnetiittia. Kalkosiitti-borniittipirote kvartsikivesså ja rapaumassa Naytteet N300C/109.5 ja N296B/58.2. Osin karkearakeinen myrmekiittisesti yhteenkasvettunut (N300C/109.5, kuva 4) kalkosiitti-borniittipirote kvartsikivesså (kairausraportissa albiittikloriittikivi) tai hienorakeinen (N2963/58.2) kalkosiitti-borniittipirote rapaumassa. Aksessorisina kuparimineraaleina tavataan lisäksi kuparikiisua ja digeniittid. Harmeessa on rutiilia. Au-mineralisaatio albiittifelsiitisså Näytteet N300C/86.9, 87.7, 90.55, 91.6, 93.85. Albiittifelsin karbonaattijuonissa ja jonkin verran myös albiitin puolella hyvin hienoa kuparikiisua, digeniittia, kalkosiittia, borniittia, pyriittid, tellurideja ja kultaa (kuvat 5-9). Kullan maksimiraekoko n. 35 pm, yleenså alle 20 pm. Tellurideja on hienorakeisuuden vuoksi vaikea optisesti identifioida, mutta ilmeisesti mukana ovat ainakin meloniitti, altalitti, tellurovismutiitti ja calaveriitti. Albiitissa eslintyy pirotteena rutiilia ja satunnaisesti hematiittia. KULLAN ESIINTYMISTA KONTROLLOIVAT TEKIJAT Näytesarjan reiassä N300C on kultarikastuma syvyydellä 65.0-99.0. Låvistetyn Au-mineralisaation näytteissä on runsaasti (verrattuna reian muihin näytteisiin) raontäytteina karbonaatti-kloriitti-titaniittijuonia, joihin kulta iiittyy. Karbonaattijuonet eivat ole kuitenkaan kullan esiintymisen ainoa kontrolli, silla naytesarjassa on karbonaattipitoisia kivia, joissa ei ole kultaa: 14296B/58.2 rapauma - N300C/ 73.0 rapautunut diabaasi + albiittifelsiitti 14300C/109.5 kvartsikivi (chert) N300C/112.4 albiittifelsiitti. Kultalavistyksen isäntäkivena on albiittifelsiitti, joka on asultaan suuntautunut (liuskeinen/kerroksellinen) ja raekooltaan heterogeeninen. Erittain hienorakeisen (0.025 mm) perusmassan lisåksi on kivesså karkearakeisempia (0.1-0.3 mm) osueita tai vyöhykkeitä. Isäntäkiven paamineraaleina ovat albiitti, kvartsi, rutiili ja karbonaatti (,joka on slis rakojen lisaksi mahdollisesti myös albiittifelsiitin perusmassassa). On huomattava, ettei kloriittiutunutta biordittia ole perusmassa lainkaan. Porfyroblasteiksi

ObTCP=PU Cv 074/Bidjovagge N300/PMS,PPL,EH/90 Gecana.Lyyt=e _Lac..Jrn)1-ic P Satka 14.3.1990 7 kasvanut amtlbol± (nåytteet 90.55 ja 91.6) on muuttunut karbonaatiksi ja kloriitiksi. Kvartsijuonet leikkaavat kivea ja karbonaattijuonet Hraontaytteet) kv,ikevat suureita åsin kvartsijuonissa. Yhteenvedokst nayteaineiston petrografisen ja kemlailisen tarkastelun perusteella voidaan kullan esilntymisestå ja mineralisaation luonteesta tehdä mm. seuraavanlaisia johtopåatoksia: 1. Kulta Iiittyy albiittifelsiittien karbonaattijuoniin /-racntaytteisiin Karbohaattijuonet koostuvat paäasiassa kalsiitista, kicrilti2ta ja titaniitista. Karbonaattijubnet cvat iållisesti kutakuinkin samanikaisi rv::min 2 raolflaytteina esiintyvien juonien kanssa, sthit Luva: (kullan kantajina olevien karbonaatti :uo :nen/raontaytteiden lisaksi): klorlittljuonet/raontaytteet }:upar-imaneraalijuonet/raontaytteet OtjItti-tjtanilttiluonet/raontäytteet jja edellisten sekamuotoja. LavIstvksen isantakivenå oleva albiittifeisiitti poikkeaa 'kullattomastar aibiittifelsiitista mm. seuraavi.1- ta ominaisuuksiltaan: kultapitcisessa albiittifelsiitissa on runsaasti karbonaattijuonia verrattuna Ikullattomaanralbtittifeistittitn kultapitolsessa alblittifelsiitin perusmassassa on mvbs karbonaattla kultapitoisen albiittifelsiitin perusmassassa ei cle kloriittlutunutta biotiittia kultapttoisen albiittifelsiitin raekoko vaihtelee enemmån (karkeampirakeiset vybkykkeet) kultapitcisessa albiittifelsiitissa on enemman kvartsijuonia 5. Albiittifelsiitin raekoon runsas vaihtelu (toisin sanoen kivessa on karkearakeisempia vyokykkeitä ja karbonaattijuonitusta varhaisempia kvartsijuonia) on edesauttanut ktven sarkyrnist'aja t.ten myös karbonaattijucmlen/raontavtteiden tunkeutumista kiveen. on paäasin kdyh'a kuparista ja yleensärnn sulfidt neraaleista. Parhaimmat Cu - mineralisaatiot njoi:tuvat AiJ-ralneralisaation ulkcpuolelle. -mlneralisaaticlle ovat tyvpilllstä kohonneet Te- ja Si-tasat.

OUTOKUMPU Oy 074/Bidjovagge N300/PMS,PPL,EH/90 Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 14.3.1990 8 Viitteet Sotka, P. & Hänninen E. (1983) Bidjovagge, Norja: nåytteiden malmimineralogiasta ja kemismistå. Outokumpu Oy Geologisen laboratorion julkaisematon raportti 070/Bidjovagge, Norja/PMS,EH/83. Sotka, P. & Hänninen E. (1987) Bidjovaggen D-malmin mineralogiaa ja laboratoriovaahdotuskokeita, Osa 1. Mineralogia. Outokumpu Oy Geoanalyyttisen laboratorion julkaisematon raportti 075/Bidjovagge D-malmi, Au/VIP,EH,PMS/87.

...,................. :.... ;..,;,..;... :-.:... I.,........ 1,11-1,...... " MONIO ffile al11111 1011 1 100M Orn 01110

: ; :,,,,, 1 1 C.) : : : IEN INN Mel 10011 ffile 1 111 fl 1=1 fl fl fl fl OIN

.;8.270.) K2C 3.40 0.15 f3.0:7 t.05 0,29 2.050.307 0.071 3.81 '10 fl. :.19 4.85 0.017 :9.8.. 4.72 2.91 L003 Chi:27 3.09 3.01.::: 0.1 9: 7 0 18.0 0,09 5.88 0.88 0.003 0.023 1.46 2.39 0.300 0.06 91.6 1.46 2.38 0.002 0.011 8.09 99.6 9.47.0.0:12 fl. 6,47 0.r.:8.r.:3 8,84 :F.:8 :,:i5 4.2: 0,003 t!,005 5,50 "15 0.007 107..32.:15..... 5.41 :. L 7 4.16 :.25.8.76:,::: ::9 :,-,9.. 1 6.1: E.99 6.55 4.55 1:.: 36 2.97 0.68 : n

ï Tr1 0 :a 30"::13 0' 4.... :... 1.......,E...... 3.3210.0023.3330.3313.11:31 "" :.0313.3303,3'31 3,317C:,330 1.3330.3310.311..3..:313.333.2313.3::3.0413.3003.003.3r.3 3.339 3.0213.033.333 - ' 3: 34.3...,....... 3.33::. 3.333:3313.330.334.11:,:7.:31 0.331 3.333.3303.3123,335.:10.:39..:13 3.331.3133.333.3313.3323,313.333.311:,331,031.38!,301.33 0.032 3.0010,0030,0323.336.011.313 H 32..333.14 033.3:30,333.3223.331 3.3313.3313.335.313.331,::: -..33 3.33:. 1.0330.30::.034.C:7.......................; :.; : :.1... :....33,301 2.022 3.:31....,........,:3........... - :,............ -. '.......3..... 10333:3 :3.:,... :... : '... 3:13. 331.31:3.3313.0oJ,202C.311,1C;...............................:31 " 1. " - 13C; 33C 31.313 : C.... 3.0310.3030.33 1,336,0133.1!30 3.0010.3300.0'010.3313.333 3,3313.303,3313,3313.332.:2.11: 3.331 3.3310.3: 3.3310.33 3.:31 ;..........0.. 3.0.0 3,005 1...,,,y `1,,,.... 3:333.3:3 :. 3,333 3.33 3.3311 3.33 3.313 3.031.3030.0030.3,30,3010.3003.0310,0003.305 3.30:

NINI- IONOMOM -0011_ WONNIIIMMINIWINONIONN

Geoanalyyttinen laboratorio Taulukko 3b.Bidlovagge N300C, faktorianalyysi. Faktoriaatriis1 11 Y2 F3 14 Y5 F6 F7 Konunaliteett1 6102-0.74 0.811 T102-0.81 0.938 A1203 0.58 0.854 Cr203-0.73 0.864 V203-0.87 0.864 /e0 0,77 0.955 KnO -0.82 0.898 Kg0 0.74 0.811 Ca0-0.96 0.946 Sr0-0.84 0.744 Ba0 0.68 0.902 Na20 0.61 0.896 K20 0.73 0.877 Zr02-0.80 0.872 205 0.90 0.886 CO2-0.78 0.765 Cu 0.76 0.880 K1 0.79 0.805 Co 0.82 0.771 Zn 0.67 0.877 Pb 0.58 0.704 0.87 0.872 As -0.88 0.818 Au -0.68 0.824 A1203 Fe0-1102 11120Pb -Sr0Cu Ba0 Kg0 -Cr2031205 -As K20 Ni 4203 Zn Co -KnO-6102 -Ca0-Zr02-0O2 -Au Kusulatavinen otina1sarvo I%) 28.647.461.269.676.381.585.1

ialyyttinen iaberatorio Taulukko 4. Eidjovaggen näytteiden petroql tutkimuksen yhteenveto. r, JUONET/RAON- & TILANTAYTTEET INAYTE PERUSMAs?, IPEL. 1. 2. 3. irelka m ISANTAKIVI R BT RUT KEF D111 AF KVJ KLO Cu- q-t KRE- KVJ 1 N2968 58.20 Rapauma 1430GB 81.50 AEFST X 92.00 b4300e 38.00 AEFST X Kong1omeraatti 55.10 Rapautunut DB 73.00 Rapautunut DB + ABFST 111 82.70 ABFST X X 86.90 AEFST X 87.70 AEFST Fe 91.60 ABFST X Tit 93.85 ABFST X X 109.50 Kv-kivt (chert) Fe 112.40 AEFST X 1 1 Selitykset: Kivilajit: DE = diabaasi R = kivesså on hienorakeisesta perusmassasta erottuvia ABFST = albiittifelsittti karkeampirakeisia osueita Mineraallt: Juonet: ET = kloriittiutunut biotiittl KVJ = kvartsijuoni RUT = rutiili = kuparimineraaleista koostuva juoni/raontäyte KRE = karbonaatti (kalsiitti) KLO = kloriittijuoni/raontäyte DD = davidiitti g-t = gdtiitti-titaniittijuoni/raontäyte PBL = porfyroblasteina KRB = karbonaattijuoni/raontäyte AF = amfiboli Symbolit: X = on = epåvarma mååritys m = våhån C = amfiboliporfyroblastit ovat muuttuneet kloriitiksi ja kalsiitiksi T = tilantayte (KVJ = ex kalsedoni + gdtiitti) Fe = lisåksi Fe-pigmenttiå ei ole selvästi juonena eikd raontäytteenä 1 = esiintyvåt yhdess

k v. 00 ~11=

10.1 01 11

. '41 0100101 11_ NEN 01 IM --111101000 111 01= 1001

100 1,4 (r1 ie)'),:- Kuva 4. N300C/f~ 1SOk Karkeita, tiukati yhteei.hkasvettunsi ta kalkosi itt-- borniitti1äiski ja hianoja r,?.ohtåyttpit..

OMM -1M1=01-0 (" ni

-IMOMOM -NNI- 1. 4 f ; 41

1 IMOMMONIO

SEM Infl_ Wee (13 111 ul

NEI -00111M

PfUrnigt.'21i WWWf 4,:'217-erWffi.. I ; ~:ii.p24ec~ M14n1KITlgffi idtffliw-112,f9l13111~ 1,41-11:101MCftlffiltiMffi FWARN W.rw-T.15951-44 P.S57.1~1 WrIVASLVSFITS wtr ran 1.= ~h2t mfflimb.( 1.W.3 mir4 - U9Y El

t '.1.11..ln u.u1 0'001 1.1 l) L.1.111, 0.1 Iti 01".}1 4 fruc ar4-+4.4".1-4.-1-1-1-4-+ 0 10 u t I I OLLOL 0001 CYOU th, u'll/ u'l,/ / " - 1,-- - 4 i 1 C 0 0 0.0-0 0.10', I Liu I '0 Z I u u l I I 141,1.11 0t111 LI sju trilu 11'4-% L I I 1, 77- C.,11,11 4. : I I 4 I 1 Ii 1-1-4-1_- CC)271,,, t (j.1 01 111.001 Irtlen 1) 11 1 114G 11.1,J r Il 0'601 Ut. (1414 0r44. 0 4At t,,o(js:t,1 Effilffie 000110011MIM 1=1111011-01 1011M Ull

-- 1 0.0 1 01 NIN

-r "T"--, --r nn 7+,7. nn 157.0 617.2 74,5 r10.0 n7',t3 1 H20 rz".c, 0.9,7 74.7 11-. nu.n 46.6 52.0, 0.002 4sm- N t T- 0.01)4 - U.006 0.00 tl 0.0 I 0.012 0.01 + - 0.01 fl - 0,072 0 02, 4. 'T 00.2 7.4.7 M-1.0 95. CR2C,3 MC/0 40.0 +6.6 fl-fl.0 Ot1.7 74.7 110.,1.nrs 6 1.0. -r, 0, 0.6 0.5 fl fl 0.7 0.0 I 2 1 I + 1 6 1n 20 22 _ 20 2 + 2/1 i7 Ct,, n 90,0 95,0 s 70.46 r r) V110 - ONIE Offi 1=1 01101 WMO NIO EIN N 29 6.A.

N300C 1:-?0 140 130 120 110 1au a 0 70 00 40 30 20 10 1 0 R=, r i I I i i I I ; i 4 12 14 16 18 20 [1:02 % N300C 00 4ri 3:3 t ' 10 --I F ;'; 1; 32 0304 0.06 0.d6 0,1 0.12 0.14 0.16 0.18 0.2

L HTE N300C 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 SU 40 30 20 10 2 4 6 fl la 12 14 16 Co % N300C 150 140 130 120 110 100 1:10 80 70 60 50 40 30 20 10 4 6 8 10 S %

INEO fl MIE II 11 I=1 OIM Nell t -: C el D) -- Tr L.4 4_ ijicy J LO 1.0 I.) 0 I)) 1-.) Cfl LO Ca -t rjl Cr> ttj I ) 7 LO