Vaikuttavuuden haaste Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 3.12.2014 Lahti sosiaalityössä
Teemat Vaikuttavuus luonnehdintoja ja historiaa Ulkoiset perustelut/vaateet Sisäiset perustelut Miten vaikuttavuuden haastetta ratkaistu sosiaalityössä?
Vaikuttavuudesta on tullut viime vuosikymmenten aikana sana, jota pera a nkuulutetaan kaikissa julkisen sektorin toiminnoissa. Sosiaalialallakaan vaikuttavuudesta puhumisesta ei voi va lttya, koska siita puhutaan jatkuvasti ja kaikkialla (Pohjola & al. 2011, 7).
Vaikuttavuuden määritelmiä Vaikuttavuudella tarkoitetaan usein erilaisia asioita, ja vaikka vaikuttavuutta korostetaan nykya a n yhteiskuntapolitiikassa ja kaikessa julkisen hallinnon toiminnassa, ei ole olemassa yksiselitteista vastausta siihen, mita vaikuttavuudella aina kulloisessakin asiayhteydessa tarkoitetaan (Rajavaara 2007, 17).
Vaikuttavuuden ka sitteen na kyva ilmaantuminen julkiseen hallintoon ja yhteiskuntapolitiikkaan 1980-luvun lopulla 1) Globaalin, paikallisen ja kansallisen hallinnan muutokset, 2) globaalin kilpailutalouden ehdoilla toimivan uusmanageristisen hallinnoinnin vakiintuminen julkisen sektorin toimintaan, 3) hyvinvointivaltion toimijoiden vastuullistaminen uudenlaisten tilivelvollisuutta korostavin keinoin, 4) hyvinvointivaltion rahoituksen ongelma 5) vaikutusten kysymysten merkityksellisyyden korostumisesta hyvinvointipalveluissa ja hyvinvointialojen ammatillisissa keskusteluissa (Rajavaara 2007, 177.)
Tuloksellisuuden 4 perusulottuvuutta (VM:n mukaan) Vaikuttavuus: toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen aikaansaamisen aste. Tuottavuus ja taloudellisuus: tuottavuus on tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana. Taloudellisuutta voidaan ilmaista mm. yksikko kustannuksina. Aikaansaannoskyky (ei termina vakiintunut): sisa lta a laadun; voidaan ma a ritella osa-alueiden, osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, tyo motivaatio ja tyo kyky kautta. Kuvaa organisaation, tyo yhteiso n ja henkilo sto n kykya aikaansaada tuloksellisuutta. Palvelukyky: kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta.
Vaikutukset Vaikutuksella kuvataan seurausta (effect, impact, influence). Vaikutus on yhta kuin toiminnasta syntyneet seuraukset. Toiminnasta syntyy tahdottujen, tavoiteltujen vaikutusten ohella usein myo s ei-tavoiteltuja vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla suoria tai ne voivat syntya va lillisesti, esimerkiksi raskaana olevan a idin hyvinvoinnin vaikutuksena myo s syntyma to n lapsi voi hyvin. Toiminnasta syntyneita va litto mia vaikutuksia voidaan tarkastella heti palvelun toteutumisen ja lkeen. Toiminnan pitemma n aikava lin vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida erilaisilla aikaja nteilla, esim. puolen vuoden - vuoden pa a sta, tai koko ela ma nkaarella.
Kohti vaikuttavuutta? Myönteiset ja odotusten mukaiset vaikutukset ennakoivat vaikuttavuutta Esim. asiakkaan toimintakyky vahvistuu: nuori jaksaa pitää huolta itsestään (ts. syntyy motivaatio muutokseen) Kielteiset ja odottamattomat vaikutukset voivat osoittaa, että työn lähtökohdat (ohjelmateoria) ovat virheelliset Esim. asiakaskohderyhmää ei tavoiteta Esim. asiakas ei saavu vastaanotolle
Johtopa a to ksena voisi todeta, etta vaikuttavuus syntyy tai pahimmassa tapauksessa ja a syntyma tta - siella, missa pa a to kset ja tyo tehda a n. Hyvinvointi vaatii osaamisen ja tyo paikan asioihin vaikuttamismahdollisuuksien parantamista, mahdollistavaa, voimaannuttavaa johtamista. Sanalla sanoen tilaa osata, tehda ja ottaa vastuuta. Mutta se onkin sitten jo taas uusi tarina... (Petrow 2011, Valtion työmarkkinalaitos)
Vaikuttavuus Vaikuttavuus on palveluprosessien/ ohjelmien/ tukitoimien kykyna saada aikaan haluttuja (eli tavoiteltuja) vaikutuksia. Ta llo in on tiedetta va kaksi asiaa: 1) mita vaikutuksia on syntynyt ja 2) minka laisin menetelmien na ma ovat syntyneet. Ta ma n ja lkeen voidaan vasta pa a tella mika la a ke oli tepsiva, eli vaikuttava. Kustannusvaikuttavuus: mita on saatu aikaan (tuloksia/vaikutuksia) ja millaisin kustannuksin. Edellytta a siis vaikutuksen kuvaamista seka sen aikaansaamiseksi syntyneiden kustannusten yksilo imista.
Realistinen vaikuttavuustutkimus Mikä toimii, kenen kohdalla, missä tilanteessa. Eli menetelmä ei ole yksistään vaikuttava, vaan se on sitä tiettyjen mekanismien kautta.
Relationaalinen vaikuttavuustutkimus Menetelmä ei ole itsessään vaikuttava, vaan se on sitä tietynlaisessa sosiomateriaalisessa verkostossa.
Vaikutuksista vaikuttavuuteen Vaikutusten ja vaikuttavuuden ero: esimerkkinä polkupyo ra lla ajon opettelu. Ohjelmateoria: harjoittelun ja vanhempien tuen avulla 5-vuotias Venla oppii ka ytta ma a n pyo ra a kulkuva lineena turvallisesti. Ta ma n tekemisen vaikutuksia voivat olla muiden leikkien sivuun ja a minen, a idin hymy osaamisen edistyessa, rikkimenneet housunpolvet, riemunkiljahdukset, itsetunnon kohoaminen ja liikkuma-alan laajeneminen. Jotkut na ista vaikutuksista ennakoivat vaikuttavuutta eli sita, etta Venla oppii ajamaan polkupyo ra a. (Nina K. Hyttinen 2007).
Mitä on vaikuttava sosiaalityö? Sosiaalityo n modernin ajan kolme kivijalkaa huolto, kontrolli ja hoiva (care, control and cu- re) voidaan na hda olevan murenemassa. Vaarana on, etta postmodernissa ajassa modernismin lupaukset ja rjestyksesta, varmuudesta ja turvallisuudesta eiva t ena a pa de. (Howe 1994.) Vaikuttavuus on toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen aikaansaamisen aste?
Mary Richmond (1917) Vaikka sosiaalityön merkitys yhteiskunnalle hyödyllisenä ammattina onkin tunnustettu, sosiaalityöntekijää vaivaa se, ettei suuri yleisö osaa erottaa sitä, mitä sosiaalityöntekijät työssään yrittävät tehdä, ja mitä tosiasiassa saavat tehdyksi. Tehdä hyvää on ollut vanha fraasi, jolla sosiaalipalvelujen merkitystä on kuvattu. Tämä suorastaan kerjää lisäkysymyksiä, kuten myös uudet käsitteet sosiaalipalvelu ja sosiaalityö. Siksi on tarpeen, etteivät sosiaalityöntekijät vaadi työlleen arvostusta vain hyvien pyrkimystensä nojalla. Meidän tulisi saattaa heidän vilpittömät yrityksensä kriittisen tarkastelun kohteeksi ja meidän tulisi rohkaista heitä mittaamaan työtään parhailla mahdollisilla välineillä, joita kokemus täydentää mittareilla, jotka nyt ovat epätäydellisiä, mutta jotka vähitellen kehittyvät ammatilliseen mittaansa.
Vaikuttavuuden mittausta väärillä mittareilla? Yksinkertaisesti sanottuna ta ssa vaikuttavuuskritiikissa on kyse siita, etta sosiaalityo ntekija t kokevat, etta sosiaalityo n vaikuttavuutta mitataan nykyisin liikaa numerotiedolla, joka ka tkee taakseen paljon laadullista vaikuttavuustietoa taakseen. Sosiaalityo ntekija t kertovat, kuinka vaikuttavuutta mitataan liiaksi talouspainotteisia mittareita ka ytta ma lla. Ta llaisia ovat muun muassa sosiaalityo n kustannussa a sto t. Sosiaalityo ntekijo iden mukaan ta ma nkaltaiset mittarit suhtautuvat ika a n kuin ihmisiin liian instrumentaalisesti, ja asiakkaat na hda a n niissa vain sa a stettyina tai lisa a ntyneina kustannuksina. (Rautavuo 2014).
Mittareita sosiaalityöhön? Sosiaalityöhön on kehitettävä sosiaalityöspesifejä ja erilaisiin konteksteihin sopivia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita. Muutoin on vaarana, että työn vaikutuksia arvioidaan muiden kuin sosiaalityön edustajien luomien kriteerien avulla. Ilman toimivia välineitä sosiaalityössä on vaikea perustella, miksi sosiaalityössä korostetaan esimerkiksi resursseja enemmän kuin muilla aloilla. Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin on annettava tietoa myös työntekijän käyttämien työmenetelmien ja valtaistumisen välisistä yhteyksistä. Vasta tällöin sosiaalityössä voidaan päästä käsiksi valtaistumisen vaikuttavuuden arviointiin. (Kivipelto & Kotiranta 2011)
Minne olemme matkalla?
Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen Gillian Ruch 2013)
Järkeilytyyleillä erilaiset totuuskriteerinsä (Rajavaara 2007) Järkeilytyylit suuntaavat tiedonmuodostusta ja lohkovat todellisuutta oman sisäisen logiikkansa pohjalta. Kukin järkeilytyyli luo omat totuuskriteerinsä. (Rajavaara 2007, 188). Järkeilytyylejä ei voi tieteellisesti kumota toisesta järkeilytyylistä käsin. Kyse on sosiaalisesta kamppailusta, valtataistelusta. Hän nostaa esiin kahdeksan vaikutusten arvioinnin järkeilytyyliä: tilastollinen, tavoiteperusteinen, tarveperusteinen, kokeellinen, vuorovaikutteinen, tuloksellisuuden ja auditoinnin sekä näyttöperusteinen järkeilytyyli. Rajavaara nostaa esille vuorovaikutteisen ja näyttöperusteisen välisen kamppailun. Tällä hetkellä projekteilta ja myös perustoiminnalta vaaditaan yhä enenevässä määrin näyttöperusteisuutta. Vuorovaikutteisen järkeilytyylin piirteitä kuvaavat Rajavaaran mukaan yhteinen toiminta, osallistuminen, dialogisuus, vaikutusten käsitteinä käytetään onnistumista, merkityksiä ja edellytyksiä, perusteluna yhteisen toiminnan kehittämistä. Näyttöperusteisessa vaikuttavuutta kuvataan näyttönä.
Vaikuttava sosiaalityö? Yhteiskuntarauha säilyy? Kukaan ei kuole? Lapsi kasvaa aikuiseksi turvallisessa kodissa? Kenen näkökulmasta vaikuttavaa? -asiakkaan mielestä? -johdon mielestä? -politiikkojen mielestä? -suuren yleisön mielestä?
Vaikuttavuus sosiaalityö? Miten aihe puhuttelee minua? Miksi on tärkeää, miksi kenties ei? - porinahetki naapurin kanssa.
Miten vaikuttavuuteen voi pyrkiä sosiaalityössä? 1. Tiedämme jo asiakastyön vaikuttavista elementeistä. Vahvista niitä! 2. NPK= mitä tiedetään tutkimuksesta? Näytön hierarkia. Ammattilainen seuraa näyttöön perustuvan käytännön prosessia. 3. Näytöllä informoitu käytäntö (NIK). Laajempi näytön käsite. Edelleen tiukka näytön hierarkia. 4. Vaikuttavaksi todetut käytännöt. Vaikuttavuustutkimuksiin käytännöt (kuitenkin ns. dodo-lintukritiikki) perustuvat 5. Sosiaalityön reflektiivinen käytäntö hakee tutkimuksesta tukea, mutta ei välttämättä hyödynnä ennalta määriteltyä näytön hyödyntämisen prosessia. 6. Postmoderni käytäntö rekonstruoi, haastaa kysymyksenasettelua, on herkkä valta-asetelmien, luokittelujen ja ennalta määriteltyjen käsitysten suhteen. 7. Todellisten asiakasprosessien seuranta, tapauskohtainen arviointi(esim. Avain-mittari). Paikannetaan mikä toimii, kenen kohdalla ja miksi kvantitatiivinen lähestymistapa. 8. Kvalitatiivinen vaikutusten seuranta (Kuvastin).
Näyttöön perustuva terapia http://www.nrepp.samhsa.gov/norcross.aspx Aitous, liittoutuminen, empatia, yhteiset tavoitteet ja konsensus, positiivinen palaute ja vahvistus, asiakkaan palautteen aktiivinen hakeminen, vastatransferenssin kanssa työskentely keskeisiä työn vaikuttavuutta parantavia tekijöitä. Ovat asiakassuhteen elementtejä, joita opetettu jo kauan sosiaalityön koulutuksessa.
Tietoyhteiskunnan ongelmat vaativat uutta ja perusteellisempaa tietoa, jotta ne voitaisiin ratkaista. Ta ma edellytta a myo s uudenlaisia tapoja tuottaa ja ka ytta a tietoa. Tyo n vaikuttavuuden parantaminen on profession jatkuva tehta va, ja ka yta nto jen kehitta minen on yksi keskeinen elementti ta ma n tehta va n onnistuneelle toteuttamiselle. Vaikuttavuuden arviointi tukee sosiaalityo n kehitta mista, lisa a tiedontuotantoa, kiinnitta a huomion asiakkaiden kokemuksiin ja sita kautta lisa a asiakkaiden osallisuutta. Sosiaalityo n vaikuttavuuden arviointi nostaa esiin myo s kysymyksen siita, miten sosiaalityo pystyy vaikuttamaan epa oikeudenmukaisuutta tuottaviin ka yta nto ihin (Kemppainen 2010, 146 ks. myo s Kivipelto 2008, 21).
Lapin sosiaalityo n kehitta misyksiko n aikana yhdessa kunnassa kehitta mistyo n kohteen oli nuorten aikuisten ela ma ntilanteen parantaminen. Kaikille pa a tettiin tehda kunnollinen tilannearvio ja suunnitelma, joihin ei normaalisti ollut aikaa. Yksi sosiaalityo ntekija totesi suunnitelman tehtya a n ta ha n tapaan: Olen tyo skennellyt ta ma n nuoren kanssa usean vuoden ajan. Nyt tieda n ha nen ela ma sta a n paljon enemma n ja nyt ymma rra n, miksi emme ole onnistuneet tyo skentelyssa. Sosiaalityo ntekija n sitaatti hera tta a pohtimaan, etta tehda a nko sosiaalitoimistoissa oikeita asioita ja oikeassa ja rjestyksessa? Voitaisiinko suunnitelmallisella vuorovaikutusintensiivisella tyo lla parantaa sosiaalityo n vaikuttavuutta? (Kemppainen ym. 2010, 88)
Kemppainen ym. 2012 Sosiaalitoimistojen tyo ka yta nno t eiva t na ytta ydy kovin suunnitelmallisina. Tyo ntekija t tieta va t ainoastaan viidenneksella asiakkaistaan olevan tilannearvion tai suunnitelman tehdyn viimeisen vuoden aikana. Va ha iset kasvokkaiset kontaktit eiva t tue suunnitelmallisen tyo n toteuttamista. Vaarana on, etta asiakkaan osallisuuden va ha isyys johtaa tilannearvioiden ja suunnitelmien tekemiseen vain harvoille ja valikoiduille asiakkaille. Suunnittelematon tyo voi myo s johtaa niukkaan vuorovaikutukseen, asiakkaan osallisuuden va ha isyyteen ja heikkoon vaikuttavuuteen. Asiakkaiden kohtaamattomuudesta voi myo s seurata, etta suunnitelma on tyo ntekija n eika asiakkaan suunnitelma. (134).
Ohjelmateoriassamme esitimme, etta vaikuttavan sosiaalityo n edellytys on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava tyo tapa, minka toteutuksesta vastaa ammattitaitoinen ja riitta va sosiaalialan henkilo sto, joka tutkii omaa tyo ta a n. Analysoimamme empiirisen aineiston perusteella laatimamme ohjelmateoria na ytta isi olevan oikean suuntainen. (Kemppainen ym. 2012).
Vaikuttavuuden seurantaa Erityista huomiota on kiinnitetta va asiakkaiden omiin arvioihin tyo n vaikuttavuudesta ja ela ma ntilanteiden muuttumisesta pitka kestoisesti. Ta ma edellytta a, etta asiakkaan tilanteesta kera ta a n tietoa tapauskohtaisesti koko asiakasprosessin ajan. (Kemppainen ym. 2012, 138)
Mitä tiedämme vaikuttavuudesta tähän mennessä? AVAIN-mittarilla kootun tiedon avulla on esimerkiksi saatu tukea havainnoille, että talousvaikeuksista kärsivien asiakkaiden kohdalla tilannetta saadaan parhaiten eteenpäin käyttämällä useita, asiakkaan tavoitteiden saavuttamista tukevia menetelmiä. Pelkkä taloudellinen tuki ei auta asioiden eteenpäin viemisessä vaan lähinnä pitää tilannetta ennallaan. (Kivipelto ym. 2013b.)
Vuorovaikutuksellisuus Vaikuttava läheisneuvonpito Suunnitelmallisuus Osallisuus La heisneuvonpidon vaikuttavuuden muodostuminen asiakasna ko kulmasta (Lehtinen & Väänänen 2013)
Läheisneuvonpidon vaikuttavuus Läheisneuvonpidon vaikuttavuus jakautuu tutkimustuloksissamme kolmeen osa-alueeseen: suunnitelmallisuuteen, osallisuuteen ja vuorovaikutuksellisuuteen. Osa-alueet tuovat esiin asiakkaiden kokemukset vaikuttavuutta muodostavista tekijöistä ja yhdistämällä nämä tekijät saadaan kokonaiskäsitys läheisneuvonpidon vaikuttavuudesta asiakasnäkökulmasta. Tutkimuksessa vaikuttaviksi mekanismeiksi nousevat neuvonpidon suunnittelu, läheisten tekemä suunnitelma ja sen toteutus, koollekutsujan työskentely, tiedonantovaihe, dialogisuus, tunteet, valta sekä luottamus.
Kuvastin reflektiivinen itse- ja vertaisarviointimenetelmä Perustuu ajatukseen, että toimiva vuorovaikutus, eettisesti sensitiivinen työote ja suunnitelmallinen työskentely ovat vaikuttavan sosiaalityön perusedellytyksiä. Sen vuoksi hankalaksi koettujen asiakastilanteiden osalta keskitytään yhdessä tutkimaan näiden toimivuutta, oppimaan yhdessä kollegoiden ja myös asiakkaiden kanssa. Systemaattinen toimintatapa tuottaa tietoa työn vaikutuksista. http://www.helsinki.fi/sosiaalityo/tietoa/sosweb/doku mentit/kuvastin.pdf
Asiakaspeilillä asiakasvaikutukset esiin Lastensuojelun työskentely nostattaa asiakkaissa usein ristiriitaisia tunteita. Asiakaspeilissä ja Nuoren peilissä asiakkaalta kysytään lastensuojelutyöskentelyn herättämistä tunteista ja yhteistyöstä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Myös asiakkaan kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksista lastensuojeluprosessiin pyydetään palautetta. Työntekijältä vaaditaankin halua ottaa asiakkaan palautetta vastaan ja asettaa oma työnsä alttiiksi kriittisellekin palautteelle. Haastattelun turvin selvitetään myös asiakkaan muulta palvelujärjestelmältä sekä läheisverkostolta saamaa tukea ja sen laatua. Haastattelun loppuun varataan aikaa yhteiseen keskusteluun, jossa työntekijän on mahdollista ottaa valitsemansa teemat tarkempaan tarkasteluun yhdessä asiakkaan kanssa. http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/lastensuojelunkasikirja/tyomenetelmat-ja-valineet/tyomenetelmat/kuvastin-malli
35 Kuvastin - reflektiivinen itse- ja vertaisarvioinnin menetelmä sosiaalityössä Kyseessä on kevyt, systemaattisuutta lisäävä työtapa, jota käytetään jäsentämän tiimityötä ja tukemaan työssä oppimista. Kuvastin on väline asiakastyön prosessien avaamiseen, hiljaisen tiedon sanallistamiseen, asiakastyössä käytettävien keinojen arvioimiseen, syventämiseen ja kehittämiseen. www.sosiaaliportti.fi
Sosiaalialan työolot -hanke, STM 36 Kuvastin-menetelmä sisältää oman työn dokumentoinnin, arvioinnin tueksi kehitettyjen lomakkeiden käytön, yhteiset vertaisarviointikokoukset sekä työn edistymisen seurannan ja vaikuttavuusoletuksien tekemisen.
Kuvastimen kohteena on ennen kaikkea sosiaalityöntekijän oma tapa ajatella ja tehdä asiakastyötä. Sosiaalialan työolot -hanke, STM 37
Kuvastin-mallissa on kolme päävaihetta 1. Sosiaalityöntekijän itsearvioinnin vaihe Sosiaalityöntekijän oman työn arviointi, valmistautuminen vertaisarviointiin. (Lomake: Peilisali) 2. Vertaisarvioinnin vaihe Vertaisarviointikokous sosiaalityön ryhmässä; jatkotyöskentelyehdotukset ryhmältä. (Lomake: Sisäinen peili) 3. Seurannan ja synteesin vaihe Asiakastyön edistymisen seuranta, tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen arviointi ja työntekijän oman oppimisen arviointi väliarviointikokouksessa (Lomake: Takapeili ja väli- tai loppuarvioinnin Sisäinen peili) Johtopäätösten teko: työryhmän yhteiset johtopäätökset sosiaalityön tekemisen reunaehdoista, tarkemmin seurantaa tai kehittämistä vaativista teemoista sekä vaikuttavuusoletusten tekeminen. (Lomake: Prisma/Huomiopeili) 38
Haagan osahankkeen tavoitteena oli luoda Läntiselle sosiaaliasemalle tietokäytäntö, joka mahdollistaisi määrällisen seurantatiedon ja laadullisen arviointitiedon yhdistämisen. Tavoitteena oli ottaa asiakkaat entistä tiiviimmin mukaan arviointitiedon tuottamiseen. Tämän saavuttamiseksi tavoitteena oli ensin arvioida Läntisellä sosiaaliasemalla, tuotetun asiakasseurantalomakkeen (VIVA-mittarin) käyttökelpoisuutta vaikuttavuuden arviointimittarina.
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen arvioinnin yhdistävä tietokäytäntö sosiaalityön työnhallinnan tukena (Yliruka, Mannerström & Jouttimäki 2013) VIVA-mittaus VIVA-mittaus Arvottaminen ja johtopäätökset Arvottaminen ja johtopäätökset jj
Kuvastimen (kvalitatiivinen arviointi) ja VIVA-mittarin (kvantitatiivinen arviointi) vertailua Kuvastin (kvalitatiivinen arviointitieto) Kokoava Osana perustyötä Yksilötason työn vaikuttavuuden seuraaminen mahdollista Arviointiprosessiin valikoituu pieni määrä asiakasprosesseja Yleisiä käytäntöjä ja ilmiöitä saadaan esiin yhteisen dialogin kautta, mahdollisuus yleistää teoriaan Helpompi hyödynnettävyys osana asiakastyötä VIVA-mittari (kvantitatiivinen arviointitieto) Pistemäinen Säännöllinen poikkileikkaustieto mahdollista Yksilötason työn vaikuttavuuden arviointi on vaikeatulkintaista ja työlästä, epävalidiakin Laaja otos asiakkuuksia Yleisiä käytäntöjä ja ilmiöitä saadaan esiin laajan aineiston avulla. Digium-lomake sinänsä vaivaton, mutta aineiston analyysi ja hyödyntäminen työlästä ja vaatii erikoisosaamista ja enemmän työaikaa. Pienestä määrästä asiakascaseja saadaan työyhteisön oppimisen kautta hyötyä laajalti asiakastyön tekemiseen. Työntekijän valikoima case Mukana asiakasnäkökulma Auttaa ymmärtämään ilmiöiden yhteenkietoutuneisuutta Toimivuudessa kriittistä sekä työntekijän että työryhmän paneutuminen ja kyky dialogiin Tukee tutkimustietoon perustuvaa ammattikäytäntöä Yleisten käytäntöjen ja ilmiöiden esiin saaminen mahdollistaa yhteisen keskustelun ja tukee työn suuntaamista. Kaikki asiakkaat tietyltä ajanjaksolta Ammattilaisnäkökulma Pilkkoo ongelmat Mittaa sitä, mitä mittarissa on (ennaltamäärättyä tietoa) Ei ota kantaa
Tulevaisuudessa Tietoteknologian kehitys lisää mahdollisuutta tuottaa vaikuttavuustietoa. KANSA JA APOTTI vaikuttavuustietoa kirjausten kautta. Mahdollisuudet ja riskit?
Kirjallisuutta Kemppainen, Tarja & Kostamo-Pääkkö, Kaisa & Niskala, Asta & Ojaniemi, Pekka & Vesterinen, Kerttu (2010) Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapista - tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta. Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna (2014) AVAIN-mittarin soveltuvuus toimeentulotuen vaikuttavuuden arvioinnissa mittarin testaus Seinäjoen sosiaalivirastossa. Hallinnon tutkimus 33 (3), 225-242. Kivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija (2011) Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi miten voisimme edistää sitä sosiaalityössä? Janus 19 (2), 122 142. Kivipelto Minna, Blomgren Sanna, Karjalainen Pekka ja Saikkonen Paula (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. THL. Pohjola, Anneli & Kemppainen, Tarja & Väyrynen, Sanna (2012) (toim.) Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi, Lapin yliopistokustannus, 9 15. Rautavuo, Petri (2014): Sosiaalityo n vaikuttavuus ja selontekovelvollisuus sosiaalityo ntekijo iden na ko kulmasta. Pro gradu-tutkielma. Yliruka, Laura (2006) Kuvastin Reflektiivinen itse- ja vertaisarviointimenetelmä sosiaalityössä. Stakes. Yliruka, Laura & Mannerström, Kaija & Jouttimäki, Päivi (2013) Arviointimallia kehittämässä Helsingin läntisellä sosiaaliasemalla. Teoksessa Kivipelto ym. toim. (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä. Suurin osa löytyy googlettamalla internetistä!