VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS (Avoin yliopisto/hty/hy/ 2014/J.Kortteinen)

VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS (Avoin yliopisto/hty/hy/ 2014/J.Kortteinen) I Oikeusvaltio, peruskäsitteet, oikeuslähteet, ominaispiirteet Oikeusvaltio: Yksityinen autonomia: suoja julkisen vallan puuttumista vastaan, kansalaisyhteiskunta Julkisen vallan toiminnan lainalaisuus Kant, materiaalinen oikeusvaltio: lakien rationaalisuus taataan muodollisella menettelyllä, lakien demokraattinen säätäminen Saksalaisperäinen oikeusvaltio: yksilö julkisen vallan toiminnan kohde Angloamerikkalainen oikeusvaltio: julkinen valta yksilön oikeuksien turvaajana OIKEUS ENEMMÄN KUIN POSITIIVINEN OIKEUS: eettinen järjestys, joka on voimassa valtiosta ja suvereenista riippumatta Yksilön luovuttamattomat oikeudet rajoittavat valtiovallan käyttöä: oikeus vallan yläpuolella Moderni valtio: vapautta henkilökohtaisen suvereenin vallan käytöstä, tasavalta Oikeuden suvereenin auktoriteetin perusta: hallitseeko oikeus? Hans Kelsen: koska laki säätelee itse oman syntynsä, valtio ei voi edeltää lakia, tarvitaan perusnormi Kumpi on ensisijaista, politiikka vai oikeus? REALISMI IDEALISMI? Oikeusvaltio Suomen perustuslaissa: Julkisen vallan käytön (poliisitoimi, tuomioistuinlaitoksen lainkäyttötoiminta, ulosottotoimi ja verotus sekä viranomaisen oikeus määrätä ulkopuolisille virallisia seuraamuksia, kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta ja evankelis-luterilainen kirkko itsehallintoyhdyskuntina, välillisen julkishallinnon organisaatiot, kuten kansaneläkelaitos ja julkisoikeudelliset yhdistykset) tulee perustua lakiin: Julkisen vallan käyttöä ei ole palautettavissa yksinomaan valtion toiminnaksi - Annettaessa julkista valtaa valtiokoneiston ulkopuolelle varmistettava oikeusvaltioperiaatteen ulottuminen myös tähän toimintaan; esimerkiksi Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia: julkisen vallan käyttäjällä oltava aina eduskunnan säätämään lakiin palautettavissa oleva toimivaltaperuste

- viranomaisilla ei voi olla sellaista julkisen vallan käyttämistä tarkoittavaa toimivaltaa, jolla ei ole nimenomaista tukea oikeusjärjestyksessä. EOA 2308/2003 Poliisin menettely virka-avun antamisessa yksityiselle henkilölle, 17.5.2005 EOA 3162/2004 Lainvastainen menettely varusmiehen palvelusta keskeytettäessä, 26.4.2006 EOA 2626/4/11 Valokuvaaminen rajatarkastuksen yhteydessä 17.7.2012 ApulOkA 7.11.2012 Dnro OKV 1273/1/2011 laki-kirkkojärjestys-ohjesääntö Hallinnon lainalaisuus: EOA Dnro 2140/4/10, 11.8.2011, tuomioistuimen päätös sitoo viranomaisia Yksityisten valtion puuttumista vastaan suojattu oikeuspiiri K.J.Ståhlberg 1913: Nyttemmin perustuslaillisessa valtiossa, oikeusvaltiossa on vakaantunut se käsitys, että hallintoakaan ei ole toimitettava vapaan harkinnan mukaan, aivan vapaasti kulloinkin hyödyllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta silmällä pitäen. Hallintotoiminnan tulee pysyä lain rajoissa, siinä ei saa tehdä mitään, minkä laki kieltää, ei menetellä toisin kuin laki säätää eikä mennä sitä ulommaksi, minkä laki myöntää. 1. Peruskäsitteitä a) Perustuslaki valtiosääntöasiakirja, jolla korotettu lainvoima - sisältää säännöksen asiakirjan asemasta perustuslakina korotettu lainvoima - säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen vaikeampaa kuin muiden lakien - voidaan toteuttaa eri tavoin: määräenemmistövaatimus, useita käsittelykertoja, kansanäänestys Suomessa v. 2000 asti neljän perustuslain järjestelmä (HM, VJ, LVo, ministerivastuulaki), uusi yhden yhtenäisen perustuslain järjestelmä voimaan 1.3.2000: Suomen perustuslaki (PL, 731/1999) - siihen sisällytettiin myös v. 1995 uudistettu perusoikeusjärjestelmä - 73 : poikkeuslakina voidaan käsitellä vain rajattu poikkeus - 106 : jokaisella tuomioistuimella oikeus ja velvollisuus antaa etusija perustuslain säännökselle, jos laki ilmeisen ristiriidassa perustuslain kanssa - korotettu lainvoima kahta tietä:

- - normaalijärjestyksessä eduskunnan toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyminen lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin, joilla hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana määräenemmistöllä (2/3) annetuista äänistä - -kiireellisessä järjestyksessä yksillä valtiopäivillä, jos 5/6 annetuista äänistä kannattaa kiireelliseksi julistamista, minkä jälkeen hyväksyttävä määräenemmistöllä annetuista äänistä Presidentti ei voi vahvistamisvaiheessa palauttaa eduskunnan hyväksymää perustus/poikkeuslakia takaisin eduskunnalla: perustuslakivaliokunnan tulkinta (PeVM 10/1999 vp), olisi eduskunnan tahdon epäasianmukaista sivuuttamista Perustuslainsäätämisjärjestystä käytetään: - PL:n säätäminen, muuttaminen, kumoaminen, poikkeuslaki ja sen muuttaminen, dekonstitutionalisointi, Ahvenanmaan itsehallintolaki ja maanhankintalaki (lisäksi maakuntapäivien hyväksyminen b) Poikkeuslaki Hyväksytty perustuslainsäätämisjärjestyksessä, koska se syrjäyttää jonkin osan perustuslakia, vaikka ei itse tule osaksi perustuslakia (yleensä lailla rajoitettu jotakin perustuslain yleistä sääntöä): Perustuslakivaliokunta hyväksyisi lähinnä vain kv. velvoitteiden voimaansaattamiseksi (PeVM 10/1998) uuden perustuslain järjestelmässä Poikkeuslain säätämisasiakirjoista tulisi selvitä, missä kohdin se poikkeaa perustuslaista Rajattu poikkeus: Lain esitöissä suosituksia lainsäätäjälle (HE 1/19998 vp) - poikkeuksien välttäminen, alan asiallinen täsmentäminen, laajuuden minimoiminen, sisällön rajoittaminen - jos alan täsmentäminen tai sisällön rajoittaminen ei mahdollista, poikkeuslain sijaan tulee muuttaa perustuslakia c) Supistettu perustuslainsäätämisjärjestys Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen valtionsisäinen voimaansaattaminen, kun se muuttaa perustuslakia: voidaan heti kiireelliseksi julistamatta lopullisesti hyväksyä 2/3 enemmistöllä Vain perutuslaista poikkeaminen, PL:n sanamuodon muuttaminen ei mahdollista d) Valtiosääntö Oikeusnormit, jotka sääntelevät yksilön ja julkisen vallan oikeussuhteen perusteita: PL:n perusoikeussäädökset ja kv. ihmisoikeussopimukset

Normikokonaisuus, joka määrittää valtioelinten toimivaltasuhteet, valinta ja päätöksenteko Kelsen: aineellinen ja muodollinen valtiosääntö - aineelliseen laajasti käsitettyyn valtiosääntöön kuuluu myös perustuslakia alemmantasoisia normeja - kansainvälistyminen tuonut mukaan valtiosääntöön muitakin kuin kotimaisia normeja - EU jäsenyys merkitsee yhteisöoikeuden etusijaa, joten se on osa laajasti käsitettyä Suomen valtiosääntöä 2. Normihierarkia Perustuslaki ilmentää ajatusta oikeusjärjestyksen hierarkkisesta rakenteesta Hans Kelsen - jokaisen oikeusnormin olemassaolo perustuu aina ylempään oikeusnormiin - normin pätevyys perustuu oikeusperustaan ylemmänasteisessa oikeusnormissa - perusnormi: hypoteettinen koko oikeusjärjestyksen perusta, ei asetettu vaan edellytetty Suomen oikeusjärjestyksen hierarkiarakenne: Perustuslaki: antaa toimivallan lakien säätämiselle, ja muulle norminantovallalle Lait(myös poikkeuslait, kv. velvoitteet, Ahvenanmaan itsehallintolaki): Asetukset: presidentti, valtioneuvosto, ministeriö (valtuutuksen nojalla) Muut oikeussäännöt: viranomaiset (lakiin perustuva valtuutus, PL 80 ) Kunnalliset säädökset: kunnanvaltuusto Normihierarkian murentuminen: EU ja kansainvälistyminen 3. Oikeuslähteet Oikeuslähdeoppi määrittää mitkä ovat laintulkinnassa laillisesti käytettäviä normeja: Lainsäädäntö ja tapaoikeus Lainsäädännön esityöt: eduskunnan valiokuntien lausunnot ja mietinnöt, muut lainvalmisteluasiakirjat Oikeuskäytäntö Normiristiriitojen ratkaisusäännöt

- Lex superior: ylemmänasteinen säännös syrjäyttää alemmanasteisen (PL 106 ; PL:n etusija, PL 107 ;soveltamatta jättäminen) - Lex posterior: uudempi oikeusnormi syrjäyttää vanhemman hierarkkisesti samantasoisten säännösten välisessä ristiriidassa (ei nim.om. PL:ssa) - Lex specialis: erityissäännös syrjäyttää yleissäännöksen Perusoikeusmyönteinen tulkinta Perusoikeussäännöksen suora soveltaminen Nimenomaisesti säädetty poikkeaminen normihierarkiasta Kansainvälistyminen - horjuttanut perinteistä oikeuslähdeoppia - tuomioistuinten ennakkopäätösten asema vahvistunut - kv. velvoitteen voimaansaattaminen: jos lainsäädännön alaan kuuluvia velvoitteita, lailla jos ei, asetuksella - Ihmisoikeussopimukset ja EU sopimus lailla voimaan saatettuja (EU sop. silloisen VJ 69.1 :n supistettu perustuslainsäätämisjärjestys 2/3 enemmistö) - YK:n TSS sopimus ja rotusyrjintäsopimus asetuksella - Lex posterior tai lex superior säännön väärin soveltaminen voi johtaa kv. sopimusloukkaukseen - Kansallisilla lainsoveltajilla velvollisuus antaa etusija EU oikeudelle, ohittaa jopa perustuslain - KKO:n oikeuskäytäntö 1993 alkaen: ihmisoikeussopimusten normit ensisijaisia, jos aukkotilanne tai ristiriita kotimaisen lainsäädännön kanssa. 4. Ominaispiirteet a) Poikkeuslaki-instituution runsas käyttö Mahdollisuus säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä ja perustuslain kirjainta muuttamatta perustuslain kanssa ristiriidassa olevia lakeja Normihierarkiassa lain tasoinen Kumottavissa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Poikkeuslakia muuttava laki - jos laajentaa poikkeusta, käsiteltävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä - jos ei laajenna poikkeusta, tavallinen lainsäätämisjärjestys riittää Perinne autonomian ajalta: Suomi sai säilyttää Ruotsin vallan aikaiset perustuslakinsa, niiden vanhentuessa tarvittiin poikkeuslakeja, koska säätyvaltiopäivät eivät halunneet muuttaa perustuslakia, joka koettiin Suomen erityisaseman turvaajaksi

Erityisen runsaasti poikkeuksia HM 2 luvun perusoikeuksiin: lopulta vaikea selvittää mitkä todella olivat kansalaisen perusoikeudet Perustuslakivaliokunta työllistyi arvioimaan kummassa lainsäätämisjärjestyksessä laki oli säädettävä 1995 perusoikeusuudistus; poikkeuslakien välttäminen PL 73 Supistettu perustuslainsäätämisjärjestys: perustuslain kanssa ristiriidassa oleva kansainvälinen velvoite voidaan saattaa valtionsisäisesti voimaan, jos lakiehdotus hyväksytään sitä lepäämään jättämättä 2/3 annetuista äänistä (PL 95.2 ) b) Eduskunnan perustuslakivaliokunta Lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonta Valvonnan parlamentaarisuus Alan asiantuntijoiden säännönmukainen kuuleminen Oikeudellinen asiantuntemus (PL 74 ) Perustuslakivaliokunnan toiminnan ja tuomioistuinten valvonnan suhde c) Perusoikeusnormisto Moderni ja kattava (1995 perusoikeusuudistus) Vapausoikeudet, sosiaaliset ja sivistykselliset, vähemmistöoikeudet, hyvä hallinto, ympäristövastuu Kv. ihmisoikeussopimukset taustalla, mutta osittain menevät pitemmälle d) Tasavallan presidentti Kaventuneet valtaoikeudet Rajoitettu toimikausi (max. 6+6 v.) Ulkopolitiikan johto Sidottu valtioneuvoston myötävaikutukseen (PL 93 ) EU asiat pääosin valtioneuvoston vastuulla (PL 93.2 ) Ei suoraa parlamentaarista vastuuta II Suomi suvereenina EU:n jäsenvaltiona Perustuslain yleinen vähimmäissisältö : 1) Kansanvaltaisen oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen perusteet 2) Yksilön perusoikeudet ja muut yksilön oikeusaseman perusteet 3) Ylimpien valtioelinten asettaminen tai valinta sekä toimivalta ja tehtävät

3) Ylimpien valtioelinten yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteiden määrittely 5) Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan jakoa ja käyttöä koskevat periaatteet 6) Päätösvalta hoidettaessa ulkopolitiikkaa ja muuten suhteita toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin 7) Oikeussääntöjen asettaminen ja niiden keskinäinen suhde sekä pysyvyys (oikeusnormien hierarkia) 8) Ylimpien valtioelinten poliittisen ja oikeudellisen vastuun toteuttaminen 9) Perustuslain muuttamismenettely Suomen valtiosäännön perusperiaatteet: tasavaltainen valtiomuoto Suomen täysivaltaisuus ja osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen valtiosäännön arvoperustana kansansuvereenisuuden periaate edustuksellisen kansanvallan periaate ja eduskunnan asema ylimpänä valtioelimenä oikeusvaltioperiaate ja julkisen toiminnan lainalaisuus valtiollisten tehtävien jako (lainsäädäntövalta, hallitusvalta, tuomiovalta) parlamentarismin periaate tuomioistuinten riippumattomuus valtakunnan alueen jakamattomuus Suomen kansalaisuuden saamisen ja menettämisen perusteet. 1. Suvereenisuus (PL 1 ) ja valtiomuoto Ulkoinen: valtion vapaus päättää suhteistaan muihin valtioihin ja kv. järjestöihin liittymisestä - kansainvälinen oikeus ja Suomen kansainväliset velvoitteet asettavat merkittäviä rajoituksia Suomen toimintavapaudelle eri aloilla, samoin jäsenyys kv. järjestöissä (YK, WTO, EN, EU jne.); edellytys Suomea koskeviin asioihin vaikuttamiselle - jos kv. sopimus rajoittaa täysivaltaisuutta------- supistettu perustuslainsäätämisjärjestys Sisäinen: julkisen vallan käyttö Suomen oikeudenkäyttöpiirissä.- valtion sisällä valtiovalta on korkein oikeudellinen muiden yläpuolella oleva valta

- kyky säätää kaikkien valtion alueella julkista valtaa käyttävien viranomaisten ja muiden toimielinten toimivallasta. Siihen kuuluu myös - valta päättää oikeusjärjestyksen sisällöstä, määrätä valtioelinten toiminnasta ja oikeus käyttää eri tavoin julkista valtaa valtion alueella oleviin ihmisiin ja esineisiin nähden. Ulkoisella suvereenisuudella tarkoitetaan valtion vapautta päättää itsenäisesti suhteistaan toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin. PL 1 3 mom: Suomi on Euroopan unionin jäsen (voimaan 1.3.2012) EU jäsenyydestä päätetty ulkoisen suvereenisuuden puitteissa: rajoittaa täysivaltaisuutta niin kauan kuin Suomi pysyy jäsenenä; Euroopan unionin jäsenenä Suomi käyttää osaa suvereniteetistaan yhdessä muiden täysivaltaisten jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisen yhteistoiminnan hyväksi (PeVL 14/1994 vp). - Euroopan yhteisön tekemät niin sanotut ulkosopimukset sekä niillä aloilla, joilla sillä on yksinomainen toimivalta, ennen muuta kauppapolitiikassa, että aloilla, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden rinnakkaiseen toimivaltaan, rajoittavat Suomen sopimuksentekotoimivaltaa (HE 135/1994 vp, PeVL 14/1994 vp). Valtiomuoto tasavalta: kansanvaltaisuus, vallan kolmijako, yksilön osallistumisoikeus (PL 14.3 ) Jakamaton alue: yhtenäisvaltio Oikeusvaltio: julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin (PL 2.3 ) Ihmisarvon loukkaamattomuus: tulkintavaikutus yksittäisiin perusoikeuksiin Oikeudenmukaisuuden edistäminen: yhdenvertaisuus, sos.oikeudet Yksilön vapaudet ja oikeudet: perusoikeusjärjestelmä keskeinen Suomen oikeusjärjestelmässä Suomi osallistuu kv. yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PL 1.3 ): tulkintavaikutus kv. velvoitteita arvioitaessa (onko rr. PL:n kanssa) Parlamentarismi: valtioneuvoston jäsenen on nautittava eduskunnan luottamusta (PL 3.2 ) (tapaus Jäätteenmäki) 2. Itsehallinto Ahvenanmaa: muuttamiseen vaaditaan perustuslainsäätämisjärjestys ja Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen (PL 75 ): Itsehallintojärjestely perustuu Suomen ja Ruotsin v. 1921 saavuttamaan yhteisymmärrykseen, kansainliitto antoi neuvotteluapua Ahvenanmaan itsehallintolaki ei perustuslaki, koska se ei määritä itseään sellaiseksi: kuitenkin perustuslainsäätämisjärjestys muuttamiseen

Kunnallinen: Suomi jakaantuu kuntiin, joiden tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon (PL 121.1 ), verotusoikeus, lainsäätäjä (edk) säätää yleisperusteet (ala) Alueellinen: PL mahdollistaa, mutta ei vielä käytetty (läänijako) Saamelaiset alkuperäiskansana: kotiseutualueella kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto, josta säädetään lailla (Saamelaiskäräjälaki); rajoitettu päätösvalta kultuuritoiminnan rahoituksesta, oikeus tulla kuulluksi saamelaisten elinoloja koskevissa asioissa Yliopistot: säädetään lailla (PL 123.1 ) Ev.lut kirkko: kirkkolakia koskeva aloiteoikeus kirkolliskokouksella, edk. voi ainoastaan hylätä/hyväksyä (PL 76 ) 3. EU:n jäsenyys EU:n oikeuskäytäntö: Jäsenvaltiot luovuttaneet suvereeniuteen kuuluvaa päätösvaltaa EU:lle, jäsenvaltiot jakavat luovuttamansa suvereniteetin yhteisesti (jaetun suvereniteetin käsite) Yhteisön oikeuden ensisijaisuus ja suora sovellettavuus Päätöksenteko EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa: ylikansallisella tasolla EU:n toimielimissä yhteisesti Jäsenvaltiot eivät luopuneet suvereenista oikeudestaan erota EU:sta eli jäsenvaltioiden viimekätinen suvereenisuus säilyy Yksittäisen jäsenvaltion päätösvalta kaventunut koko ajan EU:n oikeusjärjestelmä on osa Suomen valtiosääntöistä oikeusjärjestystä - EU oikeus vaikuttaa siihen kuinka oikeusjärjestyksemme toimii - acquis communitaire: EU:n voimassaolevat oikeusnormit - HUOM! EUT:n ratkaisut osa acquis communitairea, niillä on välitön oikeusvaikutus ja etusija koko EU:ssa III PERUSOIKEUDET Suomen valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa(pl 1 ): - muodostaa perustuslain keskeisen arvoperustan, ja se tulee ottaa huomioon muita säännöksiä tulkittaessa Ihmisarvo: EOA Dnro 4181/4/09, 28.1.2011, potilaan kohtelu loukkasi ihmisarvoa (Hyvityksenä sairaanhoitopiiri ilmoitti palauttavansa potilaalle hoitomaksut paitsi noin neljän päivän eristysajalta, myös koko noin kuukauden mittaiselta hoitojaksolta, yhteensä noin 500 euroa.) Perustuslaki/kv. ihmisoikeussopimukset/eu:n perusoikeudet 1. Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Perusoikeus: taattu perustuslaissa-pysyvyys

- julkisen vallan turvattava perus ja ihmisoikeudet (PL 22 ) - ylittävät monesti minimitasot (esim. TSS oikeudet) Ihmisoikeus: taattu kv. sopimus-universaalius - määrittävät minimitasoja: perusoikeuksia ei voida rajoittaa niiden alapuolelle - valtion harkintamarginaali (EIS) - valvontamekanismit vain täydentävät kansallista valvontaa: kansallinen valvonta ensisijaista Kiinteä keskinäinen yhteys - monesti sisällöllinen samankaltaisuus - tilapäisten poikkeusten oltava Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia (PL 23 ) - Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta kytketty toisiinsa:pevl/oikeuskansleri/eoa 2. Luokittelu Kansalais- ja poliittiset oikeudet TSS oikeudet Kollektiiviset oikeudet Vähemmistöjen oikeudet I II III IV 3. Suomen perusoikeusjärjestelmä a) Suojatut perusoikeudet Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo (PL 6 syrjintäkielto): sukupuolten tasa-arvo, lasten kohteleminen tasa-arvoisesti yksilöinä Epäsuotuisaan asemaan asettaminen: Tasa-arvovaltuutettu 2.9.2011, TAS 126/2011, hiukset-pituus Syrjintä: ApulOkA 11.01.2010 Dnro OKV/1333/1/2007 työehtosopimus ApulOkA 17.08.2012 Dnro OKV/14/50/2010 syrjivä sopimusehto, yhdenvertaiset oikeussuojakeinot, PL 22 Syrjintäsäännös koskee myös pelkkää erilliskohtelua (segregaatiota). Siten yhtäläistenkin palvelujen tarjoaminen erikseen eri väestöryhmille syrjintäkiellossa mainitun perusteen mukaisesti olisi kiellettyä, jollei sitä voitaisi jonkin hyväksyttävän syyn perusteella pitää määrätyssä tilanteessa oikeutettuna. (HE 309/1993, perusoikeusuudistus)

Syrjintälautakunta 31.1.2006, Dnro. 2732/66/2004, segregaatio, peruskoulu Vain naisille suunnattu rallitarjous (TAS 81/2013, 20.6.2013) KHO:2008:8: Kirkollisasia - Kirkkoherran vaali - Vaalikelpoisuus - Naispappeus - Vakaumus - Tasa-arvo Positiivinen erityiskohtelu: muodollinen - tosiasiallinen tasa-arvo EOA Dnro 208/4/08, 16.6. 2009, uimahallivuorot EOA Dnro 1461/4/10, 25.11.2011, aistivammaisen tulkitsemisapu Vapausoikeudet (PL 7 ): oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto Kuopion HAO 13.01.2011, Diaarinumero 02039/10/6135, puhalluttaminen Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate(pl 8 ): rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate; - rikoksina rangaistavat teot määriteltävä laissa, taannehtivan rikoslain kielto, rikoslain analogisen soveltamisen kielto, rikoksesta seuraavien rangaistusten määritteleminen laissa, tekohetkellä säädettyä ankaramman rangaistuksen käytön kielto Liikkumisvapaus (PL 9 ): maan sisäinen, oikeus valita asuinpaikka, oikeus lähteä maasta, erityissäännökset Suomen kansalaisen ja ulkomaalaisen valtakunnan rajat ylittävästä liikkumisesta Yksityiselämän suoja (PL 10 ): yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan sekä henkilötietojen suoja, kotirauha ja luottamuksellisen viestin salaisuus EOA 8.8.2011,Dnro 3695/4/09: ulkomaalaisvalvonta, kotirauha Uskonnon ja omantunnon vapaus (PL 11 ): uskonnon ja omantunnon vapaus, säännöksen, oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus, oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan sekä vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen omantuntonsa vastaisesti OkA 17.01.2012, Dnro OKV/1361/1/200, käräjähartaustilaisuudet Apul.EOA 5.8.2013, Dnro 2488/4/13, suvivirsi koulun kevätjuhlissa Sananvapaus ja julkisuus (PL 12 ): oikeus lähettää ja vastaanottaa tietoa, sanoa mielipiteensä vapaasti, ennakkoesteiden kielto, lakivaraus(tarkemmat säännökset sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla), sekä rajoituslauseke (lailla voidaan säätää lasten suojelemiseksi välttämättömiä kuvaohjelmia koskevia rajoituksia), julkisuusperiaate: viranomaisten hallussa olevien tallenteiden julkisuus, jokaisella oikeus saada tieto julkisesta tallenteesta, rajoituslauseke (tallennejulkisuuden rajoituksista voidaan säätää vain välttämättömistä syistä erikseen lailla)

EOA 11.8.2011, Dnro 2140/4/10, VTT, tutkijan sananvapaus KHO 2007:50, 13.7.2007/1843, asianosaisjulkisuus, UVI, maatietoasiakirjat KHO:2007:49, 12.7.2007/1831, asianosaisjulkisuus, SUPO, oikmuk.oik.käynti Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (PL 20.2 ): oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja yhdistyksen toimintaan, myös ammatillinen yhdistymisvapaus. Lakivarauksen (tarkempia säännöksiä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla) Apul.EOA 18.11.2010, Dnro 4267/4/08, kokoontumisvapaus YK:n ihmisoikeuskomitea (KP -sopimus): Kivenmaa v. Suomi, 1994, mielenosoitus, lupa EIT 26.11.2013 (asia 37553/05, Kudreviius ym. v. Liettua): ellei kyseessä ole puuttuminen väkivaltaan tai demokratian periaatteiden hylkäämiseen yllyttämiseen, puuttuminen kokoontumis tai ilmaisuvapauteen on karhunpalvelus (disservice) demokratialle ja saattaa usein jopa vaarantaa sen. Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (PL 17 ): suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä, jokaisen oikeus käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, julkiseen valtaan kohdistuva velvollisuus huolehtia suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan, turvataan saamelaisten asema alkuperäiskansana sekä saamelaisten, romanien ja muiden suomalaisen yhteiskunnan vähemmistöryhmien yhteisöllinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, sääntelyvaraus (saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla), viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Vaali- ja osallistumisoikeudet (PL 14 ): kahdeksantoista vuotta täyttäneen henkilön oikeus äänestää valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa sekä kansanäänestyksissä, julkisen vallan tehtävänä edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon Omaisuuden suoja (PL 15 ): yleislauseke sekä pakkolunastuslauseke, joka sitoo pakkolunastuksen lailla säätämiseen sekä yleisen tarpeen ja täyden korvauksen vaatimuksiin KKO 2004, rakennussuojelu Taloudelliset- ja sosiaaliset oikeudet (PL 18, 19 ): jokaisen oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla, julkisen vallan velvollisuus huolehtia työvoiman suojelusta ja työllisyyden edistämisestä, työn

turvaamiseen jokaiselle pyrittävä. Lisäksi pykälä sisältää sääntelyvarauksen, jonka mukaan oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla, sekä kiellon erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä (3 mom.). Jokaisen oikeus ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, oikeus perustoimeentulon turvaan sekä oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, julkisen vallan velvollisuus tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu sekä edistää jokaisen oikeutta asuntoon Sivistykselliset oikeudet (PL 16, 17.2 ): maksuton perusopetus, muun opetuksen yhtäläinen saatavuus sekä tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus Ympäristö (PL 20 ): kaikille kuuluva ympäristöön kohdistuva vastuu, julkisen vallan velvollisuus pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon -Ympäristön säilyminen elinkelpoisena on edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle (HE 309/1993 vp.) - luonteeltaan lähinnä julistuksenomainen (HE 309/1993 vp.) - ei voi sellaisenaan toimia esimerkiksi yksilön rikosoikeudellisen vastuun perustana vaan toteutuu muun lainsäädännön tuella ja välityksellä (HE 309/1993 vp.) - voidaan ymmärtää joko luonnon itseisarvosta lähteviksi tai ilmaukseksi kaikille ihmisille jakamattomasti kuuluvasta oikeudesta (HE 309/1993 vp.) - oikeuden subjekteina voidaan pitää myös tulevia ihmissukupolvia (HE 309/1993 vp.) - tulkintavaikutus: PeVl tuomioistuimet - Huom! ei lakivarausta suora soveltaminen Perustuslain 15 :n omaisuudensuojasäännösten ja perustuslain 20 :n välinen suhde (PeVL 32/2010 vp - HE 273/2009 vp): - saman perusoikeussäännöstön osina niillä kummallakin voi olla vaikutusta toistensa tulkintoihin sen kaltaisessa yhteydessä, jossa pyritään ihmisen ja ympäristön välistä tasapainoa kestävästi edistäviin lainsäädäntöratkaisuihin - ei perusta yksilöittäin todennettavissa olevia velvoitteita - ei ole erillinen peruste kohdistaa maanomistajiin erityisesti ulottuvia sietämisvelvoitteita Oikeusturva (PL 21 ): jokaisen oikeus saada asiansa käsitellyksi ja ratkaistuksi tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman

b) Suojan ala lainkäyttöelimen käsiteltäväksi, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeiden turvaaminen lailla Jokaiselle Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevalle ihmiselle Kulttuuriset oikeudet myös muille ryhmille (PL 17.3 ) Valtiolliset poliittiset oikeudet vain Suomen kansalaisilla Kunnallinen äänioikeus: jokainen Suomessa vakituisesti asuva Vaikutusmahdollisuuksia edistettävä myös ulkomaalaisten osalta (PL 2.2, 14.3 ) Suvereeni valtio päättää itse kansalaisuudesta, maahantulosta sekä oleskeluoikeudesta (Geneven pakolaissopimus luo velvoitteita PL 9.4 ), EIS:n perhe-elämän suoja Kansalaisuus (PL 5 ) EU-kansalaisuus c) Oikeushenkilön perusoikeussuoja Välillinen suoja taustalla olevien luonnollisten henkilöiden oikeuksien turvaamisen kautta (esim. kokoontumisvapaus-omaisuudensuoja) PeVL: perusoikeussuojan taso voi riippua oikeushenkilön suuruudesta (pörssiyhtiöillä heikompi kuin esim. Ky:llä) EIS suojaa myös oikeushenkilöiden omaisuutta d) Sotilaat ja virkamiehet Sotilaat: PL 9.2 rajoitus maasta lähtemiseen, PL 127 maanpuolustusvelvollisuus Virkamies: salassapitovelvollisuus rajoittaa sananvapautta, ydintehtävästä ei voi kieltäytyä vakaumukseen vedoten e) Vangit Vapaudenmenetys, kirje- ja puhelinsalaisuuden rajoittaminen (ei yksinomaan hallinnollisessa menettelyssä) f) Sukupuoli Neutraalius Aktiivinen tasa-arvon edistäminen (PL 6.4 ja 22 ): positiivinen erityiskohtelu sallittu syrjintäkiellosta huolimatta g) Ajallinen kesto Syntynyt elävä yksilö Oikeus elämään (PL 7.1 ) ei estä abortin hyväksymistä Ihmisarvon loukkaaminen: rajoittaa sikiöillä tehtäviä kokeita Päättyy kuolemaan: ihmisarvo-vainajien kohtelu h) Kohdentuminen

Julkinen valta Toiminta josta viranomaiset ovat vastuussa Positiivinen toimintavelvollisuus i) Yksityisten väliset suhteet Horisontaalivaikutus mahdollinen: Perusoikeuksien loukkaamisen rangaistavuus Julkisen vallan velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen (PL 22 ) j) Perus- ja ihmisoikeusloukkauksen hyvittäminen riittävä syy-yhteys aiheutuneen vahingon ja loukkauksen välillä vahingonkorvausta tai hyvitystä voidaan maksaa perusja ihmisoikeusloukkauksen perusteella myös ilman kansallisen lainsäädännön nimenomaista tukea (KKO 2008:10, 2011:38 ja 2012:81, EOA 22.8.2013, Dnro 2803/4/12) 4. Perusoikeuksien rajoittaminen PL:ssa ei säädetty yleistä PO rajoitussäännöstä: valtiosääntökäytäntö, IO sop. rajoitusperusteet Perusoikeussäännöksessä turvatun oikeuden rajoittaminen tavallisella lailla: rajoitusluseke (PO säännöksessä)/yleinen rajoitusedellytys Vain ehdottomiksi säädetyistä perusoikeuksista ei voida poiketa: kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto, taannehtivan rikoslain kielto a) Rajoittamisen yleiset edellytykset PeVL:n käytännön ja oikeuskirjallisuuden keskeiset yleiset rajoitusedellytykset: - Lailla säätäminen; eduskunnan säätämä laki, delegointikielto, tiukempi kuin IO sop. lakivaatimus Helsingin HAO 26.08.2005, Dnro. 06657/04/1301, yo -kirjoitukset, /KHO 5.3.2007, 2007:17 - Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuus; rajoituksen olennaisen sisällön tulee ilmetä suoraan lain säännöksistä, samoin laajuus ja täsmälliset edellytykset - Rajoitusperusteen hyväksyttävyys; painava yhteiskunnallinen tarve, PeVL- IO sop. hyväksytyt rajoitusperusteet (kuit. huom.ot. PO

b) Rajoituslauseke tiukemmat vaatimukset), sidottu tyhjentävään luetteloon, jos sellainen on PL PO säännöksessä - Ydinalueen koskemattomuus; tapauskohtainen tulkinta (esim. ennakkosensuuri loukkaisi sananvapauden ydinaluetta). Ydin - reunaalue (mainonnan rajoitukset poliittisluonteinen viestintä) - Suhteellisuus; välttämätön hyväksyttävän tarkoitusperän saavuttamiseksi, ei voida saavuttaa vähemmällä PO rajoituksella, yhtk. intr. painavuus suhteessa raj. oik.hyvään, tapauskohtaista punnintaa - Oikeusturva; riittävät oikeusturvajärjestelyt, muutoksenhakumahdollisuus, kuuleminen - IO velvoitteiden noudattaminen; oltava aina sopusoinnussa IO velvoitteiden kanssa Perusoikeussäännöksessä säädetty tyhjentävästi niistä rajoituksista, joita perusoikeuteen voidaan tehdä tavallisella lailla (esim. PL 12 :n sananvapausrajoitukset) c) Sääntelyvaraus Perusoikeussäännöksessä lainsäätäjälle annettu mahdollisuus säännellä kyseisen perusoikeuden käyttämisestä tavallisella lailla (esim. PL 13.ssä säädetty mahdollisuus antaa lailla tarkempia säännöksiä kok.- ja yhd. vapauden käyttämisestä) 5. Tilapäiset poikkeukset perusoikeuksiin Lailla säädetty tilapäinen poikkeus, joka välttämätön poikkeusoloissa (PL 23 ): aseellinen hyökkäys tai vast.poikkeusolot, nykyään delegointi mahdollista, asetusteitse mahdollista poiketa Kansakuntaa uhkaava Oltava kv. velvoitteiden mukaisia: esim. kidutus, julma ja epäinhimillinen tai halventava kohtelu sekä syrjintä ei sallittu missään olosuhteissa Välttämättömyys, tilapäisyys, lailla säätäminen/asetus 6. Perusoikeuspoikkeus Poikkeuslaki: pidemmälle menevä poikkeus, kuin on mahdollista säätää tavallisella lailla rajoituslausekkeen tai edellytyksen avulla Ei edellytä poikkeusoloja Perustuslainsäätämisjärjestys, ei muutosta PL:n PO tekstiä Ennen v. 2000 uutta perustuslakia n. 1000 poikkeusta

7. Lakivaraukset V. 2000 perustuslakijärjestelmässä rajattu poikkeus (PL 73 ): rajoitetaan perusoikeuspoikkeuksen käyttöä Lähtökohta tavallisen lakiehdotuksen muuttaminen vastaamaan perusoikeuksia niin, ettei poikkeusta tarvita Ei voida poiketa kv. IO velvoitteista Perusoikeussäännökseen sisältyvä lauseke, jonka nojalla säännöksessä turvatun perusoikeuden rajoittaminen tai käytön sääntely nimenomaisesti mahdollista vain lailla Oikeudellinen merkitys: - kvalifioidut: tarkoituksen/olosuhteen rajaus, välttämättömyys (esim. PL 12, kuvaohjelmat), täytettävä PO yleiset rajoitusedellytykset - Yleisten rajoitusedellytysten puitteissa voidaan lailla rajoittaa perusoikeuksia, joista puuttuu kvalifioitu lakivaraus - Sääntelyvaraus: Valtuuttaa tai velvoittaa lainsäätäjän antamaan lailla tarkempia säännöksiä PO säännöksessä turvatun PO:n käytöstä (esim. PL 13.3 ) a) lain alaan pidättäminen b) lainsäätäjän toimivallan rajaaminen c) valtuutus tai toimeksianto lainsäätäjälle 8. Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta Suomessa a) Ennakollinen valvonta Lain säätämisvaihe: - lainvalmistelu; PO:t ohjaavat - OkA ja EOA voivat puuttua lakiehdotukseen valtioneuvostossa, jos pitävät sitä PL vastaisena - Eduskuntakäsittely; PeVL polttopisteessä, siirrytty säätämismenettelykeskeisyydestä(poikkeuslakikäytäntö) aineellisen PO suojan valvontaan, eduskunnan puhemiehellä oikeus olla ottamatta asiaa käsittelyyn tai lakiehdotusta äänestykseen, jos katsoo sen PL vastaiseksi (jos edk. ei hyv. puhemiehen ratk., asia PeVL käsittelyyn, jonka kanta sitova), PeVL:n ratkaisujen sitovuudesta ei muuta säännöstä - Eduskuntakäsittelyn jälkeen; Presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta, palautuu edk. käsittelyyn, jos edk. edelleen kannattaa, tulee voimaan. b) Jälkikäteisvalvonta

Tuomioistuimet ja viranomaiset: - Aiemmin HM 92.2 :n tulkittiin kieltävän tuomioistuimilta lakien perustuslainmukaisuuden tutkimisen: vain lakia alemmantasoiset säädökset; perusoikeuksilla heikko tulkintavaikutus - Tulkintavaikutus; kyky vaikuttaa muiden oikeussäännösten tulkintaan - Perusoikeusmyönteinen laintulkinta - Suora soveltaminen; jos tulkinnan kautta ei sopusointua PO:n kanssa, yksilö voi vedota suoraan PO:iin, perusoikeusuudistuksen tarkoitus lisätä suoraa soveltamista - Etusija PO:lle PL 106 :n nojalla PL 106 : a) Yksittäinen ratkaisutilanne, ei yleinen lakien PL valvonta b) Kaikki TI:t, ei hallintovirom. c) Ilmeinen ristiriita d) Poikkeuslaki ulkopuolella, niiltä osin kuin tarkoitettu poiketa PL 107 : asetus tai muu lakia alemmanasteinen a) TI:t ja hallintovirom. b) Ei ilmeisyyden vaatimusta c) Soveltamatta jättäminen yksittäistapauksessa 9. Perus- ja ihmisoikeuksien kansainvälinen valvonta EIS KP sopimus YK:n lapsen oikeuksien sopimus YK:n naisten oikeuksien sopimus YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus (Suomi ei vielä ratifioinut) YK:n rotusyrjintäsopimus YK:n ja EN:n kidutuksen vastaiset sopimukset EU:n sosiaalinen peruskirja Haagin lapsikaappaussopimus EN:n alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja EN:n kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus ILO:n sopimukset EU:n perus- ja ihmisoikeuksien valvontajärjestelmä

Valvontamekanismit Yksilövalitus Järjestöjen valitus (EU:n sos.pk) Raportointi Kohdekäynnit Kansalaisjärjestöjen kuuleminen Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvontajärjestelmä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: valta päättää oikeudellisesti sitovalla tavalla onko EIS:sta loukattu valituksen aiheena olevassa tapauksessa Loukkaustapauksessa yleensä vahingonkorvaus EN:n ministerikomitea: EIT:n tuomioiden täytäntöönpanon valvonta Yksilövalitus Valtiovalitus Neuvoa-antavat mielipiteet Raportointi Yksilövalitus EIT:lle Tiukat tutkittavaksi ottamisen edellytykset: jos eivät täyty ei oteta tutkittavaksi Oikeusapu Saa valittaa äidinkielellään Ei korvausvelvollisuutta vastaajavaltion oikeudenkäyntikuluista Ei neljäs valitusaste Tutkittavaksi ottamisen edellytykset: Valittajan oltava sopimusloukkauksen uhri Kotimaisten oikeussuojakeinojen loppuun käyttäminen Kuuden kuukauden sääntö Ei uudelleen tutkimista Valituksen koskettava sopimuksessa turvattua oikeutta Valituslomakkeen täyttäminen Valittajan passiivisuus voi johtaa valituksen hylkäämiseen Vainajan oikeudenomistajat voivat valittaa tai jatkaa valitusta hänen puolestaan

EIT:n ratkaisu: Sitoo valituksen osapuolia Velvoittaa valtion korvaamaan aiheutuneen vahingon ja oikeudenkäyntikulut, jos toteaa sopimusta loukatun Suomessa tulkintavaikutus (KKO) Ei kumoa kotimaista viranomaispäätöstä Purkuperuste? KKO 2009:80 (erittäin merkittävä linjaratkaisu): Jos io. sop. vastaisesta lain soveltamisesta johtuvat seuraukset estettävissä painava peruste tuomionpurkuun; tuomion jälkeinen kv. oikeuskäytäntö voi osoittaa tuomion virheelliseksi myös yleisesti eikä vain kv. tasolla annettu kyseistä tuomiota nimenomaisesti koskeva ratkaisu. - Sen valossa mitä purkuhetkellä tiedetään; ratkaisijalla ei tietoa tuomion perusteeksi otettavasta tulkinta-aineistosta 10. EU:n perus- ja ihmisoikeudet Perusoikeusulottuvuus kehittyi EUT:n tuomioistuinkäytännön kautta: yleiset oikeusperiaatteet EU oikeus lähtökohta: välitön oikeusvaikutus ja etusija Jäsenvaltioiden yhteinen valtiosääntöperinne ja kv. ihmisoikeusvelvoitteet: EUT käyttää perusoikeusulottuvuuden kehittämisessä EUT viittaa EIS:een EU:n perusoikeudet sitovat toimielimiä ja jäsenvaltioita, kun ne panevat täytäntöön EU oikeutta Aluksi: neljä perusvapautta: tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus EUT:llä yksinomainen valta julistaa EU-oikeuden normi tai toimielimen päätös pätemättömäksi EUT:n toimivalta rajoittuu EU:n toimivallan piiriin kuuluviin asioihin EIS:n ja EU:n perusoikeussuoja aineellisesti lähellä toisiaan Perustamissopimuksiin vähitellen Maastrichtin sopimuksesta alkaen EU:n perusoikeusasiakirja: Lissabonin sopimus teki siitä oikeudellisesti velvoittavan Oikeudellinen valvonta EU:ssa Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) päävastuussa Sidottu EU oikeuden soveltamisalaan Yksinomaan Unionin oikeuden kannalta Yksinomainen tuomiovalta Italian ja Saksan valtiosääntötuomioistuimet vastahangassa 1970 ja 1980 -luvuilla Toimielinten ja jäsenvaltioiden toiminnan lainmukaisuus

Varsinaisessa tuomioistuinmenettelyssä ei erityissuojamekanismeja perus- ja ihmisoikeuksien valvontaan Kumoamiskanne (jäsenvaltio, neuvosto tai komissio) Luonnollinen henkilö, jota EU:n toimielimen säädös koskee voi nostaa kumoamiskanteen, myös korvausvaatimus Ennakkoratkaisumenettely, kansallinen TI pyytää; alioikeuksilla oikeus, korkeimmilla velvollisuus Komissio ja jäsenvaltio voi nostaa kanteen jäsenvelvoitteen laiminlyömisestä EU perussopimus 7 art.: jäsenvaltio rikkoo vakavasti ihmisoikeuksia, jäsenoikeuksien väliaikainen pidättäminen, kehitettiin Itävallassa 1990 -luvulla tapahtuneen kehityksen seurauksena (Haiderin vapauspuolueesta hallituspuolue), Ahtisaaren arviointityöryhmän toimintaan kehitetty menettely pohjana EU: kansallisen TI:n velvollisuus - Suojattava viran puolesta yksilön EU oikeuteen perustuvaa oikeutta - EU oikeus itsenäisenä oikeusnormina lainkäyttöratkaisun perustana ei vain kansallisen normin tulkintaa saattaa johtaa ristiriidassa olevan kansallisen normin sivuuttamiseen - Direktiivillä tavoiteltavan tuloksen saavuttaminen ohjaa tulkintaa (sanamuoto-tarkoitus) - Jos kansallisella lainsäädännöllä toimeenpannaan direktiivi oletetaan kansallisen lainsäätäjän tarkoittaneen täyttää kaikki direktiivissä sille asetetut velvoitteet - Kansallisen lainsäädännön sanamuodosta voidaan poiketa direktiivillä tavoiteltavan tuloksen saavuttamiseksi EU:n liittyminen EIS:een EUT:n ja EIT:n suhde: - tällä hetkellä näyttää siltä, että EIS:ssa turvattujen oikeuksien osalta EIT:llä tulee olemaan viimekätinen valta auktoritatiiviseen ratkaisuun - EU:n perusoikeudet osin eriävät: niissä EUT, jos ylittävät EIS:n minimitason, tai ei ole turvattu EIS:ssa EU ja muu maailma - Kadi -asia, 2008 (C-402/05 P ja C-415/05 P) : EU turvaa perus- ja ihmisoikeudet - Kyse oli YK:n TN:n terrorismin vastaisista toimenpiteistä: Al Qaidan rahoittamisesta epäillyn henkilön varojen jäädyttäminen, omistusoikeus

- Ensisijaista EU oikeus, YK väistyy, jos EU:n turvaamia perus- ja ihmisoikeusminimejä ei täytetä: sitä, että yhteisöjen tuomioistuin valvoo kaikkien yhteisön toimien pätevyyttä perusoikeuksien kannalta, on pidettävä oikeusyhteisössä sellaisen perustuslaillisen takeen ilmaisuna, joka johtuu EY:n perustamissopimuksesta itsenäisenä oikeudellisena järjestelmänä ja jota kansainvälisellä sopimuksella ei voida loukata. - EU -tuomioistuin kumosi pakotteiden toimeenpanemiseksi annetun EU asetuksen. Riidanalainen asetus annettiin, niiltä osin kuin se koskee Kadia, tarjoamatta hänelle mitään takeita siitä, että hän olisi voinut esittää asiansa toimivaltaisille viranomaisille, tilanteessa, jossa on katsottava, että hänen omistusoikeuksiaan rajoitettiin huomattavalla tavalla. Kadin omistusoikeutta rajoitettiin perusteettomasti, koska riidanalaisessa asetuksessa säädettiin häntä koskevista rajoittavista toimenpiteistä merkitsemällä hänet riidanalaisen asetuksen liitteessä I olevaan luetteloon. 11. Kontekstuaalinen valtiosääntöpluralismi Etsitään oikeudelliseen ongelmaan kansallisten perusoikeussäännösten, unioniperusoikeuksien ja kv. ihmisoikeussopimusten normikokonaisuuden pohjalta mahdollisimman koherentti ja perusoikeusmyönteisin ratkaisu IV EDUSKUNTA YLIMPÄNÄ VALTIOELIMENÄ Pl 2.1 : valtiovalta kuuluu kansalle, jota eduskunta edustaa PL 3.1 : eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa Kompetenssi kompetenssi eduskunnalla Eduskunta päättää valtiontaloudesta PL 83 ja 86 : valtion vuotuisesta talousarviosta ja lisätalousarviosta päättäminen Verolait, valtion lainanotto, valtiontakaukset ja takuut Valtion taloudenhoidon valvonta, talousarvion noudattaminen: valtiontilintarkastajien välityksellä PL 3.2 : Parlamentarismi: valtioneuvoston jäsenen tulee nauttia eduskunnan luottamusta PL 61 : valtioneuvoston muodostaminen PL 8 luku: kv. päätöksentekoon ja EU päätösten kansallinen valmistelu Kv. velvoitteet ja EU jäsenyys: edk:n asema heikentynyt a) Eduskunnan kokoonpano, toimikausi ja valinta Yksikamarinen, 4 v. toimikausi(vahvistettu vaalien tulos-seuraavan edk:n valinta), 200 kansanedustajaa, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus PL 26 : ennenaikaiset eduskuntavaalit - presidentti voi määrätä, jos pääministeri tehnyt perustellun aloitteen, ja presidentti on kuullut eduskuntaryhmiä, ja eduskunta on koolla - poikkeuksellista, esim. ei saada muodostettua toimivaa hallitusta

vaalit: ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet tai valitsijayhdistykset (sata saman vaalipiirin äänioikeutettua) PL 27.1 vaalikelpoisuus: jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen - poikkeus: sotilasvirassa olevat, oikeuskansleri, EOA, KKO:n ja KHO:n jäsenet, valtakunnansyyttäjä - jos kansaned. Valitaan kesken vaalikauden johonkin näistä tai tasavallan presidentiksi, edustajantoimi lakkaa nimitys/valintapäivästä - tilalle varamies Vaalit: välittömät, suhteelliset, salaiset - d Hondtin järjestelmä; vertailuluku - PL 25.2 vaalipiirijako (12-18); alueellinen edustavuus poikkeus Ahvenanmaa: yksi kans.ed. PL 14.1 äänioikeus: 18 v. Suomen kansalainen b) Kansanedustajan asema PL 28 edustajantoimen keskeytyminen: EP:n jäsenyys, asevelvollisuus - keskeytyy siksi aikaa kun em. toimi/palvelus kestää - tilalle varaedustaja - vapautus pyynnöstä; oltava hyväksyttävä syy (äitiysloma, opintovapaa) erottaminen: olennainen ja toistuva edustajantoimen laiminlyönti - edk hankkii PeVL:n kannanoton, sen jälkeen määräaik. tai kokonaan erottaminen - 2/3 annetuista äänistä Myös: valituksi tulon jälkeen lainvoimaisella tuomiolla tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen/vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen - tehty kerran (Kauko Juhantalon pankkikoplaus), valittiin seuraavissa vaaleissa uudelleen Parlamentaarinen immuniteetti: - ei saa estää hoitamasta edustajantointa - ei saa asettaa syytteeseen/riistää vapautta valtiopäivillä lausuttujen mielipiteiden johdosta/asian käsittelyssä noudattaman menettelyn johdosta - ellei edk 5/6 enemmistöllä suostu - pidättämisestä/vangitsemisesta ilmoitettava heti edk:n puhemiehelle - laillisesti syytteeseen asetettu kans.ed. tuomitaan kuten muutkin - edk. suostumus pidättämiseen/vangitsemiseen ennen oikeudenkäyntiä, jos ei painavista syistä epäillä rikoksesta, jonka minimirang. 6 kk vankeutta PL 29 : velvollisuus oikeuden ja totuuden noudattamiseen toimessaan - PL:n noudattamisvelvollisuus Imperatiivisen mandaatin kielto: ei sidottu valitsijoiden/äänestäjien mielipiteeseen - johdettu PL 29 :stä; muut määräykset eivät sido - ryhmä/puoluekuri; tosiasiallinen velvollisuus osallistua edk:n päätöksentekoon kuten puolueen edk ryhmässä päätetty - voidaan erottaa edk. ryhmästä PL 31 puhevapaus ja esiintyminen: vapaa puheoikeus, mutta esiinnyttävä vakaasti ja arvokkaasti - ei saa loukata toista henkilöä - puhemies voi huomauttaa tai kieltää jatkamasta puhetta - toistuva rikkominen; edk. voi antaa varoituksen/pidättää max. 2 vkoksi edk:n istuntoon osallistumisesta PL 32 kansanedustajan esteellisyys: esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon häntä henkilökohtaisesti koskevassa asiassa

- voi osallistua keskusteluun täysistunnossa - valiokunnassa ei voi osallistua virkatointensa tarkastamista koskevaan käsittelyyn - sidonnaisuudet; ilmoitusvelvollisuus vaalirahoituksesta c) Toimielimet Täysistunto: kans.ed. kokous ennalta ilmoitettuna aikana tiettyjen asioiden käsittelemiseksi ja päättämiseksi - päätösvaltaisuudelle ei vähimmäisrajaa - PL 42.3 : puhemies ei saa osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon Puhemies: kutsuu koolle täysistunnot, esittelee asiat, johtaa keskusteluja,, valvoo PL:n noudattamista asioiden käsittelyssä (PL 42 ) - edk. valitsee keskuudestaan vaalikaudeksi kerrallaan - otettava asia käsittelyyn/tehty ehdotus äänestykseen; jos katsoo PL:n, lakien tai edk:n jo tekemän päätöksen vastaiseksi, voi kieltäytyä, ilmoitettava syy, jos edk. ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään PeVL:n käsittelyyn, ratkaistava viipymättä, oikeudellisesti sitova ja lopullinen - Puhemiesneuvosto: edk:n puhemies, varapuhemiehet, valiokuntien PJ:t; antaa ohjeita edk. työn järjestämiseksi; päättää asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavasta menettelystä - Päättää kyselytuntien ja ajankohtaiskeskustelujen järjestämisestä sekä EU:ta koskevan asian ottamisesta käsiteltäväksi täysistunnossa - Antaa pysyväisohjeita valiokuntien toiminnasta - Valiokunnat: valmistelevat täysistunnossa käsiteltävät asiat (väh. 17 jäs) - PL 35.1 pysyvät valiokunnat: Suuri valiokunta (25), PeVL, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta; Päätösvaltaisuus: 2/3 läsnä - EOA ja 2 apul. EOA: edk. valitsee neljän vuoden toimikaudeksi; tulee olla eteviä laintuntijoita; valvovat TI, vir.om, ja muut julk. teht. Hoit. Noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa d) Toiminta Valtiopäivät: vaalikauden ajan, eduskunta itse päättää milloin kokoontuu (PL 24 ) Jatkuvuusperiaate: asia voi olla vireillä vaalikauden ilman uutta vireillepanoa, raukeaa eduskuntavaaliin (ei koske lepäämään jättämistä lain PL säätämisjärj., ja kv. asiat) Asian vireille tulo: PL tai edk. työjärj. (PL 39 ) - Vireillepanija VN; HE, tiedonannot, selonteot, ilmoitukset, vuosikertomukset - Vireillepanija kans.ed.; lakialoite, talousarvioaloite, toimenpidealoite, välikysymys (20 kans.ed.)/tiedonanto, kysymykset ministereille, keskustelut Valmistelupakko (PL 40 ): valiokuntakäsittely ennen lopullista päätöstä (ei vaaleissa) Lakiehdotukset: 2 täysistuntokäsittelyä (PL 41.1), paitsi lepäämään jätetty PL järjestyksessä säädettävä (1 käsittely) Muut asiat: 1 käsittely Tietojensaantioikeus (PL 47 ): asioiden käsittelyä varten tarvittavat VN:lta, valiokunta tarvitsemansa tai selvitys, kans.ed. vir.omaiselta edutsjantoimen hoitamista varten tarpeelliset (ei sal./valmisteltavaa budj. koskevat) Istunnot: julkisia (ei valiokunnat), pöytäkirjat julkaistaan Läsnäolo-oikeus: kans.edjat, ministerit, EOA, Oka (heitä koskevat kertomukset/heidän aloitteesta vireille tulleet asiat), TP kun julistaa VP:t avatuiksi tai päättyneeksi Päätöksenteko: annettujen äänten enemmistö, ellei toisin säädetä, jos tasan, arvotaan Määräenemmistö:

- edustajantoimesta erottaminen/lakkaaminen (2/3) - eduskunnan suostumus kans.ed. syytteeseen asettamiselle tai vapauden riisto VP lausumien/menettelyn johdosta (5/6) - EOA:n vapauttaminen tehtävistään kesken toimikauden (2/3) - Ahv. Itsehallintolaki; PL järjestys - Kv. velvoitteen hyväksyminen, joka koskee PL:ia tai valtakunnan alueen muuttamista (2/3) - Em. velv.voimaan saattaminen (2/3) - Syytteen nostaminen TP:iä vastaan (3/4), maan/valtiopetos, rikos ihmisyyttä vastaan e) Lain säätäminen Valmistelu: ministeriöt (komitea, työryhmä), Käsittely: eduskunnan valiokunnat HE: oltava säätämisjärjestysperustelut Valiokunta voi pyytää PeVL:n lausuntoa Valiokunnan mietinnön jälkeen edk. käsittelyyn - 1. käsittely: keskustelu, päätetään sisällöstä ja säätämisjärjestyksestä, voimaantulosta - 2. käsittely(väh. 3 päivää väliä 1. käsittelyyn): hylkääminen/hyväksyminen Vahvistamatta jäänyt laki (PL 78 ): palautuu eduskuntaan, viipymättä käsiteltäväksi, yksi käsittely Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle (PL 124 ): - vain lailla tai lain nojalla - ei saa vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa, hyvän hallinnon vaatimuksia - Delegointikielto: merkittävää julkisen vallan käyttöä voidaan antaa vain viranomaiselle Keikkalääkäri: Kuopion HAO 16.6.2010; Diaarinumero 00678/10/6202; KHO 2012:63, 10.8.2012 Yksityinen pysäköinninvalvonta: PeVL 57/2010 vp HE 223/2010 vp, 18.2.2011: julkisen vallan käyttöä, PeVL 23/2013 vp HE 79/2012 vp, 17.10.2013: sopimusvapaus, yksityisoikeudellinen sopimus, seuraamuksista voidaan sopia, KKO 2011:43, 9.5.2011: tulkitsi yksityisen pysäköimismaksun perustuvan yksityisoikeudelliseen sopimukseen Helsingin HaO 31.8.2012 12/0756/5: nykyinen pysäköinnin valvontaa koskeva laki (727/2011) ei oikeuta yksityisessä pysäköinnin valvonnassa määräämään valvontamaksuja. V PUOLUEJÄRJESTELMÄ Rekisteröidyillä puolueilla oikeus asettaa ehdokkaita vaaleissa Puolueiden ryhmäkuri eduskunnassa/kunnanvaltuustoissa Monipuoluejärjestelmä Vakiintunut Puoluetuki Virkapaketit VI VALTIONEUVOSTO JA TASAVALLAN PRESIDENTTI a) Valtioneuvosto Hallitusvaltaa käyttävät TP ja VN (PL 3.1 ) Pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä (PL 60 ) - rehellisiä, taitavaksi tunnettuja, Suomen kansalaisia

- ei saa hoitaa julkista virkaa tms. tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista/vaarantaa luottamusta VN jäsenenä (PL 63 ) VN:n muodostaminen (PL 60 ) - edk. valitsee pääministerin, joka valitsee ministerit - TP nimittää edk:n valitseman hlö:n pääministeriksi - TP sidottu pääministerin ehdotukseen muista ministereistä Muodostaminen: - edk. ryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja VN:n kokoonpanosta - edk. ryhmät/puolueet sopivat hallitusneuvottelujen vetäjästä ja niiden etenemisestä - neuvottelujen tuloksena pääministeriehdokas, TP antaa edk:lle tiedon - Presidentti sidottu neuvottelujen tulokseen: asema voi korostua epäselvässä tilanteessa - Edk. äänestää pääministeriehdokkaasta: jos yli puolet annetuista äänistä, valitaan; jos ei, uudet neuvottelut - Jos uusi ehdokas ei saa yli ½ annetuista äänistä, avoin äänestys edk:ssa, jossa valitaan eniten ääniä saanut (pääministerin vaali) - Edk:n oltava aina koolla kun VN nimitetään tai VN:n kokoonpano merkittävästi muuttuu - VN:n nimityksen jälkeen annettava ohjelma tiedoksi tiedonantona edk:lle - Tied.annon edk. käsittelyn päätteeksi äänestys VN:n tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta (PL 44.2 ) - Ministeriltä selvitys elinkeinotoiminnasta, omistuksista, muusta merkittävästä varallisuudesta sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä VN:n jäsenenä toimimiselle (PL 63 ) Eron myöntäminen VN:n jäsenelle: - PM:n aloite; TP ei sidottu PM:N aloitteeseen - Eronpyyntö; TP sidottu - Ilman pyyntöä; VN tai ministeri ei nauti edk. luottamusta; TP:n myönnettävä ero pyynnöstä riippumatta Tehtävät: - hallitusvallan käyttö - yleistoimivalta - lainsäädäntövalmistelun johtaminen, budjetti, yhteiskuntapolitiikka - EU asioiden valmistelu ja päättäminen - Nimeää Suomen ehdokkaat korkeisiin EU/kv. virkoihin - Suomen edustautuminen EU huippukokouksissa - Asetuksenantovalta, virkanimitysvalta, TP:n päätösten täytäntöönpanovalta - PM johtaa ja valmistelee VN:n toimintaa - Ministerit ministeriöiden päällikköjä Päätöksenteko: - Yleisistunto (väh. 5 ministeriä); merkittävät asiat - ministeriötaso; muut asiat - valmistelupakko; ministeriö, ministerivaliokunnat, iltakoulu (myös Oka ja hall.p. edk.ryhm.pj:t) Ministerivastuu: jokainen asian käsittelyyn VN:ssä osallistunut ministeri vastaa päätöksestä, ellei ilmoita eriävää mielipidettä pöytäkirjaan merkittäväksi (PL 60.2 ) TP:n lainvastainen päätös: VN:n tulee Oka:n lausunnon saatuaan ilmoittaa, ettei TP:n päätös ole täytäntöönpanokelpoinen - VN esittää TP:lle päätöksen muuttamista tai peruuttamista OKa: valvoo VN:n päätöksenteon laillisuutta VN:n yleisistunnossa (PL 111.2 ja PL 108.1 )