Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016
Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat ikäryhmittäin ajalla 1-3.2015 ja 1-3.2016 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2015-I 2016-I 2 000 2 0 0-15 v 16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-64 v Yli 64 v Ikäryhmä
Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat palvelun/terapian mukaan ajalla 1-3.2015 ja 1-3.2016 -Musiikkiterapia 1 239 1 289 (-4 %) -Toimintaterapia 5 520 6 312 (14 %) 2016-I -Puheterapia 6 496 7 358 (13 %) 2015-I -Fysioterapia 13 394 13 233 (1 %) 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Saajien lukumäärä 3
Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat palvelun/terapian mukaan ajalla 1-3.2015 ja 1-3.2016 -Monimuotoryhmäterapia -Neuropsykologinen kuntoutus 66 136 (106 %) 356 332 -Sairausryhmäkohtaiset kurssit -Psykoterapia 247 235 796 938 (18 %) 2016-I 2015-I -Moniammatillinen yksilökuntoutus 767 (-19 %) 949 -Musiikkiterapia 1 239 1 289 (-4 %) 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Saajien lukumäärä 4
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen asiakas Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä joka on alle 65-vuotias joka ei ole julkisessa laitoshoidossa jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista Vaativan kuntoutuksen sisällölliset muutokset Ohjaus, ohjauksellinen terapia ja ohjauskäynti
Ohjaus Ohjaus on aina osa kuntoutusta Kuntoutuja ei ole terapian vastaanottaja vaan aktiivinen toimija, joka osallistuu terapian suunnitteluun ja ottaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan Kuntoutus on yhteistä työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kuntoutujan lähiympäristössä > edellyttää vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken ja sen pohjalta tehtyä ohjausta Tavoitteena on mahdollistaa kuntoutumista tukeva arki siten, ettei kuntoutuminen rajoitu vain terapiakäynteihin vaan on myös osa muuta arjen toimintaa
Ohjauksellinen terapia Käyntikertojen määrä on vähäinen Toteutuksessa pääpaino yhteistyötä tehden valmentaa kuntoutujaa omatoimisesti tai avustettuna harjoittelemaan ja tekemään asioita arjessaan kuntoutumista tukevalla tavalla ja/tai omaisia ja läheisiä ja/tai muuta lähiverkostoa toimimaan ja ohjaamaan kuntoutujaa arjessa kuntoutumista tukevalla tavalla Soveltuu esimerkiksi tilanteessa, jossa kuntoutusta tarvitaan toimintakykyä ylläpitävänä terapiaa ollaan vähitellen päättämässä kuntoutuja myöhemmässä vaiheessa tarvitsee uudelleen tukea kuntoutumiseensa Kuntoutujan sairaustilanne ja toimintakyky sekä hänen ja läheisten voimavarat ja valmiudet omatoimiseen harjoitteluun tulee huomioida
Ohjauskäynti Ohjaus tapahtuu lähtökohtaisesti terapiakäyntien yhteydessä kuntoutuksessa harjoiteltujen käytäntöjen soveltamiseksi arjessa Ohjauskäyntejä voidaan järjestää erityisistä syistä, jos ne ovat tarpeen kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Tarpeellisuus tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa Perustelu voi ilmetä koko suunnitelmasta tai yksittäisestä kuntoutussuunnitelman kohdasta Jos kuntoutussuunnitelmasta ei löydy tietoa asian ratkaisemiseksi, pyydetään lisäselvitys Vanhempi tai läheinen saattaa tarvita ohjauskäyntejä esimerkiksi haastavan käyttäytymisen ymmärtämiseen omien toimintatapojensa tarkasteluun ja muuttamiseen ympäristön tai toimintatapojen mukauttamiseen arjen jäsentämiseen
Mitä tarkoitetaan sairaudella tai vammalla ja siihen liittyvällä suoritus- ja osallistumisrajoitteella? Asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma diagnoosit eivät määritä oikeutta kuntoutukseen kaikki sairaudet tai vammat sekä lääketieteellinen terveydentila otetaan huomioon kokonaisuudessaan Sairauteen tai vammaan liittyvää suoritus- ja osallistumisrajoitetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena arvioidaan yksilöllisesti ja laaja-alaisesti Rajoite esim. liikkumisessa, kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, mielentoiminnoissa, käyttäytymisessä, aistitoiminnoissa, oppimisessa, tiedon soveltamisessa tai itsestä huolehtimisessa 9
Milloin rajoite on niin suuri, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa? 2/3 Rajoitteen ei tarvitse ilmetä kaikissa arjen toimintaympäristöissä Esim. rajoite voi aiheuttaa huomattavia vaikeuksia koulussa, mutta turvallisessa kotiympäristössä vaikeuden voivat olla vähäisempiä tai toisinpäin Huomioidaan elämäntilanteeseen liittyvät vaatimukset suoriutumiselle ja osallistumiselle Esim. työssäkäyvällä tai eläkkeellä olevalla vaatimukset voivat olla erilaisia 10
Mitä tarkoitetaan välittömällä sairaanhoidolla? Välittömällä sairaanhoidolla tarkoitetaan asianmukaista sairauden tutkimusta, diagnosointia, selkeää hoitovastuun ottamista, hyvän hoitokäytännön mukaisen suunnitelmallisen hoidon ja kuntoutuksen toteuttamista siten, että tilanne vakiintuu hoidollisesti Välitön sairaanhoito ei siis ole pelkästään sairauden akuuttihoitoa Vastuu välittömästä sairaanhoidosta ja siihen liittyvästä kuntoutuksesta kuuluu julkiselle terveydenhuollolle 11
Milloin kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle? Kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle, kun välitön sairaanhoito on toteutunut ja asianmukaisen hoitosuhteen ja seurannan ohella tarvittavien lääkinnällisten kuntoutustoimenpiteiden tavoitteet ja sisältö voidaan suunnitella vähintään vuoden ajalle Vaikuttava kuntoutus edellyttää hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa ja seurantaa kuntoutuksen aikana Kuntoutujalle tehtyjen leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Tilanteen vakiinnuttua, kuntoutus voi jatkua normaalisti Kelan järjestämänä 12
Mitä kuntoutuspalveluja on Kelan järjestämässä vaativassa kuntoutuksessa? Terapiat: Yksilö-, ryhmä-, ja monimuotoryhmäterapia, päiväkuntoutus Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (katso kela.fi>yhteistyökumppanit>kelan kuntoutuspalvelut>kuntoutuskurssihaku) Moniammatillinen yksilökuntoutus Aikuisille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen palvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja Yleispalvelulinja Lapselle ja nuorille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen ja yleispalvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja (katso kela.fi>yhteistyökumppanit>kelan kuntoutuspalvelut>standardit) 13
Mikä on mahdollista Kelan järjestämissä terapioissa? Kotikäynnit käyntejä arjen ympäristössä (koti- koulu-, päiväkoti, palvelutalo yms.) tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan Ohjauskäynnit omaisille muutos: nyt myös aikuiselle kuntoutujille mahdollinen erityisestä syystä, kun kuntoutujan osallistuminen ei ole tarkoituksenmukaista tarve perustellaan kuntoutussuunnitelmassa ohjaus pääsääntöisesti toiminnallisesti normaalin terapiakäynnin yhteydessä Yhteistyökäynnit terapeutit voivat toteuttaa, jos kuntoutujalle 2 tai useampia eri terapia sisältyvät myönnettyihin käyntikertoihin tarvetta ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa 14
Mikä on mahdollista Kelan järjestämissä terapioissa? Verkostokäynnit terapeutti voi tehdä käynnin kotiin, osallistua kuntoutussuunnitelman laatimiseen, HOJKSn laatimiseen koulussa, erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutussuunnitelman laatimiseen päiväkodissa ja apuvälinesovitukseen tai käytönohjaukseen kuntoutujan arkiympäristössä voidaan toteuttaa kuntoutuspäätöksen perusteella tarvetta ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa Liikunta- ja harrastuskokeilut arkeen kuntoutumista tukevaa toimintaa yhteistyö läheisten kanssa hyvä ottaa huomioon ja keskustella kuntoutussuunnittelussa ja kirjata kuntoutussuunnitelmaan 15
Miten terapioita on mahdollista toteuttaa Kelan järjestämissä terapioissa? Ohjauksellinen terapia yhteistyö ja vuorovaikutus läheisten ja lähiverkoston kanssa keskeistä kuntoutumista tukevat toimintatavat arjen toimintaan käyntikertojen määrä voi olla vähäinen voi toteutua harvakseltaan tai aluksi tiiviisti ja sitten harventuen tai esim. kahtena jaksona tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan Jaksotus ja vuorottelu toisen terapian kanssa terapia voi toteutua vuoden aikana jaksoina terapia voi toteutua jaksoina pitkällä aikavälillä sen sijaan, että terapiat jatkuvat vuodesta toiseen huomioidaan mm. jaksaminen, motivaatio, samanaikaisesti ei liian monia eri tavoitteita tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan Tiivistäminen 16 tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutussuunnitelma Tehdään julkisen terveydenhuollon yksikössä, joka vastaa henkilön kuntoutustarpeen arviosta, kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta ja tarpeen mukaisen hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana erityishuoltopiireissä laaditut kuntoutussuunnitelmat hyväksytään muiden tahojen kuntoutussuunnitelmiin tarvitaan kunnan hyväksyntä, jotta kunta voi varautua kuntoutuksen järjestämiseen, jos se ei ole Kelan vastuulla Laatii lääkäri tai moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri yhteistyössä kuntoutujan ja tämän läheisen kanssa Perustuu kokonaisvaltaiseen kuntoutustarpeen arvioon Tehdään 1-3 vuoden ajalle 17
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutussuunnitelma 2/2 Huomioidaan kuntoutuksen Käypä hoito -suositukset ja kansalliset sairausryhmäkohtaiset hyvät kuntoutuskäytännöt Laki edellyttää Kelan ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä hyvien kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseksi Yhteistyö tarpeen myös kuntoutussuunnitelmien sisällön ja laadun kehittämisessä 18
Mistä saa tietoa Kelan kuntoutuksesta? Yhteistyökumppani www.kela.fi Yhteistyökumppanit kuntoutuspalvelut Valtakunnallinen viranomaislinja puh. 020 692 235 yleisesti etuuteen liittyvät kysymykset Lääkärit: Kirjoita Googleen: Kela lääkärilinja Kelan asiantuntijalääkärit päivystävät ja vastaavat lääkäreiden kysymyksiin arkisin klo 9 16 : TYKS erityisvastuualue p.020 6345142 Kuntoutuja www.kela.fi> Henkilöasiakkaat Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunumero suomenkielinen: 020 692 205 Ruotsinkielinen: 020 692 225 Ajanvaraus Kelan toimistoon tai puhelinaika - > Automaattinen puhelinpalvelu 020 634 0210 19
20
Huomaa myös nämä kanavat! @Kela_uutiset Twiittaamme ajankohtaisista #sosiaaliturva-asioista Kelakärjellä Tilaa kerran kuussa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje Tutustu Kelan palveluiden esittelyyn verkossa www.kela.fi/palveluiden-esittely Bekanta dej med FPAs service. http://http://www.kela.fi/web/sv/serviceformer. 21
22 Yhteistyössä