Kelan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa; ajankohtaista Kelassa
|
|
- Jaana Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kelan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa; ajankohtaista Kelassa Jorma Kiuttu, dosentti Vakuutusalueen ylilääkäri Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen aluekeskus 1
2 Kelan aiheita päivälle Kelan etuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa Kelan kuntoutuksesta (vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lakimuutos ) Kiila-kuntoutus Lääkekorvauksista Chat-palvelu Työkykyneuvonta Kelassa Kelan neuvontatyö Lääkärilausuntojen sähköistäminen Ulkomaalaisten terveydenhoito Suomessa ja suomalaisten terveydenhoito ulkomailla 2
3 Kelan toiminta-ajatus Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. 3
4 Kelan tehtävien muuttuminen Kelan rooli yhteiskunnallisena toimijana korostuu -> mahdollisesti ainoa palvelujen tuottaja pienillä paikkakunnilla Kelalle uusia tehtäviä Asioiden ja tehtävien keskittäminen jatkuu Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa lisääntyy 4
5 Elämässä mukana muutoksissa tukena Raskaus, synnytys ja lastenhoito Sairaus, vamma, työkyvyttömyys Eläkkeet Työttömyys Kela Asevelvolliset ja veteraanit 5 Opiskelu Asuminen
6 Kelan hoitamia etuuksia Peruseläketurva Sairausvakuutus Kuntoutus ja sairauksien ehkäisy Vammaisetuudet Perhe-etuudet Työttömyysturva Asumistuet Opintotuki ja koulumatkatuki Sotilasavustus 6
7 UUDET VAKUUTUSPIIRIT alkaen POHJOINEN VAKUUTUSPIIRI ITÄINEN VAKUUTUSPIIRI Oulu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala 11 > OSASTOA 6 YKSIKKÖÄ KESKINEN VAKUUTUSPIIRI Tampere Etelä-Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa LÄNTINEN VAKUUTUSPIIRI Turku Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa Ahvenanmaa 24 > 5 VAKUUTUSPIIRIÄ ETELÄINEN VAKUUTUSPIIRI Helsinki Espoo Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Vantaa-Porvoo Päijät-Häme 7
8 ALUEELLISET ASIAKASPALVELUYKSIKÖT alkaen POHJOINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ ITÄINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ KESKINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ 6 YKSIKKÖÄ ASIAKAS- PALVELU- LÄNTINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ Kelan asiakaspalvelusta vastaa Asiakkuuspalvelujen tulosyksikkö. ETELÄINEN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ Toimistoja 183 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ Yhteispalvelupisteitä 140 Puhelinpalvelu YHTEYSKESKUS: KELAN VALTAKUNNALLINEN PUHELINPALVELU Verkkoasiointi 24/7 (Tilanne 11/2015)
9 YHTEYSKESKUS alkaen YHTEYSKESKUS: Valtakunnallinen puhelinpalvelu arkisin klo 8 18 Sosiaalisen median asiakaspalvelutiimi (mm. Kysy Kelasta -palstat ja kela.fi) 9
10 10
11 11
12 12
13 13
14 14
15 15
16 16
17 17
18 18
19 19
20 20
21 21
22 22
23 23
24 24
25 Työterveyshuoltotilastot
26 Työterveyshuoltotilastot
27 Työterveyshuoltotilastot
28
29 Kuntoutustilastot Kelan kuntoutus 2015 (1/2) Muutos- % % Muutos-% (reaalinen) Kuntoutus, milj. 342,4 313,3 9,3 32,5 Kuntoutujat ,8 34,0 /kuntoutuja/v ,3-1,1 Kunt.raha, milj. 99,4 91,4 8,8 38,6 Kunt.rahan saajat ,0 5,5 /kuntoutuja/v ,7 31,4 29
30 Kuntoutustilastot Kelan kuntoutus 2015 (2/2) Muutos-% v:sta 2014 Ammatillinen kuntoutus milj. 33,5 30,8 8,9 Kuntoutujat ,5 Vaikeav. lääk. kunt. milj. 182,2 155,9 16,9 Kuntoutujat ,0 Kuntoutuspsykoterapia milj. Kuntoutujat 39, , ,5 9,1 Harkinnanvarainen kunt. milj. 87,3 89,2-2,1 Kuntoutujat ,1 30
31 Kuntoutustilastot
32 Kuntoutustilastot
33 Kuntoutustilastot
34 Kuntoutustilastot
35 Kuntoutustilastot
36 Kuntoutustilastot
37 Kuntoutustilastot
38 Kuntoutustilastot
39 Kuntoutustilastot
40 Kuntoutustilastot
41 Kuntoutustilastot
42 Kuntoutustilastot
43 Kuntoutustilastot
44 Kuntoutustilastot
45 Kuntoutustilastot
46 Kuntoutustilastot
47 47
48 Toteutuneet ja tulevat keskeiset muutokset Kelan kuntoutuksessa Osasairauspäivärahan maksimiaika muuttunut 120 päivään Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerit kevenivät lukien: työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen, ei vaadita enää työkyvyttömyyden uhkaa Vuoden 2015 alusta kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus korvautuivat ammatillisella kuntoutusselvityksellä vammaisetuuksien muutos voimaan osakuntoutusraha vaikeavammaisten kuntoutuksen muutokset ( vaativa kuntoutus, ei vammais- tai hoitotukikytkentää enää) Aslak- ja TYK-kuntoutukset korvautuvat Kiilakuntoutuksella
49 Voimaan Kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana niiltä kuntoutuspäiviltä, joina kuntoutuja työskentelee osapäiväisesti kuntoutuksen ohessa Kuntoutusraha täysimääräisenä vähintään neljä tuntia matkoineen kestävältä kuntoutuspäivältä, jona kuntoutuja estynyt työstään kokopäiväisesti Osakuntoutusraha vähintään neljä tuntia matkoineen kestävältä kuntoutuspäivältä, jona kuntoutuja työskentelee palkkatyössä tai yrittäjänä enintään 60 prosenttia normaalista päivittäisestä työajastaan Jos kuntoutuja työskentelee yli 60 % päivittäisestä työajastaan, ei kuntoutujalla ole oikeutta kuntoutusrahaan kuntoutuspäivältä lainkaan Osakuntoutusraha on puolet kokopäiväisen kuntoutusrahan määrästä Edistää työn ja kuntoutuksen yhteensovittamista sekä kannustaa työskentelemään osapäiväisesti kuntoutuksen aikana
50 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
51 Kuntoutuksen muutos peruspohja säilyy Vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen
52 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Uusi laki tulee voimaan (HE 332/2014) Olennaiset muutokset: hakijan ei enää tarvitse saada vammais- tai hoitotukea varhaistuminen nimen muutos viitekehyksenä ICF (WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus) mm. toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomioiminen ja terminologia vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten kuntoutusta ei järjestetä ainoastaan hoidollisin tavoittein korostetaan yhteistyötä, ohjauksellisuutta ja aktiivista työotetta Terapiakeskeisyydestä kuntoutumista tukevan arjen rakentamiseen
53 Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet ICF malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Ympäristötekijät Lääketieteellinen terveydentila Suoritukset Osallistuminen Yksilötekijät Kaksisuuntainen vuorovaikutus: muutokset vaikuttavat toisiin osa-alueisiin ICF on monitasoinen lähestymistapa jolla voi kuvata ihmisen toimintakykyä ja toimintarajoitteita jonka avulla tämä tieto on järjestetty ja siirrettävissä joka avulla kaikki puhuvat samaa kieltä (yhtenevä käsitteiden ymmärtäminen) Jonka avulla voi arvioida mittarin näkökulmaa (siltaus) Tulossa: ICF opas/thl
54 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen asiakas Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä joka on alle 65-vuotias joka ei ole julkisessa laitoshoidossa jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista
55 Mitä tarkoitetaan sairaudella tai vammalla ja siihen liittyvällä suoritus- ja osallistumisrajoitteella? Asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma diagnoosit eivät määritä oikeutta kuntoutukseen kaikki sairaudet tai vammat sekä lääketieteellinen terveydentila otetaan huomioon kokonaisuudessaan (vrt. ICF) Sairauteen tai vammaan liittyvää suoritus- ja osallistumisrajoitetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena arvioidaan yksilöllisesti ja laaja-alaisesti Rajoite esim. liikkumisessa, kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, mielentoiminnoissa, käyttäytymisessä, aistitoiminnoissa, oppimisessa, tiedon soveltamisessa tai itsestä huolehtimisessa
56 Milloin rajoite on niin suuri, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa? Rajoite voidaan viitteellisesti suhteuttaa ICF:n ongelman suuruusluokkaa kuvaaviin tarkenteisiin huomattava suoritus- ja osallistumisrajoite on viitteellisesti vaikean (korkean, erittäin suuren jne.) ongelman suuruinen Yksittäisellä kapea-alaisella toimintakyvyn osa-alueella oleva vaikea ongelma ei ole riittävä peruste, jos se ei aiheuta huomattavia vaikeuksia henkilön suoriutumisessa ja osallistumisessa Esim. yksittäisen nivelen vaikea liikerajoitus ei todennäköisesti aiheuta huomattavia liikkumisen vaikeuksia Huom. suuruudeltaan eritasoisia rajoitteita voi olla usealla toimintakyvyn osa-alueella siten, että rajoitteet yhdessä aiheuttavat huomattavia vaikeuksia
57 Milloin rajoite on niin suuri, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa? Rajoitteen ei tarvitse ilmetä kaikissa arjen toimintaympäristöissä Esim. rajoite voi aiheuttaa huomattavia vaikeuksia koulussa, mutta turvallisessa kotiympäristössä vaikeuden voivat olla vähäisempiä tai toisinpäin Huomioidaan elämäntilanteeseen liittyvät vaatimukset suoriutumiselle ja osallistumiselle Esim. työssäkäyvällä tai eläkkeellä olevalla vaatimukset voivat olla erilaisia
58 Milloin rajoite on niin suuri, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa? Myöntämisen edellytysten tulee täyttyä myöntämisen ajankohtana Esim. henkilöllä voi olla diagnosoituna vaikea sairaus, mutta sairaus aiheuttaa vasta myöhemmässä elämänvaiheessa huomattavia vaikeuksia Arviossa on huomioitava sairauden hoidon vaihe Esim. henkilöllä voi olla pitkäaikainen sairaus, joka pahenemisvaiheessa aiheuttaa huomattavia vaikeuksia. Tällaisessa tilanteessa oikeus kuntoutukseen voidaan arvioida vasta tilanteen vakiinnuttua
59 Mitä tarkoitetaan välittömällä sairaanhoidolla? Välittömällä sairaanhoidolla tarkoitetaan asianmukaista sairauden tutkimusta, diagnosointia, selkeää hoitovastuun ottamista, hyvän hoitokäytännön mukaisen suunnitelmallisen hoidon ja kuntoutuksen toteuttamista siten, että tilanne vakiintuu hoidollisesti Välitön sairaanhoito ei siis ole pelkästään sairauden akuuttihoitoa Vastuu välittömästä sairaanhoidosta ja siihen liittyvästä kuntoutuksesta kuuluu julkiselle terveydenhuollolle
60 Milloin kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle? Kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle, kun välitön sairaanhoito on toteutunut ja asianmukaisen hoitosuhteen ja seurannan ohella tarvittavien lääkinnällisten kuntoutustoimenpiteiden tavoitteet ja sisältö voidaan suunnitella vähintään vuoden ajalle Vaikuttava kuntoutus edellyttää hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa ja seurantaa kuntoutuksen aikana Kuntoutujalle tehtyjen leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Tilanteen vakiinnuttua, kuntoutus voi jatkua normaalisti Kelan järjestämänä
61 Milloin kuntoutuksen tavoitteet ovat vain hoidollisia ja vastuu kuuluu kunnalle? Kuntoutus ei ole tarpeen jäljellä olevan suoriutumisen ja osallistumisen mahdollistamiseksi Henkilöllä ei ole kykyä aktiivisesti ja harkitusti osallistua omaan kuntoutukseensa Henkilöllä ei ole kykyä aktiivisesti ja harkitusti toteuttaa tehtävä tai toimi ja/tai kykyä osallistua elämän tilanteisiin itsenäisesti, apuvälinein tai avustettuna tai sitä ei ole odotettavissa kuntoutuksen keinoin Esim. pelkästään liikelaajuuksien tai hengityskapasiteetin ylläpitäminen, lihasjäykkyyden vähentäminen ovat hoidollisia tavoitteita, ellei niihin liity aktiivisen suoriutumisen ja osallistumisen tavoitteita Sujuvan vastuunvaihdon varmistamiseksi Kela voi jatkaa kuntoutusta 3 kuukautta päätöksenteosta.
62 Oikeus ja edellytykset - terapian päätösvaihe harkinnanvaraisena kuntoutuksena (TEPHA) Jos tarvitaan vain yksilöterapian päätösvaihe eikä myöntämisedellytykset enää täyty, voi Kela poikkeuksellisesti järjestää terapian päätösvaiheen harkinnanvaraisena kuntoutuksena (TEPHA) TEPHA voidaan myöntää vain tilanteessa, jossa myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, koska kuntoutujan tilanne on kohentunut toteutuneen yksilöterapian aikana yksilöterapian päätösvaihe on tarpeellinen koska terapiassa toteutetaan päätösvaihe, ei vastuun siirtäminen terveydenhuollolle eikä terapeutin vaihtaminen ole tarkoituksenmukaista Päätösvaiheessa yksilöterapian Käyntikerta 45 min, päätöksen pituus max. 9 kk, käyntikertoja laskennallisesti 3 kuukautta kohden (max 27 kertaa) Ohjauskäyntien myöntäminen päätösvaiheessa on mahdollista kuntoutussuunnitelman mukaisesti suhteutettuna myönnettävään aikaan
63 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen sisältö Hyvän kuntoutuskäytännön mukaista tieteellinen vaikuttavuusnäyttö, jota täydentää yleisesti hyväksytyt vakiintuneet ja kokemusperäisesti perustellut menettelytavat viitekehyksenä ICF-luokitus Perustuu erityisasiantuntemukseen Asiakaslähtöistä kuntoutuksen lähtökohtana kuntoutujan arjen toimintoihin ja osallistumiseen liittyvät tarpeet ja tavoitteet kuntoutuja on mukana oman kuntoutuksensa sisällön, toteutustavan sekä menetelmien suunnittelussa toteutetaan tarpeenmukaisesti kuntoutujan arjen toimintaympäristöissä
64 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen sisältö Aktiivista ja toiminnallista korostetaan kuntoutujan omaa aktiivisuutta, ohjataan kuntoutumista tukevaan arkeen toimijoita sitouttamalla Perustuu yhteistyöhön yhteistyötä tehdään kuntoutujan ja tämän läheisten ja muiden tärkeiden toimijoiden kanssa mm. päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa, työpaikalla ja henkilökohtaisen avustajan kanssa yhteistyö mahdollistaa kuntoutumista edistävät toimintatavat kaikki hyötyvät! Ohjauksellinen ote Toteutuu terapioina ja moniammatillisina kuntoutuspalveluina
65 Terapiamuodot Terapiamuodot ovat fysioterapia toimintaterapia puheterapia psykoterapia neuropsykologinen kuntoutus musiikkiterapia monimuotoryhmäterapia päiväkuntoutus.
66 Terapioiden erityismuodot fysioterapiassa allasterapia, ratsastusterapia ja lymfaterapia toimintaterapissa ratsastusterapia psykoterapiassa kuvataideterapia. Muu toteutusmuoto on uroterapia.
67 Terapialajit yksilöterapia ryhmäterapia perheterapia psykoterapiassa
68 Mitä kuntoutuspalveluja on Kelan järjestämässä vaativassa kuntoutuksessa? Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Moniammatillinen yksilökuntoutus Aikuisille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen palvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja Yleispalvelulinja Lapselle ja nuorille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen ja yleispalvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja
69 Kotikäynnit Mikä on mahdollista Kelan järjestämissä terapioissa? käyntejä arjen ympäristössä (koti- koulu-, päiväkoti, palvelutalo yms.) tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan Ohjauskäynnit omaisille ohjaus pääsääntöisesti toiminnallisesti normaalin terapiakäynnin yhteydessä erityisestä syystä, kun kuntoutujan osallistuminen ei ole tarkoituksenmukaista tarve perustellaan kuntoutussuunnitelmassa muutos: nyt myös aikuiselle kuntoutujille mahdollinen Yhteistyökäynnit terapeutit voivat toteuttaa kuntoutujan terapiakäynnin yhdessä, jos kuntoutujalle 2 tai useampia eri terapia yhteiset tavoitteet, toimintatavat, tiedonvaihto, hyvät käytännöt sisältyvät myönnettyihin käyntikertoihin tarvetta ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa
70 Mikä on mahdollista Kelan järjestämissä terapioissa? Verkostokäynnit terapeutti voi tehdä käynnin kotiin, osallistua kuntoutussuunnitelman laatimiseen, HOJKSn laatimiseen koulussa, erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutussuunnitelman laatimiseen päiväkodissa ja apuvälinesovitukseen tai käytönohjaukseen kuntoutujan arkiympäristössä voidaan toteuttaa kuntoutuspäätöksen perusteella tarvetta ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa Liikunta- ja harrastuskokeilut arkeen kuntoutumista tukevaa toimintaa yhteistyö läheisten kanssa hyvä ottaa huomioon ja keskustella kuntoutussuunnittelussa ja kirjata kuntoutussuunnitelmaan
71 Miten terapioita on mahdollista toteuttaa Kelan järjestämissä terapioissa? Ohjauksellinen terapia yhteistyö ja vuorovaikutus läheisten ja lähiverkoston kanssa keskeistä kuntoutumista tukevat toimintatavat arjen toimintaan käyntikertojen määrä voi olla vähäinen voi toteutua harvakseltaan tai aluksi tiiviisti ja sitten harventuen tai esim. kahtena jaksona tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan Jaksotus ja vuorottelu toisen terapian kanssa terapia voi toteutua vuoden aikana jaksoina terapia voi toteutua jaksoina pitkällä aikavälillä sen sijaan, että terapiat jatkuvat vuodesta toiseen huomioidaan mm. jaksaminen, motivaatio, samanaikaisesti ei liian monia eri tavoitteita tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan Tiivistäminen tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan
72 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutussuunnitelma Tehdään julkisen terveydenhuollon yksikössä, joka vastaa henkilön kuntoutustarpeen arviosta, kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta ja tarpeen mukaisen hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana erityishuoltopiireissä laaditut kuntoutussuunnitelmat hyväksytään muiden tahojen kuntoutussuunnitelmiin tarvitaan kunnan hyväksyntä, jotta kunta voi varautua kuntoutuksen järjestämiseen, jos se ei ole Kelan vastuulla Laatii lääkäri tai moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri yhteistyössä kuntoutujan ja tämän läheisen kanssa Perustuu kokonaisvaltaiseen kuntoutustarpeen arvioon Tehdään 1-3 vuoden ajalle
73 Lasse 59 v. Kuntoutussuunnitelma tehty terveyskeskuksessa Haettu kuntoutus: fysioterapia 2x60 min/vko, toimintaterapia 1x90 min/vko, laitoskuntoutus 3 vkoa/vuosi Tavoite: ei kuntoutussuunnitelmassa asetettu I69.3 Aivoinfarktin jälkitila, vas. puolen halvaus (2,5 v. sitten) epilepsia, diabetes, verenpainetauti, korkeat rasva-arvot vas. puolen halvausoireet, vas. puolen huomioitta jättäminen, juuttumisalttiutta, hitautta, tarkkaavuuden ongelmia, vaikeutta palauttaa asioita muistiin toiminnanohjauksen vaikeutta, toimii lähinnä vain oikealta puolelta toimii yksikätisesti, vasen apukätenä liikkuminen pt:lla (ulkona avustaja), lyhyillä matkoilla keppi, portaissa avustaja apu osin pukeutumisessa, peseytymisessä, asioinnissa, lääkkeiden annossa ja ruokailussa tarjoiluapu itsenäinen mm. WC:ssä ja pienissä keittiötehtävissä asuu palvelutalossa, josta tarpeenmukainen tuki, pyörätuoli, keppi Fysio- ja toimintaterapia toteutuneet 2 v. ajan ft 2x60min/vko ja tt 1x90 min/vko kotikäynteinä, edellinen laitoskuntoutus päättynyt 6 kk eläkkeellä, yksin asuva, oiretiedostuksen puutetta, motivoitunut itsenäisesti harjoittelemaan kävelyä
74 Toimintaterapia Toteutuspaikka: palvelutalo Lasse 59 v. Toiminta- ja fysioterapian kuntoutuspalautteet Tavoitteet: vasemman käden optimaalisen käytön varmistaminen, vasemman puolen huomioimisen lisääminen Tavoitteiden saavuttaminen: vasen käsi apukätenä, vasemman puolen huomioiminen korjaantunut kuitenkin edelleen selkeää vaikeutta Tavoitteet jatkoon: käsien yhteiskäytön lisääminen, vasemman puolen huomioimisen lisääminen, seisten toimimisen mahdollistaminen ja harrastustoiminnan löytyminen Fysioterapia Toteutuspaikka: palvelutalo Tavoitteet: kävelyn, tasapainon, alavartalon hallinnan ja lihasvoimien parantaminen Tavoitteiden saavuttaminen: harjoitellut motivoituneesti, omatoimisuus lisääntynyt, tasapaino parantunut ja kävely varmistunut siten, että kykenee kävelemään kepin kanssa sisätiloissa lyhyitä matkoja (tapahtuu edelleen edistymistä) Tavoitteet jatkoon: ei tavoitteita Moniammatillinen yksilökuntoutus:kävely ja porraskävely varmistuneet, kävelynopeus kohentunut. Vas. käden toiminnallisuus lisääntynyt jkv., saanut kotiharjoitteita. Ravitsemusterapeutin ohjaus painonhallintaan. Sos.tt arviossa ei esiin puutteita. Psykologin tapaamisilla saanut neuropsykologista ohjantaa oiretiedostuksen lisäämiseksi. Toimintaterapiassa vas. käden tarttumisharjoitteita ja harrastuskokeiluja.
75 Lasse 59 v. Pohdinta ja ratkaisu Onko huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa suoriutumisessa + osallistumisessa? Vaikeuksia usealla toimintakyvyn eri osa-alueella (toiminnanohjaus, vasemman puolen huomiotta jättäminen, liikkuminen, yksikätisyys, muisti, avuntarve ADL toiminnoissa) huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa Onko haettu kuntoutus tarpeellista? fysioterapia 2x60min/vko, toimintaterapia 1x90 min/vko, laitoskuntoutusjakso aivoinfarktista 2,5 vuotta Kuntoutus vaikuttavinta n. 1 vuoden ajan tapahtumasta, sen jälkeen tarkasteltava erityisen huolellisesti tavoitteita ja niiden saavutettavuutta Terapiat toteutuneet sairastumisvaiheen suunnitelman mukaisesti 2 vuotta omassa toimintaympäristössä Omassa toimintaympäristössä toteutunut terapia tukenut kuntoutumista, lähiverkoston ohjaus ollut kuitenkin riittämätöntä Jatkosuunnitelmassa ja kuntoutuspalautteissa esitetyt tavoitteet Osassa tavoitteista odotettavissa edistymistä (tasapaino, liikkuminen, kuntoutumista tukeva harrastustoiminta), osa tavoitteista epärealistisia (käsien yhteiskäyttö, vas.
76 Minna 50 v. Kuntoutussuunnitelma tehty terveyskeskuksessa (kontrollit reumapoliklinikalla) Haettu kuntoutus: fysioterapia 50x60 min/vuosi Tavoite: tavoitteita ei ole kuntoutussuunnitelmassa M 35.9 Sekamuotoinen kollagenoosi Määrittämätön sidekudossairaus, lisäksi lanneselän kipu, nikamavälilevyn rappeuma Pitkäaikaisia ja laaja-alaisia kipuja, tällä hetkellä erityisesti ranteissa ja polvissa, lisäksi jäykkyyttä Ei synoviitteja tai virheasentoja nivelissä, nivelliikkuvuus hyvä Lihasvoima ja kestävyys sekä rasituksensieto heikentyneet Viimeisen viiden vuoden aikana oirekuva pahentunut Masentuneisuutta, keskittymisvaikeuksia, uniongelmia Pääosin selviytyy itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista useiden käytössään olevien pienapuvälineiden avulla Selviytyy kodin askareista ja kodin ulkopuolisista asioinneista, itse ajaa autoa, joutuu jaksottamaan askareita ja asiointeja voinnin mukaan, pitämään lepopäiviä Liikkuminen vaikeutunutta, ajoittain kävelysauvat apuna ulkona liikkuessa. Tasapaino vähintään kohtuullinen. Hyvänä päivänä kävelee 2 km matkan. Nukkuu huonosti, mieliala on matala Työkyvyttömyyseläkkeellä, ajoittain auttaa sisarensa yrityksessä Mies auttaa arjessa tarvittaessa Kipu-, kortisoni- ja nukahtamislääkkeet käytössä Aiemmin käynyt vesijumpassa, nyt ei säännöllisiä liikunnallisia harrastuksia. Hieronnassa käynyt, fysioterapiajakso Kokee sairaudentilan vaihtelut ja kivut hyvin stressaaviksi. Eläkkeellä olo kuormittaa ja kapeuttaa elämänpiiriä, kaipaisi vaihtelua ja vertaistukea. Omaehtoinen liikkuminen tahtoo jäädä vähäiseksi huonojen yöunien, mielialan mataluuden ja kipujen vuoksi. Lisäksi kokenut omatoimisen harjoittelun lisäävän kipuja. Ei ole saanut hankituksi suositeltua kuntopyörää kotiin.
77 Minna 50 v. Fysioterapiapalaute terveydenhuollosta Toteutuspaikka: terapeutin tilat Tavoitteet: lihaskireyksien ja lihaskipujen helpottaminen Tavoitteiden saavuttaminen: fysioterapia on sisältänyt pääasiassa lihaskireyksiä ja kipuja lievittävää hierontaa. Sillä on pystytty rentouttamaan lihaksia ja helpottamaan kipuja, kuitenkin vain tilapäisesti. Toimintakyky on ennallaan. Asiakas on pystynyt vähentämään kipulääkkeitä jakson aikana, hänellä on ollut helpompi olo fysioterapiakäyntien jälkeen ja kokee, että toimintakyky olisi entistä huonompi ilman fysioterapiaa. Asiakas on alkanut motivoitumaan omaehtoiseen harjoitteluun, kuten keppijumppaan. Tavoitteet jatkoon: pääpaino edelleen lihaskireyksien ja kipujen lievittämisellä, mutta myös aktiivista harjoittelua (lihasvoiman, kestävyyskunnon ja niveltoimintojen parantamiseen tähtäävää) olisi syytä jatkossa sisällyttää fysioterapiaan arjesta selviytymisen tukemiseksi.
78 Minna 50 v. Pohdinta ja ratkaisu Onko huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa suoriutumisessa + osallistumisessa? Lihaskireyksiä ja kipuja on toistuvasti ja laaja-alaisesti, ei kuitenkaan niveltulehduksia eikä nivelvaurioita Toimintakyky vaihtelee ja kotiaskareista suoriutuminen ajoittain haastavaa Liikkumisen osalta toimintakyky on tyydyttävää Masentuneisuus ja uniongelmat vaikuttavat ajoittain osallistumiseen ja suoriutumiseen arjessa Itsehoito, kodinhoito ja asioinnit sujuvat itsenäisesti Ei huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa omassa toimintaympäristössään ja elämäntilanteessaan
79 KIILA-kuntoutuksen tavoitteet Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan kuntoutustarvetta ja siihen johtaneita syitä sekä kuntoutujan nykyistä työnhallintaa ja työhallinnan parantamisen mahdollisuuksia. Kuntoutuksen tarkoitus on vastata laaja-alaisin menetelmin yksilön kuntoutustarpeeseen. Sisältö perustuu toimiviin ratkaisuihin ja käytäntöihin, jotka liittyvät kuntoutujan työhön ja hänen terveytensä ja elämänhallintansa tukemisiin. Kuntoutujan toimintaympäristö on huomioitava kuntoutuksen sisällössä, jossa painotetaan kuntoutujan oppimista ja aktiivista roolia. Kuntoutusyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on välttämätöntä ja yhteistyö on suunniteltu osaksi kuntoutujan kuntoutusprosessia.
80 Kohderyhmä työssä olevat alle 67-vuotiaat henkilöt, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai jotka työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa, käsittää myös yrittäjät. Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen yksilöllinen kuntoutustarve. Henkilöille joiden kuormittuneisuus, jaksamisvaikeudet ja sairauksien oireet aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, jos työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Arvioidaan myös kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus. Kelassa päätökset lakipykälän 6 mukaisesti
81 Työterveyshuollon ja työpaikan edeltävät toimet Luotetaan työterveyshuollon arvioon hakijan tilanteesta Ammatillinen selvityslomake kertoo työhön liittyvistä asioista Työterveyshuolto arvioinut kuntoutusmahdollisuuksia (lääkinnällinen versus ammatillinen) Työterveyshuollossa ei enää riittävästi pystytä tukemaan ja työssä selviytymisen tukemiseksi tarvitaan moniammatillista kuntoutuksen lähestymistapaa
82 KIILA-kuntouksen aloittaminen Hakijataho hakee Kelan sähköisen palvelun kautta ja saa vahvistuksen kurssista samantien sähköpostiinsa Tieto lähtee myös palveluntuottajalle ja Kelaan työterveyshuollon hakiessa myös työnantajalla, mikäli yhteystiedot on täytetty Suunnittelu aloitetaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun kurssin hakijataho on valinnut kuntoutuksen palveluntuottajan ja kun Kela on hyväksynyt kuntoutuksen toteutuksen. (automaattinen sähköpostiviesti) Palveluntuottaja ottaa yhteyttä kuntoutuksen hakijatahoihin ja sopii neuvottelusta
83 KURSSIN HAKEMINEN MITÄ UUTTA ENNEN KIILAA Hakemus lähetettiin paperisena/sähköpostin liitteenä Kelaan Hakemus käsiteltiin Kelassa manuaalisesti Kela hyväksyi kurssin ja lähetti tiedon kurssista hakijalle syksyllä (ASLAK) tai heti (TYK) Kurssin aloitus seuraavana vuonna (ASLAK) tai heti (TYK) KIILA Hakemus kirjataan sähköiseen hakemissovellukseen Sovellus etsii sopivan palveluntuottajan saman istunnon aikana Kurssin vahvistamisesta tulee hakijalle ja palveluntuottajalle ja kelaan sähköposti saman istunnon aikana Hakija ja valittu palveluntuottaja pääsevät suunnittelemaan kurssin aikataulua heti Suunnittelukokouksen jälkeen kurssi voidaan julkaista heti
84
85 KIILA:n suunnittelussa sovitaan/selvitetään Kuntoutuksen tarve ja yleiset tavoitteet, yhteistyöpäivästä, kuntoutuksen aloituksesta ja tilannearvioinnin alustavasta aikataulusta, luodaan yhteinen näkemys kuntoutuksen tarpeen yhteydestä työhön. Palaverissa on mukana palveluntuottaja, työterveyshuolto ja työnantajan edustaja (tarvittaessa Kelan edustaja) Suunnittelu voidaan toteuttaa tapaamisena tai puhelin- tai videoneuvotteluna. Suunnittelukokouksesta ei tule muistiota Kelaan. Palveluntuottaja rekisteröi kurssijaksot ja mahdolliset muutokset Kelan extranettiin sovitusti
86 Kurssi sisältää yhteensä ryhmämuotoista avovuorokautta, 1 avopäivän ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta ja yksi päätösosan käyntikerta. Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana. TA TTH pakollinen osio työnantaja mukana työterveyshuolto mukana Ryhmäjaksot vrk yhteensä TA TTH avovrk TA TTH Kuntoutujan tilanteen arviointi 1 avovuorokausi 1 käyntikertaa Vähintään 2 ryhmäjaksoa ja 3vrk/ jakson pituus Yksilöllinen osa Päätösosa 1 käyntikerta kk kk TA 0-2 yksilöllistä käyntikertaa
87 Jokaiselle Mitä kuntoutujalle kuntoutuksessa kuntoutusprosessi tapahtuu toteutetaan (sisältö) oman suunnitelman mukaisesti (muotoilu syntyy alkuvaiheen yksilöllisessä arvioinnissa) ja ryhmätoteutukset mahdollistavat lisäksi ammatillisten asioiden yksilöllisen tuen Ammatillisen teeman sisällössä käsitellään työhön ja ammattiin liittyviä asioita. työn muutokset ja vaatimukset, työn nykytila ja sujuminen, ammatillinen kehitys ja osaaminen, kuormittuminen sekä voimavarat ja palautuminen. Näiden sisältöalueiden käsittely pohjautuu työ- ja toimintakykyä tukeviin malleihin, työkykymalleihin tai työlähtöiseen ajatteluun. Terveysteeman sisällössä käsitellään terveyteen liittyviä tekijöitä terveysriskejä, ravitsemusta, nukkumista, mielialaa, ajankäyttöä, liikuntaa, ihmissuhteita, päihteiden käyttöä, harrastuksia, elämäntilannetta ja perhetilannetta. Esimies mukana työhön liittyvien asioiden käsittelyssä.
88 Kurssin toteutukseen ei osallistu muita erityistyöntekijöitä. Palveluntuottajan työryhmä työelämän asiantuntija fysioterapeutti erikoislääkäri (työterveyshuollon, yleislääketieteen tai fysiatrian erikoislääkäri) psykologi. Sekä muut erityistyöntekijät; (vähintään neljä) työfysioterapeutti, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti,sosiaalityöntekijä tai sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja tai yhteiskuntatieteiden maisteri kuntoutustiede pääaineena.
89 KIILA- kuntoutuksen tuloksellisuutta arvioidaan Osana Kelan AKVA tuloksellisuuden seurantaa. Palveluntuottaja toimittaa tiedot Kelaan kuntoutujan suostumuksella, toimitus sähköisen järjestelmän kautta KIILAssa GAS- menetelmän mukaiset tavoitteet Elämänlaatumittari: WHOQOL-BREF Työkykykysymykset: Kela lomake Mieliala: BDI21 Fyysisen kunnon testit (submaksimaalinen polkupyöräergometria tai kävelytesti,yläraajojen dynaaminen nostovoima, toistokyykistysten määrä, tasapainotesti)
90 Työterveyshuolto, työnantaja ja Kela kuntoutusprosessissa Hakeminen Kuntoutustarpeen arviointi Suunnitt elukoko us Työnantaja Työterveyshuolto Tilanne arvioint i Suunnittelukokous Työnantaja Lausunnot Keskitetty päätöksenteko Työnantaja Työterveyshuolt o Kuntoutukseen liittyvät kysymykset ja muutokset Ryhmäjaksot Päätösosa Työterveyshuolto Työnantaja Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuspalaute
91 91
92 92
93 93
94 94
95 95
96
97 97
98 Henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta Kela-neuvonta ja työkykyneuvonta
99 Asiointi Kelassa Sähköisen asiointipalvelun käyttö, Puhelinpalvelu keskitetty yhteyskeskuksiin Ajanvarausmahdollisuus netissä Toimistoon tai puhelinpalveluun Tarvittaessa tulkin tilaaminen etukäteen Edelleen mahdollisuus toimistoasiointiin Palvelu infossa Vuoronumerolla asiakaspalvelupaikalla Erityistä tukea vaativien asiakkaiden palvelu on keskitetty Kela-neuvojille Työkykyneuvonta sairauspäiväraha-asiakkaalle
100 Kela-neuvonta Palvelu, jolla tuetaan erityistä tukea tarvitsevan sairaan ja vammaisen lapsen, nuoren ja aikuisen asioiden etenemistä Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista, silloin kun perheen tilanne on sairauteen liittyen kuormittava eivätkä tavanomaiset palvelukanavat ole riittäviä. Varmistetaan, että asiakas saa itselleen ja perheelleen kuuluvat tuet ja palvelut oikea-aikaisesti
101 Kela-neuvonta Asiakkaat tulevat esim. hoitavan tahon, kuten sairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä Palvelujen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa Tarpeelliset yhteistyökumppanit sovitaan asiakkaan kanssa. Kela-neuvoja huolehtii asiakkaan kanssa yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja kumppanin välillä
102 Työkykyneuvonta Työkykyneuvonta on Kelan palvelu sairauspäivärahaa hakeneille ja kuntoutusta tarvitseville asiakkaille Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jonka työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä ja jonka arvioidaan hyötyvän henkilökohtaisesta ohjauksesta ja kuntoutuksesta Neuvonnalla tehostetaan asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä ja kuntoutukseen ohjaamista, jotta asiakas voisi mahdollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ilman katkoksia toimeentulossa
103 Työkykyneuvonta Kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne. Annetaan tietoa sairauspäivärahasta, osasairauspäivärahasta ja kuntoutuksesta sekä muista työhön paluuta tukevista toimista Keskustellaan tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan tilanteesta ja työhön paluuta tukevien toimenpiteiden tarpeesta ja toteutuksesta Yhteistyötahoja ovat esim. terveydenhuolto, TEtoimistot, oppilaitokset, työeläkelaitokset ja muut kuntoutuksen järjestäjät.
104 Aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistyö kumppaneiden kanssa Työkykyneuvojat tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, työterveyshuoltojen, TEtoimistojen, työeläkevakuutuslaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa. Työkykyneuvonta on yhteistyötä myös Kelan sisällä. Työkykyneuvoja tekee yhteistyötä mm. sairauspäivärahan ja kuntoutusasioiden käsittelijöiden sekä asiantuntijalääkäreiden kanssa.
105 Työkyvyn tukiprosessi Sairauspäiväraha Työpaikka Työpaikan toimintakäytännöt työkyvyn ylläpitämiseksi Varhainen tuki Sairauspoissolojen seuranta Työnantaja- työntekijä keskustelu Työpaikka ja työterveyshuolto Työterveysneuvottelu Työn kuormituksen selvittelyt Sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittely
106 Uusittavat sähköiset lomakkeet ohjaavat lääkäriä Kuntoutussuunnitelma D-todistus C-lausunto B-lausunto A-todistus Nopeuttavat päätöksen antamista. Mahdollistavat automaattipäätökset.
107 Lääkärinlausuntojen uudistaminen Lomakkeet ja niiden tietosisällöt uudistetaan Lomakkeet määritellään yhtenäiseen tekniseen muotoon, jotta niitä voidaan tallentaa ja siirtää potilastiedon arkistoon Lomakkeet sisältävät ohjeistuksen interaktiivisen lomakkeen toteutukseen Interaktiivisilla ominaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. lomakkeelle suoraan potilastietojärjestelmästä muodostettavia tietoja, linkkien takaa avautuvia ohjeita ja lisätietoja, ponnahdusikkunoita
108 Hyötyjä asiakkaalle, lomakkeen täyttäjälle sekä Kelalle Uudistuksessa keskeistä järjestelmissä toimiminen (=rakenteisuus) Lausunto on helposti täytettävä Lausunto tukee automaattiratkaisuja Kelaan saadaan hyvin ja oikein täytettyjä lausuntoja Tarvitaan vähemmän lisäselvityspyyntöjä Ratkaisun tekemisessä syntyy vähemmän virheitä Saadaan nopeampi päätös asiakkaalle
109 Kelan lausunnot ja todistukset A-todistus (SV 6) Kuntoutussuunnitelma (KU 207) D-todistus (SV 10) C-lausunto (EV 256L) B-lausunnot (SV 7a, SV7b) SV 97 Lääkärinlausunto erityisäitiysvapaan tarpeesta SV75 Raskaus- tai jälkitarkastustodistus SV210 Selvitys ja korvaushakemus sairaankuljetuksesta SV67 Palvelutuottajan todistus matkakorvausta varten
110 Uudistamisen linjauksia Valmistelun läpinäkyvyys, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä moniammatillinen näkemys Terveydenhuollon toimijoiden sisäisiin prosesseihin ei ole tarkoitus vaikuttaa: Esim. moniammatillisuus, sanelumahdollisuus Uudistettuja pidempiä lausuntoja kuntoutussuunnitelma, C -lausunto, B- lausuntoja ei todennäköisesti tulla ottamaan painotuotteiksi
111 Uudistamisen linjauksia Osalla lausunnoista voidaan hakea useampia etuuksia Lausunnoissa on päädytty ratkaisuun, jossa lääkäri aloittaessaan lausunnon täyttämistä valitsee mitä etuutta ollaan hakemassa. Täytettävät kohdat aukeavat tämän mukaisesti. Kysymys on kuitenkin edelleen yhdestä lausunnosta. Jos lausunnon tulostaa, paperiversioon tulostuvat täytetyt kohdat.
112 Lausuntojen toiminnallisuus (interaktiivisuus) Liittymät potilastietojärjestelmiin Lomakkeissa on useita kohtia joihin tiedot voidaan tuottaa suoraan potilastietojärjestelmästä automaattisesti, lääkäri voi halutessaan muokata tietoja Ohjeet täyttäjälle Lomakkeella on lääkärille ohjeistusta / infoja ja linkkejä Kelan ohjeisiin Pakollisuudet ja ehdollisuudet Lomake avautuu täyttäjälle vain niiltä osin kuin on tarpeellista, joihinkin kysymyksistä pakko vastata
113 Uudistuksen merkittävimmät muutokset (yhteistä kaikille) Alkuperäinen aina arkistossa, tulostusasu ei enää aitouden merkki Kenttiä, joihin pakko ottaa kantaa Lomake ohjaa täyttäjää, tarjoaa kysymykset esim. iän mukaan Tila ei lopu kesken, merkkimääriä ei rajoitettu Rakenteisuus Rakenteinen muoto, joka mahdollistaa automaattipäätökset (monivalinta/kyllä-ei) Pyritty huomioimaan siinä määrin kuin mahdollista myös rakenteisuus, joka tukisi päätöksenteon tuki järjestelmää & ja noudattaa rakenteisen kirjaamisen opasta
114 Lääkärinlausuntojen sähköinen välittäminen Lääkärintodistus voidaan välittää sähköisesti suoraan Kelaan samalla kun todistus tallennetaan Potilastiedon arkistoon Tieto Kelaan välittämisestä kirjataan potilastietojärjestelmään samalla kun todistus kirjoitetaan, välittäminen vaatii asiakkaan luvan Hyödyt Todistus koneellisesti käsiteltävässä muodossa Jatkokäsittelyn manuaalityövaiheita jää pois, työajan säästö Mahdollistaa etuuskäsittelyn kehittämisen, automatisoinnin ja tukee sähköistä asiointia
115 Käyttöönotto potilastietojärjestelmissä Lääkärinlausuntolomakkeet ovat interaktiivisina täytettävissä Kelan määrittelemällä tavalla potilastietojärjestelmissä ohjeistaa (ja edistää) lomakkeiden toteutusta potilastietojärjestelmiin (lomakkeen omistajan roolissa) Lääkärinlausuntolomakkeiden muutoksenhallintaprosessi on selkeästi kuvattuna ja kaikki toimijat tietävät, kuinka jatkossa toimitaan kuvata yhdessä muiden toimijoiden kanssa lomakkeen jakeluprosessi (sekä ylläpito- /päivitysprosessi)
116 Puhelinpalvelu yhteistyökumppaneille
117 Lääkärilinjat HYKS erityisvastuualue, Helsinki: KYS erityisvastuualue, Kuopio: OYS erityisvastuualue, Oulu: TAYS erityisvastuualue, Tampere: TYKS erityisvastuualue, Turku:
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä
Kelan järjestämä kuntoutus Satakieli keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus-
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotKelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotKELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotTietoa Kelan järjestämästä vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta lainmuutos 1.1.2016 alkaen
Tietoa Kelan järjestämästä vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta lainmuutos 1.1.2016 alkaen Nuorisopsykiatrian päivät 5.11.2015 Lyyti Harju ja Riikka Peltonen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotTyökykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus
Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Koulutustilaisuuden sisältö Kelan
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotMikä muuttuu palvelukuvauksissa?
Mikä muuttuu palvelukuvauksissa? Terapiajärjestöjen ja -liittojen tapaaminen 20.11.2018 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Terapiat 1.1.2019 alkaen Yksilöterapiat Fysioterapia
LisätiedotKuntoutuksen uudistukset
Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen
LisätiedotKelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja
Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa
LisätiedotNYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa
NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotKelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet
Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä
LisätiedotVajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?
Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotKelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA
Kelan kuntoutuspalvelut Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi 4.5.2015 Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan järjestämä kuntoutus Lakisääteinen vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotKelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)
Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä
LisätiedotYhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten
LisätiedotVaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotAvokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014
Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotMitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta
Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan
LisätiedotKelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015
Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri
LisätiedotAjankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotB-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta
B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotKelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa
Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa 1.12.2017 Sari Linna Ratkaisuasiantuntija, Kela, Kajaanin toimisto Pohjoinen vakuutuspiiri Esimerkki 1; sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja kuntoutus
LisätiedotKuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela
2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotKelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016
Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016. Kelan kuntoutuksen palveluntuottajien koulutuspäivät 21.1.2016 Lyyti Harju ja Tiina Suomela-Markkanen
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 Kelan kuntoutuksen palveluntuottajien koulutuspäivät 21.1.2016 Lyyti Harju ja Tiina Suomela-Markkanen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - olennaiset
LisätiedotLapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotÄäreishermo- ja lihassairaudet -kurssi
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotOsatyökykyisten TE-palvelut
Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys
LisätiedotLÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotKaikki irti Kelan palveluista
Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä
LisätiedotKelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä!
Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! 1 SAARISELKÄ 21.4.2011 Toimistoverkko 2011 Inari, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Kemi, Tervola, Rovaniemi, Saarenkylä, Sodankylä, Kittilä, Salla,
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 15.01.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.2.1 Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotNuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö
Nuorten tilanne haastaa palveluita 18.1.18 Seija Sukula Etuuspäällikkö Mitä kuntoutuspalveluita tarjoamme nyt? Kuntoutuspsykoterapia Mielenterveyskurssit (OPI, Itu ja Nuppu) Neuropsykologinen kuntoutus
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri
Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotKelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA
Kelan kuntoutuspalvelut Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi 6.5.2014 Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan järjestämä kuntoutus Lakisääteinen vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotTarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa
Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013
Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotKelan etuudet erityisnuorta tukemassa
Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet
LisätiedotAmmatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos
Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä
LisätiedotSoveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta
Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotVaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018. Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014
Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri 18.2.2014 2 Kelan Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Avoterapiapalvelujen
LisätiedotKuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
LisätiedotPostinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
Lisätiedot