Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja nuorten kokemusmaailman analyysi Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Tohtoriopiskelija Elina Stenvall, Tutkijatohtori Riikka Korkiamäki Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG), Tampereen yliopisto Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikkö (RELATE), Suomen Akatemia
Osallisuus sisältää sekä oikeuden tiedon saamiseen ja tuottamiseen, että osallistumisoikeuden suunnitteluun, päätöksentekoon, yhteiseen toimintaan ja arviointiin. Osallisuus ymmärretään kokemuksena ja tunteena kuulluksi ja huomioiduksi tulemisesta. Osallisuus on lasten ja nuorten mahdollisuutta ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään, vaikuttaa päätöksentekoon ja saada aikaan muutosta. Osallisuus kuuluu kaikille lapsille riippumatta lapsen iästä tai taidoista. Edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Lapsen osallisuudessa on kyse siitä, miten hän voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä. Osallistumisen kautta opitaan olemaan ja elämään yhdessä. Lasten osallisuuden toteuttamiseen ei kuitenkaan riitä pelkästään lasten mielipiteiden selvittäminen. (Pienten) lasten osallisuus merkitsee, että lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi jokapäiväisissä askareissa ja leikeissä.
Lähtökohdat, tavoitteet ja aineistot LÄHTÖKOHDAT suhteellinen politiikantulkinta: poliittisuus suhteessa aikaan ja tilaan (Arendt) arkipoliittinen toimijuus lasten maailma yhtälailla kokonainen ja sosiaalinen kuin aikuistenkin maailma, ja sitä kautta poliittinen lasten toimijuuden tilalliset sidokset osallisuus ja yhteisöllisyys toimijuuden muotoina politisoituminen ja poliittinen sosialisaatio osana arkea
Lähtökohdat, tavoitteet ja aineistot TAVOITTEET perustutkimusta: tuottaa uutta tietoa tiedeyhteisölle ja soveltavan jatkotutkimuksen perustaksi hermeneuttinen lähestymistapa: parantaa ymmärrystä lasten ja nuorten eletystä ja koetusta maailmasta soveltavaa tutkimusta: kehittää lasten ja nuorten arkisia elämismaailmoja tukevia myönteisen tunnistamisen käytäntöjä ja tuottaa sitä tukevia politiikkasuosituksia
Lähtökohdat, tavoitteet ja aineistot AINEISTOT kolme koulua kahdessa kaupungissa; Helsinki ja Tampere neljä viidettä luokkaa (n=74) kaksi yhdeksättä luokkaa (n=55) yhteensä 129 lasta ja nuorta Kouluetnografia MAPOLIS karttaharjoitus haastattelu kirjoitustehtävä
osallisuuden paikantaminen OSALLISUUS Arki Lasten kuuleminen Osallistuminen Mielipiteen ilmaisu Vaikuttaminen Työelämään ja/tai koulutukseen osallistuminen
osallisuuden käsitteellistäminen osallisuus (toimija) vaikuttaa toimijuus vaikuttua osallistuminen (toiminta)
havaintoja osallisuudesta osallisuus hankkeina kansalaiseksi kasvaminen (kasvattaminen) osallistumismallit viralliset verkostot, hankkeet ja projektit osallistaminen tunnistettuja ongelmia monet jäävät poliittisten toimintatilojen ulkopuolelle - osallistumattomien vika? yksilöllisten osallisuusrakenteiden luomisen mahdottomuus osallistaminen
alustavia tuloksia arjen kylläisyys vs. osallisuusvaje poliittinen sosialisaatio kiinnittyy arjen sosiaalisiin suhteisiin ja tilallisiin sidoksiin arkipoliittinen toimijuus (osallisuus/osallistuminen) tunnistetaan neuvotteluiksi vaikutusmahdollisuuksiksi kyvyksi perustella kantansa ja tehdä kompromisseja
osallisuuden paikantaminen OSALLISUUS Työelämään ja/tai koulutukseen osallistuminen Arki Lasten kuuleminen Vaikuttaminen Mielipiteen ilmaisu Osallistuminen
osallisuudesta yhteisöihin ja takaisin osallisuus yksilön ja yhteisön/yhteiskunnan välisenä suhteena mikä on osallisuuden viiteryhmä? eli mistä nuori on osallinen ollessaan osallinen? mitä on yksilöllisyys yhteisössä/yhteiskunnassa? me ryhmä yhteisö yhteisöllisyys osallisuus toimijuus yhteisöllisyyden vaikeus: onko yhteisöllisyyttä olemassa vai vain ryhmiä ja niiden jäsenyyksiä? yhteisöllisyys kokemusta johonkin (ryhmään tai yhteisöön) kuulumisesta emotionaalista osallisuutta toimijuutta ja kokemusta toimijuudesta resurssien saatavuutta vastavuoroisuutta ja tasapuolisuutta
yhteisöllisyys tilallisina paikantumisina arjessa Mihin ja millaisiin yhteisöihin osallisuuden kokemukset kiinnittyvät? Entä osattomuuden? Mitä yhteisöihin kuuluminen ja yhteisöissä toimiminen lapsille ja nuorille merkitsee? Millaisia tiloja, asemia ja rooleja lapsille ja nuorille yhteisöllisinä toimijoina tarjoutuu? Entä millaisia he itse itselleen rakentavat? Miten yhteisöt tilallisen paikantumisen prosesseina ovat suhteessa toisiinsa? Millaisen osallisuuden tukeminen vahvistaa kokemusta yhteisön jäsenyydestä?
yhteisöllisyys prosesseina liittymisen ja irtautumisen prosesseja neuvotteluja yhteisyydestä ja erillisyydestä, samanlaisuudesta ja erilaisuudesta, läheisyydestä ja etäisyydestä resursseina potentiaalinen resurssi kertyy, karttuu, muotoutuu, kasaantuu, rakentuu, murtuu, hajoaa, vähenee, muuntuu jne. positioina yhteisöjen sisällä yhteisöjen välillä yhteisöllisissä suhteissa
etnografia-analyysistä nousevia kysymyksiä yksilöille tärkeissä asioissa on löydettävissä yhtymäkohtia yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin Onko lapsella/nuorella mahdollisuus itse määritellä oman osallisuutensa kontekstit, rajat ja tavat? lasten ja nuorten arkinen elämä sisältää monia yleisesti tunnistettuja osallistumisen tapoja ja muotoja Voidaanko näitä huomioida poliittisessa osallisuuskeskustelussa ja ammatillisissa käytännöissä? Missä on osallisuuskeskustelun painopiste? arkisen yhteisöllisyyden monimuotoisuus Tulevatko yhteisölliset tilat tunnistetuksi ja niiden subjektiiviset merkitykset ymmärretyksi? Miten yhteisöllisiä voimavaroja voidaan tunnistaa, tunnustaa ja hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvoinnin/osallisuuden edistämiseksi?
summa summarum Kokemusmaailman analyysi paljastaa: Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kannalta muodollinen alueperustainen osallistumistoiminta on vain yksi voimaannuttava toimintakenttä; arjen ympäristöissä osallistutaan lukuisissa erilaisissa yhteisöissä, enemmän tai vähemmän tyydyttävästi Politiikka-analyysi paljastaa: Alueperustainen järjestetty osallistumistoiminta on keskeinen lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemisen muoto; voimaannuttaminen instituutioiden ulkopuolisissa arkiympäristöissä on vaikeaa Haaste: Miten lapsi- ja nuorisopoliittisessa strategiassa ja sitä toteuttavassa lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevassa kunnallisesti organisoidussa toiminnassa voidaan lähteä paremmin liikkeelle monimuotoisesta ja näkökulmaisesta eletystä arjesta? Mahdollisuus: Myönteisen tunnistamisen periaate osaksi kansallista strategiaa ja lapsuuden ja nuoruuden instituutioiden perustoimintaa
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja nuorten kokemusmaailman analyysi KIITOS! Tohtoriopiskelija Elina Stenvall, Tutkijatohtori Riikka Korkiamäki Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG), Tampereen yliopisto Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikkö (RELATE), Suomen Akatemia