Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1
Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen kustannusten hallinta Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla; sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä 19.2.2016 2
Sote uudistuksessa parhaillaan Rakenteiden ratkaisut lausuntokierroksen yhteenveto; nyt valmistelussa vasta rakenne- ja siihen liittyvä voimaanpanolaki Maakunta vastaa palvelujen järjestämisestä oleellista järjestämisen ja tuottamisen erottaminen; myöhemmin uudistus etenee kokonaisten palveluketjujen ja monituottajamallien avulla toiminnan uudistamiseen Palvelujen tuottamiseen tulossa paljon yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoita Tarvitaan paljon palveluintegraattoreita ym. ja osaamisen yhdistämistä Palvelutarpeen arviointiin panostamista Em. mahdollistavat asiakkaan valinnan vapauden Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla tavoitteena 4-5 mrd taloudelliset vaikutukset Sote -uudistuksen osuus 3 mrd., kuntien velvoitteet 1 mrd., jossa mm. kelpoisuusehtoja ja henkilöstörakennetta koskeva joustavoittaminen; mm. fysioterapeutti-toimintaterapeuttikuntoutuksen ohjaaja - lähihoitaja (laajennetaan lähihoitajan tehtäviä) 19.2.2016 3
Rahoitusta koskeva peruslinjaus Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sotepalvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen 19.2.2016 4
Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista HE eduskuntaan Järjestämis -laki lausuntokierrokselle Sotejärjestämislaki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu sote-alueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio soteuudistuksen yhteydessä. 19.2.2016 5
Tehokkuutta tukevat ratkaisut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta laajennetaan Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen Palvelupaketit ja palveluketjut Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sotepalveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä Itsehallintoalueiden omistama yhteishankintayksikkö hoitaa itsehallintoalueiden päättämissä hankinnoissa kilpailutuksen hankintaosaaminen; tuotteet ja kustannustietoisuus tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissa hankinnoissa Itsehallintoalueille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut 19.2.2016 6
Valtionohjauksen vahvistaminen Valtioneuvosto päättää STM:n esittelystä järjestämispäätöksestä julkinen palvelulupaus valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako itsehallintoalueiden rajat ylittävien alueellisten tehtävien työnjako (yliopistolliset sairaalat ja muut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköt sekä muut osaamiskeskukset) sekä tukeutuminen näihin yksiköihin sote-palveluiden kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet yleiset linjaukset laajakantoisista investoinneista, tuotantorakenteesta ja eri tuotantotapojen hyödyntämisestä valinnanvapauden toteutumisen, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien turvaamiseksi välttämättömät toimenpiteet Valtion rooli rahoittajana, sote-järjestämislain ja muun lainsäädännön säännökset sekä valtioneuvoston järjestämispäätös turvaavat perusoikeuksia toteuttavien peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden 7 19.2.2016 7
Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa selvityshenkilöt ja valmistelu käyntiin joulukuussa 2015, väliraportti 15.3.2016, loppuraportti toukokuussa 2016, sen jälkeen alkaa virkavalmistelu Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan 1.1.2019. vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla 19.2.2016 8
Miksi myös kuntoutuksen uudistusta tarvitaan? Kuntoutuksen tarpeet rajattomat, mutta resurssit rajalliset, siksi vastuutahon on aina ratkaistava, kuka saa kuntoutusta ja millä perusteella Oikeus lakisääteiseen kuntoutukseen määräytyy eri tavoin kunkin tahon lainsäädännöstä riippuen Vaikuttavilla kuntoutuspalveluilla voidaan saavuttaa julkiseen talouteen merkittäviä säästöjä Nykyisin ihmiset eivät saa tarvitsemiaan kuntoutuspalveluja oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti Yhteinen tekeminen kuntoutujan kanssa eri vastuutahojen yhteistyönä Kuntoutustarvetta ei tunnisteta riittävästi ja riittävän varhain missään osassa palvelujärjestelmää 19.2.2016 9
Uudistuksen onnistumisen avaimia Yhteiskunnallinen kytkös; eri kuntoutusmuodot osa arjessa, opiskelussa ja työelämässä selviytymisen keinoja RATKAISEVAA on, että toiminta- ja työkyky kyetään arvioimaan nykyistä tehokkaammin ja nopeammin kaikkien toimijoiden on kyettävä tunnistamaan asiakkaiden mahdollinen palvelu- ja kuntoutustarve ja osattava ohjata sujuvasti parhaiten sopivaan toimintoon; OLENNAISTA on asiakkaan pääsy toimintakyvyn arvioon oma-aloitteisesti kun arvioidaan työ- tai toimintakykyä, toimintamallien on oltava samat, tulipa ihminen arvioon työterveyshuollon tai maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kautta Tarvitaan rohkeutta miettiä uudelleen toimintatapoja ja eri ammattilaisten työnjakoa; esim. julkinen sektori ei tee sitä, minkä esim. järjestöt tekevät paremmin! 19.2.2016 10
Sote integraatio ja uudet rakenteet tarjoavat mahdollisuuden muuttaa kehityskulkua Lähetä ajatuksiasi siitä, mitä sotessa pitäisi ottaa huomioon hanna.nyfors@stm.fi elina.palola@stm.fi milja.tiainen@stm.fi 19.2.2016 11