Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Samankaltaiset tiedostot
Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, Hallitusneuvos Virpi Korhonen

Osaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

Opintojakson nimi ja laajuus: Agrobiotalouden uudet innovatiiviset ratkaisut, 5 op

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Digiliike liiketoiminnan ja palvelun uudet ulottuvuudet. DigiERKO Salla Huttunen

MATKAILUALAN KOULUTUS

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

Anneli Pohjola Poske

b. Osaat arvioida käyttämiäsi tiedonlähteitä kriittisesti

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Opiskelu kohtaa työelämää

Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Yrittäjän ammattitutkinto

Löydämme tiet huomiseen

Tieto- ja osaamistarvekysely matkailun kehittäjille ja matkailuyrittäjille

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

Hankkeen aikataulu. Laaja asiantuntijaverkosto ja OKM-STM virkamiesryhmä valmistelun tukena.

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Löydämme tiet huomiseen

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK

Tekes riskirahoittajana -

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen:

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Jaana Auramo. Copyright Tekes

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Oppilaitoksen tarjonta matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

Digitekijä Fast Track Digitaalisen markkinoinnin ja myynnin erikoistumisopinnot 30 op OPETUSSUUNNITELMA

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

SOSIAALITYÖN ERIKOISOSAAMINEN SOTESSA?

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

KOMPETENSSIT Itsearviointi. Liiketalouden koulutus

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

Golfkentän johtaminen 2016

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

YKUTU18 Kulttuurituottaja (ylempi AMK)

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Market Expander & QUUM analyysi

strategisen muutoksen tukena

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

KRIISI- JA ERITYISTILANTEIDEN JOHTAMINEN

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen Tavoitteet Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Yhteistyöhön nojautuva matkailun ekosystemi. Inarin kansainvälinen matkailuseminaari Kirsi Mikkola #matkailu #travel

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

Toimintasuunnitelma 2012

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Transkriptio:

0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU

Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalla. Se on tarkoitettu työelämässä toimiville, korkeakoulututkinnon jo suorittaneille tai muuten vastaavan osaamisen hankkineille. Uusi erikoistumiskoulutus korvaa aiemmat ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot. Erikoistumiskoulutus on pitkäkestoista. Sen laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Koulutus sopii henkilöille, jotka haluavat syventää asiantuntemustaan tarvitsevat työssään laajempaa tai monialaisempaa osaamista toimivat asiantuntijoina yhteisöissä ja verkostoissa suuntaavat vaativampiin asiantuntijatehtäviin Koulutus toteutetaan ja asiantuntijuus osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään. Koulutus vahvistaa sekä alalla tehtävän tutkimuksen ja tuotekehityksen että työelämän välistä yhteyttä. Erikoistumiskoulutukseen osallistuminen mahdollistaa omaa työyhteisöä laajemman näkökulman tarkastella työelämässä vastaan tulevia haasteita, ongelmia ja kehittämistarpeita. Koulutuksen suorittanut kykenee käyttämään tieteellistä tutkimustietoa erikoisalansa ammatillisten käytäntöjen analysoinnissa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Ensimmäiset korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset alkavat vuonna 2016. Laki uudesta koulutusmuodosta astui voimaan vuoden 2015 alussa.

YK:n (UNWTO) määritelmän mukaisesti Matkailukohde 2 * on kokonaisuus, johon kaikki matkailualan erilaiset ulottuvuudet ja niiden liitännäiset perustuvat. * on matkailun tuotteistamisen, markkinoinnin ja jakelun keskiössä. * on matkailututkimuksen perusyksikkö. * tarjoaa laajan valikoiman tuotteita, elämyksiä ja palveluja tietyn kohdebrändin alla. * on klusteri, jossa julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamat aktiviteetit (tuotteet ja palvelut) nähdään saman arvoketjun osina. * koostuu fyysisten elementtien lisäksi myös aineettomista osista, kuten imagosta ja identiteetistä. Matkailuala on työvoimaintensiivinen ja kasvava vientiala. Sen vuoksi matkailuala on Suomen kansantalouden kannalta merkityksellinen. Huomionarvoisia ovat myös matkailun kerrannaisvaikutukset, sillä matkailupalveluiden tarjonta ja käyttäminen lisäävät muun muassa kaupan ja liikenteen palveluiden kulutusta ja sen myötä edistävät työllistymistä. Kansainvälisyysosaaminen on erityisesti huomisen matkailukohteille ja niiden kilpailukyvylle ensiarvoisen tärkeää. Monikulttuuristuvat matkailukohteet ja toimintaympäristöt, sekä virtuaaliset että elämykselliset, vaativat uudenlaisia välineitä ja uudenlaista osaamista kehittämiseen ja johtamiseen. Tavoitteena on, että erikoistumiskoulutukseen osallistuvat saavat valmiudet toimia vaativissa matkailualan asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Matkailuyritysten kilpailukyvylle ovat tärkeitä elämystalouden syvempi ymmärtäminen ja elämysten tuotteistaminen. Erikoistumiskoulutus luo edellytyksiä matkailukohteen ja siellä toimivien yritysten kilpailukyvyn kehittämiselle. Tulevaisuudessa matkailukohteen vastuullisuudella ja eettisyydellä on yhä enemmän merkitystä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla, kestävyyden periaate on laajentunut ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä sosiaaliseen sekä kulttuuriseen kestävyyteen. Matkailualan asiakassegmentointi sekä sen myötä jakelu- ja markkinointiketjut ovat muuttuneet. Uusien teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntämisen sekä verkostoitumisen tarve korostuvat matkailukohteessa. Muun muassa matkailualalla markkinointi ja myynti ovat siirtyneet verkkoon. Verkon tarjoamia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimittaisesti (esimerkiksi erilaisten matkailuun liittyvien mobiilisovellusten, kuten mobiilioppaiden ansaintalogiikka ja asiakkuuksien johtaminen). Koulutuksessa huomioidaan valtakunnallisten ja maakunnallisten matkailustrategioiden painoalat. Matkailustrategioissa painotetaan erityisesti kansainvälistä matkailua, mikä kasvattaa Suomen matkailutuloa. Valtakunnallisista strategioista mm. Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen 2030, Suomen matkailun tiekartta 2015-2025, Suomen ruokamatkailustrategia 2016-2020.

HUOMISEN MATKAILUKOHDE -erikoistumiskoulutuksen tavoitteet 3 koulutuksen kohderyhmän muodostavat jo työelämässä toimineet MARATA-alan ammattilaiset, joiden tavoitteena on kehittää matkailualaa tulevaisuuden näkökulmasta. Opintojenrakenne 22.9. Orientaatio, kehittämistehtävän suunnitelma 23.9. Elämysten tuotteistaminen ja markkinointi, Tampere 11..10. Ansaintalogiikka 12.10. Laurea, Leppävaara 17.11. Matkailualan digitalisaatio 18.11. verkko 12.1. Ennakointi 13.1. Lahti, verkko 23.3. Kansainvälistyminen 24.3. opintomatka 11.5. Kehittämishanke 12.5. esittelytilaisuus Orientaatio erikoistumisopintoihin 22.9. Huomisen matkailukohde Laurea Leppävaara klo LAMK-Fellmannia klo 9-17 TAMK klo 9-17

Elämysten tuotteistaminen ja markkinointi 23.9.2016 klo 9-17 Tampere / Fasilitointi TAMK 4 Tavaroiden ja palveluiden myymisen lisäksi on tärkeää osata tuotteistaa ja markkinoida kokonaisvaltaisia ja mielekkäitä elämyksiä asiakaslähtöisesti. Opintojakso keskittyy matkailualan elämystuotteiden suunnitteluun, palvelumuotoiluun, analysointiin ja markkinointiin hyödyntäen elämystalouden periaatteita ja käytännönläheisiä menetelmiä. * käyttää palvelumuotoilun keinoja matkailupalvelujen analysoimisessa, tuotteistamisessa ja markkinoinnissa * ohjeistaa asiakasrajapinnassa tapahtuvia toimintoja * tunnistaa erilaisten asiakassegmenttien tarpeet ja odotukset * hyödyntää asianmukaista tutkimustietoa matkailupalvelujen kehittämisessä * hyödyntää elämystalouden periaatteita kehittämistoiminnassa Elämystalouden keskeiset periaatteet. Elämystuotteistamisen menetelmät palveluiden analysoimisessa, suunnittelemisessa ja laadun parantamisessa. Palvelumuotoilun prosessi ja soveltaminen tuotteistamisessa.

Ansaintalogiikka 5 11.-12.10.2016 klo 9-17 Leppävaara / Fasilitointi Laurea Opintojaksolla keskitytään liiketoiminnan kehittämiseen analysoimalla ja arvioimalla ansaintamalleja palveluliiketoiminnan arvonluomisessa. Opiskelija vahvistaa strategista suunnitteluosaamistaan matkailukohteiden(yrityksen) ansaintalogiikan kehittämisessä palvelu- ja asiakaskeskeisessä liiketoiminnassa. * soveltaa strategisen johtamisen periaatteita palveluliiketoiminnassa palvelu- ja asiakaskeskeisen liiketoiminnan mahdollisuudet * analysoida organisaation liiketoiminnan strategisia valintoja * kehittää liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkaa * suunnitella ansaintamalleja käytännössä * soveltaa innovatiivista hinnoittelua matkailupalvelujen kehittämisessä Erilaiset liiketoimintamallit ja niiden mallintaminen. Ansaintalogiikan komponentit. Ansaintamalli ja hinnoittelu matkailuorganisaation kehityskohteena. Matkailualan digitalisaatio (verkossa) 17-18.11.2016 klo 9-17 Digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet ovat jokapäiväistä elämää alalla kuin alalla. Erityisesti matkailusektorilla on digitaalisuus luonut uusia haasteita ja toimintamalleja. Tämän opintojakson aikana perehdytään digitalisaatioon ilmiönä sekä sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin matkailussa. Opintojakson aikana pohditaan myös hyvin

käytännönläheisesti yrityksen digistrategiaa sekä sen toteuttamista ja niitä vaihtoehtoja, joita tämän työn tekemiseen on tarjolla. 6 * johtaa markkinointiviestintää ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa * hyödyntää asianmukaista tutkimustietoa erilaisissa digitaalisissa ratkaisuissa * ohjata toimintoja matkailualan kannalta olennaisissa digitaalisissa verkostoissa * hyödyntää pelillisyyttä ja erilaisia matkailualaan liittyviä mobiilisovelluksia * ohjeistaa maineen hallintaa verkossa Digitalisaatio matkailussa ja yritystoiminnassa. Digiajan tietolähteet ja tutkimus. Hands-on digitaalisuus. Asiakaskokemuksen luominen verkossa.

ENNAKOINTI 12.-13.1.2017 klo 9-17 Lahti / Fasilitointi LAMK 7 Opintojakson suorittanut opiskelija on tutustunut tulevaisuudentutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opiskelija saa valmiudet soveltaa tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiä osana oman alansa kehittämistä. * käyttää tulevaisuudentutkimuksen käsitteistöä ja soveltaa tulevaisuuden tutkimuksen periaatteita * soveltaa tulevaisuudentutkimuksen välineitä ja menetelmiä * ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja hyödyntää tietoa eri päätöksentekotilanteissa * toimia tulevaisuuksia ennakoiden Tulevaisuudentutkimuksen keskeiset käsitteet, tutkimustyön otteet ja lähestymistavat. Ennakointitutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi sekä tulkinta. Tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntäminen eri päätöksentekotilanteissa.

KANSAINVÄLISTYMINEN 8 23-24.3.2017 klo 9-17 Kansainvälistymisen opintojakso tarjoaa työvälineitä kulttuurisen ymmärryksen kehittämiseen ja osaamiseen monikulttuurisissa työyhteisöissä. Opintojaksolla opiskelija voi myös syventää osaamistaan kansainvälisessä liiketoiminnan kehittämisessä ja organisaation kansainvälistymisprosessissa. viestiä ja toimia kansainvälisessä työyhteisössä kehittää asiakassuhteita ja yrityksen toimintoja eri työvälinein kansainvälisillä markkinoilla ja verkostoissa hyödyntää kansainvälisen matkailun tutkimustietoa edistää kansainvälistä liiketoimintaa Yrityksen kansainvälistyminen. Kansainväliset verkostot ja markkinat liiketoiminnan kehittämisessä. Kansainvälinen matkailu ja Suomen matkailutulon kasvu. Kansainvälisen vuorovaikutuksen ymmärrys. KEHITTÄMISTEHTÄVÄ 5 OP 11.-12.5.2017 klo 9-17 / kehittämistehtävien purku Kehittämistehtävän päätavoitteena on, että opiskelija osaa ideoida, suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tehtävän, jossa hän osoittaa koulutuksen osaamistavoitteiden mukaisen asiantuntemuksen. * toteuttaa liiketoimintaa kehittävän hankkeen * hallita resursseja ja arvioida palvelun tuottoa

* kehittää matkailukohteen toimintatapoja ja malleja * arvioida kehittämistehtävää selkeän dokumentoinnin kautta 9 Työelämälähtöinen kehittämistehtävä on luonteeltaan projektimainen. Tehtävä ideoidaan hakuvaiheessa. Kehittämistehtävän suunnittelu esitellään orientaatiovaiheessa ja siihen liitetään osia opintojaksojen eri vaiheissa. Tehtävän toteutuksen vaiheet, arvo ja tuotos esitellään ryhmälle.

10 MATKAILU- JA RAVITSEMISALAN (MARATA) ERIKOISTUMISKOULUTUS