Pitkät portaat, korkeat kynnykset

Riikka Konttinen Pitkät portaat, korkeat kynnykset Lahtelaisen työllistämistoiminnan nykytila ja tulevaisuudennäkymät

SISÄLLYS JOHDANTO...5 LINKKI YHTEYS TYÖELÄMÄÄN...6 HANKKEEN TAUSTA MISTÄ SE AJATUS LÄHTI?...6 LINKIN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT...7 PITKÄT PORTAAT TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN NYKYTILANNE...9 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY MITÄ EHKÄISTÄÄN?...9 LAHTELAINEN TOIMIJAKENTTÄ...11 AIKAISEMMAT DOKUMENTIT...13 KUKA TEKEE, MITÄ TEKEE?...16 YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO...27 TULEVAISUUS...29 TULEVAISUUS VASTINETTA RAHOILLE?...39 TYÖKOKEMUSTA JA TUKEA TYÖPAJATOIMINNASTA...41 TYÖTÖN PUHUU KUULEEKO KUKAAN?...42 PITKÄT PORTAAT JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...44 KORKEAT KYNNYKSET...46 KETKÄ VASTASIVAT AINEISTON KUVAUS...47 ASENNEKYNNYS AJATUKSIA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDESTÄ...48 KÄYTÄNTÖ MILLÄ KYNNYSTÄ VOISI MADALTAA?...52 KOKEMUKSET TYÖLLISTÄMISESTÄ...60 OPPISOPIMUKSELLA AMMATTIIN?...65 KORKEAT KYNNYKSET JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...66 LOPUKSI...68 LÄHTEET...70 LIITTEET...71

Johdanto Tämä raportti on osa Linkki -hankkeen tutkimusta. Hankkeen tutkimus muodostuu kolmesta eri osiosta, joista tässä yhdistyy kaksi. Lahden alueen työllistämistoiminnan nykytila sekä yrittäjien valmiudet ja asenteet pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ovat olleet työniminä tutkimusosioille, joiden aineistot on kerätty kevään, kesän ja syksyn 2005 aikana ja käsitellään tässä raportissa. Työllistämistoiminta on Lahden alueella muutostilassa. Työryhmät selvittävät toiminnan järjestämisen tulevaisuutta tilanteessa, jossa kuntatalouden ahdinko heittää synkän varjonsa tämän ennestäänkin haasteellisen toiminnan ylle. Pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisut eivät ole yksinkertaisia eikä tämän ongelman osalta ole oikotietä onneen. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja useimmiten asiakkaiden työllistymisportaat ovat pitkät ja kynnykset työllistymiseen korkealla. Tässä raportissa pohditaan työllistämistoimintaa ja sen tulevaisuutta alueen toimijoiden äänellä. Raportissa haastattelujen ja kyselyjen avulla saatu aineisto on keskeisessä asemassa. Itse pyrin tutkijana jäsentämään kokonaisuutta, annan aineistoille tulkintoja ja esitän kysymyksiä, joita aineistoista nousee. Kuka näihin kysymyksiin osaa tai haluaa vastata jää nähtäväksi. Toivottavasti tämä raportti osaltaan selkiyttää nykytilannetta ja antaa aineksia tulevaisuuden pohdintaan Lahden alueen työllistämistoiminnassa. Ajatuksena on ollut, että tässä tutkimuksessa äänen saavat paitsi ne, jotka päivittäin auttavat työssään työttömyyden ja muiden ongelmien kanssa painivia, myös ne, joiden suuntaan työllistämispalloa tällä alueella yleisimmin heitetään: yritykset, Lahti ja valtion virastot, kuten työvoimatoimisto ja TE-keskus. Kaikkien eri tahojen näkökulma on pyritty huomioimaan, mikä jo sinällään tekee tilanteen selkiyttämisestä haastavan. Näkökulmia on yhtä monta, kuin ikkunoita, joista työllistämistalon sisälle katsellaan. Monta kysymystä varmasti jää auki ja uusia syntyy. Tämä on kuitenkin yritys tuoda tutkimuksen näkökulma ja menetelmät mukaan keskusteluun, jolle ei näy loppua. 5

Linkki yhteys työelämään Hankkeen tausta mistä se ajatus lähti? Aluksi käyn lyhyesti läpi sitä, miksi ja miten Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on mukana pitkäaikaistyöttömien työllistämistä koskevassa toiminnassa. Mikä on Linkki ja miksi siihen liittyvällä tutkimuksella on vaivattu sekä alueen työllistämistoimijoita että yrityksiä? Linkki -hankkeen hankesuunnitelma syntyi usean eri organisaation yhteistyönä ja sen lähtökohtana olivat alueen toiminnassa havaitut, kehittämistä vaativat asiat ja epäkohdat. Hankkeessa mukana olevilla tahoilla on hyvä tuntemus alueen ongelmista ja hanke on rakentunut pitkälti niille kokemuksille, joita työvoiman palvelukeskus Lyhdyssä on kerätty. Lisäksi Linkki -hankkeen taustalla on lukuisia opittuja kokemuksia kehittämiskumppaneiden aikaisemmin toteuttamista projekteista ja työllistämistoiminnasta. Palmenian kokemukset aiemmasta hallinnoimastaan EQUAL -hankkeesta ovat olleet yksi keskeinen kasvualusta Linkki -hankkeelle ja Palmenian kiinnostukselle asiasta. Linkki -hankkeen taustalla ovat ensisijaisesti Equal -yhteisöaloiteohjelman keskeiset periaatteet ja tavoitteet. Keskeisenä tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön avulla kehittää uusia keinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä ja syrjintää sekä vähennetään epätasaarvoa työmarkkinoilla. Toiminta on kytkeytynyt tiiviisti työllisyyden ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen. Erityisesti pyrkimyksenä on tukea huonoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistettävien työelämäkynnyksen ylittämistä. (EQUAL - yhteisöaloite 2000 2006). Linkki panostaa pääasiassa osaamisen lisäämiseen koulutuksen avulla. Keskeisenä lähtökohtana on myös pyrkimys kohderyhmän valtaistamiseen siten, että elämänhallinta ja omatoimisuus lisääntyvät. Linkin taustalla on myös Lahden seudun osaamissopimusta koskenut selvitys, jossa oppisopimuksen kehittäminen ja markkinointi erityisesti keskisuurille yrityksille nousi esiin yhtenä kehittämisen osa-alueena tulevaisuudessa, jotta alueen työelämä ja koulutus saataisiin paremmin kohtaamaan (Serkkola, Pekkarinen & Villanen 2000, 19.) 6

Palmenian hallinnoiman Lähiön sosiaaliset yrittäjät -hankkeen kokemukset toivat selvästi esiin sen, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat työllistetyt tarvitsevat erityistä tukea työhön (Oilinki 2004, 67). Tukijärjestelmien kehittäminen jäi sellaiseksi osa-alueeksi, jota aikaisemmassa hankkeessa ei ollut ja jota haluttiin Linkissä kehittää. Koulutus oppisopimuksen avulla sekä erityinen tukijärjestelmä olivat siis keskeisiä asioita, joita haluttiin lähteä viemään eteenpäin. Toisaalta yritysten mukaan saaminen oli yksi haaste, koska se on oppisopimuksen kohdalla haasteena jo ilman erityisen vaikeaa kohderyhmääkin. Näistä lähtökohdista Linkki sai alkunsa. Linkki on ESR -rahoitteinen, EQUAL -yhteisöaloitehanke, jonka rahoituksesta vastaavat EU, Sosiaali- ja terveysministeriö (yhteensä 95 %) sekä Lahden kaupunki (5 %). Hankkeen toteutusaika on 1.11.2004 31.12.2007. Linkki -hankkeen kehittämiskumppanuus koostuu seuraavista organisaatioista: Helsingin yliopisto Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia (hallinnoiva organisaatio), Työvoiman palvelukeskus Lyhty, Päijät-Hämeen työvoimatoimisto, Lahden kaupunki, Harjulan Setlementti ry, Koulutuskeskus SALPAUS, Lahden Diakoniasäätiö, Tuoterengas, Lahden seudun työttömät ry sekä Monitoimikeskus Takatasku / Lahden seurakuntayhtymä. Linkin tavoitteet ja toimintatavat Linkki -hankkeen tavoitteena on kehittää Lahteen alueellinen yhteistyömalli pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Linkki linkittää työvoiman palvelukeskus Lyhdyn tuetun työllistämistoiminnan ja avoimet työmarkkinat jatkumoksi. Osana alueellisen mallin kehittämistä selkiytetään työllistämistoiminnassa mukana olevien tahojen tehtävät ja yhteistyö sekä kehitetään työvoiman palvelukeskus Lyhdyn toimintaa. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on työllistää heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä henkilöitä sekä voimavaraistaa ja valmentaa heitä avoimille työmarkkinoille pääsyä varten. Hankkeessa kehitetään tuetun oppisopimuksen mallia pitkäaikaistyöttömien työelämään saattamiseksi. Tuettu malli käsittää tukihenkilön palvelut sekä oppisopimuskoulutuksessa olevalle henkilölle että yritykselle, joka ottaa koulutettavan vastaan. 7

Linkki -hanke pyrkii mahdollisimman laajasti ottamaan huomioon alueella jo tehtyjä toimenpiteitä sekä suunniteltuja strategioita ja kehittämään niitä edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen pyrkimyksenä on myös lisätä työnantajien halukkuutta ja valmiuksia työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä oppisopimuksen kautta. Hankkeen välitön kohderyhmä muodostuu 11:a työvoiman palvelukeskus Lyhdyn asiakkaasta, jotka ovat olleet pitkään työttömänä ja joilla on heikko tai vanhentunut ammattitaito. Usein kohderyhmäläisillä on myös muita työllistymisen esteitä ja sen vuoksi heidän paluunsa työmarkkinoille on ilman erityisiä toimenpiteitä vaikeaa. Hankkeen niin sanotun välillisen kohderyhmän muodostavat työllistämistoiminnassa olevat tahot. Tarkoituksena on, että he pystyvät kehitettävän mallin avulla entistä tehokkaammin kohdentamaan erityistoimenpiteitä niille alueille, joilla toimenpiteitä eniten kaivataan. Myös alueella toimivat yritykset nähdään hankkeen välillisenä kohderyhmänä. Yritykset saavat kehitettävästä tuetusta oppisopimusmallista yhden uuden tavan täsmäkouluttaa ja työllistää henkilöitä juuri yrityksen tarpeita vastaavalla tavalla. EQUAL -yhteisöaloitehankkeisiin kuuluu oleellisena osana kansainvälinen yhteistyö. Se nähdään tärkeänä kanavana uusien asioiden oppimiselle sekä tiedon ja kokemusten vaihtamiselle. Linkki -hankkeella on kolme kansainvälistä kumppania: EVOLVE -projekti Englannista, Work: less care! Hollannista sekä Lebensar(bei)t Itävallasta. Hankkeeseen kuuluu myös tutkimus, johon tämä raportti liittyy. Tutkimus muodostuu kolmesta osiosta, jotka ovat: Lahden alueen pitkäaikaistyöttömien työllistämistoiminnan nykytila, yrittäjille suunnattu kysely koskien pitkäaikaistyöttömien työllistämistä sekä uuden mallin arviointitutkimus. Tämän raportin fokus on hankkeen välillisissä kohderyhmissä ja siis kahdessa ensimmäisessä tutkimusosiossa. Hankkeen arviointitutkimuksen tavoitteena on uuden tuetun oppisopimusmallin ja siihen liittyvän toiminnan arviointi. Yrityksille suunnatun kyselyn kansainvälinen vertailu hankkeen kumppanimaiden kanssa toteutetaan myöhemmin ja raportoidaan erikseen. 8

Pitkät portaat työllistämistoiminnan nykytilanne Työllistämistoiminta, silloin kun sen kohteena on pitkäaikaistyöttömät tai muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ryhmät, pitää sisällään myös ajatuksen syrjäytymisen ehkäisystä tai osallisuuden lisäämisestä. Tämä on varmasti ihan aiheellista, sillä työttömyyden pitkittyminen ja työelämästä poisputoaminen on kiistatta yksi sosiaalista syrjäytymistä kasvattava tekijä. Pitkäaikainen työttömyys johtaa usein toimeentulovaikeuksiin ja köyhyyteen, joiden myötä on vaara joutua syrjään yhteiskunnassa tavanomaisena pidetystä elämäntavasta. Syrjäytymisen ehkäisyn ja syrjäytymiskäsitteen ollessa yksi keskeinen toiminnan määrittäjä, on syytä aluksi lyhyesti pohtia tämän käsitteen sisältöä ja sitä, mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Mitä ehkäistään, kun ehkäistään syrjäytymistä? Syrjäytymisen ehkäisy mitä ehkäistään? Puhuttaessa syrjäytymisen ehkäisystä työttömyyden yhteydessä tarkoitetaan ennen muuta työttömyyden pitkittymisen ehkäisyä ja työttömien toimeentulosta huolehtimista. Syrjäytymis-käsite on tullut alun perin Suomeen ruotsalaisesta työmarkkinatutkimuksesta ja silloin se on yksinkertaisesti tarkoittanut työelämän ulkopuolelle joutumista. Nykyisessä keskustelussa termi on saanut muitakin merkityksiä ja siitä on tullut käsite, joka viittaa yleisesti huono-osaisuuteen ja sen kasautumiseen. Siinä yhdistyvät pitkäaikainen tai usein toistuva työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämänhallintaan liittyvät ongelmat ja syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta. (Osallistuva ja yhdenvertainen Päijät- Häme 2004 2006) Useiden eri ilmiöiden niputtaminen samaan käsitteeseen voi olla hyvinkin ongelmallista ja aiheuttaa turhia yleistyksiä, mutta toisaalta yhteinen käsite osoittaa erityyppisten ongelmien taustalla olevan rakenneyhtäläisyyden. Keskeistä on se, että syrjäytymistä ajatellaan prosessina, jonka käynnistää erilaiset sosiaaliset riskit, kuten esimerkiksi työttömyys, varattomuus, koulutuksen riittämättömyys tai muut sosiaaliset ongelmat. Ongelmana voi kuitenkin tällaisessa ajattelussa olla se, että ihmisten elämismaailma ja arki eivät aina tue näkemyksiä työmarkkinoiden ja hyvinvoinnin suorasta suhteesta. Vaikka 9

ihmisellä ei ole työtä tai asuntoa, ei hän välttämättä silti koe itseään syrjäytyneeksi tai puutteenalaiseksi. Toisaalta työ ei takaa sitä, ettei ihminen tuntisi olevansa vailla elämisen mahdollisuuksia. (Hyväri 2001, 71) Syrjäytymisestä puhuminen edellyttää myös aina vastakohtansa eli sen mistä joku on syrjäytynyt. Niinpä lupaus torjua syrjäytymistä pitää sisällään ajatuksen siitä, että vaikeissa sosiaalisissa tilanteissa elävillä ihmisillä tai muuten ulkopuolisilla on vielä mahdollisuus palata yhteiskuntaan ja tulla mukaan yhteiseen toimintaan ja saada yhteys muihin ihmisiin. (Helne, Hänninen, Karjalainen 2004, 7) Palkkatyötä pidetään yhtenä tärkeänä yhteiskuntaan kiinnittymisen väylänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Työelämään osallistumisen katsotaan tarjoavan mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin. Työssä käynti tukee myös elämän hallittavuutta, sillä se strukturoi ajankäyttöä tai jopa koko elämänkaarta. Työn merkityksen korostaminenkin on kuitenkin ongelmallista. Jos palkkatyö nähdään ainoaksi kunnialliseksi keinoksi kiinnittyä yhteiskuntaan, on mietittävä mitä mahdollisuuksia tämä ajattelu jättää niille, joille työhön osallistuminen ei ole realistinen vaihtoehto. Ja kaikille se ei sitä ole. Kortteinen ja Tuomikoski (1998, 167) toteavat, että selviytyäkseen työttömän on löydettävä vastaus tai ratkaisu kahteen asiaan. Toisaalta on kyse elämän mielestä tai merkityksestä. Miksi nousta aamulla ylös, ellei töihin? Mikä antaa merkitystä ja sisältöä arkeen? Toinen kysymys on se, miten turvata elanto. Selviytyminen siis edellyttää muutakin kuin rahaa. Se edellyttää yhteisöllisiä suhteita eli suhteita, jotka perustuvat yhteisesti omaksuttuihin arvoihin. Syrjäytyminen ja sen ehkäisy ei ole yksinkertainen asia. Työ on yksi keino ehkäistä syrjäytymistä. Onko se ainoa tai paras keino, siihen en ota kantaa. Kuitenkin siirryttäessä tarkastelemaan Lahtelaista toimijakenttää, voisi huomion kiinnittää syrjäytymisen käsitteelliseen vastakohtaan eli sosiaaliseen osallisuuteen ja ajatella, että osallisuuden edistäminen tai lisääminen on ainakin se toiminnan tavoite, johon pyritään. Osallisuuden edistämisellä pyritään siihen, että ihmiset tulevat uudelleen tai yhä enemmän osalliseksi yhteiskunnan toiminnoista, kuten työstä, vapaa-ajan harrastuksista, koulutuksesta ja kulttuurielämästä. 10

Lahtelainen toimijakenttä Seuraavaksi mennään Linkki -hankkeen tutkimuksen ensimmäiseen osaan, jonka muodosti selvitys Lahden alueen pitkäaikaistyöttömien työllistämistoiminnan nykytilasta. Sen tavoitteena oli selkiyttää eri toimijoiden roolia työllistämistoiminnassa sekä etsiä mahdollisia kehittämistarpeita toiminnassa ja yhteistyössä. Selvityksen tulosten pohjalta voidaan yhteistyötä kehittää edelleen siten, että eri toimijoiden tarpeet ja odotukset voidaan huomioida. Varsinainen tutkimus toteutettiin kevään ja syksyn 2005 aikana haastattelujen avulla, joita tehtiin 33 kappaletta. Lisäksi viikolla 14 (v.2006) toimijoille lähettiin lisäkysely (liite 2), joka suunnattiin valikoiden niille tahoille, joiden toiminnan hahmottaminen työllistämispolun näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. 1 Tutkimuksen pohjana käytettiin olemassa olevia selvityksiä ja dokumentteja, kuten syrjäytymisen ehkäisyn ohjelmasopimusta sekä erityisryhmien työllistymisen palveluopasta. Lähtötilanne tutkimukseen oli omalta osaltani sellainen, että nimien tasolla monet toimijat olivat tuttuja, mutta sisällöllisesti toiminta aikalailla vierasta. Monesti tunsin vahvistavani ajatusta tutkijasta, joka tulee kammiostaan toiminnan ja todellisuuden ulkopuolelta esittämään hölmöjä kysymyksiä. Usein tunsin pyytäväni tarkennuksia muille selviltä vaikuttaviin asioihin. Lämmin kiitos kaikille, jotka haastatteluissani kärsivällisesti vastailivat joskus tyhmiinkin kysymyksiini ja joiden avulla ja ansioista tämä raportti on saatu aikaiseksi. Uskon, että ulkopuolisuudestani oli kuitenkin näin jälkikäteen katsottuna hyötyä. Toiminnasta ei ollut juurikaan tietoa, jolloin sitä tuli tosiaankin katsottua täysin ulkopuolisen silmin. Ehkä näkökulmani siinä mielessä oli hyväkin. Toisaalta on myönnettävä, että välillä itsekin sorruin ajatteluun, että olisi olemassa joku selkeä yhdistävä tekijä, joka määrittää eri toimijoiden asiakaskuntaa. Toiminnan hahmottamisen ja selkiyttämisen kannalta olisi varmasti ollut helpompaa jos näin olisi. Useinhan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, päihdeongelmaiset, nuoret, maahanmuuttajat ja mielenterveysongelmaiset niputetaan yhteen kasaan, josta käytetään nimitystä syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat. Ajatellaan, että näillä kaikilla on jotain yhteistä. Sen lisäksi, että pohditaan mikä näihin 1 Tämän kyselyn ulkopuolelle jätettiin viranomaiset, joiden vastuu ulottuu polun kaikkiin vaiheisiin. Lisäksi pois jäivät elinkeinoelämän edustajat sekä ne muutamat haastatteluissa läpikäydyt tahot, jotka vain ja ainoastaan ottavat ihmisiä tukitöihin omien työvoimatarpeidensa mukaisesti. 11

ryhmiin kuuluvia ihmisiä yhdistää tulisi myös esittää kysymys, mikä näitä ryhmiä erottaa? (Helne 2004, 23 24.) Haastattelujen myötä yhä selvemmäksi kävi se, että suurta huomiota tulee kiinnittää siihen, mikä erottaa ihmisiä näiden ryhmien välillä ja erityisesti ryhmien sisällä. Asiakkaiden erilaisuus ja yksilöllisyys on useimmiten toiminnan lähtökohta. Yksittäinen asiakas ja hänen elämäntilanteensa ja tulevaisuutensa ovat ne asiat, joiden ympärille toimintaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä lähdetään rakentamaan. Asiakaskunnan kirjavuus oli tiedossa ja mielessä, kun haastatteluissa edettiin. Kävin tarkoituksella läpi tahoja, joilla on erilaisia kohderyhmiä, kuten maahanmuuttajia, nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, vaikka tutkimuksen lähtökohtana olivat nimenomaan pitkäaikaistyöttömien työllistämistoiminnassa mukana olevat tahot. Tarkoituksena ei kuitenkaan siis ole väittää, että kohderyhmät olisivat samanlaisia. Näyttää kuitenkin siltä, että problematiikka ja toiminnan haasteet ovat toimijoiden kesken osin samoja. Esimerkiksi työllistymisen kohdalla kaikilla on korkeat kynnykset ylitettävänään, vaikkakin kynnystä saattaa kohdejoukosta riippuen korottaa eri asiat. Toisaalta myös voimaannuttamisen haaste koskee kaikkea työllistämistoimintaa: tavoite siitä, että asiakkaasta tulee itsenäinen ja omatoiminen toimija on yhteinen. On kuitenkin selvää, että kahta samanlaista asiakasta ei ole. Tämä siitäkin huolimatta, että usein kuulee helppoja yleistyksiä siitä, millaisia esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ovat. Tarinoita on yhtä monta kuin ihmisiä. Mukana haastatteluissa oli kirjava ja moninainen toimijajoukko, mikä kuvastaa hyvin toiminnan nykytilaa. Voisi sanoa, että jos palvelujärjestelmä on todellista elämää mustavalkoisempi, kuten Heikki Seppälä toteaa (2004, 8) on tässä toimijakentässä ainakin äkkiseltään katsottuna olemassa monimuotoisuutta kirjavan todellisuuden kohtaamiseen. On myös muistettava, kuten Seppäläkin (mt.) toteaa, että syrjäytyjien ja selviytyjien välillä on myös ns. harmaa vyöhyke, jossa mahdollisuudet ovat avoimia moniin eri suuntiin. Hän muistuttaa, että esimerkiksi ammatillisten opintojen keskeyttäminen ei kaikkien nuorten kohdalla välttämättä ole kohtalokasta, vaikka asia usein niin esitetäänkin. Kohderyhmien heterogeenisuus on yksi kuvaava ja toiminnan läpikantava teema, joka tulee muistaa myöhemmin, kun pohditaan toiminnan tulevaisuutta. 12

Aikaisemmat dokumentit Työttömyys on ollut 1990-luvun laman jälkeen koko Suomessa ja erityisesti Lahdessa suuri ongelma. Työttömyyden pitkittyminen on niin ikään alueelle tyypillinen piirre. Työllistämistoiminta ja työttömyyden vähentäminen ovat olleet jo pitkään tämänkin alueen toimintaa. Paljon on siis tehty jo ennen Linkki -hanketta ja koko ajan käynnissä on uuden kehittämistä. Eri projektien yhteydessä tehdyt raportit ja selvitykset ovat olleet taustamateriaalina tässä tutkimuksessa. Kokemuksia on syntynyt ja uudenlaisia toimintatapoja on kehitetty erilaisissa projekteissa, joista osa on jäänyt pysyväksi toiminnaksi ja osasta on jäänyt elämään hyviä toimintamalleja tai esimerkkejä siitä, kuinka ei kannata toimia. Tässä yhteydessä aikaisempien projektien ja muun toiminnan aikaansaannoksia ei käydä systemaattisesti läpi. Tarkoituksena ei ole vähätellä näissä projekteissa ja toiminnassa tehtyä suurta työtä ja aikaansaannoksia vaan yksinkertaisesti rajoittaa tämän raportin sivumäärää. Kokemuksia on Lahden alueella paljon, puhumattakaan kaikista laajemmalla alueella kerätyistä kokemuksista. Aikaisempia dokumentteja mainitaan tämän selvityksen pohjana kaksi. Nämä kaksi on valittu siksi, että niissä molemmissa on pyritty kokoamaan alueen toimijakenttää yhteen. Ajallisesti ensimmäisenä niistä on tehty Erityisryhmien työllistymisen palveluopas, joka sisältää tietoja 42 eri toimijasta Lahden seudulla. Opas on syntynyt Atrain -projektin tuloksena ja sitä päivitetään ja täydennetään edelleen 2. Oppaassa erityisryhmillä tarkoitetaan vajaakuntoisia ja se sisältää toimijoiden yhteystietojen lisäksi lyhyen kuvauksen toiminnan tarkoituksesta ja keskeisistä asiakasryhmistä. Toinen jo tehty selvitys alueen toiminnasta on Osallistuva ja yhdenvertainen Päijät- Häme2004 2006. Päijät-Hämeen syrjäytymisen ehkäisyn ohjelmasopimus. Se on painotettu sopimus, jossa voimavaroja pyritään kohdentamaan keskeisiin syrjäytymisen ongelmiin ja niiden ehkäisyyn tai vähentämiseen. Ohjelmasopimuksen tarkoituksena on määritellä syrjäytymisen ehkäisyyn tarvittavat toimenpiteet ja henkiset resurssit sekä viestittää yhteisistä tavoitteista ja alueen toimenpiteistä. Ohjelmasopimuksessa on valittu 2 Täydennyksestä vastaa Maarit Kutvonen Itä-Hämeen työvoiman palvelupisteessä. 13

kaksi toimintalinjaa: lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisy sekä työttömyyteen liittyvän syrjäytymisen ehkäisy, joista jälkimmäinen on tämän tutkimuksen kannalta kiinnostava. Työttömyyteen liittyvän syrjäytymisen ehkäisy jakaantuu ohjelmasopimuksessa Euroopan Sosiaalirahaston ja hallituksen työllisyysohjelman linjausten mukaisesti neljään toimenpidekokonaisuuteen. Ne ovat ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen, työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille, heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden ja elämänhallinnan lisääminen. Näihin toimenpidekokonaisuuksiin liittyviä hankkeita sisällytettiin alun perin ohjelmasopimukseen 41 kappaletta. Ohjelmasopimuksen päivitys on käynnissä ja lisätietoja ohjelmasopimuksesta saa Päijät-Hämeen liitosta. Nämä kaksi olemassa olevaa dokumenttia muodostivat taustan Linkki -hankkeen tutkimukselle. Näiden eri dokumenttien suhdetta toisiinsa sekä Linkki -tutkimukseen voi kuvata kuvion 1 avulla. 14

Kuvio 1. Hankkeet ja toimijat palveluoppaassa, ohjelmasopimuksessa ja Linkki - tutkimuksessa Erityisryhmien työllistymisen palveluoppaassa, ohjelmasopimuksessa sekä Linkki - tutkimuksessa on mukana jonkin verran samoja tahoja, mutta suurelta osin myös eri tahoja. Tämä johtuu osittain maantieteellisestä alueesta, joka ohjelmasopimuksessa on Päijät-Häme, palveluoppaassa Lahden seutu ja Linkki -tutkimuksessa Lahti. Toisaalta se kertoo myös toimijakentän laajuudesta. Päijät-Hämeen alueella toimijoita on niin paljon, että niiden kaikkien saaminen yksien ja samojen kansien sisään on työlästä. Nämä olemassa olevat dokumentit yhdistämällä voitaisiin jo saada aika kattava kuva alueen toiminnasta työllisyyteen liittyvien asioiden osalta. 15

Kuka tekee, mitä tekee? Linkki -hankkeen tutkimuksen haastatteluissa lähdettiin liikkeelle Työvoiman palvelukeskus Lyhdystä, joka on keskeinen yhteistyökumppanimme. Lyhdyn jälkeen haastateltiin heidän mainitsemansa yhteistyötahot ja näistä edettiin aina haastatteluissa mainittuihin uusiin tahoihin. Näin tehtiin, kunnes uusia yhteistyötahoja ja toimijoita ei enää noussut esiin. Kaikkiaan tehtiin 33 toimijahaastattelua sekä yksi ryhmähaastattelu (6 henkilöä) asiakasnäkökulman selvittämiseksi. Koska toimijakenttä on laaja, rajattiin toimijakenttää siten, että oppilaitokset sekä päihdealan toimijat jätettiin haastattelujen ulkopuolelle. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituna, joskin keskustelu usein karkasi myös jonkin verran haastattelulomakkeen (liite 1) ulkopuolelle. Seuraavaksi, taulukossa 1 käydään läpi haastatellut tahot, jotka on luokiteltu hyvin karkeasti toiminnan keskeisen fokuksen mukaan. Luokittelu on osin ongelmallinen, koska se yksinkertaistaa toiminnan sisältöä ja osa toimijoista voitaisiin sijoittaa useampaan eri kategoriaan. Pidettäköön luokittelua kuitenkin tässä vaiheessa lähtökohtana toimijakentän hahmottamiselle. Taulukossa 1 on esitetty myös kunkin toimijan toiminnan keskeinen sisältö ja asiakasryhmä. Taulukon tiedot on poimittu haastatteluista ja niissä on mainittu asiakaskunnat ja keskeiset tehtävät nimenomaan alueen työllistämistoiminnassa. Kullakin taholla voi toki olla muitakin tehtäviä ja asiakasryhmiä, joita tässä ei ole mainittu. 16

Taulukko 1. Linkki -haastatteluissa läpikäydyt toimijat, niiden keskeinen tehtävä työllistämistoiminnassa. Toimijataho Keskeinen tehtävä Asiakasryhmät Viranomaistahot Yritysmaailman edustajat Lahden kaupunki - Aloitteiden tekijä - Rahoittaja - Kumppani hankkeissa - Työllistäjä Päijät-Hämeen työvoimatoimisto TE-keskus, työvoimaosasto Työvoiman palvelukeskus Lyhty - Ihmisten palauttaminen työmarkkinoille - Varhainen reagointi - Palvelutarpeen arviointi - Tukityö, kuntoutus, ammatinvalinnanohjaus, työvoimakoulutus, eläkemahdollisuuksien selvittäminen - Jakaa työllisyyden hoidon resursseja työvoimatoimistoille - Valvoa ja ohjata resurssien käyttöä - Resurssien kohdentaminen pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen - Tausta-aineiston tuottaminen - Koulutusten järjestäminen - Resurssien saaminen alueelle - Koordinointi - Yhteistyömallien luominen moniammatillisesti - Asiakkaiden tarpeista lähtevä työllistymisen edistäminen - Tiedon välittäminen myös peruspalveluihin Päijät-Hämeen - Työllistää yrittäjät Lahden yrittäjät - Yrityksen tehtävä on tuottaa rahaa Lakes - Yritysten kilpailukyvyn ja alueen vetovoimaisuuden lisääminen - Työttömät, nuoret, pitkäaikaistyöttömät jne. - Työttömät työnhakijat - 25 55 vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, jotka on ohjattu Lyhtyyn työvoimatoimiston tai sosiaalitoimen kautta - Tarve viranomaisyhteistyölle

Työllistävät tahot Syrjäytymisen ehkäisyyn pyrkivät Lahden seudun työttömät ry - Työllistää pitkäaikaistyöttömiä yhdistyksiin - Itu -projekti: terveystarkastukset, kuntotarkastukset, luennot työnhakuvalmiuksien ja terveellisten elämäntapojen edistäminen - Yhdistelmätukikelpoiset pitkäaikaistyöttömät - Työkuntoisia, ei koulutuksellisia vaatimuksia - Työvoimatoimiston tai Lyhdyn kautta tai omatoimisesti Kontti-tavaratalo - Työllistää 30 henkilöä - Yhdistelmätukikelpoiset - Antaa tarvittaessa velkaneuvontaa ym. apua pitkäaikaistyöttömät Kankurin ilo - Työllistää pitkäaikaistyöttömiä - Työttömät tekstiilialan ammattilaiset - Lisäksi työllistetään myös muihin töihin Koti ja kuusi - Työllistää pitkäaikaistyöttömiä - Yhdistelmätukikelpoiset pitkäaikaistyöttömät - Vajaakuntoiset Diakoniasäätiö - Työllistää pitkäaikaistyöttömiä - Työllistää hoitoalan ammattilaisia sekä kotipalveluun henkilöitä, joilla alan työkokemusta Takatasku - Työelämään valmentava toiminta - Sosiaalinen työllistäminen - Ryhmätoiminta - Syrjäytymisen ehkäisy - Ruokala, luennot, koulutus, opintokerhot, talkoot, ryhmät, terveydenhoitaja, lakineuvonta, kuntosali Harjulan setlementti - Työllistää pitkäaikaistyöttömiä - Opinnollinen kuntoutus - Yhdyskuntapalvelu - Elämänhallinnan edistäminen - Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen Avainsäätiö - Työnhyrrä -projekti - Kehitysvammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistoiminta - Avotyötoiminta - Työhönvalmennus - Työttömät, pitkäaikaistyöttömät - Vajaakuntoiset - Maahanmuuttajat - Ikääntyneet - Työttömät, pitkäaikaistyöttömät - Ym. - 17 25 vuotiaat ajelehtija nuoret - Kehitysvammaiset ja muut vajaakuntoiset

Mielenterveyskuntoutujille suunnatut Nuorille suunnatut Elämäntapaliitto - Asukastupatoiminta, aluetyön kehittäminen - Elokolo -toiminta - Työllistää pitkäaikaistyöttömiä - Ennaltaehkäisevä päihdetyö - Yhdyskuntapalvelus Tuoterengas ja Patina - Työvoimapoliittinen koulutus - Työharjoittelut - Työkokeilut - Työllistäminen Ovi auki -projekti (päättynyt) Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö - Vajaakuntoistoiminta - Työllistää pitkäaikaistyöttömiä - Järjestää asukastoimintaa asuinalueilla (esim. kerhotoimintaa) - Aktiivisen elämäntavan tukeminen - Syrjäytymisen ehkäisy - Kuntouttava työtoiminta - Työhönvalmennus - Matalimman tason työhönvalmennuspaikka Klubitalo - Jäsenten työllistäminen avoimille työmarkkinoille - Siirtymätyö - Siirtymäkoti - Klubitalotoiminta Domino - Nuorten, perheiden ja viranomaisten palvelu - Kokonaisvaltainen elämäntilanteiden ja ongelmien ratkominen - Työ- ja opiskelupaikkojen etsiminen - Alueen asukkaat - Pitkäaikaistyöttömät - Ym. - Pitkäaikaistyöttömät - Vajaakuntoiset - Pitkäaikaistyöttömät - Maahanmuuttajat - Alueiden asukkaat - Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat - Kuntoutustuella olevat - Mielenterveyskuntoutujat - Mielenterveyskuntoutujat - 13 25 vuotiaat nuoret ja heidän perheensä - Lahdessa toimivat viranomaiset ja yhteistyökumppanit - Apu arjen hallintaan Akseli - Työn tarjoaminen nuorille heti - 17 24 vuotiaat nuoret - Työvoimatoimiston kautta työhönosoituksella Liikunnalla työhön - Koulutus, työharjoittelu, työkokeilu - 17 25 vuotiaat nuoret - Työllistää työnsuunnittelijoita Kulttuurilla työhön - Välittää työharjoittelijoita kulttuurisektorille - Alle 25 vuotiaat ilman ammatillista koulutusta olevat nuoret - Osa pitkäaikaistyöttömiä

Maahanmuuttajatyö My Way II (päättynyt) - Työelämävalmiuksien opettaminen - Työharjoittelut ja työkokeilut Dynamo - Rakentaa asiantuntijaverkoston avulla toimiva työllisyystoimintamalli Lahden kaupunkiseudulle niin, että seudullinen liikkuvuus ja yksilöllisesti suunnitellut työllisyyspolut toteutuisivat nuorten yhteiskuntatakuun hengessä - tuottaa vuosittain ostopalveluna kunnille 40 matalan kynnyksen työpajapaikkaa Latu maahanmuuttajille - Koulutukset - Työkokeilut ja tukityöt - Aktivoivat toimet - Ryhmätoiminta Osuma -projekti - Hyödyntää ja kehittää suomeen muuttaneiden ammattilaisten osaamista yhteistyössä yritysten kanssa oppisopimuksen avulla Immprove Immigrants - Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta - Tutkintojen rinnastukset ja todistusten käännökset - Työ- ja opiskelupaikkojen etsiminen - Koulutus (esim. kielikoulutus) Vajaakuntoiset Niemenkadun - Kuntouttava työtoiminta toimintakeskus - Avotyö Muut Linkki - Työllistää ja oppisopimuskouluttaa Lyhdyn asiakkaita - Luoda alueellinen malli pitkäaikaistyöttömien työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille - 18 25 vuotiaat ilman ammatillista koulutusta olevat nuoret, jotka etsivät paikkaansa - Pääosa tulee työvoimatoimiston kautta - Lahden kaupunkiseudun 17 24 vuotiaat nuoret, joilla ei vielä ole ammatillista koulutusta - Maahanmuuttajat - 17 64 vuotiaita - Asuneet Suomessa 1 kk 18 vuotta - Maahanmuuttajia, joilla suomen kielen perusteet, pohjakoulutus kotimaasta ja työharjoittelu alalta, suomalaisen työelämän perusteet tuttuja - Lähtökohtana työikäisyys - Maahanmuuttajat, joilla yleensä ylempi korkeakoulututkinto tai erityisammattitutkinto - Olleet suomessa 1 pvä 10 vuotta - Erilaiset vajaakuntoisryhmät - 11 Lyhdyn asiakasta - Motivaatio oppisopimuskoulutukseen ja työllistymiseen

Koutsi (WtW -projekti) Kiipulasäätiö - WtW työrenkaassa luotiin tilaaja-tuottaja vuoropuhelulle foorumi - Koutsi on kolmen kehitysteeman jatkumo, jolla ohjataan asiakkaita työelämään - Kuntoutustutkimuksen, ammatillisen valmennuksen ja koulutuksen avulla pyritään mahdollistamaan vaikeasti työllistettävien pääsy työmarkkinoille - Koutsi: Työammattiin johtavassa koulutuksessa olevat vaikeasti työllistyvät opiskelijat

Taulukossa esitetyt karkeat luokitukset ovat moniselitteisiä. Jotkut toimijat voitaisiin luokitella kuuluvaksi useampaan kategoriaan. Tämän vuoksi kentän hahmottaminen tässä muodossa ei tuntunut tarkoituksenmukaiselta. Toimijakentän selkiyttäminen ja hahmottaminen oli kuitenkin tutkimuksen tavoitteena, joten aluksi lähdin hakemaan selkeyttä asiakaskunnan työkyvyn ja työhalun mukaan. Lähtökohtana oli se ajatus, että nämä ovat ne kaksi ominaisuutta, jotka ovat työllistämistoiminnan kannalta olennaiset. Ajatuksena oli, että asiakaskunta voitaisiin näiden ominaisuuksien perusteella karkeasti luokitella neljään ryhmään ja jaotella kuvion 2 mukaiseen nelikenttään. Kuvio 2. Nelikenttä työkyvyn ja työhalun mukaan. Näistä ryhmistä vasemmassa alakulmassa on se oletettavasti melko pieni ryhmä (tilastoja ei ole olemassa), jonka perusteella usein kuulee tehtävän paljon pitkäaikaistyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömiä koskevia yleistyksiä, mutta johon kuuluvia mikään toimijataho ei toisaalta ensisijaisesti yritäkään avoimille työmarkkinoille tarjota. Kaksi ylhäällä olevaa ryhmää vaikuttaisi puolestaan niiltä asiakkailta, joiden kanssa suurin osa toimijoista työskentelee. Mahtaako olla niin, että työkykyisten mutta työhaluttomien ryhmä näkyy 22