Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä
Johdanto Miten metsänhoito vaikuttaa biomassan tuotantoon biotalouden tarpeisiin? Puuston kehitys Kertymät hakkuissa Hakkuiden kannattavuus Metsänomistaja Korjuuyrittäjä Metsänhoidon toimenpiteiden toteuttamisen päätös aina metsänomistajalla motivointi 2 Saija Huuskonen
Sisältö 1. Metsänhoidon nykytilanne Pirkanmaalla VMItulosten mukaan 2. Metsänhoidon keinot, joiden vaikutus näkyy lyhyellä aikavälillä metsikkötasolla 3. Metsänhoidon keinot, joiden vaikutus näkyy pitkällä aikavälillä metsikkötasolla 4. Metsänhoidon keinojen käyttöönoton vaikutus Pirkanmaan alueella 3 Saija Huuskonen
1. Pirkanmaan alueen nykytilanne 4
Puuston tilavuus 2008-2013 Tilavuus VMI10 2004-2008: 129,4 milj. m 3 Tilavuus VMI11 2009-2013: 137,7 milj. m 3 milj. m 3 90.0 80.0 70.0 60.0 50.0 40.0 30.0 20.0 10.0 0.0 74.0 71.7 40.3 42.0 9.5 VMI10 VMI11 12.1 12.1 13.8 9.1 10.4 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu Lähde: VMI/Luke 1960-lukuun verrattuna puuston määrä 1,5-kertaistunut Saija Huuskonen 5
1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, Pirkanmaa 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: VMI/Luke Kasvu Poistuma vuosi Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 78 % kasvusta, vuoden 2014 aikana 84 % 6 Saija Huuskonen
% Kehitysluokkien osuudet 2006-2011 45.0 40.0 35.0 30.0 25.0 20.0 15.0 20.1 17.6 28.4 24.6 35.9 39.3 VMI10 VMI11 15.1 14.5 Lähde: VMI/Luke 10.0 5.0 0.0 2.9 1.5 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin 7 Saija Huuskonen
1 000 ha Metsänhoidollinen tila 140.0 120.0 100.0 80.0 60.0 40.0 5-vuotiskauden tehdyt Lähin 5-vuotiskausi, muut Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä Lähde: VMI/Luke 20.0 0.0 Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella lähes kaksinkertainen ja ensiharvennustarve noin 60 % suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito/ensiharvennus Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 36 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 27 000 hehtaaria 8 Saija Huuskonen
2. Mitkä metsänhoitotoimet vaikuttavat nopeasti, 0-20 v aikajänteellä? Harvennukset ja kiertoaika Kasvatuslannoitukset Kunnostusojitukset 9
Hakkuiden lisääminen Ensiharvennukset Rästit Ajoissa olevat Muut harvennukset Päätehakkuut Puuston elinvoimaisuus tärkeä kriteeri Päätehakkuita viivästämällä riskit lisääntyvät Juurikääpä Hyönteistuhot Myrskytuhot 10 Saija Huuskonen
Mitä harvennushakkuilla saavutetaan? Vaikutukset puustoon: harvennuksissa annetaan lisää kasvutilaa parhaille puille Kasvu nopeutuu Puusto järeytyy Ainespuun tuotos lisääntyy poistetaan sairaat ja huonolaatuiset ja jätetään kasvamaan terveet ja hyvälaatuiset puut, joista kehittyy arvokkaita ja järeitä tukkipuita Vaikutukset talouteen: harvennuksista saadaan hakkuutuloja päätehakkuusta enemmän tuloja ja päätehakkuu voidaan tehdä aikaisemmin X X X X X X 11 Saija Huuskonen
Harvennusten vaikutus männikön järeytymiseen Keskiläpimitta, cm 35 päätehakkuu 30 25 20 harvennukset 15 10 5 0 0 20 40 60 80 100 Ikä, v 120 Harvennettu Harventamaton 12 Saija Huuskonen
Päätehakkuun ajoitus Laskelma kiertoajan tuotos- ja tuottovaikutuksista Tuoreen kankaan kuusikko Etelä-Suomessa m 3 /ha 700 Kokonaistuotos 600 500 400 300 200 100 0 Vuotuinen keskikasvu 8,3 m 3 /ha/v 60 vuotta 70 vuotta 80 vuotta Kuolleisuus Pienpuu Kuitu Tukki 13 Saija Huuskonen
Päätehakkuun ajoitus Paljaan maan arvo 3%, /ha 1400 1200 1000 800 90 % 76 % 600 400 200 0 60 vuotta 70 vuotta 80 vuotta 14 Saija Huuskonen
Kasvatuslannoitukset Kivennäismailla Typpi kasvua rajoittava tekijä männiköissä ja kuusikoissa Lisäksi fosfori kuusikoissa Hoidetut, elinvoimaiset metsät Toteutus muutama vuosi harvennuksen jälkeen ja 10 v ennen seuraavaa hakkuuta Kasvunlisäys näkyy jo seuraavana vuonna, suurimmillaan 2-4 vuotta Kasvunlisäys: männiköissä 6-8 v kuusikoissa 8-10 v Lannoituskerran kasvunlisäys 12-20 m 3 /ha 15 Saija Huuskonen Turvemailla Fosforista ja kaliumista yleensä puute PK-lannoitteella tai tuhkalannoitteella voimakas, pitkäaikainen kasvureaktio Jopa 30 v 2-5 m 3 /ha/v lisäkasvu
Metsänlannoituksen kannattavuus Parhaat lannoituskohteet: kangasmailla 1. kuivahkon kankaan männiköt 2. tuoreen kankaan kuusikot 3. tuoreen kankaan männiköt turvemailla 1. II tyypin puolukkaturvekankaat 2. II tyypin mustikkaturvekankaat 16 Saija Huuskonen
Kunnostusojitus Ylläpidetään ensimmäisellä ojituksella saavutettua kuivatuksen tasoa Seurauksena puuston kasvu nopeutuu ja puusto haihduttaa enemmän Kunnostusojitustarve, jos ojat tukkeutuneet ja puuston kasvu taantunut märkyyden takia Ei kunnostusojitustarvetta, jos puuston määrä yli: 125 m 3 /ha E-S 150 m 3 /ha P-S Lisäkasvu yleensä 0,5-1,5 m 3 /ha/v Kasvuvaikutus 15-20 vuotta Toteutus harvennushakkuun yhteydessä Ei turhia kunnostusojituksia, koska vesistökuormitus lisääntyy Kasvatusajalla enintään 2 kunnostusojitusta 17 Saija Huuskonen
3. Mitkä metsänhoitotoimet vaikuttavat pidemmällä (20-50 v) aikajänteellä? Uudistaminen Taimikonhoidot 18
Uudistamisen viivästymisen vaikutus koko kiertoajan tuottoon Etelä-Suomi, lehtomainen kangas, istutuskuusikko laskentakorko 3 % ja 4 % 19 Saija Huuskonen
Onnistunut uudistaminen Etelä-Suomi VT Äestys Männyn kylvö Etelä-Suomi VT Ei maanmuokkausta Luontainen uudistuminen Varhaisperkaus Taimikonhoito Ensiharvennus Harvennus Päätehakkuu + 13% NNA, 3% (1118 eur vs. 988 eur) + 20% tukkipuun tuotos m 3 /ha/v 7 vuotta lyhyempi kiertoaika 20 Saija Huuskonen
Jalostetun siemenmateriaalin käyttö metsänuudistamisessa Männyllä todettu ensimmäisen puusukupolven siemenviljelyssiemenen jalostushyöty 7-8 % suurempi pituuskasvu 15-20 % suurempi rungon keskitilavuus Männyllä ja rauduskoivulla valiosiemenviljelyssiemen (pluspuiden parhaat) tuottaa 30% kasvunlisäyksen verrattuna metsikkösiemeneen Puuston kokonaistilavuus, m 3 /ha 300 250 200 150 100 50 0 Jalostettu materiaali metsikkösiemen 0 50 100 Vuosi Graafi: A. Ahtikoski /Luke 21 Saija Huuskonen
Varhaisperkaus ja taimikonhoito kuusikossa Alkutilanne Etelä-Suomi Tuore kangas Maanmuokkaus Laikkumätästys Istutus Kuusen taimet 1800 kpl/ha 22 Saija Huuskonen
Kuvat Saija Huuskonen HOITAMATON TAIMIKON VARHAISPERKAUS 3,8 m 3 /ha/v 11 cm 4,7 m 3 /ha/v 12 cm HOITAMATON TAIMIKON VARHAISPERKAUS TAIMIKON- HARVENNUS TAIMIKON VARHAISPERKAUS JA TAIMIKON- HARVENNUS 5,2 m 3 /ha/v 15 cm TAIMIKONHARVENNUS 5,4 m 3 /ha/v (+39%) 16 cm TAIMIKON VARHAISPERKAUS JA TAIMIKONHARVENNUS Ero PMA 3%= 23% 23
4. Metsänhoidon keinojen käyttöönoton vaikutus Pirkanmaan alueella 24
Metsävaraskenaariot Tavoitteena selvittää metsävarojen ja metsien hoidon mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuudessa saatavan raaka-aineen määrään ja laatuun Laskelman toteutus ja oletukset: VMI-mittausten (VMI10) pohjalta laadittu mallipohjainen pitkän aikavälin tarkastelu: v. 2010 v. 2110 Metsien kehitysennusteet laskettiin MOTTI-ohjelmistolla Puuntuotannon metsämaan pinta-ala ei muutu, suojelupinta-alat säilyvät nykytasolla Laskelmissa asetettiin ehto, että laskentajakson aikana puuvaranto ei laske Puuntuotannollisesti kestävä Tasaiset hakkuumäärät jaksojen välillä Talouslaskelmat: nykykantohinnat ja metsänhoitokustannukset, tukia ei huomioitu 25 Saija Huuskonen
Metsävaraskenaariot Nykymeno jatkuu Business as usual (BAU) Hakkuut nykytasolla: hakkuukertymät 71% suurimmasta kestävästä hakkuukertymästä Metsänhoitotöiden toteutusmäärät nykytasolla: toteutuspinta-alat 49 % metsänhoidollisesti suositellusta määrästä Tehostettu metsänkasvatus (QLTY) Metsien käsittelyn perusteena korkealaatuisen tukin ja sen ohessa energiapuun tuottaminen Kullekin puulajille ja kasvupaikalle sopivat intensiiviset metsänkasvatuksen menetelmät 26 Saija Huuskonen
Toimenpiteiden pinta-alat ha/v (0-20 v) ha 20 000 QLTY BAU tehostettu nykymeno Metsänhoito 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 27 Saija Huuskonen
Hakkuukertymät milj. m 3 /v milj. m 3 7 Kertymät 6 5 4 3 2 Energia Kuitu Tukki 1 0 2011 tot. 0-20 20-50 0-20 20-50 QLTY BAU Puulajisuhteet 48 % kuusi, 39 % mänty 28 Saija Huuskonen
Puuston tilavuus Puusto milj. m 3 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 VMI10 20 50 20 50 hukka kuitu tukki QLTY BAU 29 Saija Huuskonen
Tulot ja kustannukset keskimäärin jakson aikana /ha/v /ha/v Kannattavuus 300 250 200 150 100 50 0 Tulot Kulut Nettotulot -50 0-20 20-50 0-20 20-50 QLTY BAU 30 Saija Huuskonen
Nettotulojen nykyarvo (NNA) 100 vuoden tarkastelujaksolla Kannattavuus /ha, NNA 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 62% 3 % 4 % 0 QLTY BAU 31 Saija Huuskonen
Johtopäätökset Pirkanmaalla on hyvät mahdollisuudet lisätä puun kasvua ja käyttöä merkittävästi Edellyttää investointeja metsänhoitoon On nykyhinnoilla kannattavaa metsänomistajalle Lyhyellä aikavälillä Lisätään hakkuita Toteutetaan kasvatuslannoituksia Pitkällä aikavälillä Turvataan kestävyys Käytetään jalostettua siemen/taimimateriaalia metsän uudistamisessa Toteutetaan taimikonhoitotyöt 32 Saija Huuskonen
Kiitos! 33 Saija Huuskonen
34 Saija Huuskonen