Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala
Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen (TVL) Osinko jaetaan verotuksessa pääomatuloon ja ansiotuloon osakkeen matemaattisen arvon perusteella B. Osakkeet kuuluvat maataloustulolähteeseen (MVL) Osinkoa ei sellaisenaan jaeta pääomatuloon ja ansiotuloon Osingon veronalainen osuus luetaan maataloustuloksi. Tulolähteen kokonaistulo jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon. Osakkeen vertailuarvo on mukana tulolähteen nettovarallisuudessa 2
TVL-tulolähteen osingot
TVL-tulolähteen osingot listaamattomasta yhtiöstä 2014 Kokonaan verovapaata osinkoa ei enää ole Jos osinko enintään 8 % matemaattisesta arvosta, osingosta veronalaista pääomatuloa 25 % siltä osin kuin osinko enintään 150 000 euroa 85 % siltä osin kuin osinko ylittää 150 000 euroa Jos osinko ylittää 8 % matemaattisesta arvosta, ylittävästä osasta 75 % on veronalaista ansiotuloa 4
TVL-tulolähteen osingot listatusta yhtiöstä 2014 Osingosta 85 % veronalaista pääomatuloa Vero samantasoinen kuin listaamattoman yhtiön ankarammin verotetulla pääomatulo-osingolla Vero osingosta 25,5 / 27,2 % (30%/32% x 85%) Vrt. osakeyhtiön saama pörssiyhtiön osinko Saatu osinko 100 %.sti veronalaista tuloa osakeyhtiölle Vero osingosta 20 % 5
Pääomatulo-osingot, listaamaton yhtiö Nyt Vuodesta 2014 alkaen Peruste 9 % matem.arvosta Lievennetty alue Max. 60 000 /hlö/v: verovapaata Eurorajan ylittävä osuus Veronalaista 70 % Peruste 8 % matem.arvosta Lievennetty alue Max. 150 000 /hlö/v: veronalaista 25 % Eurorajan ylittävä osuus Veronalaista 85 % 6
Ansiotulo-osingot, listaamaton yhtiö Nyt Vuodesta 2014 alkaen Perusteen (9 %) ylittävästä Veronalaista 70 % Perusteen (8 %) ylittävästä Veronalaista 75 % 7
Lievemmin verotettu pääomatuloosinko Euromääräinen raja 150 000 euroa osakaskohtainen Raja 150 000 euroa täyttyy, jos matemaattinen arvo 1 875 000 euroa Nykysäännösten mukainen 60 000 euron verovapaa osinko täyttynyt 666 667 euron matemaattisella arvolla Perheyhtiöiden omistuksen hajautustarve (osinkosyistä) vähenee Hajautuksesta hyötyä vain yhtiöissä, joilla osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo (nettovarallisuus) ylittää 1 875 000 euroa 8
Uusien osinkosäännösten voimaantulo Sovelletaan vuonna 2014 saatuihin osinkoihin Osinko katsotaan saaduksi sinä verovuonna, jolloin se on nostettavissa (riippumatta siitä, miltä tilikaudelta osinko jaetaan tai milloin osinkopäätös on tehty) Jos osinko nostettavissa vuonna 2014, siihen sovelletaan uusia säännöksiä Jos yhtiökokouspäätöksessä ei mainita erikseen osingon maksamispäivää Osingon katsotaan olleen nostettavissa yhtiökokouspäivänä Jos osinko on ollut nostettavissa, verotettava tulo on jo syntynyt Osingon peruuttaminen ei ole tehokas verotuksessa 9
Uudistuksesta kärsivät Pääomatulo-osinko alle 60 000 euroa Osinko ollut tähän asti kokonaan verovapaa Jatkossa 8 %:n osinkoon kohdistuu vähintään 7,5 / 8 %:n vero (25 % x 30%/32 %) Yritystulon kokonaisvero ollut 24,5 %, jatkossa jaetun voiton osalta vähintään 26 / 26,4 % Jakamatta jätetyn voiton tuloverotus kevenee 4,5 %-yksikköä Pääomatulo-osinko yli 150 000 euroa Osingon vero tältä osin nyt 22,4 % (32 % x 70 %), jatkossa 27,2 % (32 % x 85 %) Yritystulon kokonaisvero ei kuitenkaan paljon muutu: nyt 41,4 %, jatkossa 41,8 % 10
Pääomatulo-osingon kokonaisvero Enintään 150 000 euroa Yhtiön tulo 100 100 Yhtiön vero 20 20 Nettotulo = osinko 80 80 Yli 150 000 euroa Osingosta veronalaista 20 (25 %) 68 (85 %) Pääomatulon vero 6 (30 %) 21,8 (32 %) Verot yhteensä 26 41,8 11
Uudistuksesta hyötyvät Pääomatulo-osinko 60 000 150 000 euroa Osakkaan vero tästä osuudesta nyt 21/22,4 % (30/32 % * 70 %), jatkossa 7,5/8 % (30/32 % * 25 %) Yritystulon kokonaisvero tältä osin nyt 40,4/41,4 %, jatkossa 26/26,4 % Jos pääomatulo-osinko tasan 150 000 euroa, yritystulon kokonaisvero nyt 34,1 %, jatkossa 26 % Jatkossa 150 000 euron pääomatulo-osinko edellyttää suurempaa nettovarallisuutta 12
150 000 euron pääomatuloosinkoon kohdistunut kokonaisverotus Nyt Yhtiön tulo 198 676 187 500 Yhtiön vero 48 676 37 500 Nettotulo = osinko 150 000 150 000 Kokonaan verovapaa 60 000 0 Ylittävä osuus 90 000 Veronalaista 63 000 37 500 Pääomatulon vero 19 160 11 250 Uudistuksen jälkeen Verot yhteensä 67 836 48 750 34,1 % 26 % 13
Varojen nosto OY:stä Jos yhtiöllä ei ole verovapaita tuloja, osinkona jaettua tuloa rasittaa pohjalla yhtiön 20 %:n vero Osingon vero tämän päälle, mikä nostaa kokonaisveroa Kokonaisvero voi olla alle 20 %, jos tuloa ei näytetä yhtiössä vaan siirretään osakkaalle ansiotuloksi, johon kohdistuu lievempi marginaalivero Seuraavassa vertailu varojennoston etusijajärjestyksestä Käytännössä valintoja rajoittaa mm. se, ettei ole mahdollista jakaa pelkkää ansiotulo-osinkoa, jos yhtiöllä on nettovarallisuutta Palkan osalta sotu-kustannusta ei ole otettu huomioon 14
Varojen nosto OY:stä, YEL-yrittäjä 1. Palkka, jonka marginaalivero alle 20 % 2. Palkka, jonka marginaalivero alle 26 % / ansiotuloosinko, jonka marginaalivero alle 7,5 % 3. Pääomatulo-osinko, enintään 150 000 euroa 4. Palkka, jonka marginaalivero 26 30 % / ansiotuloosinko, jonka marginaalivero 7,5-12,5 % 5. Pääomatulo yhtiöstä (vuokra, korko) (vero-oletus 30 %) 6. Palkka, jonka marginaalivero 30-41,76 % / ansiotuloosinko, jonka marginaalivero 12,5-27,2 % 7. Pääomatulo-osinko yli 150 000 euroa (vero-oletus 32%) 8. Palkka, jonka marginaalivero 41,76 % - / ansiotuloosinko, jonka marginaalivero 27,2 % - 15
Matemaattinen arvo Keskeinen tekijä TVL-osinkojen suunnittelussa Matemaattinen arvo = nettovarallisuus jaettuna osakkeiden kokonaismäärällä Joskus matemaattisesta arvosta osakaskohtaisia vähennyksiä asunto osakaslaina Nettovarallisuus lasketaan osingon verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen pohjalta Esim. vuoden 2014 osingon pääomatulo-osuus määritetään 2013 tilinpäätöksen pohjalta lasketun nettovarallisuuden mukaan 16
Osakeyhtiön nettovarallisuus Arvostamislain 2 luku Nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat Varojen arvostamisperusteista on säädetty EVLomaisuuslajeittain (rahoitusomaisuus, vaihtoomaisuus, sijoitusomaisuus, käyttöomaisuus) Muuhun kuin EVL-toimintaan kuuluvat varat arvostetaan vastaavasti soveltuvin osin tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla (ArvL 3.7 ) MVL-varojen arvostamisen osalta on siis katsottava, mitä EVL-varojen arvostamisesta on säädetty 17
Rahoitusomaisuus Saamisen arvona nimellisarvo ja muun rahoitusomaisuuden arvona hankintameno, joista molemmista on tehty EVL 17 :ssä tarkoitetut arvonalentumisvähennykset Toisin sanoen verotuksessa vähentämättä oleva arvo EVL-rahoitusomaisuuden tasearvo voi poiketa verotuksessa vähentämättömästä arvosta. Esim. konsernitukena pidettyä lainasaamisen arvonalennusta ei saa verotuksessa vähentää. Arvonalennus vähennetään tasearvosta, mutta verotuksessa hankintameno jää kokonaan jäljelle Tasearvolla ei nettovarallisuuden kannalta ole merkitystä 18
Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuden arvoksi katsotaan hankintameno, josta on tehty EVL 28.1 :ssä tarkoitettu arvonalentumisvähennys Toisin sanoen verotuksessa vähentämättä oleva arvo EVL-vaihto-omaisuudessa ei käytännössä jaksotuseroa kirjanpidon ja verotuksen välillä verotuksen vähentämättä oleva arvo myös tasearvo Tase Verotuksessa vähentämättä Vaihto-omaisuus 100 000 100 000 Nettovarallisuuslaskelmaan arvo verotuksen puolelta 19
Käyttöomaisuus Käyttöomaisuuden arvona on tuloverotuksessa poistamatta oleva arvo EVL-käyttöomaisuuden tasearvo voi poiketa verotuksessa vähentämättä olevasta arvosta käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennuspoistot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia Kirjanpitoarvoon voidaan joskus tehdä arvonkorotus Olipa käyttöomaisuudella taseessa mikä arvo tahansa, nettovarallisuuteen tulee verotuksessa poistamatta oleva arvo 20
KOM /ROM- kiinteistöt ja arvopaperit Käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat kiinteistöt ja rakennukset saadaan arvostaa ArvL:n mukaiseen vertailuarvoon, jos se on verotuksessa poistamatonta hankintamenoa suurempi Kiinteistökohtaisesti Käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat julkisesti noteeratut arvopaperit, sijoitusrahasto-osuudet sekä ArvL 2 luvussa tarkoitetun osakeyhtiön osakkeet saadaan arvostaa niiden yhteenlaskettuun vertailuarvoon, jos se on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi 21
Osakeyhtiön MVL-varojen arvostaminen arvostetaan vastaavasti soveltuvin osin EVL-varat arvostetaan verotuksessa vähentämättä olevien hankintamenojen mukaan Poikkeuksen muodostavat vain KOM/ROM kiinteistöt ja KOM/ROM arvopaperit: niiden osalta arvostus voi perustua ArvL:n mukaisiin vertailuarvoihin Kirjanpidon tasearvoa ei käytetä minkään omaisuuserän arvostusperusteena Samalla perusteella arvostetaan myös MVL-varat 22
Osakeyhtiön MVL-varojen arvostaminen: vaihto-omaisuus Myös MVL-varat arvostetaan verotuksessa vähentämättä olevaan arvoon Vaihto-omaisuuden / eläinten hankintamenot jaksotetaan MVL-tuloverotuksessa maksuperusteella = maksettu meno vähennetään kokonaan Jos kirjanpidossa hankintamenoa aktivoidaan, tasearvo ja verotuksen vähentämättä oleva arvo poikkeavat Tase Verotuksessa vähentämättä Vaihto-omaisuus 100 000 0 Nettovarallisuuslaskelmaan arvo verotuksen puolelta 23
Osakeyhtiön MVL-varojen arvostaminen: kiinteistöt Kiinteistöjen osalta voidaan käyttää vertailuarvoa, jos se on poistamatonta hankintamenoa korkeampi Pellon osalta ArvL:n mukainen vertailuarvo on niin olematon, että käytännössä ei liene mahdollista, että vertailuarvo olisi hankintamenoa korkeampi OY:n rakennukselle voidaan määrätä verotusarvo jälleenhankinta-arvojen perusteella; se voi olla poistamatonta hankintamenoa korkeampi 24
Osakeyhtiön MVL-varojen arvostaminen: arvopaperit Arvopaperit (KOM/ROM-luonteiset) voidaan arvostaa yhteenlaskettuun vertailuarvoon, jos se yhteenlaskettua vähentämättä olevaa hankintamenoa korkeampi Arvopapereita, joita tämä koskee, ovat säännöksen mukaan julkisesti noteeratut arvopaperit, sijoitusrahasto-osuudet sekä ArvL 2 luvussa tarkoitetun osakeyhtiön osakkeet Osuuskunnan osuuksia säännöksessä ei mainita osuuskunnan osuuden arvona OY:n nettovarallisuuslaskennassa voidaan käyttää vain verotuksessa vähentämättä olevaa hankintamenoa (=maksetun osuusmaksun määrä) 25
Osakeyhtiön MVL-varojen arvostaminen: arvopaperit Osuuskunnan osuuksien jääminen vertailun ulkopuolelle ei ole loogista, mutta lain mukaista Huomionarvoista on, että uuden osuuskuntalain mukaan osuuskunta voi olla pörssiosuuskunta, jolloin sen osuus on noteerattu Silloin osuudesta tulee julkisesti noteerattu arvopaperi, joka on mukana vertailussa 26
Osakeyhtiön MVL-varojen arvostaminen Jos omaisuudella/oikeudella ei ole vähentämättä olevaa hankintamenoa, se ei tule mukaan OY:n nettovarallisuuslaskelmaan Esim. maidon tuotanto-oikeus 27
MVL-tulolähteen osingot
Luonnollisen henkilön MVLtulolähteen osingot Jos osinko kuuluu luonnollisen henkilön MVL- (tai EVL) tulolähteeseen, osingosta veronalaista yritystuloa 75 %, jos osinko saatu listaamattomalta yhtiöltä 85 %, jos osinko saatu listatulta yhtiöltä Osingosta aiheutuva vero riippuu siitä, lisääntyykö pääomatulo vai ansiotulo Jos pääomatuloa, vero listaamattoman yhtiön osingosta 22,5 / 24 %. Listatun yhtiön osingosta 25,5 / 27,2 % Jos ansiotuloa, vero listaamattoman yhtiön osingosta 0 41,25 %. Listatun yhtiön osingosta 0 46,75 % 29
Luonnollisen henkilön MVLtulolähteen osingot Osakkeet luetaan mukaan MVL-tulolähteen nettovarallisuuteen Arvona käytetään osakkeen vertailuarvoa Vertailuarvo saadaan, kun matemaattisesta arvosta vähennetään jaettavaksi päätetty osinko. Vertailuarvo saa nousta vain 50 % vuodessa Osakkeiden hankintamenoa ei siis voi käyttää nettovarallisuuslaskennassa, vaikka olisi vertailuarvoa korkeampi 30
Luonnollisen henkilön MVLtulolähteen osingot MVL-tulolähteen osinkojen verotus voi olla ankaraa, varsinkin jos nettovarat kokonaisuudessaan pienet (tai jopa negatiiviset) Mahdollisia toimintatapoja Riitautetaan osakkeiden kuuluminen MVL-tulolähteeseen ja yritetään saada ne TVL:n puolelle Liittyvätkö osakkeet harjoitettuun maatalouteen? Osakeyhtiöitetään myös maatila, jolloin syntyy konserni osakeyhtiöiden väliset osingot verovapaita Pidättäydytään osingonjaosta OY:n yritystoiminnan tulot kertyvät yhtiöön, kotiutustapa mietittävä joskus 31
Varojenjako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Osakeyhtiölaki 2006 Sijoitettua pääomaa voidaan kirjata vapaaseen omaan pääomaan Palautettavissa helpommin kuin sidottu oma pääoma Verohallinnon ohje 2007: SVOP-palautus pääsääntöisesti luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvaa tuloa Kun palautusta vastaa yleensä yhtä suuri hankintameno (sijoitus tai osakkeen hankintahinta), verotettavaa voittoa ei yleensä synny Vuodesta 2014 alkaen verosäännös 33
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on pääsääntöisesti osinkoa Hankintamenoa ei silloin vähennetä: hankintameno säilyy siis ennallaan Listaamattoman yhtiön varojenjakoa voidaan kuitenkin käsitellä luovutuksena, jos palautus sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle, varojenjako tapahtuu ennen kuin sijoituksesta on kulunut kymmenen vuotta, ja em. edellytysten täyttymisestä annetaan luotettava selvitys 34
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta Jos verotetaan luovutuksena, hankintamenona vähennetään määrä, joka vastaa varojenjaon määrää (ns. euro eurosta periaate) Vähennyksen ylärajana poistamaton hankintameno Käytännössä luovutusvoittoa ei tällöin synny Osakkeiden hankintameno pienenee samalla määrällä 35
Siirtymäsäännös (HE) Jos kysymys on listaamattomaan yhtiöön ennen 1.1.2014 tehdystä pääomansijoituksesta, uusia säännöksiä sovelletaan vasta varojenjakoon, joka saadaan 1.1.2016 tai sen jälkeen Vuodet 2014 ja 2015 toimitaan SVOP-palautusten osalta nykyisellä käytännöllä (vanhojen sijoitusten osalta) Käytännössä tarkoittaa siis esim., että luovutuksena voidaan käsitellä myös muulle kuin sijoittajalle tapahtuvaa palautusta 36
Varojenjaon verotus, tiivistelmä Muoto Voitonjako (osinko) Listatun yhtiön SVOP-palautus Listaamattoman yhtiön SVOP-palautus 31.12.2015 asti (kun sijoitus tehty viimeistään 31.12.2013) Listaamattoman yhtiön SVOP-palautus 1.1.2016 alkaen, kun palautus 10 vuoden kuluessa sijoituksesta, ja palautus sijoituksen tehneelle Listaamattoman yhtiön SVOP-palautus 1.1.2016 alkaen muissa tapauksissa Sidotun pääoman palautus (osakepääoma, vararahasto, ylikurssirahasto) Omien osakkeiden hankkiminen / lunastus Verokäsittely Osinkoverotus Osinkoverotus Osinkoverotus Luovutusvoittoverosäännökset Luovutusvoittoverosäännökset Luovutusvoittoverosäännökset Luovutusvoittoverosäännökset 37
Yhteystiedot Ilkka Ojala OTL, KTK, VT Koskelotie 6a, 01450 Vantaa ilkka.ojala@konsultointiojala.fi Puhelin 0400 688 166 38