Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Transkriptio

1 Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä

2 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten jälkeisen nettopääomatulon) euroa ylittävältä osalta aletaan soveltaa 32 %:n suuruista pääomatulon korotettua tuloveroprosenttia aiemman asemesta. Pääomatulon verotus on kireämpää kuin koskaan aikaisemmin eriytetyssä pääoma- ja ansiotuloverotuksessa. 2

3 Yhteisön tuloveroprosentti Painopistettä siirretään maltillisesti yhteisön verotuksesta osakkaiden verotukseen. Yhteisöverokantaa alennetaan 24,5 prosentista 2014 alkaen 20 prosenttiin. Arvioitu verovaikutus vähentää valtion verotuloja 870 milj. euroa. 3

4 Listatun osakeyhtiön osingon verotus Osinkoveronalaista pääomatuloa 85 prosenttia (ennen 70 prosenttia). Vaikka yhtiön verotus kevenee, ei osingonsaaja koe sitä omaksi veronalennukseksi. Osingon saajan verotus kiristyy siis 21 prosentista 25,5 prosenttiin (jos pääomatuloverokanta on 30) ja 22,4 prosentista 27,2 prosenttiin (jos pääomatuloverokanta on 32). 4

5 Listaamattoman osakeyhtiön osingon verotus Osingosta veronalaista vain 25 prosenttia siltä osin kuin osinko ei ylitä 8 prosentin vuotuista tuottoa osakkeen matemaattiselle arvolle, mutta ylittävältä osin verollista 85 prosenttia kuten myös osingon ylittäessä euroa. Kokonaan verovapaan osan euroa piti poistua, mutta se korvataankin euron rajalla. 5

6 Kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavan määrän ylittävältä osalta osingosta olisi 75 prosenttia veronalaista ansiotuloa. Luonnollisen henkilön tuloverolain mukaan verotettavan peitellyn osingon veronalaista osaa ehdotetaan nostettavan 75 prosenttiin. 6

7 Osakeyhtiön tuloveroprosentin lasku vahvistaa osakeyhtiön veroedullisuutta yritysmuotona. Osakeyhtiön 20 prosentin tulovero mahdollista esimerkiksi sen, että loppu 80 prosenttia nettotulosta käytetään velan lyhentämiseen. Ansiotulon marginaaliveroprosentti on runsaalla euron vuositulotasolla noin 55 prosenttia ja euron ylittävällä vuositulotasolla 57 prosenttia. Myös maataloudessa yhtiöittäminen näyttäytyy entistä kiintoisampana yritysmuotona. Tehdään toimintamuodonmuutoksena. Ongelmana kuitenkin edelleen varainsiirtovero 4 % ja veropolitiikan ailahtelevaisuus 7

8 Nettovarallisuus/ osakas verovapaa pääomatulo-osinko Muutoksen jälkeen (max 8%, josta 75% verovapaata) Nyt (max 9% ja max )

9 Voimassaolevan lainsäädännön mukaan maksimaalisen hyödyn saa listaamattomassa osakeyhtiössä noin nettovarallisuudella 9 %:n verovapaa tuotto vuotuinen verovapaa osinko. Ainoaksi tuloveroksi jää 24,5 prosentin yhteisöverokanta 9

10 Uudistuksen jälkeen maksimaalisen nettovarallisuushyödyn saa euron nettovarallisuudella 8 prosenttia eurosta olisi 25 prosenttisesti pääomatuloa ja 75 prosenttisesti verovapaata pääomatuloa Yhteismäärästä menisi euroon asti veroa 7,5 prosenttia tai 8 prosenttia, riippuen sovellettavasta pääomatuloverokannasta 30/ 32 prosenttia. Osakeyhtiön tuloveron ja osinkoveron yhteismäärä olisi vastaavasti 26 % tai 26,4 %. Uudessa osinkoveromallissa tila heikkenee niillä osakkailla, joilla nettovaroja alle miljoona euroa. 10

11 Yritysneutraliteetti pitää säilyttää Pääomatuloverokantaan aiemmin tehty kiristys ei saa kohdentua toiminnalliseen tuloon, kuten elinkeinotoiminnan ja maatalouden tuloon, metsätaloudesta saatavaan tuloon tai henkilöyhtiön osakkaan tulo-osuuteen. Yhteisöverokannan laskiessa ongelma pahenee entisestään. Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten yritysmuotojen verotuksen kiristyminen tulee estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus vain osittain veronalaiseksi pääomatuloksi, esimerkiksi vain 85 prosentin osuudelta. 11

12 Kiinteistövero Menokehysriihessä sovittiin, että kiinteistöjen verotusarvoja nostetaan, mutta ei kerrottu miten. Ei veropohjamuutoksia! Todennäköistä on, että verotusarvoja nostetaan maapohjan ja rakennusten osalta. - verotusarvoja nostetaan 10%:lla (maapohja+rakennukset) - ei veropohjamuutoksia (maa- ja metsätalousmaa) - ikäalennuksia leikataan aluksi siten, että ne ovat enintään 75% (nyt 80%) ja myöhemmin 50% - jälleehankinta-arvo 75% uuden rakennuksen kustannuksista (nyt 70%) - kiristys kohdistuu etenkin vanhoihin rakennuksiin 12

13 Verotulojen kehitys vuosina Verotulot ovat valtion budjettitalouden tuloista 85% Verotulojen arvioitu vuotuinen kasvu valtion verotulot yhteensä 3,9% - ansio- ja pääomatuloverot 6,0% - yhteisövero 4,9% - arvonlisävero 3,5% - valmisteverot 1,2% - muut verot 4,3% Välilliset verot lisäävät tuloeroja, mutta yritys- ja pääomaverot kaventavat, jolloin kokonaisvaikutus on neutraali

14 Henkilöverotus Pääomatulojen verotuksen kiristykset yhteensä milj. euroa osinkoverotus korotetun pääomatuloveroprosentin rajan alentaminen eurosta euroon korkojen vähennysoikeuden leikkaukset

15 Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus (-10 milj. euroa) Työtulovähennyksen korottaminen (- 60 milj. euroa) Kotitalousvähennyksen korottaminen (2000 ->2 400 euroon) (- 25 milj. euroa) Asuntovelan koron leikkaus 2015 vielä 5 prosenttiyksikköä (70%) Opintolainan korkovähennys kokonaan pois (2015 alkaen) Vuosina ei inflaatiotarkistusta, mutta mahdollisesti PerVL:n solidaarisuusvero (ei muutoksia)

16 Yritysverotus Yhteisöverokanta 2014 alkaen 20% ja 870 milj. euroa Edustusmenot 2014 alkaen kokonaan vähennyskelvottomia (2011 yritykset vähensivät edustusmenoja 230 milj. euroa) Pitkäaikaisteninvestointien poistot hyödykekohtaisiksi Korkoleikkurin kiristäminen 2014 T&K-verohuojennus päättyy jo 2014 (ei siis enää 2015) Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja ei enää 2015

17 Yritysverotus Veropohjan laajennusten ja osinkoverotuksen kiristysten jälkeen yhteisöverokannan alentamisen verotuottovaikutus laskee VM:n arvion mukaan 480 miljoonaan euroon Hallitus olettaa, että osinkoveromuutos lisää palkanmaksua ja vaikuttaa yritysmuodon valintaan

18 Valmisteverot Tupakkavero 50 milj. euroa Alkoholijuomavero 125 milj. euroa (miedot +15% ja väkevät +10%) Virvoitusjuomavero (2014) 55 milj. euroa ja 2015 makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien makeisvero 50 milj. euroa ja harkinnassa veropohjan laajennus (sokerivero) Sähkövero 80 milj. euroa Liikennepolttoaineiden vero 2014 alusta 125 milj. euroa Windfall-vero (2014), mutta tuotto-oletus vain 50 milj. euroa (aikaisemmin sovittiin tuotoksi 170 milj. euroa)

19 Yhteisövero Hallitus päätti alentaa kehysriihessä yhteisöverokantaa eli osakeyhtiöiden ja osuuskuntien verokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Tältä osin MTK:lla eikä SLC:llä ole asiassa huomautettavaa

20 Ylijäämän palautus elinkeinoverotuksessa Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 :n 1 kohdan mukaan elinkeinotulosta vähennyskelpoista on osuuskunnan ostojen ja myyntien taikka niihin rinnastettavien suoritusten perusteella jakama ylijäämänpalautus kokonaisuudessaan. Säännös on ikivanha ja toiminut varsin hyvin. Se pohjautuu osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan perusperiaatteisiin. MTK vaatii, että osuuskunnan ylijäämän palautus on jatkossakin kaikissa osuuskunnissa täysimääräisesti vähennyskelpoista.

21 Osuuskunnan jäsenen verotus Uusi voimaan tuleva osuuskuntalaki ei edellytä muutoksia osuuskunnan jäsenen tuloverotukseen. Esitysluonnoksen mukaan tuottajaosuuskunnan osuuspääoman koron verovapaa osa 1500 euroa poistettaisiin kokonaan. Lisäksi ehdotetaan luovuttavaksi maatalouden veronalaiseen tuloon sisältyvän osuuspääoman koron verottamisesta aina pääomatulona 1500 euroa ylittävältä osalta, mikä olisi omiaan kiristämään maatalouden tulon verotusta kokonaisuutena.

22 Osuuskunnan jäsenen verotus Esitysluonnoksen mukaan metsätalouden tulona pidettävästä osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 85 prosenttia olisi pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Tämä vastaisi suoraan julkisesti noteeratun osakeyhtiön osingon verotusta. Ehdotettu muutos kohdistuisi käytännössä vain yhteen yritykseen Metsäliitto Osuuskuntaan, joka ei ole pörssinoteerattu yritys, kuten eivät osuuskunnat yleensäkään. Nykysäännöksen mukaan Metsäliitto Osuuskunnan jakamaa osuuspääoman korkoa koskee muiden osuuskuntien tapaan 1500 euron verovapaa osa ja ylimenevä osa verotetaan 70-prosenttisesti pääomatulona. MTK vaatii, ettei osuuskunnan jäsenelleen jakaman ylijäämän verotusta kiristetä.

23 Osuuskunnan jäsenen verotus Tuottajaosuuskuntien osuudet arvostetaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain mukaan maatalouden nettovarallisuutta laskettaessa osuuskunnan verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella, eikä osuusmaksun suuruutta vastaavaksi. Osuusmaksuista perimättä olevat määrät käsitellään nettovarallisuutta laskettaessa maatalouden velkana.

24 Osuuskunnan jäsenen verotus Osuuskunnalla on taseessaan osuuspääoman lisäksi vuosikymmenien kuluessa kertynyttä muutakin pääomaa, esim. rahastoja. Käytännössä osuuden arvostaminen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella tarkoittaa osuuskunnan osuuden matemaattista arvoa, joka saadaan ottamalla huomioon varojen ja velkojen erotus eli nettovarallisuus. MTK pitää välttämättömänä, että tuottajaosuuskunnan osuuden arvo maatalouden tulon pääomatulo-osuuden perusteena käytettävää maatalouden nettovarallisuutta laskettaessa määritetään jatkossakin edellä esitetyllä tavalla eli osuuskunnan osuuden matemaattisen arvon perusteella.

25 Poistot Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että jos maataloudessa käytettävän koneen, kaluston tai laitteen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on vähintään kymmenen vuotta, poistettaisiin tällaisen irtaimen omaisuuden hankintameno omaisuuden todennäköisenä taloudellisena käyttöaikana, kuitenkin enintään 40 vuodessa. MTK edellyttää, ettei poistosäännöksiin kajota.