1 EVÄITÄ YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN PAIKKATIETOYHTEISTOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI Ari Saine n seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät 2005 n Seutukunta r.y. FIN-84101,
2 n seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät hankkeen julkaisuja ARI SAINE Eväitä n seutukunnan paikkatietoyhteistoiminnan kehittämiseksi n seutukunta, 2005 YLIVIESKAN SEUTUKUNTA PL 102, Vierimaantie 5 84101 YLIVIESKA n Seutukunta r.y. FIN-84101,
3 JOHDANTO... 4 PAIKKATIETOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ... 5 Peruskäsitteet... 5 Paikkatietotoimijat... 6 KUNNAT PAIKKATIEDON KÄYTTÄJINÄ... 7 n seutukunnan kunnat paikkatiedon käyttäjinä... 8 Kuntien yhteistyöodotukset... 10 Kuntien yhteistyöodotukset ja mahdollisuudet n seudulla... 11 Seudullinen aineistoportaali... 12 PAIKKATIEDON YHTEISTYÖHANKKEITA MUUALLA SUOMESSA... 12 Varsinais-Suomen lounaispaikka (http://www.lounaispaikka.fi/)... 12 Pirkanmaan paikkatietojen yhteiskäyttö... 13 Pohjois-Pohjanmaan paikkatiedon yhteiskäyttö... 13 Paikkatiedon yhteiskäyttömahdollisuudet Kainuussa... 14 ESIMERKKI AINEISTOJEN YHTEENSOPIVUUDESTA YLIVIESKAN SEUDULLA: CASE RAKENNUSTIETOKANTA, TEOLLISUUSRAKENNUKSET... 15 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 16 LÄHTEET... 17 LIITTEET... 18 Liite 1. n seutukunnan jäsenkuntien käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot... 18 Liite 2. Kuntien paikkatiedon käyttöön liittyvät kysymykset... 20 n Seutukunta r.y. FIN-84101,
4 JOHDANTO Vaikka kartta on kunnille vanha ja hyväksi todettu työkalu, on digitaalisten karttajärjestelmien rakentaminen ja karttojen tuottaminen numeerisessa muodossa niille varsin uusi toiminta-alue. Digitaalisten karttojen tai monitasoisemmin määritellen paikkatiedon kanssa on kunnallissektorilla operoitu enemmän vasta viimeisen viidentoista vuoden aikana. Suomessa on resursseiltaan varsin monenlaisia kuntia. Tämä näkyy myös niiden suhteessa paikkatietojärjestelmiin ja niiden käyttöön. On kuntia, joissa paikkatiedosta vastaavat hallinnon osat ovat resursseiltaan suuria ja kuntia, joissa paikkatietoon suunnattuja resursseja ei ole laisinkaan, vaan kaikki toiminta on ulkoistettu erikoistuneille yksityissektorin toimijoille. Kuntien toimintakulttuuri on viime vuosiin saakka ollut hyvin itsenäistä, mikä on johtanut siihen, että myös kunnissa käytössä olevat paikkatietoratkaisut on toteutettu kunkin kunnan omasta lähtökohdasta ja täten omalla tavallaan. Paikkatietojärjestelmien käyttöönotto on ollut useimmille kunnille uusi asia, joka on vaatinut paneutumista ja resurssien suuntaamista kunnan kannalta sopivan toimintamallin löytämiseksi. Omassa toiminnassa ei ole yleensä huomioitu naapurikunnan tai -kuntien tapoja ratkaista paikkatiedon tuotanto ja käyttö. Eriytyneestä toimintatavasta ja asian uutuudesta johtuen kuntien (ja muutenkin) paikkatietoon liittyvä toiminta on tänä päivänä kaikilta osiltaan vielä varsin kirjavaa ja sirpaleista. Tämä koskee ainakin paikkatiedon tuottamista, käyttöä, käytössä olevia järjestelmiä ja paikkatiedon käytön kehittämisen ja hallinnan vastuutusta. Hyödyllisyytensä ohella paikkatietosidonnainen toiminta muodostaa kunnille taloudellisia kustannuksia. Kiristyneessä taloustilanteessa kunnat ovat olleet halukkaita lisäämään kuntien välistä yhteistyötä paikkatietotoiminnassa. Kyseessä on toiminta, jossa useamman kunnan suuremmilla resursseilla päästäisiin taloudellisten säästöjen ohella laadullisesti parempiin tuloksiin. Syy paikkatietoyhteistyölle löytyy myös ylikunnallisen suunnittelun (ja paikkatiedon) lisääntyneestä tarpeesta. Ylikunnallista tai alueellista suunnittelua edellytetään usein esimerkiksi erilaisissa valtakunnallisissa aluekehityshankkeissa. Tällaisia ovat vaikkapa SEUTU hanke, aluekeskusohjelma tai pyrkimykset edistää maakunnallisten kaavojen toteutumista. Paikkatietoyhteistyön ajatus on kuitenkin usein jäänyt vielä teoriatasolle. Halua yhteistyöhön kunnilla todella on, mutta kynnys aloittaa se käytännössä on korkea. Syitä voidaan etsiä luopumisen tuskasta, käytännön tarpeen puutteesta, saavutettavien hyötyjen hahmottumattomuudesta tai varmasti useissa tapauksissa resurssipulasta. Liikkeellelähdön jähmeydestä huolimatta paikkatietoyhteistyötä tavoitellaan voimakkaasti eri tahoilla. Tämä havaitaan yhteistyöhankkeiden suuresta määrästä. Tälläkin hetkellä Pohjois-Suomessa on menossa useita eri tasoilla paikkatietotoiminnan standardisoimiseen tähtääviä toimia. Nämä voivat olla yhteistyöhankkeita, tietokantojen harmonisointia, yhteisten tietokantojen rakentamista tai yhteiskäyttöä helpottavien työkalujen luomista. Myös n seutukunnan kunnissa on eri tahoilla esiintynyt halua edistää kuntien välistä paikkatietoyhteistoimintaa. Tästä esimerkkeinä ovat tämä n seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät hankkeessa tehty selvitys sekä aluekeskusohjelman piirissä toteutettava E-ASKEL 2010 hanke (alueelliset opaskarttapalvelut). Kuntien välillä on virinnyt myös kahdenvälistä yhteistoimintaa, kuten Alavieskan ja Sievin palvelinyhteistyö sekä Kalajoen naapurikunnille (seudun ulkopuolelle tosin) myymä paikkatieto-osaaminen. Laajemmassa yhteistyössä on n seudullakin tähän saakka törmätty samoihin vaikeuksiin kuin muuallakin maassa ja laajempi seudullinen paikkatietoyhteistyö odottaa vielä käynnistymistään. n Seutukunta r.y. FIN-84101,
5 PAIKKATIETOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Paikkatiedon parissa työskentelee toimijoita, jotka ovat monentasoisia ja taustaltaan erilaisia. Tämän vuoksi on hyvä käydä aluksi läpi muutamia toimintasektoriin liittyviä peruskäsitteitä. Lähteenä on käytetty GIS sanastoa, suomi-englanti-ruotsi-ranska, joka löytyy osoitteesta http://www.progis.fi/ajankohtaista/sanasto.pdf. Peruskäsitteet Paikkatietojärjestelmä; GIS: tietojärjestelmä, joka käsittelee paikkatietoa ja tukee erityisesti sijaintitiedon käsittelyä ja hallintaa. Paikkatietojärjestelmän komponentteja ovat data, ohjelmistot, laitteistot, käyttäjät ja heidän osaamisensa sekä organisaatio, jota paikkatietojärjestelmä palvelee. Kuva 1. Paikkatietojärjestelmä (Geographical Information System) koostuu monesta osasesta. Paikkatieto: paikannettua kohdetta kuvaavan sijaintitiedon ja kohteen ominaisuuksia kuvaavien tietojen muodostama kokonaisuus. Sijaintitieto: vertausjärjestelmässä esitetty kohteen sijainti, geometria ja mahdollisesti topologia. Sijaintitiedosta ilmenevät tiedon geometrinen rakenne ja topologiset suhteet. Pisteiden, viivojen ja alueiden keskinäiset kytkennät esitetään topologisina suhteina, kuten naapuruutena. Sijaintitieto; paikannustieto: vertausjärjestelmässä esitetty kohteen sijainti. Sijaintitieto voidaan ilmoittaa koordinaattitiedoin, kertoa osoitteiden avulla tai viittaamalla kohteiseen, jonka koordinaattitiedot tunnetaan. Tällaisia kohteita ovat esim. paikannimet ja erilaisten alueiden nimet. Paikkatietojärjestelmien sisältämää tietoa voidaan hakea sekä ominaisuus- että sijaintitietojen avulla. n Seutukunta r.y. FIN-84101,
6 Ominaisuustieto: kohteen tai ilmiön yksilöivä, paikantava, ajoittava tai kuvaileva tieto. Vektorimuotoinen tieto: tieto, joka esittää kohteet tai ilmiöt pisteinä, viivoina, kappaleina ja/tai alueina ja pintoina. Rasterimuotoinen tieto: tieto, joka liittyy säännöllisen tesselaation alkioihin. Säännöllisellä tesselaatiolla tarkoitetaan vierekkäisten solujen peittämää pintaa. Paikkatiedoissa tesselaatio on useimmiten säännöllisten nelikulmioiden ruudukko. Paikkatietotoimijat Nyky-yhteiskunnassa paikkatieto ulottuu kaikkialle. Sovellusalueita ovat vain muutamia esimerkkejä mainiten kunnallistekniikka, yhdyskuntatekniikka, pelastustoimi, yritysten logistiikka, metsänhoito, matkailu, luonnonsuojelu, politiikka yms. Listaa voisi jatkaa pitkälle. Paikkatiedon kentästä voidaan erottaa eri osa-alueilla operoivia toimijoita. Esimerkiksi paikkatiedon klusterimallia (Paikkatietotekniikan merkitys ja mahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa. (http://www.progis.fi/esiselvitys/tekno.html) mukaillen paikkatietotoimijat jakautuvat seuraavasti: Paikkatiedon tuottajat Maanmittauslaitos Ympäristökeskus Metsähallitus Kunnat Jne. Ohjelmisto ja järjestelmätoimittajat Alan yritykset - Genimap - WM-data - TEKLA - Jne. Koulutuksen tarjoajat Yliopistot ja sen yksiköt Ammattikorkeakoulut Alan yritykset Tutkimus- ja Paikkatiedon hyödyntäjät kehitystyö Yliopistot ja sen Julkinen sektori yksiköt Yksityinen sektori Ammattikorkeakoulut Yksittäiset ihmiset Alan yritykset Kuva 2. Paikkatietotoimijat klusterimallin mukaan. Tässä paikkatiedon tuottajalla tarkoitetaan tahoa, joka tuottaa, käsittelee tai hallinnoi paikkatietoaineistoa. Ohjelmisto ja järjestelmätoimittajat huolehtivat teknisten ratkaisujen kehittämisestä. Näitä ovat usein yksityisen sektorin yritykset. Paikkatietojärjestelmien käyttöön tarvitaan erikoisosaamista. Paikkatietoon liittyvää koulutusta tarjotaan eri koulutuslaitoksissa sekä alan yrityksissä. Koulutuksesta vastaavat tahot harjoittavat myös alan tutkimus- ja kehitystyötä. Viimeisenä lenkkinä ketjussa tulevat paikkatiedon loppukäyttäjät eli tahot, jotka hyödyntävät järjestelmää. Näitä löytyy julkisesta sektorista ja yrityksistä yksityiseen ihmiseen saakka. Toimijoiden erittelyn näennäisestä helppoudesta huolimatta eri toimijoille lankeavat roolit eivät ole paikkatiedon kentässä millään tavalla selviä ja yksioikoisia. Useilla toimijoilla on useita rooleja ja toiminnan päällekkäisyyttä on paljon. Sinänsä monipuoliset ja päällekkäiset toiminnot ovat täysin hyväksyttyjä niin paikkatiedossa kuin muillakin aloilla, mutta tiettyjen perusroolien soisi kentän toimivuutta ajatellen tulevaisuudessa vakiintuvan nykyistä selvemmin. Esimerkiksi paikkatietoaineistojen tuottamiseen ja käyttöön liittyvät käytännöt ja lainsäädäntö ovat n Seutukunta r.y. FIN-84101,
7 nykyisellään vielä keskeneräisiä. Sama tilanne on muussakin paikantamiseen liittyvässä lainsäädännössä. Käytännössä epäselvä tilanne tarkoittaa esimerkiksi paikkatietoaineistojen käytön kohdalla sitä, että laadukkainta ja tarkoitukseen sopivinta aineistoa ei aina saada nopeasti tai ollenkaan ongelmanratkaisun tai suunnittelun pohjaksi. Julkisessa kehittämistyössä aineistotietokanta saatetaan joutua luomaan itse tai tilaamaan kalliiseen hintaan, vaikka saman alueen toisella julkisen sektorin hallinto-organisaatiolla tietokanta olisi jo täysin hyödynnettävässä kunnossa. Tähän saataneen kuitenkin ajan myötä korjaus. KUNNAT PAIKKATIEDON KÄYTTÄJINÄ Kunnat ovat paikkatietoalalla suuri toimija. Kunnat ovat mukana lähes kaikissa paikkatietoprosessin vaiheissa, ne mm. tuottavat, käsittelevät ja hyödyntävät paikkatietoa. Useimmilla kunnilla paikkatietojärjestelmä on käytössä teknisen sektorin toiminnoissa, kuten rakennusvalvonnassa, kiinteistö- ja mittaustoimessa, maankäytön suunnittelussa sekä ympäristötoimessa (Paikkatietojärjestelmän laatimisen selvitystyö 2003:6). Myös palo- ja pelastustoiminnassa paikkatietojen käyttö on yleistä. Hallintosektoreita, joissa paikkatiedon käyttö on vähäisempää, ovat sivistys, hallinto ja sosiaali- ja terveyspuoli. Rakennusvalvonta Kiinteistö- ja mittaustoimi Käytetään useissa kunnissa Maankäytön suunnittelu Palo- ja pelastustoimi Ympäristötoimi Sivistystoimi Hallinto Sosiaali- ja terveys Käytetään harvoissa kunnissa Kuva 3. Paikkatiedon hyödyntämisen yleisyys Pohjois-Pohjanmaan kunnissa (Aineistolähde: Paikkatietojärjestelmän laatimisen selvitystyö 2003:6, kuva: Ari Saine). SITO-Konsultit Oy selvitti vuonna 2003 Pohjois-Pohjanmaan kuntien paikkatiedon käyttöä. Selvityksen mukaan paikkatieto-ohjelmista käytetyin on tekniseen piirtämiseen suunniteltu AutoCad, jolla kunnat tekevät suurimman osan asema- ja yleiskaavoituksestaan. Myös muussa kartantuotannossa AutoCad oli yleisin ohjelma. Muussa kartantuotannossa MapInfo nousee kuitenkin lähes yhtä suosituksi. Paljon käyttäjiä on myös ArcView/ZetView kokonaisuudella. Perusrekisterinä haastatelluissa kunnissa MapInfoon on usein sidottu Vaasalaisen DLsystems:in DLW-rekisterit järjestelmä, jossa on tallennettuna mm. rakennusrekisteri ja n Seutukunta r.y. FIN-84101,
8 väestötietoja. Toisessa yleisesti käytetyssä kokonaisuudessa ArcView/ZetView yhdistelmässä saman asian ajaa WM-datan Kuntiainen sovellus. Paikkatietoaineistoja säilytetään kunnissa yleensä yhteiskäyttöisellä palvelimella tai palvelukeskuksessa. Pienissä kunnissa aineiston säilytyspaikkoina ovat myös työasemat. n seutukunnan kunnat paikkatiedon käyttäjinä Rakenteelliset vetovoimatekijät projektissa on selvitetty alustavasti tilannetta n seutukuntien jäsenkuntien käytössä olevien paikkatieto-ohjelmistojen suhteen. Tavoitteena on ollut muodostaa yleiskuva seudun kuntien paikkatiedon käytöstä ensisijaisena tarkoituksenaan kartoittaa projektissa mahdollisesti käytettävän paikkatietoaineiston saatavuus kunnista sekä sen muoto. Tilanteen alustava kartoitus suoritettiin kussakin kunnassa tapahtuneen projektiesittelyn yhteydessä keskustelemalla kuntien paikkatiedosta vastaavien henkilöiden kanssa. Tavoitteena oli luoda kontaktit kuntien paikkatietohenkilöihin myöhempiä yhteydenottoja varten sekä selvittää käytössä olevat ohjelmistot. Hallinnonaloista paikkatiedon käyttöä tapahtuu n seudun kunnissa useimmin teknisellä puolella, jossa jokaisessa kunnassa kiinteistö- ja mittaustoimi käyttää hyväkseen paikkatietojärjestelmää. Toinen yhtä voimakkaasti paikkatietoa hyödyntävä teknisen sektorin osa-alue on rakennusvalvonta. Maankäytön suunnittelussa paikkatietoa hyödyntävät ne kunnat, jotka tekevät edes osan suunnittelusta itse. Ympäristötoimen puolella paikkatietojärjestelmät ovat myös käytössä useimmissa seudun kunnissa. Merijärven ympäristösihteeritoiminta ostetaan Sievistä, mikä vaikuttaa siihen, että käytössä ei ole kunnan omaa järjestelmää. Seudun kaupungeissa palo- ja pelastustoimet käyttävät tukenaan paikkatietojärjestelmää. Sivistystoimi on alue, jossa paikkatiedon käyttö ei ole vielä yleistynyt n seudun kunnissa. Internetissä tarjoaa opaskarttojaan neljä seudun kuudesta kunnasta. Seudun pienimmät kunnat eivät ole katsoneet opaskarttaa tärkeäksi. Taulukko 1. Paikkatiedon käyttö eri hallintosektoreilla n seudun kunnissa. Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi Kiinteistö- ja mittaustoimi X X X X X X Maankäytön suunnittelu X X X X Ympäristötoimi X X X X Rakennusvalvonta X X X X X X Palo- ja pelastus X X X Sivistystoimi X X Sosiaali- ja terveys Hallinto X Opaskartta X X X X Muu X X Paikkatieto-ohjelmien kirjo seutukunnassa toimivissa julkishallinnon organisaatioissa on moninainen. Toisaalta sovellusten kirjo voisi (pahimmillaan) olla vielä paljon nykyistä vaihtelevampikin. Seutukunnan kuntien käytössä on kaksi desktop -mapping ohjelmaa MapInfo n Seutukunta r.y. FIN-84101,
9 ja ArcView. Desktop ohjelmilla huolehditaan mm. eri aihealueisiin liittyvien teemakarttojen tuotannosta. Käytössä olevista ohjelmista yleisin on MapInfo Professional, joka löytyy viidestä kunnasta. Muita MapInfon käyttäjiä seudulla ovat n seutukunta, Jokilaaksojen hätäkeskus ja n palolaitos. Kalajoella ja ssa yleiskäytössä on ArcView ohjelma. Taulukko 2. Käytössä olevat paikkatieto-ohjelmat ja niiden lisäsovellukset n seudun kunnissa. Huom. Alavieska ja Merijärvi käyttävät kaavoituksessa samaa konsulttia (Ympäristötaito), joka käyttää kaavojen laadintaan AutoCad sovellusta. Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi MapInfo X X X X (X) ArcView X X Perusrekisteri DLW Kuntiainen/ZetView DLW DLW DLW Kuntiainen/ZetView AutoCad X X X MicroStation/ X Stella AutoCad/Stella laajennukset YTCad ja MColor YTCad OaCad, Terra Modeler ja Geographics Sekä MapInfossa että ArcViewissa käytetään myös muutamia sovelluslaajennuksia, joista yleisimpiä ovat perusrekisteriohjelmat karttasovelluksineen. n kaupungilla on aikaisemmin ollut käytössään MapInfon laajennusosia, mutta ne ovat osoittautuneet tarkoitukseen sopimattomiksi tai työläiksi käyttää. n palolaitos käyttää MapInfosaan Graafi Serveriä, jolla voi laskea mm. saavutettavuuksia. Tekniseen piirtämiseen liittyvistä ohjelmistoista AutoCad on seutukunnan kunnissa yleisin. Sitä käytetään kaikissa seutukunnan kaupungeissa sekä Sievissä. Kuntien lisäksi AutoCadin käyttäjä seudulla on mm. n vesiosuuskunta. Muista keskeisistä ohjelmista voidaan mainita ssa kanta-, pohja-, johto- ja osoitekarttojen tekoon, rakentamisen seurantaan, kaavojen tuottamiseen ja ylläpitoon, tonttijakojen ja toimituskarttojen laadintaan käytettävä Microstation SE Stella v7.0 ohjelmisto. Myös AutoCadissä ja Microstationissa käytetään muutamia sovelluslaajennuksia. Taulukossa 2 mainittujen lisäksi AutoCadin verkostonsuunnittelujärjestelmiä käytävät vesiosuuskunta ja paikallinen sähköyhtiö (joka on myöhemmin liitetty osaksi valtakunnallista yhtiötä). Perusrekisterisovellukset n seutukunnan kuntiin ostetaan kahdelta yritykseltä DL systemsiltä ja WM-datalta. Käytettävät perusrekisterisovellukset karttaliittymineen ovat DLW rekisteri ja Kuntiainen. Internetpohjaisia opaskarttoja seudun kunnille tarjoaa kaksi yritystä Infokartta ja Karttatiimi. Oulaisten opaskartta on toteutettu staattisena rasterikuvana. Taulukko 3. Perusrekisteripalveluja ja opaskarttasovelluksia n seudun kunnille myyvät yritykset. Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi DL Systems Perusrekisteri/ karttaliittymä Perusrekisteri/ karttaliittymä Perusrekisteri/ karttaliittymä Perusrekisteri/ karttaliittymä Infokartta Opaskartta Opaskartta Karttatiimi Opaskartta Oy WM-data Perusrekisteri/ karttaliittymä Perusrekisteri/ karttaliittymä n Seutukunta r.y. FIN-84101,
10 Aineiston säilytys tapahtuu kaikissa seutukunnan kunnissa, Merijärveä lukuun ottamatta, palvelimella. Merijärvellä aineistoa säilytetään työasemalla. Pientä yhteistyön poikasta aineistojen säilytyksen saralla ovat käynnistäneet Alavieska ja Sievi, sillä Alavieskan karttaaineistoja säilytetään nykyisin Sievin palvelimella. Kuntien yhteistyöodotukset SITO konsulttien selvityksen mukaan paikkatietoyhteistyön kehittämisessä kunnat painottivat viranomaistietojen saannin helpottamista, kansalaisille suunnattujen verkkopalvelujen kehittämistä sekä aineistojen kokonaisuuden hallinnan parantamista. Usein mainittuja kohteita ovat myös aineistojen vaihto, kuntien yhteiset opaskartat ja kuntien yhteiset yleiskaavat. Yhteistyön muodoista eniten kannatusta saavat yhteiset aineistoportaalit sekä yhteiset GIS hankinnat. Vuonna 2003 toteutettiin Kainuussa paikkatiedon yhteiskäyttöä tutkinut projekti (Pyrrö 2003). Kyseisen hankkeen loppuraportissa paikkatiedon yhteiskäytöstä koituviksi hyödyiksi listataan: Tähän voidaan lisätä vielä Kustannussäästöt aineistohankinnoissa Yhteistyön lisääntyminen ja yhteistyöprojektien läpivienti Uusien käyttökohteiden löytyminen Aineistojen ajantasaisuus Käytettävissä olevien aineistojen monipuolistuminen Kuntarajat ylittävän suunnittelun mahdollistuminen Alueverkon sisällön tuottaminen Aineistojen helpompi saatavuus Keskittyminen omaan liiketoimintaan, jos aineistoja ja palveluja olisi ostettavissa ulkopuolelta. Keskittäminen ja kustannussäästöt koulutusostoissa Osaaminen ja tekninen tuki Pohjois-Pohjanmaalla kunnat näkivät ongelmina ja esteinä yhteistyön lisäämiselle ajan puutteen, henkilö- ja taloudellisten resurssien puutteen sekä koulutuksen puutteen. Osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että yhteistyöhankkeet saattavat olla ylimitoitettuja tai todellista tarvetta yhteistyölle ei ole. Aikaisemmat yritykset aloittaa yhteistyö ovat myös saattaneet olla hankalia, mikä karsii intoa kokeilla yhteistyötä uudelleen. Kainuun paikkatiedon yhteiskäyttöprojektissa löydettyjä mahdollisia paikkatiedon yhteiskäytöstä koituvia haittoja olivat: Tietosuoja-asiat Lain asettamat rajoitukset huomioitava Byrokratisoituminen voidaanko erityistarpeisiin vastata? Keskitetyn ratkaisun toimintavarmuus Palvelevatko yhteishankitut aineistot kaikkia tasapuolisesti? Toimijoilla erilaiset ohjelmistot järjestelmien yhteensopivuus? Lisäyksenä edelliseen listaan voidaan liittää vastuukysymykset. n Seutukunta r.y. FIN-84101,
11 Kuntien yhteistyöodotukset ja mahdollisuudet n seudulla n seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät projektissa tehtyjen kuntakäyntien ja arvioiden sekä SITO konsulttien tekemässä yhteistyöselvityksen perusteella voidaan aistia jonkin verran n seudun kuntien ajatuksia mahdollisen paikkatietoyhteistyön sisällöstä. SITO:n selvityksessä useimmin mainittu yksittäinen seikka oli yhteinen aineistoportaali, johon voidaan lukea myös yhteinen aineistojen katselu ja lataus sekä useissa yhteyksissä esille tullut yhteinen seudullinen paikkatietoaineisto. Toinen usein mainittu yhteistyökohde on yhteiset hankinnat, jolla tarkoitetaan laite-, ohjelmisto- ja henkilöstöhankintoja. Kehittämisen painopisteinä mainittiin useassa kunnassa viranomaistietojen saannin helpottaminen. Myös kuntien yhteiset yleiskaavat ja opaskartat mainittiin usein. Yhteistyötasona kuntien välillä suosituin oli seudullinen laajuus. Ongelmakohtina yhteistyössä n seudulla nähtiin ajan ja resurssien puute. Myös koulutusta paikkatietoasioihin kaivattiin. Taulukko 4. Paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet n seudulla. Yhteistyön muoto Sisältö Ongelmat Hyvät puolet Muuta Seudullinen aineistoportaali Yhteisen henkilöstön rekrytointi Yhteiset laitehankinnat - Työasemat - GPS paikantimet - Mittalaitteisto - Jne. Yhteiset ohjelmistohankinnat Yhteiset aineistohankinnat Yhteiset koulutukset - Sisältää seudun kuntien paikkatietoaineistot. - Voi sisältää yhteisiäkin aineistoja, kuten pohjakartan. - Voi toimia myös kuntien omien järjestelmien rinnalla. - Kunnilla on palkattuna yhteinen paikkatietohenkilö - Kunnat hankkivat yhdessä samanlaiset laitteet tai yhteiskäyttöiset laitteet - Yhteiset opaskarttasovellukset - Yhteiset vuorovaikutteisen suunnittelun järjestelmät - Yhteiset paikkatietoohjelmat - 3D mallintaminen - Perinteiset ohjelmat - Yhteiset ilmakuvaukset - Yhteinen pohjakartta - Yhteinen opaskartta - Yhteiset viranomaistiedot - Kunnat ostavat yhteisiä paikkatieto-koulutuksia n Seutukunta r.y. FIN-84101, - Mikä on lisäarvo? - Yhteisessä ratkaisussa - Rinnalla toimivassa ratkaisussa - Onko toimivuus yhtä hyvä kuin kuntien omissa ratkaisuissa? - Tietosuoja-ongelmat? - Keskitetyn ratkaisun edut - laatu - ylläpito - halvat kustannukset? - Seudullisen aineiston helppo saatavuus portaalista - Yhteistyön lisääntyminen - Työajan jako - Parempi osaaminen - Lisäresurssi kunnille - Yhteistyön lisääntyminen - Onko tarvetta uusille laitteille? - Onko yhteiskäyttömahdollisuutta? - Onko tarvetta uusille ohjelmille? - Ohjelmistot hankittu jo. Kuka luopuu omastaan? - Ovatko tarpeet yhteneväisiä? Onko sopiva kaikille? - Onko yhteisiä koulutustarpeita? - Saadaan riittävä ryhmäkoko? - Halvempi hinta yhteishankinnan tai yhteisen laitteen kautta. - Yhteistyön lisääntyminen - Yhteiset koulutukset - Tekninen tuki naapurilta - Tuuraaja naapurista - Naapurikunta voi hoitaa koko palvelun - Yhteistyön lisääntyminen - Ajantasainen ja laadukas alueellinen aineisto. - Kustannussäästö hankinnassa. - Alueellinen hyödynnettävyys - Monipuolisempi aineisto - Yhteistyön lisääntyminen - Halvempi hinta - Yhteistyön lisääntyminen - Seudullisen portaalin ylläpito täytyy vastuuttaa selkeästi. - Milloin kunnat suorittavat hankintoja? - Missä vaiheessa kunnat aikovat vaihtaa ohjelmistojaan? - Yhteinen yhteensopiva aineisto mahdollistaa ylikunnallisen suunnittelun - Yhteisiä koulutuksia voitaisiin järjestää eri aihealueilta - MapInfo/DLW rekisteri (Alavieska, Merijärvi, Sievi ja Oulainen) - Kuntiainen (Kalajoki ja ) - AutoCad (Kalajoki, Oulainen, Sievi ja ) - Kunnat voivat tarjota koulutusta myös toisilleen, jos jossakin kunnassa on tietotaidoltaan riittävä henkilö.
12 Seudullinen aineistoportaali. Voisiko yhteinen aineistoportaali sitten toimia n seudulla. Varmasti jossakin määrin voisi. Sinänsä aineistoportaalihan ei ole sen kummallisempi toimenpide, kuin yhteiseen tiettyyn paikkaan sijoitettavan paikkatietopalvelimen perustaminen, johon kaikki toimijat ovat tietoverkkoa myöten yhteydessä. Ongelman tässä tapauksessa voi muodostaa lähinnä tietoverkon jähmeä toiminta verrattuna kunnan omalla palvelimella sijaitsevaan aineistoon. Kustannuksia muodostuu myös aineistojen siirtämisestä samalle palvelimelle. Lisäksi varmuuskopioinnista tulee huolehtia hyvin, koska usean kunnan aineistot sijaitsevat yhdessä paikassa. n seudulla sekä asemakaavoitus että yleiskaavoitus tuotetaan lähes kokonaisuudessaan AutoCad ohjelmistolla. tuottaa kaavat Microstation Stellalla, joka kuuluu samaan tuoteperheeseen. Konsulttia kokonaisuudessaan käyttävien Alavieskan ja Merijärven kaavatkin ovat AutoCad muodossa, sillä kyseiset kunnat käyttävät kaavoituksessa saamaa konsulttia, Ympäristötaito Oy:tä. Koordinaatisto koko seudulla on sama KKJ. Koska kaavoitus on tehty samalla sovelluksella, paikkatietoaineistot olisi mahdollista sovittaa melko helposti yhteiseksi seudulliseksi kaavapankiksi. Tämä tarvitsee tosin pohjalleen jonkinlaisen yhteisen peruskartan, jollainen n seutukunnalla on käytössään. Mutkia matkaan voi tuoda myös se, miten eri toimijat ovat paikkatietoaineistonsa rakentaneet. Aineistojen sisältämät rakenne-erot selviävät vasta käytännön kokeilussa. Keskeinen kysymys lienee se, mihin yhteistä aineistoportaalia käytetään ja kuka sitä ylläpitää? Seudullista aineistoportaalia käytettäisiin yhteisten ylikunnallisten projektien sekä ylikunnallisen suunnittelun tietopankkina. Tällainen ylikunnallinen projekti on juuri alkamassa n seudulla, sillä seudulle tullaan laatimaan yhteinen maankäyttöstrategia. Seudullisen maankäyttöstrategian laatimisen yhteydessä voidaan seudullisen aineistoportaalin tarve nähdä käytännön tasolla. Kunnan omaan toimintaan aineistoportaalin hyöty voisi olla se, että keskitetty ylläpito olisi laadukkaampaa. Nyt eri kunnilla käytössään oleva osaresurssi voisi toteutua seudullisessa mallissa yhtenä päätoimisesti paikkatietoasioita hoitavana henkilönä, jota hyödyntäisivät kaikki seudun kunnat. Tämä ei tarkoita peruskunnissa tapahtuvaa karttojen tuottamista (tapahtuisi edelleen peruskunnissa), vaan paikkatietokannan rakentamiseen, hallintaan ja ylläpitoon erikoistunutta henkilöä. Aineistoportaalin hoito ja ylläpito voidaan ulkoistaa myös yksityiselle sektorille. Tämä vaatii kuitenkin hyvää kommunikaatioyhteyttä peruskuntiin. PAIKKATIEDON YHTEISTYÖHANKKEITA MUUALLA SUOMESSA Varsinais-Suomen lounaispaikka (http://www.lounaispaikka.fi/) Turun yliopisto, Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen liitto aloittivat vuonna 1999 Lounais-Suomen paikkatietoyhteistyön kehittämishankkeen. Tavoitteena oli kartoittaa Lounais-Suomen alueen paikkatietoa hyödyntävät organisaatiot ja paikkatietomenetelmien hyödyntämisen taso. Tarkoituksena on myös ollut luoda malleja paikkatietoyhteistyön kehittämiselle. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia ovat olleet: Lounais-Suomen paikkatietopäivä tammikuussa 2000 (yhteistyön ja ideoiden etsiminen). n Seutukunta r.y. FIN-84101,
13 Lounais-Suomen paikkatietohakemisto (luettelomuotoinen yhteenveto alueen saatavilla olevista paikkatietoaineistoista.) Paikkatietokerho (harrastustoiminta, työajan ulkopuoliset tapaamiset, jossa keskustellaan paikkatietoon liittyvistä asioista). Vuoden 2002 aikana on käynnistetty hankekokonaisuus, jonka tuloksena on perustettu Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka. Paikkatietokeskus on ei-kaupallinen, alueellinen paikkatietoalan palveluyksikkö, ja sen tavoitteena on toimia keskitettynä paikkatietoalan palveluna niin internetissä kuin konkreettisestikin. Lounaispaikka toimii käytännössä kuten portaali; se keskittää erityyppisiä paikkatietoon liittyviä tietolähteitä ja palveluita yhden palvelusivuston sisälle. Sivusto sisältää esimerkiksi: Paikkatietoa käyttävät tutkimushankkeet Ympäristötietoarkisto Paikkatietohakemisto Kartta-aineistoa o Kunnalliset, seudulliset, valtakunnalliset kartat eri aihealueista. Maankäyttösuunnitelma Geobibliografia (kirjallisuusviitteiden haku karttapohjan avulla) Kulttuuriympäristö Organisatorisesti Lounaispaikka on Varsinais-Suomen liiton alainen toimintayksikkö. Lounaispaikkaa ylläpitävät Turun yliopisto, Varsinais-Suomen liitto ja Lounais-Suomen ympäristökeskus. 16. joulukuuta 2002 päivätyllä yhteistyösopimuksella sovittiin paikkatietokeskuksen toiminnasta vuosina 2003-2005. Pirkanmaan paikkatietojen yhteiskäyttö Vuonna 1992 Pirkanmaan liitto, Telen paikallispuhelinpalvelut (nyk. Sonera) Tampereen puhelinosuuskunta (nyk. Soon Communications), Tampereen kaupunki, Hämeen sähkö Oy, Lempäälän kunta, TEKES: in Tampereen yksikkö ja Tampereen Viatek Oy ovat tehneet yhteisen selvitysprojektin paikkatiedon yhteiskäytön mahdollisuuksista Pirkanmaalla. Selvityksen johtopäätöksinä todettiin yhteiskäytöstä saataviksi hyödyiksi päällekkäisen työn väheneminen, tiedonkulun kehittyminen ja uusien yhteiskäyttöön liittyvien osapuolien mukaan pääsy, jotka tuovat huomattavia kansantaloudellisia säästöjä. Johtopäätöksistä huolimatta yhteiskäyttö ja esitetty kokeilupilotti eivät koskaan toteutuneet. Tosin myöhemmin on eri toimijoiden kesken muodostunut erillistä yhteistyötä ja yhteiskäyttöä; Ylä-Pirkanmaan kunnilla on paikkatietojen yhteiskäyttöä, Pirkanmaan liitto toimii SYKE -yhteistyössä ja Tampereen kaupungilla on meneillään kunnallistekniikkaan liittyvä yhteistyöprojekti sähkö- ja puhelinlaitosten kanssa. Pohjois-Pohjanmaan paikkatiedon yhteiskäyttö Pohjois-Pohjanmaalla on meneillään yhteiskäyttöprojekti yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Tiehallinnon kesken. Tavoitteena on kehittää paikallinen toimintamalli paikkatiedon yhteiskäyttöön ja aputyöväline alueen paikkatietotoimijoille paikkatietoyhteistyön ja karttakäyttöliittymän toteuttamisen avulla. Yhteisillä n Seutukunta r.y. FIN-84101,
14 verkkoratkaisuilla haetaan ajankäytön ja yhteistoiminnan tehostumista sekä yhteisen paikkatieto-osaamisen kehittymistä alueella. Ensimmäisen vaiheen on tarkoitus sisältää pilotointia eli toimintamallin ja työvälineiden rakentamista. Toisessa vaiheessa, kun toiminta ja välineet on saatu toimiviksi, voidaan yhteistyömallia laajentaa koko Pohjois-Pohjanmaan alueen viranomaisten ja kuntien yhteistyökanavaksi. Paikkatiedon yhteiskäyttömahdollisuudet Kainuussa Projektissa on nimensä mukaisesti selvitetty paikkatiedon yhteiskäyttömahdollisuuksia Kainuussa. Loppuraportissa (Pyrrö 2003) todetaan, että yhteistyön aloittamisella täytyy olla konkreettiset ja mielekkäät lähtökohdat: Yhteistyön kautta saatavat (konkreettiset) hyödyt Yhteistyön järkevä organisoituminen Yhteistyön aiheuttamat kustannukset Yhteistyön toiminnan rahoitus Niin sanotun paikkatietokeskuksen perustaminen vain kustannussäästöjä silmällä pitäen ei lyhyellä tähtäimellä ole realistista, mutta niitäkin toki syntyy pidemmällä aikavälillä. Tärkeimpiä perusteita ovat muut hyödyt, kuten yhteistyö toimijoiden välillä, koulutuksen, projektitoiminnan ja tutkimuksen koordinointi sekä alueen yritysten tuotekehityksen tukeminen. Tämä tarkoittaa myös muiden kuin paikkatieto-ohjelmistoja tuottavien yritysten hyötyjä, esim. matkailualalla, hoiva-alalla, logistiikassa ja muilla palvelualoilla paikkatiedon hyödyntäminen voisi luoda uusia palveluita. Yhteistoiminnan käynnistämiseen tarvittavia toimijoita ja heidän motivaattoreitaan summataan seuraavalla kaaviolla: PÄÄTTÄJÄT JA TALOUSHALLINTO / LIIKETOIMINTA Tekniset ratkaisut, tehokkuus ja järjestelmäkustannukset Sovellusalueet, lisäarvot, tulos/panos-ajattelu PAIKKATIETO- ASIANTUNTIJAT Sovellusalueet, lisäarvot, sisältöajattelu PÄÄTTÄJÄT JA SOVELTAJAT Kuva 4. Yhteistoiminnan käynnistämiseen vaikuttavat tekijät (Pyrrö 2003:32). n Seutukunta r.y. FIN-84101,
15 ESIMERKKI AINEISTOJEN YHTEENSOPIVUUDESTA YLIVIESKAN SEUDULLA: CASE RAKENNUSTIETOKANTA, TEOLLISUUSRAKENNUKSET Tavoitteena oli hankkia sijaintitieto n seutukunnan olemassa olevien teollisuusrakennuksista. Alkuperäinen tavoite oli saada teollisuusrakennukset MapInfo - muotoisina aluekohteina. Teollisuusrakennusten tyyppien osalta pyrittiin käyttämään maanmittauslaitoksen luokittelua. Teollinen rakennus,? krs Teollinen rakennus 1-2 krs Teollinen rakennus 3-n krs Aineistoon oli tarkoitus liittää ominaisuustiedoksi myös Yritys (yritysnimi) Työntekijöitä (työntekijämäärä) Toimiala (Metalli- ja konepajateollisuus yms.) Alavieskalle rakennuksia koskevan paikkatietoaineiston oli tuottanut vaasalainen DLSystems, jonka aineistot ovat maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineistoja. Ominaisuustiedossa on mainittu rakennusten luokittelu. Yritysnimiä, toimialoja ja työntekijöitä koskeva ominaisuustieto oli liitettävä itse. Alkuperäinen projektio oli Suomen uusi KKJ kaista 2. Kalajoella aineisto poimittiin Kuntiainen tilastotietokannasta, ja toimitettiin D-Base muodossa mukanaan koordinaatit paikkatietoa varten. Aineistossa oli mukana kattava ominaisuustieto, muttei työntekijämääriä. Alkuperäinen projektio oli Suomen uusi KKJ kaista 2. Merijärvelle rakennuksia koskevan paikkatietoaineiston oli tuottanut vaasalainen DLSystems, jonka aineistot ovat maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineistoja. Ominaisuustiedossa on mainittu rakennusten luokittelu. Yritysnimiä, toimialoja ja työntekijöitä koskeva ominaisuustieto oli liitettävä itse. Alkuperäinen projektio oli Suomen uusi KKJ kaista 2. Oulaisissa rakennukset olivat AutoCad muodossa, josta ne voidaan konvertoida MapInfoon. Oulaisista todettiin myös, ettei ole 100 % varmuutta siitä, ovatko kaikki teollisuusrakennukset varmasti mukana. Uskottiin kuitenkin isoimpien ja merkittävämpien olevan aineistossa. Lisäksi haja-alueella on joitakin näihin rinnastettavia pajoja tms. Projektio on Suomen uusi KKJ2. Tallensin varalta AutoCad:in kuvan R12 dxf ja R14 versioissa. Ainakin dxf tulee nätisti MapInfoon. Sievissä käytössä on maanmittauslaitoksen maastotietokanta, mutta aineiston työstäminen on vielä kesken. ssa aineisto poimittiin Kuntiainen tilastotietokannasta Kalajoen tapaan. Aineiston luotettavuus ei kuitenkaan ole täydellinen. n kunnasta todettiin: joitakin rakennuksia puuttunee, koska emme ole pitäneet näitä tietoja järjestelmällisesti yllä kuntiaisen rekisterissä. n Seutukunta r.y. FIN-84101,
16 Kuntien rakennusrekisteriin liittyvien aineistojen kuva on kirjava kaikessa suhteessa. Aineistojen ajantasaisuus, tiedonlähde/paikkatietosovellus ja sisältyvä ominaisuustieto vaihtelevat suuresti. Tiedon lähteenä esiintyvät Maanmittauslaitoksen MapInfo muodossa toimittama maastotietokanta ja Kuntiaisesta otettu sijaintitieto. Oulaisissa lähteenä oli kunnan AutoCad tietokanta. Projektiona seutukunnassa käytetään yleisesti uuden koordinaatiston KKJ kaista 2:sta. Tiedot ovat tuoreudeltaan vaihtelevia. Ominaisuustietoa aineistoon sisältyy vaihtelevasti toisissa kunnissa kattavasti ja toisissa ei yhtään. Johtopäätös: yhtenäisen aineiston kerääminen on mahdollista, joskin työlästä. Aineistoformaattien kirjo voisi kuitenkin pahimmillaan olla laajempikin. Huonona puolena voidaan mainita se, ettei teollisuusrakennuksia tarvittaessa saada aluekohteina kaikista kunnista. Aineistoformaattien kirjo pakottaa rakentamaan seudullisen aineiston pistekohteina. Tosin, mm. Kalajoella olemassa olevan AutoCadin käyttö viittaa siihen, että Oulaisten tapaa rakennukset voidaan saada aluekohteina, jos niin halutaan. ssa teollisuusrakennusten ketjutus tullaan tekemään lähiaikoina, mikä mahdollistaa rakennusten aluekohteina saamisen. Taulukko 5. Teollisuusrakennusten aineistomuodot seudun kunnissa. Kunta Aineisto Tiedonlähde/GIS-ohjelma Projektio Ajantasaisuus Ominaisuustieto Alavieska Teollisuusrakennukset MapInfo maastotietokanta KKJ2 6.11.2000 Osaksi Kalajoki Teollisuusrakennukset Kuntiaisesta saatu koordinaattitieto KKJ2 14.2.2003? Lähes kaikki Merijärvi Teollisuusrakennukset MapInfo maastotietokanta KKJ2 6.11.2000 Osaksi Oulainen Teollisuusrakennukset AutoCad:stä käännetty MapInfolle KKJ2 13.2.2003? Ei Sievi Teollisuusrakennukset MapInfo maastotietokanta Teollisuusrakennukset Kuntiaisesta saatu koordinaattitieto KK2 20.2.2003 Osaksi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Seudullista yhteistyötä paikkatietosektorilla kehitetään sivun 11 taulukon pohjalta. 2. Alavieska, Merijärvi, Oulainen ja Sievi aloittavat yhteistyön desktop ohjelmistojen ja perusrekisterien käytön osalta (palvelinyhteistyö, henkilöstöyhteistyö, koulutusyhteistyö jne.). 3. ja Kalajoki aloittavat yhteistyön perusrekisterien käytössä. 4. Kuntien digitaalinen kaavoitukseen liittyvä kartta-aineisto kootaan yhteen seudulliseen tietokantaan. Kuntien välillä päätetään siitä, kuka ottaa vastuun tietokannan ylläpidosta. 5. n seudulla paikkatietoresursseja pyritään kokoamaan yhteiseen yksikköön, joka tuottaa palveluita seudun kaikille kunnille. n Seutukunta r.y. FIN-84101,
17 LÄHTEET GIS sanasto, suomi-englanti-ruotsi-ranska. (http://www.progis.fi/ajankohtaista/sanasto.pdf). Paikkatiedon käsikirja, kunta paikkatietojen markkinoilla. (http://www.kuntaliitto.fi/yhdysk/kpk/kpm.htm). Paikkatietotekniikan merkitys ja mahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa. (http://www.progis.fi/esiselvitys/tekno.html). Mäkinen, Kirsi (2002). Turussa kartta on ikkuna kunnan palveluihin. Positio 3/2002 s. 10. Pyrrö, Petteri (2003). Paikkatietojen yhteiskäyttömahdollisuudet Kainuussa. Esiselvityshankkeen loppuraportti. Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus, Aikuiskoulutusja aluekehitysyksikkö. n Seutukunta r.y. FIN-84101,
18 LIITTEET Liite 1. n seutukunnan jäsenkuntien käytössä olevat paikkatieto-ohjelmistot. Kunta Hallintosektori GIS -ohjelma Lisäsov Toimittajayritys Muuta Tietokannat Henkilöt ellukset Alavieska Tekninen toimi MapInfo DL Systems (Vaasa) Yleinen käyttö DLV interaktiivisen karttaliittymän kautta, joka sisältää - Väestörekisterin - Rakennusvalvonnan - Kiinteistöjen omistajaluettelon Tarvittavat elementit löytyvät, toimittaja DL Systems Jaana Pudas, P. Jokierkkilä Maaseututoimi Tekninen toimi Microstation SE Stella v7.0 -Terra Modeler -Geo Graphics Viemäri- ja vesijohtoverkot, Haapakoski Hannu Asioita on viety kartalle? Kaikki ARcWiew ZetView ZetView toimii Kuntiaisen karttakäyttöliittymänä Tekninen toimi Oacad Puhelinluetteloon tehtävään opaskartan tekoon ja teematulosteisiin Maagis XL MapInfo 5.0 Katupoik a n opaskartta on teetetty Karttatiimi Oy:llä Aineiston siirtoon MML tietokannasta Stellaan Karttojen tulostukseen ja katseluun. Katupokaa ei nykyisin käytetä. Tehty Oacad:llä ja MapInfo:lla Koulutoimi Koulupiirit Kaupungin itse tekemä ohjelma. Lasten syntymävuodet ja koulupiirit. Ohjelmassa ei ole karttaliittymää! Koulutoimi Elinkeinotoimi Sosiaalitoimi Jokilaaksojen hätäkeskus MapInfo toimii karttakäyttöliitt ymänä Tietoenatorin hätäkeskusjärj estelmä, jossa karttaliittymä MapInfo 5.5 Pallas- Kuljetus Palolaitos MapInfo 5.5 Graafi Serveri n Seutukunta r.y. FIN-84101, Kuljetusten suunnittelu ja seuranta. Väestötiedot kaupungin väestörek. kerran kuukaudessa. Ohjelmaa ei käytetä. GraafiServerillä voidaan laskea verkostoja (infra ja saavutettavuus). Rakennus ja Samuli Törmälä Maria Puranen
19 Vesiosuuskunta AutoCad Alkilaverkostot Vieska Energia Oy sähköosasto (, Alavieska ja Kalajoki) Vieska Energia Oy kaukolämpöosasto (, Alavieska ja Kalajoki) PPO AutoCAd AutoCad Teklan XCable Sähkönja keluverk oston suunnitte lujärjestel mä VersaCa d verkosto n suunnitte luohjelm a Merijärvi Kaikki MapInfo DL Systems (Vaasa) Oulainen Kalajoki Sievi Tekninen toimi Kaavoitus- ja mittaustoimi Rakennusvalvon ta Palo- ja pelastustoimi Tekninen toimi Kaavoitus- ja mittaustoimi Tekninen toimi Maataloustoimi AutoCad MapInfo AutoCad ArcView MapInfo AutoCad YTCAD ohjelmist o YTCAD MCOLO R ZetView DL Systems (Vaasa) Opaskartan on toimittanut Infokartta Opaskartan on toimittanut Infokartta DL Systems on toimittanut rekisterit väestötiedot kuntiaisesta. CAD -pohjainen ohjelma putkistojen ylläpito ja suunnittelutehtäviin. Uusi ohjelma hankinnassa. Verkkotietojärjestelmä stä tulosteita. Windows -pohjainen uusi järj. hankinnassa. Verkon rakenteen, sijainnin suunnittelu ja muut tehtävät. Yleinen käyttö DLV interaktiivisen karttaliittymän kautta, joka sisältää rakennusvalvonnan. Yleinen käyttö DLV interaktiivisen karttaliittymän kautta, joka sisältää, - Kiinteistörekisterin - Palotarkastuksen - Rakennusvalvonnan - Väestörekisterin - Maa-ainesoton valvonnan Tulevaisuudessa tullaan toteuttamaan mm. tonttimarkkinointia paikkatietopalvelimen välityksellä Yleinen käyttö DLV interaktiivisen karttaliittymän kautta, joka sisältää, - Rakennusvalvonnan - Kiinteistöjen omistajaluettelon - Väestörekisterin - Maa-ainesoton valvonnan Tarvittavat elementit löytyvät, toimittaja DL Systems Johtokartasto Kaavayhdistel mä Rakennuslupa järjestelmä Maaaineslupajärje stelmä Tonttirekisteri Kaavat (TIFF, GIFF)? Ari Matkaselkä Antti Lastikka, Pirjo Prittinen, Terho Männistö, Jaana Pekkala, Airi Laurila ja Leena Jylkkä Paavo Hankonen n seutukunta MapInfo Professional 7.0. Ari Saine n Seutukunta r.y. FIN-84101,
20 Liite 2. Kuntien paikkatiedon käyttöön liittyvät kysymykset Jäsenkunnissa käytettävien paikkatietojärjestelmien ja sovellusten kartoitus. Kuka vastaa kuntanne paikkatietojärjestelmistä? o Hallinnonala o Henkilö(t) Millä sektoreilla paikkatietoa hyödynnetään kunnassanne? o Tekninen toimi? Kaavoitus ja mittaustoimi? Ympäristöasiat? Rakennusvalvonta? o Hallinto-/keskustoimi? o Pelastustoimi? o Sosiaali- ja terveystoimi? o Sivistystoimi? o Liikunta-/vapaa-aikatoimi? o Kulttuuritoimi? o Maaseututoimi? o Elinkeinotoimi? Matkailu? Kuntien käyttämät paikkatietojärjestelmät ja -sovellukset? Mitä paikkatietojärjestelmiä tai sovelluksia kunnassanne käytetään? Kuntien paikkatietorekisterit. Mitkä asiat/elementit kunnassanne on viety paikkatietomuotoon? Selvitys muista meneillään olevista aiheeseen liittyvistä tai sitä tukevista paikkatietoprojekteista. Onko kunnassanne toteutettu tai aiotaanko lähitulevaisuudessa toteuttaa paikkatietoon liittyviä hankkeita tai projekteja? Jäsenkuntien mielipide, toiveet ja tarpeet yhteisen seudullisen paikkatietokannan osalta. n Seutukunta r.y. FIN-84101,