Potilashoidon vuosikertomus 2015 1
TERVEEMPÄNÄ KOTIIN LISÄÄMME VÄESTÖN TERVEYTTÄ, ELINVUOSIA JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA 2
Sisältö 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja (s.5) 1.1.Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia (s.6) 1.2.Tyksin erityisvastuualue (s.6) 1.2.1. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (s.6) 1.2.2. Erityisvastuualueiden työnjako (s.7) 1.2.3. Menetelmien arviointi (s.9) 1.3. Yliopistoyhteistyö (s.9) 1.4. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa (s.10) 1.5. Hoidetut potilaat (s.11) 2. Väestön demografiset tiedot (s.13) 2.1. Väestö (s.13) 2.2. Väestön sairastavuus ja terveydentila (s.14) 3. Potilashoidon tunnusluvut (s.16) 3.1. Potilaat (s.16) 3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet (s.16) 3.3. Päivystyskäynnit (s.16) 3.4. Avohoitokäynnit (s.16) 3.5. Vuodeosastohoito (s.17) 3.6. Hoitoisuus (s.18) 3.7. Lääkehoito (s.19) 3.8.Tehohoito ja tehostettu valvonta (s.20) 3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset (s.21) 3.10. Hoitoonpääsy (s.22) 3.11. Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive (s.23) 4. Asiakastulokset (s.24) 4.1. Potilaspalaute (s.24) 4.2. Asiakasraatitoiminta (s.28) 4.3. Potilasasiamiestoiminta (s.29) 4.4. Muistutukset ja kantelut (s.31) 5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus (s.32) 5.1. Laadunhallinta (s.32) 5.1.1. Laatuneuvoston toiminta (s.32) 5.1.2. Lean (s.32) 5.1.3. Tiedolla johtaminen (s.35) 5.2. Potilasturvallisuuden seuranta ja kehittäminen (s.369 5.2.1. Vaaratapahtumien raportointi (s.36) 5.2.2. Haittatapahtumien analyysi (GTT) (s.37) 5.2.3. Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) (s.38) 5.2.4. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus (s.38) 5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot (s.39) 5.3.1. Sairaalahygienia (s.39) 5.3.2. Hoitoon liittyvät infektiot (s.43) 5.4. Hoidon laatupoikkeamat (s.49) 5.4.1. Potilasvahingot (s.49) 5.4.2. Paluu sairaalaan hoitojakson jälkeen (s.50) 5.4.3. Sairaalakuolleisuus (s.50) 5.4.4. Hoidon haittavaikutukset (s.51) 5.4.5. Uusintaleikkaukset (s.52) 6. Yhteenveto (s.53) Liitetaulukot Liikelaitosten ja toimi- ja palvelualueiden kertomukset ovat saatavilla VSSHP:n internetsivuilla. Kuvat: VSSHP:n arkisto ellei toisin mainita. Toimitus: Minna Pohjola, Karolina Peltomaa, Heljä Lundgren-Laine ja Tuija Ikonen 3
SAATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus julkaistaan nyt viidennen kerran. Kertomuksen sisältö on vuosien mittaan kehittynyt ja tiedon laatu tarkentunut. Myös tietojen yhtenäinen julkaiseminen yliopistosairaanhoitopiirien keskenään sopimista toiminnan ja hoidon laadun tunnusluvuista toteutuu ensimmäistä kertaa vuoden 2015 aineistosta. Olemme siirtymässä yhä avoimempaan toimintaympäristöön, jossa laadun ja tuotetun terveyshyödyn mittaaminen ja osoittaminen kuuluu jokaiselle terveydenhuollon palvelujen tuottajalle. Potilashoidon vuosikertomus ei ole vain vuosiraportti, vaan sen tietoja kootessamme arvioimme myös oman toimintamme onnistumista ja kehittämistarpeita. Yksi sairaala organisaation toteutumisen vuoksi kaikkia aikaisempien vuosien trenditietoja ei ole esitetty. Sisällön tuottajia on useita ja heille kuuluu lämmin kiitos tiedon etsimisestä ja jalostamisesta sekä kertomustekstien laatimisesta. Aikaisempiin vuosiin nähden 2015 tiedot on jaettu yleiseen osuuteen, joka muodostaa oman kertomuksensa, ja liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden omiin kertomuksiin, jotka löytyvät internetistä. Tunnuslukujen esittäminen internetissä on käynnistetty ja täydentyy vuoden 2016 mittaan. Sähköinen julkaisu löytyy sairaanhoitopiirin internetsivuilta. Vuosikertomustietojen viestintään on kiinnitetty enemmän huomiota. Toivomme kiinnostavia lukuhetkiä vuoden 2015 kertomusten äärellä! Turussa 27.5.2016 Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä: Samuli Saarni, Päivi Nygren, Ilkka Mononen, Tuija Lehti, Heljä Lundgren-Laine, Karolina Peltomaa, Heidi Laine, Antti Liukas, Marjo Kauppila, Esa Halsinaho, Tuija Ikonen ja Minna Pohjola 4
1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja -Vaalimme elämäsi tärkeintä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 28 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sairaanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus. 1.1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvot ja strategia Sairaanhoitopiirin arvot ovat potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, henkilöstön hyvinvointi, jatkuva uudistuminen, tehokkuus ja demokratia. Potilaslähtöisyys merkitsee, että olemme potilaita varten. Potilaan hyväksi toimiminen on sairaanhoitopiirin tärkein arvo. Hoidamme potilaat tasapuolisesti heidän kansallisuudestaan, asuinpaikastaan, varallisuudestaan, sukupuolestaan, iästään ja muista yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta. Teemme yhdessä työhyvinvointia ja hyvinvoiva henkilöstö tekee työtään paremmin. Erikoissairaanhoidon toimiala edellyttää kykyä ja halua uudistua ja uudistaa, mikä merkitsee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta sekä jatkuvaa uusien tietojen ja taitojen oppimista. Sairaanhoitopiiri uudistaa toimintaansa jatkuvasti palvelun tarpeen, laadun ja tehokkuuden sekä ympäristön vaatimusten mukaan. Tehokas toiminta mahdollistaa kaikkien potilaidemme tasapuolisen hoitoon pääsyn. Terveyden edistäminen kaikin käytettävissä olevin voimavaroin vähentää palvelujen tarpeen kasvua. Voimme kaikki vaikuttaa. Sairaanhoitopiirin strategian 2014-2016 mukaan tehtävänämme on lisätä väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on tuottaa kaikille maakunnan asukkaille yhdenvertainen erikoissairaanhoito alueellisesti väestön terveystarpeiden mukaisesti sekä turvata yliopistotasoinen terveydenhuolto ja kehittäminen koko maakunnassa. Yhdenvertainen laatu ja hoitoindikaatiot mahdollistetaan yhtenäisen palveluntuottajan toimesta. Konserni ohjaa erikoissairaanhoidon kokonaisuutta ja koko sairaanhoitopiirissä on käytössä toimi- ja palvelualuejohtaminen. Tämä vahvistaa sairaanhoitopiirissä yhteisen vastuun aluesairaaloiden toimintaedellytysten turvaamisesta sinne päätettyjen palveluiden osalta sekä toiminnallisen ja tulosvastuun kunkin potilasryhmän ja erikoisalan hoidosta. Toimintamme tuloksena potilas kokee selkeän ja osallistavan palvelun sekä erikoissairaanhoito toimii tehokkaasti osana perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kokonaisuutta. Potilas saa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa toteutetun tutkimuksen ja hoidon, joka on vaikuttavaa, laadukasta ja tehokasta. Potilaan palvelukokemus on erinomainen. Väestön palvelut vastaavat kuntien kanssa arvioitua tarvetta ja väestön sairastavuus vähenee. 5
Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä jatkettiin erillisen uudistamisohjelman mukaisesti. Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen lähisairaaloiden toiminta integroitiin osaksi Tyksin yhtä sairaalaa toimi- ja palvelualuejaon mukaisesti. Tavoitteena on ollut yhtenäistää hoitolinjat ja käytänteet piirin alueella sekä taata laadultaan ja saatavuudeltaan tasalaatuiset erikoissairaanhoidon palvelut koko piirin alueella. Vuoden alussa voimaan astunut päivystysasetus keskitti päivystystoimintaa ja etenkin päivystysleikkauksia kantasairaalan yksiköihin Turkuun. Synnytykset siirtyivät Turkuun joulukuussa. Lähisairaaloiden erikoisalojen avohoitovalikoimaa vastaavasti laajennettiin. Sairaanhoitopiirissä käynnistettiin Asiakasraati-toiminta tukemaan palveluiden ja palvelukulttuurin kehitystyötä. 1.2.1. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus 2013-2016 Sairaanhoitopiirien valtuustot ovat vuonna 2013 hyväksyneet erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämään laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Länsirannikon miljoonapiiri-strategia on otettu huomioon järjestämissopimuksen valmistelussa ja sopimus osaltaan toteuttaa strategiaa. Vuonna 2015 päivitettiin erityisvastuualueen opetus- ja koulutusyhteistyön ohjelma sekä hoitotieteellinen tutkimusohjelma. 1.2. Tyksin erityisvastuualue Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on vastuualueellaan järjestettävä erityistason sairaanhoito. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus. Vuonna 2015 Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluivat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Väestöpohja vuoden 2015 lopulla oli 867 457 asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu 477 372, Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella 222 957 ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella 170 212 asukasta. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit ovat yhdessä laatineet Länsirannikon miljoonapiiri-strategian vuosille 2012-2016. Yhdistämällä kolmen sairaanhoitopiirin voimavarat ja Turun yliopiston osaamispääoma muodostetaan kokonaisuus, joka tuottaa enemmän ja parempia sekä edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit erikseen. Tavoitteena on, että Länsirannikon miljoonapiiri takaa tasavertaiset ja tehokkaat palvelut käyttämällä yhteiset resurssinsa ja Turun yliopiston osaamisen Länsirannikon väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 6
1.2.2. Erityisvastuualueiden työnjako Tyksiin keskitetyt palvelut Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairastavien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativan diagnostiikan sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin. Muualle keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito. Keskitetysti hoidetaan myös silmän alueen kasvainten hoidot ja eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot kuten hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito ja huuli-suulakihalkioiden hoito. 7
Harvinaisten sairauksien yksikkö Harvinaissairauksien yksikkö perustettiin 27.5.2015 ja toiminta käynnistyi aktiivisesti elokuussa 2015. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella potilaalla on mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa yhtenäisten käytäntöjen mukaan. Yksikön tehtävä on parantaa harvinaissairaiden potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin kansallisen harvinaissairauksien ohjelman mukaisesti. Alueellisesti toiminta on aluksi keskittynyt harvinaispotilaita hoitavien osaajien kartoittamiseen, ongelmakohtien selvittämiseen ja uusien toimintamallien suunnitteluun. Esimerkkinä toiminnan kehittämisestä on Luuston Kehityshäiriöt-ohjelma, missä pilotoidaan moniammatillista lapsuudesta-aikuisuuteen toimintamallia harvinaissairaiden hoidossa. Hallinnollisesti yksikkö kuuluu lasten ja nuorten klinikkaan, mutta yksikkö koordinoi sekä lapsi- että aikuispotilaiden hoitoa. Yksiköllä ei ole omia poliklinikkatiloja, vaan tehtävänä on ohjata potilaat lähetteiden pohjalta oikeaan hoitopolkuun, jossa moniammatillinen hoitotiimi ottaa vastuun potilaan hoidosta. Harvinaissairauksien yksikkö toimii siis koordinoivana yksikkönä eikä varsinaisesti osallistu potilashoitoon. Toimintamalli perustuu tiiviiseen yhteistyöhön potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ja julkishallinnon yksiköiden, tutkimushankkeiden ja yritysten kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sairaus luokitellaan harvinaiseksi, mikäli sitä sairastaa enintään noin 2700 henkilöä Suomessa on n. 300 000 harvinaista sairautta sairastavaa, EU:ssa 27-31 miljoonaa, VSSHP:n alueella 25 000-30 000 Erilaisia harvinaisia sairauksia on yli 6000 Tyks Syöpäkeskus Tyks Syöpäkeskus on vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen perustuva Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP:n), Satakunnan sairaanhoitopiirin (SATSHP), Vaasan sairaanhoitopiirin (VSHP) ja Turun yliopiston (TY) tulos- toimi- ja palvelualueet ylittävä organisaatio, joka toimii osana sairaanhoitopiirien ja yliopiston moniammatillista työyhteisöä. Tavoitteena on olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu laatuyksikkö, joka tuottaa oikea-aikaista näyttöön perustuvaa syövän hoitoa ja korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, ja jossa on hyvinvoiva henkilöstö. Konkreettisina tavoitteina on koordinoida ja kehittää: 1. Syövän hoidon erityisvastuualueen tasoisia yhteisiä hoitoketjuja, hoitoonpääsyn aikataulutusta ja seurantaa, yhteisiä hoidon laadun mittareita sekä tuottaa yhteinen nettisivusto, jossa on tietoa potilaalle, omaisille, henkilökunnalle, tutkijoille ja yhteistyökumppaneille. 2. Erityisvastuualueen syöpätutkimusta ja rahoitusta sekä tutkimuksesta saatavan tiedon ja innovaatioiden mahdollisimman nopeaa ja tehokasta siirtymistä käytännön potilastyöhön. 3. Syövän hoidon opetusta ja koulutusta laaja-alaisella yhteistyöllä. Tyks Syöpäkeskus osallistuu perusteilla olevan Kansallinen syöpäkeskuksen (FICAN) toimintaan, minkä tarkoituksena on koordinoida kansallisesti syövän hoitoa, tutkimusta ja opetusta. Toimimme myös yhteistyössä potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ja julkishallinnollisten yksiköiden sekä yritysten kanssa. Tyks Syöpäkeskus toimii siis koordinoivana yksikkönä eikä varsinaisesti osallistu potilashoitoon. Suuri osa harvinaisista sairauksista on geneettisiä (n. 80 %) 8
1.3. Yliopistoyhteistyö Tyks on yliopistollinen sairaala, joka tarkoittaa tiivistä ja laajaa yhteistyötä yliopiston tutkijoiden ja opettajien kanssa. Yhteistyötä tiivistämään ja alueellista kilpailukykyä vahvistamaan solmittiin joulukuussa 2015 Turun yliopiston, Åbo Akademiin, Turun ammattikorkeakoulun, Novia ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kesken Yliopistollinen terveyskampus -sopimus, jonka soveltaminen ja jalkauttaminen käynnistyy aktiivisesti vuonna 2016. Joulukuussa valmistui myös sairaanhoitopiirin oma Huippuosaamisstrategia, jossa konkretisoidaan sitä, miten huippututkimus, -opetus ja -potilashoito vievät paitsi potilaiden hoitoa, myös alueen bioalaa eteenpäin. 1.2.3. Menetelmien arviointi Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa on sovittu yhtenäisistä menetelmien arviointikäytännöistä. Säännöllisesti kokoontuva ervan arviointiryhmä tukee menetelmien ja lääkkeiden hallittua käyttöä. Kaikkien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini-hta-lomakkeella, jonka avulla tarkastellaan menetelmän vaikuttavuutta, turvallisuutta, kustannuksia ja vaikutuksia potilaaseen, henkilöstöön, organisaatioon sekä yhteistyöhön. Ervan arviointiryhmä on kokoontunut säännöllisesti käsittelemään kalliiden lääkkeiden ja uusien hoitomenetelmien käyttöä alueella sekä välittämään tietoa Finohtan ja HALO-ohjelman tuottamista arvioinneista sekä Fimean tekemistä kalliiden lääkkeiden arvioinneista. VSSHP:n arviointiylilääkäri on edustanut erityisvastuualuetta kansallisissa verkostoissa (Fimean sairaalalääkkeiden nopea arviointi, HALOohjelma, Näyttöä Päätöksiin verkosto ja arviointiylilääkäriverkosto) ja sairaanhoitopiirien kliinisiä asiantuntijoita on osallistunut HALO-arviointiryhmiin. Sairaanhoitopiireissä on annettu koulutusta menetelmien arvioinnista. Toimialueilla on paljon henkilökuntaa, joka työskentelee osa-aikaisesti sekä sairaalassa että yliopiston tutkijana ja/tai opettajana. Tutkimustyö on tärkein keino kehittää näyttöön perustuvia uusia hoitoja ja seurata jo annettavien hoitojen laatua. Vuosittain käynnistyy noin 150 uutta tutkimushanketta, joissa yli puolessa on mukana potilaita suostumuksensa mukaisesti. Heidän panoksensa uusien hoitojen kehittämisessä on erittäin merkittävä ja tutkimuksiin osallistuminen on upeaa vapaaehtoistyötä osallistujien ollessa tietoisia siitä, ettei tutkimuksen apu välttämättä ehdi auttaa itseä. NordForsk on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen elin ja rahoittaa pohjoismaista tutkimusyhteistyötä sekä toimii pohjoismaisen tiedepolitiikan neuvonantajana ja aloitteentekijänä. Se toteutti pohjoismaisten tutkimuslaitosten laatuarvioinnin. Sairaalamme arvioitiin ainoana suomalaisena sairaalana mitalisijoille eli kolmanneksi parhaaksi kahden tanskalaissairaalan jälkeen. Tämä on tärkeä viesti potilaillekin siitä, että Tyksissä osataan ja Tyksiin voi luottaa. Sairaanhoitopiirimme tuottaa vuosittain yli 1000 tieteellistä artikkelia ja kymmeniä väitöskirjoja. Näistä huippututkimuksista välitetään tietoa ja oppia paitsi henkilökunnalle sairaanhoitopiirin sisäisillä nettisivuilla, myös yleisölle sanomalehtien ja aikakauslehtien palstoilla sekä yleisöluennoilla. Vuoden 2015 aikana ne keräsivät lähes 2500 kansalaista T-sairaalan luentosaleihin ja samaan aikaan videovälitteisesti myös Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloiden luentosaleihin, joten ihmiset pääsivät kolmen maakunnan alueella kuuntelemaan uutta tietoa oman terveytensä ja sairautensa hoitamiseksi. 9
1.4. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) mukaan sairaanhoitopiirissä tulee olla perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatilinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Kehittämispalvelut yksikkö vastaa perusterveydenhuollon yksikön tehtävistä sovittaen yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen toimintoja. Kehittämispalvelut yksikkö tukee perusterveydenhuollon kehittämistä, arviointia ja täydennyskoulutusta. 1.4.1. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Suunnitelma tulee laatia valtuustokausittain. Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa 2013-2016 kuvataan Varsinais-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveydentilaa sekä määritellään kärkiteemat ja niihin liittyvät toimenpiteet. Kehittämispalvelut yksikkö toteuttaa ja tukee järjestämissuunnitelman mukaisia tehtäviä. 1.4.2. Hoito- ja kuntoutusketjut Hoito- ja kuntoutusketjut tukeutuvat olemassa oleviin hoitosuosituksiin ja ohjeistuksiin. Yhdessä suunnitellut, sovitut ja laaditut hoito- ja kuntoutusketjut parantavat terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä vähentävät toimintojen päällekkäisyyksiä. Hoitoketjut mahdollistavat potilaalle asuinpaikasta riippumattoman, laadukkaan, sujuvan ja tehokkaan hoitokokonaisuuden. Varsinais-Suomessa on valmiita hoitoketjuja 39 ja tekeillä olevia ketjuja 9. vaiheissa ja hänellä on mahdollisuus saada tietoa hänen sairauttaan ja terveydentilaansa koskevista olennaisista tekijöistä. Sairaanhoitopiirissä toteutetaan vuosittain eurooppalainen Savuton sairaalaauditointi. Vuonna 2015 VSSHP sijoittui pronssitasolle. Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen suunnitelman Varsinaisen terveesti lähestymistapa on laatu ja sen varmistamiseksi on laadittu terveyden edistämisen laatuvaatimukset. Vuosille 2016-2020 on käynnistetty potilashoidon laadun- ja tutkimuksen kehittämishanke (STEPPI). Hankkeen tavoitteena on luoda tutkimuskirjallisuuteen perustuvat perushoidon minimikriteerit, joita voidaan soveltaa eri yksiköissä. Hanke toteutetaan yhdessä SATSHP:n, VSHP:n, Turun hyvinvointitoimialan, Turun AMK:n, Turun ammatti-instituutin, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja HUS:in kanssa. Vuoden 2015 aikana kivunhoitokampanjalla parannettiin kivunhoidon laatua. Vajaaravitsemuksen tunnistamista ja hoitoa kehitettiin ja VSSHP:ssä aloitettiin systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta sekä henkilökunnan koulutus. 1.4.3. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot yhdistykseen. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Suomen sairaaloita ja muita organisaatioita terveyttä edistävän näkökulman sisällyttämisessä päivittäiseen toimintaansa. Uudistuvissa sote-rakenteissa korostuu kaikkien toimijoiden yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toiminnan tavoitteena on lisätä ihmisten kykyä hallita ja parantaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointia. Palveluissa tämä tarkoittaa terveyden ja hyvinvoinnin näkökulman integroimista kaikkeen toimintaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Potilasta tuetaan ottamaan vastuu terveydestään hoitopolun kaikissa 10
1.5. Hoidetut potilaat Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:n sairaaloissa hoidettiin vuoden 2015 aikana noin 197 200 eri henkilöä, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet ikäryhmät olivat 55-69-vuotiaat. Kaikista potilaista naisten osuus oli miehiä suurempi (54,4 %). Kaaviossa 1.2 on kuvattu potilaiden aiheuttamat kustannukset ikäryhmittäin. KAAVIO 1.1. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN POTILAIDEN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKUMAT VUONNA 2015. KAAVIO 1.2. VSSHP:SSÄ HOIDETTUJEN POTILAIDEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET (MILJOONA ) IKÄRYHMITTÄIN VUONNA 2015. 11
Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin Kaaviossa 1.3 näkyy vuodeosastoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lukumäärät yleisimmissä diagnoosiryhmässä ja kaaviossa 1.4 yleisimmät avohoidon syyt. KAAVIO 1.4. YLEISIMMÄT AVOHOITOKÄYNTIEN SYYT VSSHP:SSÄ DIAGNOOSIRYH- MITTÄIN VUOSINA 2013-2015. KAAVIO 1.3. YLEISIMMÄT VUODEOSASTOILLA TAI PÄIVÄKIRURGISESTI VSSHP:SSÄ HOIDETUT DIAGNOOSITYHMÄT VUOSINA 2013-2015. Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoito- ja päiväkirurgisten jaksojen diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2015 ja vertailu vuosien 2014 ja 2013 lukumääriin. Liitetaulukossa 2 on kuvattu kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2015 ja vertailu vuosien 2014 ja 2013 lukumääriin. 12
2. Väestön demografiset tiedot 2.1. Väestö KAAVIO 2.1. VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN, KUNNITTAIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRISSÄ, % OSUUDET 31.12.2015. VSSHP:n alueella oli 477 372 asukasta vuoden 2015 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes asui Turussa. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä oli 27 096 henkilöä eli noin 5,7 %. Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2015 oli 9,4 %. Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) osuus oli 64 %. Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2015 oli 4610. Vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnassa asui ulkomaan kansalaisia 18 834 henkilöä, josta naisten osuus oli 46,4 % ja miesten 54,6 %. Kaaviossa 2.1 on esitetty väestö ikäryhmittäin, kunnittain ja kaaviossa 2.2 suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät. KAAVIO 2.2. SUURIMMAT ULKOMAAN KANSALAISTEN RYHMÄT VARSINAIS- SUOMESSA VUONNA 2015. 13
Vuonna 2015 demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde oli VSSHP:n alueella 58,9 (koko maa 57,1). Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Kaaviossa 2.3 on esitetty huoltosuhteen kehittyminen vuosina 2009-2015. KAAVIO 2.4. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN IKÄVAKIOIDUT KANSANTAU- TI-INDEKSIT VUONNA 2015. KAAVIO 2.3. HUOLTOSUHDE (%) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALU- EELLA VUOSINA 2009-2015. 2.2. Väestön sairastavuus ja terveydentila Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2015 kansantauti-indeksi oli 83,9 eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhaisempi (kaavio 2.4). Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla sairastavuusindeksi, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyys ja lääkekorvausoikeudet). Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen osaindeksin painottamattomana keskiarvona. Vuonna 2014 Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin indeksiluvut olivat seuraavat: Kuolleisuus 96,9 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä 98,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä 93,5 Sairastavuusindeksi 96,4 14
Hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus mahdollistaa yhteisen tietopohjan avulla varhaisen puuttumisen sekä kansallisen vertailun ja myös vertailun kuntien ja alueiden välillä. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta väestön terveydestä ja hyvinvoinnista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomuksen rakenne ja valmisteluprosessi voivat vaihdella kuntien johtamiskulttuurin ja toimintakäytäntöjen mukaan. Kunnat voivat laatia hyvinvointikertomuksen Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineellä. Työväline soveltuu sekä laajan valtuustokausittaisen kertomuksen valmisteluun että vuosittaiseen raportointiin eli vuosittaiseen hyvinvointikertomukseen. Työväline toimii kunnan toiminnan ja talouden vuosikellon mukaan. Kuntaliitto on työvälineen kansallinen omistaja. Sähköisen työvälineen avulla laaditut Varsinais-Suomen alueen kuntien hyvinvointikertomukset ovat saatavilla www.hyvinvointikertomus.fi, josta voi kunnittain tarkastella tietoja. Lisäksi alla muita palveluita, joista voi hakea tilastotietoa kunnan tai alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. SOTKAnet SOTKAnetissä on kattavasti kuntatasoisia tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä aihealueittain. Tiedot ovat saatavissa myös seutukunta-, maakunta- ja aluetasolla. Tietoja voidaan tarkastella joko yhden vuoden poikkileikkaustietoina tai aikasarjoina. Terveytemme.fi Terveytemme.fi tarjoaa tilastotietoja väestön terveydestä alueittain ja väestöryhmittäin. Tiedot esitetään väestöryhmittäin sukupuolen ja koulutusryhmän mukaisesti. Jatkossa raportoidaan mm. Kouluterveyskyselyn, Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) ja Lasten terveysseurannan (LATE) tulokset sivustolla. Tilastokeskus Tilastokeskus kerää ja ylläpitää yhteiskuntaa kuvaavia tietoaineistoja ja tilastoja (mm. kuolinsyytilastot, kuntaportaalit). Terveyspuntari Terveyspuntari kuvaa väestön sairastavuuseroja, työkyvyttömyyttä ja etuisuuksia alueittain. Hyvinvointikompassi Hyvinvointikompassi sisältää THL:n asiantuntijoiden valitsemat hyvinvoinnin ja terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen avainindikaattorit. Sen avulla voi vertailla kunnan, sairaanhoitopiirin tai maakunnan tilannetta koko maahan tai muuhun haluttuun alueeseen, poimia tietoja kunnan hyvinvointikertomukseen ja tehdä laadukkaita esityksiä. 15
3. Potilashoidon tunnusluvut Tähän lukuun tiedot on koottu pääosin vuoden 2014-2015 tilinpäätöskertomuksista. Kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin. Esitetyt tunnusluvut saattavat poiketa hieman muualla ilmoitetuista luvuista. Sairaalatasolla tarkasteltuna Tyksin ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen vuosimuutosluvut eivät ole vertailukelpoisia johtuen lähisairaaloiden liittymisestä Tyksiin ja ensiapupoliklinikoiden ja perusterveydenhuollon päivystysten siirrosta liikelaitoksen toiminnaksi 1.1.2015 lukien. 3.1. Potilaat Yli 210 000 (2014:207 000) eri henkilöä sai palvelua VSSHP:n eri sairaaloissa vuoden 2015 aikana. Tämä oli 1,4 % enemmän kuin vuodelle 2014 kirjautunut määrä. Taulukossa 3.1 on kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina 2014-2015. TAULUKKO 3.1. PALVELUA SAANEET POTILAAT TYKSISSÄ, TURUNMAAN SAIRAA- LASSA, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA 2015 ja 2014. Sairaala tai tulosalue 2015 2014 *Yhteissummaan on laskettu vain kerran kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut. Muutos % 2015-2014 Tyks 154 743 180 190-14,1 Turunmaan sairaala 12 408 11 975 3,6 Psykiatrian tulosalue 9 602 9 278 3,5 EPLL 96 655 72 794 32,8 Palveluja käyttäneet potilaat 273 408 274 237-0,3 Yhteensä eri henkilöitä (henkilötunnisteita)* 210 225 207 348 1,4 3.2. Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2015 aikana vastaanotettu lähetteitä yli 160 000 kappaletta, mikä on 1,4 % enemmän kuin vuonna 2014 (taulukko 3.2) Tarkempia tietoja lähetteistä on liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden kertomuksissa. TAULUKKO 3.2. LÄHETTEET VSSHP:N ERI SAIRAALOIHIN, PSYKIATRIAN TULOSALUEELLE JA EPLL:EEN VUOSINA 2015 JA 2014. Sairaala tai tulosalue 3.3. Päivystyskäynnit Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2015 avohoitokäyntejä noin 140 000. Tarkemmin päivystystoimintaa on kuvattu Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kertomuksessa. 3.4. Avohoitokäynnit Lähetteet yhteensä Muutos % 2015 2014 2015-2014 Tyks 128 831 132 219-2,6 Turunmaan sairaala 9 940 9 578 3,8 Psykiatrian tulosalue 5 555 5 153 7,8 EPLL 17 492 12 632 38,5 VSSHP yhteensä 161 818 159 582 1,4 Vuonna 2015 avohoitokäyntejä kirjautui toteutuneeksi VSSHP:ssa 954 927 (2014 : 940 816 ), taulukko 3.3. 16
TAULUKKO 3.3. AVOHOITOKÄYNNIT VSSHP:N SAIRAALOISSA, PSYKIATRIAN TULOS- ALUEELLA JA EPLL:SSA VUOSINA 2014-2015. Avohoitokäynnit 2015 2014 Somaattinen hoito 3.5. Vuodeosastohoito Muutos % 2015-2014 Turun yliopistollinen keskussairaala 649 566 637 145 1,9 Turunmaan sairaala 28 240 28 224 0,1 EPLL 139 939 144 155-2,9 Psykiatrinen hoito Yhteensä 817 745 809 524 1,0 Psykiatrian tulosalue 128 815 123 695 4,1 Turunmaan sairaala 8 367 7 597 10,1 Yhteensä 137 182 131 282 4,5 VSSHP yhteensä 954 927 940 816 1,5 Vuonna 2015 vuodeosastohoitojaksoja oli lähes 65 400 (2014:68 000). Somaattisen hoidon päiviä kertyi 245 804 (2014:256 179) ja hoitojakson keskimääräinen pituus oli 3,9 vuorokautta. Taulukot 3.4-3.6 kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäivien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina 2014-2015. Tarkemmin vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot on kuvattu tulos- ja toimialueiden kuvauksissa. TAULUKKO 3.4. HOITOJAKSOT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALU- EELLA VUOSINA 2014-2015. Hoitojaksot 2015 2014 Somaattinen hoito Muutos % 2015-2014 Turun yliopistollinen keskussairaala 62 037 64 435-3,7 Turunmaan sairaala 1 390 1 483-6,3 Yhteensä 63 427 65 918-3,8 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 1 722 1707 0,9 Turunmaan sairaala 237 210 12,9 Yhteensä 1 959 1 917 2,2 VSSHP yhteensä 65 386 67 835-3,6 TAULUKKO 3.5. HOITOPÄIVÄT VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALU- EELLA VUOSINA 2014-2015. Hoitopäivät 2015 2014 Somaattinen hoito Muutos % 2015-2014 Turun yliopistollinen keskussairaala 240 253 250 138-4,0 Turunmaan sairaala 5 551 6 041-8,1 Psykiatrinen hoito Yhteensä 245 804 256 179-4,2 Psykiatrian tulosalue 37 913 39 925-5,0 Turunmaan sairaala 3 753 3 713 1,1 Yhteensä 41 666 43 638-4,5 VSSHP yhteensä 287 470 299 817-4,1 17
TAULUKKO 3.6. OSASTOHOIDON KESKIMÄÄRÄINEN KESTO VSSHP:N SAIRAALOISSA JA PSYKIATRIAN TULOSALUEELLA VUOSINA 2014-2015. KAAVIO 3.1. RAFAELA HOITOISUUSLUOKKAJAKAUMA VSSHP:SSA 1-12/2015. Keskimääräinen hoitoaika (vrk) 2015 2014 Muutos % 2015-2014 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 3,87 3,88-0,2 Turunmaan sairaala 3,99 4,07-2,0 Yhteensä 3,88 3,89-0,3 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 22,02 23,39-5,9 Turunmaan sairaala 15,8 17,7-10,4 Yhteensä 21,3 22,8-6,6 3.6. Hoitoisuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä mitataan potilaan hoitoisuutta toimintaympäristöstä johtuen kolmen eri hoitoisuusjärjestelmän avulla. Somatiikan kolmellakymmenelläseitsemällä (37) vuodeosastolla ja yhdeksällä (9) poliklinikalla on käytössä RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Vuodeosastoilla hoitoisuutta mitataan RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmään kuuluvalla OPCq-hoitoisuusmittarilla ja poliklinikoilla POLIHOIq-hoitoisuusmittarilla. Nämä mittarit on sijoitettu Uranus Miranda potilaskertomusjärjestelmään ja Naistenklinikassa ipana -äitiyshuollon toiminnanohjausjärjestelmään. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen KUVA -hoitoisuusmittari on integroitu Radu.Net -järjestelmään. Teho-osastolla hoitoisuutta mitataan tehohoidon Clinsoft -järjestelmään integroidulla NAS-mittarilla. HL=hoitoisuusluokka, asteikko 1-5, jossa 1=vähimmäishoidon tarve (potilas selviytyy omatoimisesti tai avun/ohjauksen/ tuen tarve on vähäistä) 5= maksimaalisen hoidon tarve (hoidon tarve muodostuu jatkuvasta ja/tai erittäin vaativasta hoidosta/valvonnasta/ohjauksesta/tuesta) RAFAELA-järjestelmän mittareilla arvioidaan potilaan yksilölliset hoidon tarpeet suhteessa toteutettuun hoitotyöhön riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista sekä lisäksi yksikön hoitotyöhön käytetyt hoitotyön resurssit. PAONCIL-mittauksella (Professional Assessment of Optimal Nursing Care Intensity Level) muodostetaan hyvän hoitotyön laatutason arviointiin perustuva yksikön määritys optimaalisen hoitoisuuden raja-arvoista, jotka kertovat resurssien riittävyydestä suhteessa potilaiden hoidon tarpeeseen. Oikein mitoitettu henkilöstöresurssi vaikuttaa hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen, työtyytyväisyyteen ja sairauspoissaoloihin sekä menojen oikeaan kohdentamiseen. Hoitoisuutta arvioitiin, seurattiin ja raportoitiin yksikkökohtaisesti osana toimialueiden hoitotyön kokonaisuutta. 18
Silmätautien lääkkeiden ryhmässä edelleen jo vuonna 2013 laajaan käyttöön tulleen uuden silmänpohjan rappeumasairauden lääkkeen käyttötarve kasvoi, josta seurasi noin 620 000 suuremmat kulut S-ryhmässä vuoteen 2014 verrattuna. KAAVIO 3.2. LÄÄKEKUSTANNUSTEN ( ) JAKAUTUMINEN ATC-RYHMITTÄIN VUOSINA 2011-2015. 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 2015 2014 2013 2012 2011 3.7. Lääkehoito Lääkkeiden käyttöalueita kuvaa ATC -ryhmittäinen käyttöjakauma (ATC, anatomisterapeuttis-kemiallinen). Kaaviossa 3.2 esitetyt ATC-ryhmien lääke-eurot kattavat koko VSSHPn lääkekäytön vuosilta 2011-2015. 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 A B C D G H J L M N P R S V Veri Suurimmat lääkkeiden tarpeen kasvut vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014 olivat L-ryhmässä = Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat, joissa eurojen tarve kasvoi noin 1,3 miljoonaa ja J-ryhmässä = Systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet, jossa vastaavasti tarvittiin noin 1,07 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Syövän hoidon lääkkeissä monoklonaalisten vasta-aineiden tarpeiden kasvu kartutti 62 % koko L-ryhmän kustannusten kasvusta, ja immunosuppressantit puolestaan 24 %. Systeemisesti vaikuttavien infektiolääkkeiden ryhmässä euromäärän noususta suhteessa suurimman osuuden, 80 %, kartuttivat uusien C-hepatiittilääkkeiden tarpeet ja HIV-lääkkeiden kasvaneet tarpeet puolestaan noin 16 %. Lääkkeiden kulutusta voidaan kuvata DDD -luvulla (Defined Daily Dose). ATC - ryhmiin A, D, G. J01-J05, S sekä P kuuluu mikrobilääkkeitä. Näiden lääkkeiden tapauksessa DDD -luku kuvaa lääkeainekohtaista vakioitua vuorokausiannosta kyseisen lääkeaineen pääindikaatiossa, keskivaikeassa infektiossa aikuisella potilaalla. DDD -lukuja käytetään sekä kansallisessa että kansainvälisessä tilastoinnissa. Suuntaa antavasti DDD -lukujen avulla voidaan arvioida kunkin mikrobilääkkeen käyttöä. Mikäli DDD -lukujen rinnalle otetaan tiedot infektiosairauksien aiheuttajamikrobeista sekä esiintyvyysluvut, voidaan tehdä yleisiä päätelmiä mikrobilääkekäytön osuvuudesta ja välillisesti arvioida infektioiden hoidon laatua. 19
Kaaviossa 3.3 ovat DDD -luvut toimialueittain vuosilta 2013-2015. Vuonna 2015 toteutui Yksi sairaala -organisaatiomuutos. Vuosien 2013-2014 ja toisaalta vuoden 2015 DDD -luvut eivät ole aivan vertailukelpoiset, koska vuonna 2015 Tyksin lukuihin sisältyvät Loimaan ja Salon lähisairaalat. Vuonna 2015 DDD-kulutuksen kokonaismäärä Tyksissä oli yhteensä 345 100, joka organisaatiomuutoksestakin huolimatta oli hieman pienempi kuin vuonna 2014 (361 400). Lukuihin heijastuvat infektioiden esiintymisten satunnaisvaihtelut. Lisäksi EPLL:n mikrobilääketarpeet kasvoivat toiminnan laajenemisen myötä DDD - lukemaan 16 400, kun se vielä vuonna 2014 oli 9700. KAAVIO 3.3. MIKROBILÄÄKKEIDEN (A, D, J01-J05, S JA P) KULUTUS TYKSIN TOIMI- JA PALVELUALEUITTAIN DDD-YKSIKKÖINÄ x1000 VUOSINA 2013-2015. 3.8. Tehohoito ja tehostettu valvonta Teho-osastolla tai tehostetun valvonnan osastolla hoidettiin vuonna 2014 yhteensä noin 3000 potilasta. Hoitopäiviä kertyi yhteensä noin 14 000. Taulukossa 3.7 ja 3.8 kuvataan tehohoidon päättyneet hoitojaksot ja hoitopäivät vuosilta 2011-2015. Tiedot ovat eri lähteistä, joten lukumäärien vertaaminen aikajatkumona tai keskenään ei ole täysin luotettavaa. TAULUKKO 3.7. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ, PÄÄTTYNEET HOITOJAKSOT VUOSINA 2011-2015. 2015 2014 2013 2012 2011 Aikuisten teho-osasto, Tyks 1736 1 718 1 681 1 669 1 714 Lasten teho-osasto 508 687 677 624 718 Vastasyntyneen teho-osasto 449 740 797 673 590 TAULUKKO 3.8. TEHOHOITO JA TEHOSTETTU VALVONTA TYKSISSÄ, HOITOPÄIVÄT VUOSINA 2011-2015. 2015 2014 2013 2012 2011 Aikuisten teho-osasto, Tyks 5644 6 066 6 281 6 389 6 033 Lasten teho-osasto 1 718 1 604 1 589 1 454 1 648 Vastasyntyneen teho-osasto 5 984 6 412 6 324 6 298 6 613 Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH, aivoverenkiertohäiriö), sydänvalvonnassa, kirurgisen sairaalana ja lähisairaaloiden valvontayksiköissä. Tarkemmin Tehohoidon toiminnasta voi lukea Totekin kertomuksesta. TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, TO4=Neurotoimialue, TO5=Medisiinen toimialue, TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, TO8=Lastenklinikka, TP1=Asiantuntijapalvelut, TP2=Totek 20
3.9. Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset VSSHP:ssa tehtiin vuonna 2015 lähes 38 000 leikkausta, joista päiväkirurgisesti yli 16 000 (taulukko 3.9). Päiväkirurgian osuus vuonna 2015 oli 44 % (2014:45 %). TAULUKKO 3.10. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKUMÄÄRÄT VUODELTA 2014. Yleisimmät toimenpideryhmät 2015 2014 lkm lkm Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset 6 203 4 821 Koodi Toimenpide TAULUKKO 3.9. LEIKKAUSTOIMENPITEET VSSHP:SSÄ VUOSINA 2011-2015. CKW CJE Kaihileikkaus 3 421 3 501 Oma toiminta Muutos % 2015-2014 MAX Normaali synnytys 3 306 3 432 2015 2014 2013 2012 2011 FN1 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus 2 191 1 416 Leikkaukset (A-Q,Y) 37 920 36 468 36 172 37 776 37 891 4,0 MA2 Sikiön tai raskaudentilan diagnostinen tutkimus 2 114 2 369 joista päiväkirurgia 16 615 16 574 16 183 16 314 15 498 0,2 EBA Hampaiden poistot 1 552 1 325 QAE Pään tai kaulan ihomuutoksen toimenpiteet 1 158 910 NFB Lonkan tekonivelleikkaus 1 122 1 097 PHM Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot 1 090 1 080 45,4 CKC Silmän lasiaisen tai retinan leikkaukset 996 1 027 JHB Peräpukamien toimenpiteet 974 712 NGB Polven tekonivelleikkaus 968 968 JKE Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP) 932 697 ACC Ääreishermojen toimintahäiriöiden korjaukset 864 877 JAB Nivustyrän leikkaus 845 929 EMB Nielu- tai kitarisojen poisto 825 719 DCA Tärykalvon ja välikorvan pienkirurgia 798 627 CKD Silmän sisäiset leikkaukset 756 774 MCA Keisarileikkaus 746 813 JFA Paikalliset ohut- ja paksusuolileikkaukset 742 659 Taulukossa 3.10 on esitetty yleisimmät toimenpideryhmät vuonna 2015. Lisää leikkaustoiminnasta on kuvattu liikelaitosten sekä toimi- ja palvelualueiden kertomuksissa. 21
Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto. Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty taulukossa 3.11. Mukana on vain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä. Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei ole aina kirjattu potilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä. TAULUKKO 3.11. YLEISIMMÄT TIETOJÄRJESTELMIIN KIRJATUT TÄHYSTYSTOIMENPI- DERYHMÄT VSSHP:SSÄ VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKUMÄÄRÄT VUODELTA 2014. Koodi Tähystystoimenpideryhmä 2015 2014 UJF Suoliston tähystys 5 374 5 775 UJD Mahalaukun tähystys 4 822 4 709 UKC Virtsarakon tähystys 2 731 2 524 UDH Nenän ja nenänielun tähystys 832 655 UDM Nenän sivuontelon tähystys 832 836 UGC Keuhkoputken tähystys 764 700 ULC Kohdun tähystys 551 632 UJK Sappi- ja haimatietähystykset 546 424 ULA Emättimen tähystys 521 818 UJG Peräsuolen tähystys 145 134 Liitetaulukossa 3 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät. Vuoden 2014 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemman vuoden lukumäärät. 3.10. Hoitoonpääsy (hoitotakuu) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri antaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hoitoonpääsytiedot kolme kertaa vuodessa, 30.4., 31.8. ja 31.12. tilanteissa. Hoitoonpääsyn perusteet ovat yhdenmukaiset koko maassa. Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa, hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeuksena lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa. Vuonna 2015 lähetteiden käsittely määräajassa toteutui 99,1 % hoitotakuun piiriin kuuluvista lähetteistä. Vuonna 2015 ei ollut valvonnan puuttumisrajan ylityksiä. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. Poikkileikkaustilanne 31.12.2015 osoittaa, että hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa oli 97 %. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy jos 15 % arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla. Poikkileikkaustilanne 31.12.2015 osoittaa, että hoitoon pääsyn toteutuminen määräajassa oli 99,6 %. Kolmannesvuosittain päivitetyt tiedot sairaanhoitopiirin tason palvelujen saatavuudesta löytyvät VSSHP:n internet-sivulta ja THL:n hoitoopääsytilastoista. 22
3.11. Siirtyminen jatkohoitoon Siirtoviive aiheutuu kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osapuolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuonna 2015 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 5277 päivää (2014:9033), 1320 potilaan kohdalla (2014: 1721). Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia yli 2,9 miljoonaa euroa (2014: 5,4 miljoonaa euroa). Siirtoviivepäivien kehittyminen vuosina 2009-2015 on kuvattu kaaviossa 3.4. KAAVIO 3.5. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT TYKS TOIMIALUEITTAIN VUONNA 2015. TO1=Tules, TO2=Sydänkeskus, TO3=Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, TO4=Neurotoimialue, TO5=Medisiinen toimialue, TO6=Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, TO7=Naistenklinikka, TO8=Lastenklinikka KAAVIO 3.4. SIIRTOVIIVEPÄIVIEN MÄÄRÄT VSSHP:SSÄ VUOSINA 2009-2015. Siirtoviivepäivistä suurin osa (5139) kertyi Tyksistä. Turunmaan sairaalan osalta siirtoviivepäiviä kertyi 138. Tyksin osalta siirtoviivepäiviä kertyi eniten medisiinisellä toimialueella. Tyksin eri toimialueiden siirtoviivepäivät vuonna 2015 on kuvattu kaaviossa 3.5. 23
4. Asiakastulokset 4.1. Potilaspalaute Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Potilastyytyväisyys on tärkeä osa arvoa tuottavaa toimintaamme ja palveluidemme laatua. Terveydenhuoltolain (1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukaisesti potilaspalautteen sisältämää tietoa hyödynnetään potilaslähtöisen hoidon ja hoitoprosessien suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Potilastyytyväisyyttä seurataan VSSHP:ssä säännöllisesti. Vuoden 2015 aikana potilaspalautteen keräämismenetelmiä on pyritty kehittämään edelleen. Tavoitteena on ollut palauteprosessin helppous ja sujuvuus asiakkaille, reaaliaikaisuuden lisääminen ja palautteiden analysointiin käytettävän työpanoksen vähentäminen sekä laadullisen palautteen parempi hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi jatkuvana tavoitteena on asiakkailta saatavan palautemäärän kasvu. Kirjallista potilaspalautetta paperisilla potilaspalautelomakkeilla ja internetsivuilla olevalla sähköisellä lomakkeella on kerätty sairaanhoitopiirissä systemaattisesti vuodesta 2009 alkaen. Lisääntyvässä määrin piirissä on otettu käyttöön myös reaaliaikaisia sähköisiä potilaspalautemenetelmiä. Asiakaspalautetta on ollut mahdollista antaa reaaliaikaisilla potilaspalauteautomaateilla, reaaliaikaisilla potilaspalautejärjestelmillä ja QR (Quick Response) -koodin avulla annettavalla reaaliaikaisella potilaspalautteella. Uudet palautemenetelmät ovat tukeneet palautemäärän kasvua, mahdollistaneet reaaliaikaiset automaattiset raportit ja palveluhälytykset sekä palauteväittämien kohdentamisen halutun toiminnan kehittämiseen. Potilaspalautekäytäntö VSSHP:ssä on käytössä paperinen ja internet sivuilla oleva sähköinen potilaspalautelomake (kielivaihtoehdot: suomi, ruotsi, englanti), joka sisältää 21 hoitoon tai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilas tai hänen läheisensä saavat potilaspalautelomakkeen yksiköstä, jossa häntä hoidetaan. Lomake löytyy kaikista yleisistä tiloista ja VSSHP:n internet -sivustolta. Lomake uusittiin vuonna 2015. Potilaspalaute voidaan antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitellään luottamuksellisesti yksikössä, jota se koskee. Palaute tallennetaan sähköiseen palautejärjestelmään, josta palautteita seurataan. Suurin osa palautteesta, noin kaksi kolmasosaa, tulee paperisilla lomakkeilla. Reaaliaikaisilla potilaspalauteautomaateilla, potilaspalautejärjestelmillä ja QR-koodilla annettava palaute tallentuu automaattisesti palautejärjestelmään ja raportointityökalut voidaan rakentaa halutun mukaisesti. Tallentuneet palautteet ovat välittömästi palautteen seuraajan käytettävissä joko numeerisessa ja /tai graafisessa muodossa. Sairaanhoitopiirin paperilla ja internet-osoitteesta kerättävät potilaspalautteet, jotka liittyvät yhteisesti sovittuihin kansallisiin kysymyksiin, on saatavilla reaaliaikaisesti sekä piirin verkkosivuilla että intranetissä. 24
KUVA 4.1. POTILASPALAUTELOMAKE VSSHP:SSÄ VUONNA 2015. 25
Tulokset Potilaspalautteita tallentui vuoden 2015 aikana yhteensä 9121. Niistä kirjallisia ja internetin kautta tulleita palautteita oli 5902 kpl (käsittelemättä 152) sekä uusilla menetelmillä kerättyjä palautteita 3219. Potilaspalautteiden kokonaiskeskiarvo oli erinomainen 4.6 (arviointiasteikko: 5 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä). Korkeimmat keskiarvot liittyivät koettuun yksilölliseen palveluun, salassapidon toteutumiseen, ammattitaitoiseen palveluun ja palvelun saamiseen omalla äidinkielellä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna kehittämiskohteiksi voidaan nostaa ainakin päätöksien tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa, asiakkaan kohtelu ja asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävän tiedon antaminen. Alle tavoitetason jäivät myös hoitoon pääsyn nopeus, asiakkaan riittävä etukäteisohjeistus, turhan odottamisen vähentäminen, läheisten ja perheen huomioon ottaminen sekä tilojen viihtyvyys. Avoimissa potilaspalautteissa kiitoksia oli yli 2000, moitteita noin 650 ja parannusehdotuksia yli 300. Kiitokset liittyvät yleisimmin henkilökuntaan ja saatuun hoitoon tai palveluun. Suurin osa sekä moitteista että parannusehdotuksista koskivat henkilökuntaa, tiedonsaantia ja -hallintaa, hoitoa ja palveluita sekä aikataulujen sujuvuutta. Tulos-, toimi- ja palvelualueiden asiakastulokset käsitellään tarkemmin alueen omissa kertomuksissa. Moitteiden ja ehdotusten määrä laski vuoteen 2014 verrattuna. Kansallinen potilaspalauteverkosto VSSHP kuuluu viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamaan kansalliseen potilaspalauteverkostoon. Tavoitteena on tuottaa kansallista potilaspalautteen vertailutietoa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) Palveluvaaka -portaaliin viiden kysymyksen osalta: 1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana. Vertailutiedon julkaisemisesta vastaa THL. Kaikkien viiden kysymyksen osalta VSSHP:n tulokset laskivat vuoteen 2014 verrattuna. Kehittämistoimenpiteet Potilaspalautteen seuranta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen tapahtuu sairaanhoitopiirin tulos-, toimi- ja palvelualueilla sekä tarvittaessa organisaation ylemmillä tahoilla. Palautteen perusteella on esimerkiksi kehitetty potilaan ja läheisten/ omaisten tiedonsaantia. Kehittämistyössä on panostettu myös vastaanotoille odottavien potilaiden tiedottamiseen sekä vastaanottojen aikatauluja on muutettu siten, että aikataulussa pysyminen parantuisi. Hoitoprosesseja on kehitetty nykyistä enemmän perhekeskeisempään suuntaan. Lisäksi on kehitetty lääkäri- ja hoitajatyöpari työskentelyä prosessien sujuvoittamiseksi. 26