Potilashoidon vuosikertomus 2013

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2013

2

3 SAATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilashoidon vuosikertomus sisältää tulokset hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Haluamme olla edelläkävijöitä avoimuudessa ja toiminnan kehittämisessä omien tulostemme seuraamisen avulla. Edellisvuoteen verrattuna potilashoidon vuosikertomuksen rakennetta ja sisältöä on muutettu palautteen perusteella. Myös Tyksissä toteutettu organisaatiomuutos on vaikuttanut kertomukseen. Tilinpäätöskertomuksen sitovien toiminnallisten tavoitteiden liitteessä potilashoidon vuosikertomukseen määriteltyjen sitovien tavoitteiden raportointi muodostaa nyt oman osuutensa (luku 2). Toiminnan tunnuslukujen, asiakastulosten sekä toiminnan tulosten ja laadun raportointia on laajennettu sairaanhoitopiirin tasolta (luvut 3 5) tulos-, toimi- ja palvelualuekohtaisiin tietoihin (luku 6), joskaan organisaatiomuutoksen vuoksi kehityssuuntien raportointi ei ole ollut mahdollista siinä määrin kuin olisimme halunneet. Uudistetun kertomuksen tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi sitä monimuotoista ja monitahoista terveydenhuollon, diagnostiikan ja hoidon osaamista, jota sairaanhoitopiirimme tuottaa päivittäin, mutta myös niitä potilaiden hoitoa palvelevia tukitoimintoja, joiden avulla seuraamme ja mittaamme laatua ja tuloksia sekä kehitämme jatkuvasti palvelujamme asiakaslähtöisemmiksi, turvallisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Erityisen ylpeitä olemme potilasturvallisuustyöstä sairaalassamme. Viime vuosien aikana on kehitetty ja otettu käyttöön systemaattisesti potilasturvallisuuden työkaluja ja mittareita. Potilasturvallisuuden tukihenkilöverkosto kattaa koko organisaation ja potilasturvallisuuden tilaa seurataan säännöllisesti, mukaan lukien sairaalahygienian toteutuminen. Vastuu potilasturvallisuudesta on johdolla ja jokaisella työntekijällä. Poikkeamat havaitaan, ja niihin puuttumiseen on vahva tahto. Potilashoidon vuosikertomusta laadittaessa yhdeksi selkeäksi kehittämiskohteeksi on noussut toiminnan laatua kuvaavien tunnuslukujen tuotanto. Yrityksistä huolimatta emme saaneet luotettavaa tietoa esimerkiksi niiden potilaiden osuudesta, jotka ovat palanneet päivystyksenä sairaalaan hoitojakson jälkeen, tai kaikista hoitoon liittyvien haittatapahtumien tai uusintaleikkausten määristä. Myös potilasryhmäkohtaisia hoidon vaikuttavuutta kuvaavia mittareita on liian vähän. Vuoden 2013 saavutuksena on kuitenkin ollut tietoisuuden lisääntyminen laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen välttämättömyydestä sekä vertaiskehittämisen tarpeesta. Toivomme, että potilashoidon vuosikertomus vakuuttaa lukijansa siitä, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä saamme potilaita hoitaessamme katsoa luottavaisina tulevaisuuteen. Turussa, Potilashoidon vuosikertomuksen ohjausryhmä Samuli Saarni, Päivi Nygren, Timo Ali-Melkkilä, Matti Helkiö, Hanna Mäkäräinen, Ilkka Mononen, Tuija Lehti, Heljä Lundgren-Laine ja Tuija Ikonen

4 Sisältö 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja Sairaanhoitopiirin tehtävät Potilashoidon arvot ja tavoitteet Tyksin erityisvastuualue Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Väestö Hoidetut potilaat Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Palvelujen laatu Hoitotulosten vertailu Potilastyytyväisyys Hoito on turvallista Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Palveluvalikoiman kattavuus Vaikuttavuus Sujuvat prosessit ja hoidon oikea tuotantomalli Hoito- ja kuntoutusketjut Hoitopalautteen saatavuus Potilashoidon tunnusluvut Potilaat Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Päivystyskäynnit Avohoitokäynnit Vuodeosastohoito Hoitoisuus Tehohoito ja tehostettu valvonta Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive Asiakastulokset Potilaspalaute Potilasasiamiestoiminta Yhteydenotot potilasasiamiehiin Muistutukset ja kantelut Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Laatuneuvoston toiminta Potilasturvallisuus Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro) Haittatapahtumien analyysi (GTT) Leikkaustiimin tarkistuslista Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) Potilasturvallisuuden verkkokoulutus Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot Sairaalahygienia Hoitoon liittyvät infektiot Hoidon laatupoikkeamat Potilasvahingot Paluu 30 vuorokauden sisällä hoitojakson jälkeen Sairaalakuolleisuus Hoidon haittavaikutukset Uusintaleikkaukset Potilaiden tutkimus ja hoito Ensihoito ja päivystys Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Diagnostiset tutkimukset ja lääkehoito Sairaanhoidolliset palvelut (Tyks-Sapa) Diagnostiset palvelualueet Lääkehuolto Somaattinen erikoissairaanhoito, Tyks Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) Sydänkeskus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Neurotoimialue Medisiininen toimialue Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Naistenklinikka Lasten ja nuorten klinikka Asiantuntijapalvelut Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) Alueellinen erikoissairaanhoito Loimaan aluesairaala (LAS) Salon aluesairaala (SAS) Vakka-Suomen sairaala (VSS) Turunmaan sairaala (TMS) Psykiatrinen hoito Yhteenveto Toimitus: Tuija Ikonen, arviointiylilääkäri Mari Viljanen-Peuraniemi, potilasturvallisuuspäällikkö Sini Eloranta, suunnittelija Kuvat: Mikael Soininen (paitsi s. 22, 54, 58, 80, 84/alempi, VSSHP:n arkisto) Taitto: Letterhead Paino: Paino-Kaarina, 2014

5

6 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietoja Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks), neljässä aluesairaalassa, joita ovat Loimaan aluesairaala (LAS), Salon aluesairaala (SAS), Vakka-Suomen sairaala (VSS) ja Turunmaan sairaala (TMS) sekä lisäksi kahdessa psykiatrisessa sairaalassa. Vuoden 2013 alussa oli virallisesti yhteensä 1082 somaattista ja 146 psykiatrista sairaansijaa. Kaikki sairaansijat eivät olleet käytössä Sairaanhoitopiirin tehtävät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. VSSHP järjestää erikoissairaanhoidon palvelut omalla alueellaan ja huolehtii erityistason sairaanhoidosta erityisvastuualueellaan. Sairaanhoitopiiri myy palveluita muillekin asiakkaille. Perustehtäviin kuuluvat myös opetus ja tieteellinen tutkimus Potilashoidon arvot ja tavoitteet Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille vahvimpana arvona mainitaan potilaslähtöisyys. Potilaita on hoidettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti riippumatta asuinpaikasta, varallisuudesta, sukupuolesta, iästä tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Tehokkuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden tavoittelemista käytettävissä olevin voimavaroin. Voimavarat on suunnattava siten, että eri vaihtoehdoista toteutetaan ne, joiden aikaansaama terveyshyöty on suurin. Resurssien käyttöä on jatkuvasti arvioitava ja pyrittävä yhä parempaan tehokkuuteen. Potilaslähtöiset palvelut on yksi sairaanhoitopiirin toiminnallinen tavoite. Varmistamalla palveluiden laatu, saatavuus ja kattavuus lisätään väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Kehittämisen oikean suunnan mahdollistaa toiminnan järjestelmällinen arviointi. Toiminnan tunnuslukujen lisäksi mitataan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia tuloksia Tyksin erityisvastuualue Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin, jossa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito vastuualueellaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Yhteistyössä on suunniteltava ja sovitettava yhteen mm. erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut ja lääkinnällinen kuntoutus. Vuoden 2013 alusta Vaasan sairaanhoitopiiri liitettiin Tyksin erityisvastuualueeseen. Väestöpohja vuoden lopulla oli yli asukasta. Väestöstä VSSHP:n alueella asuu noin , Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella noin ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella noin asukasta. Erityisvastuualueen väkiluku on kasvanut hieman viime vuosina. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Vuoden 2013 aikana sairaanhoitopiirien valtuustot ovat hyväksyneet erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa sovitaan työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaolla pyritään edistämään laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Tyksiin keskitetyt palvelut Suomessa Tyksiin on keskitetty ylipainehappihoito, Fabryn taudin diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä lasten skolioosin hoito. Erityisvastuualueelle Tyks tuottaa sydänkirurgisten ja neurokirurgisten hoitojen lisäksi vaativia lastenkirurgisia hoitoja ja erityisseurantaa vaativaa tai harvinaisten sairauksien hoitoa useimmilla operatiivisilla aloilla sekä vaativaa syövän hoitoa. Myös tietyt erityisosaamista edellyttävät kardiologiset hoidot on keskitetty Tyksiin. Tyks koordinoi hengitysvajausta sairastavien potilaiden hoitoa. Lisäksi Tyksissä tuotetaan keskitettyjä PET-tutkimuksia ja muuta vaativaa diagnostiikkaa sekä perinnöllisyyslääketieteen palveluja. Myös tiettyjen riskiryhmien synnytykset ja alle 32-viikkoisten keskosten hoito on keskitetty Tyksiin. 6

7 1.2. Väestö Muualle keskitetyt palvelut Valtakunnallisesti keskitetyt palvelut on hankittu Hyksistä tai muusta yliopistosairaalasta. Tyypillisiä keskitettyjä palveluja ovat elinsiirrot ja niihin liittyvät mekaaniset tukihoidot, lasten vaativa sydänkirurgia tai erityistutkimukset, erityistason neurokirurgia tai neurologisten sairauksien vaativa diagnostiikka tai hoito, silmän alueen kasvainten hoito, eräisiin synnynnäisiin tai harvinaisiin sairauksiin liittyvät hoidot (esimerkiksi hemofiliapotilaan tekonivelleikkaukset, verisuonianomalioiden hoito, huuli suulakihalkioiden hoito) Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa Erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti sovitaan puolivuosittain käytävissä alueellisissa kuntaneuvotteluissa. Käytännön järjestelyistä huolehtii Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö. Palvelutuotantoa suunnitellaan työryhmissä ottaen huomioon sekä yliopistollisen keskussairaalan, alueellisen erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon rooli ja resursointi hoitoketjun eri vaiheissa. Sairaanhoitopiirien alueella toimii Varsinais-Suomessa 14, Satakunnassa 7 ja Vaasan alueella 6 terveyskeskusta. Useimmissa kunnissa on perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto integroitu yhteiseen organisaatioon kuntayhtyminä, isäntäkuntamallina tai omana toimintana, usein elämänkaarimallin mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin menee yli puolet kaikista kuntien kustannuksista. Järjestämissuunnitelman mukaisesti perustettu pysyvä asiantuntijatyöryhmä ennakoi tulevia palvelutarpeita, toiminnallisia muutoksia ja kehittää käytännön toimintatapoja sekä seuraa suunnitelman toteutumista. Perusterveydenhuollon yksikkö valmistelee kuntaneuvotteluista nousseita aloitteita asiantuntijatyöryhmää varten. VSSHP:n alueella oli asukasta vuoden 2013 lopussa. Väestöstä reilu kolmannes ( henkilöä) asui Turussa. Kaikista VSSHP:n alueen asukkaista ruotsinkielisiä oli henkilöä eli noin 5,7 %. Sairaanhoitopiirin väestöstä yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2013 oli 9,1 %. Työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) osuus on ollut laskussa, 63,8 % vuonna Elävänä syntyneiden määrä vuonna 2013 oli VSSHP:n väestön ikävakioitu sairastavuusindeksi (Kelan mukaan) oli 96,0 vuonna 2012, eli väestön sairastavuus oli maan keskivertoa alhaisempi. Hoidettujen potilaiden demografiset tiedot VSSHP:ssä hoidettiin vuoden 2013 aikana noin henkilöä, joiden ikä ja sukupuoli jakautuvat kaaviossa 1.1 esitetyllä tavalla. Suurimmat hoitoa saaneet ikäryhmät olivat 55-vuotiaista 69-vuotiaisiin. Kaikista potilaista naisten osuus oli miehiä suurempi (55 %). Vuoteen 2012 verrattuna eniten muutosta oli lasten ikäryhmissä, joissa kaikissa potilaiden määrät pienenivät. Kaavio 1.1. VSSHP:ssä hoidettujen potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma vuonna yli Hoidetut potilaat Hoidetut potilaat diagnoosiryhmittäin Kaaviossa 1.2 näkyy hoitojaksoilla ja päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden lukumäärät kymmenessä yleisimmässä diagnoosiryhmässä. Järjestys on säilynyt samana vuosien aikana, mutta huomionarvoista on, että vuodeosastohoitojaksojen osalta kahden yleisimmän ryhmän, kasvainten ja verenkiertoelinten sairauksien määrät pienentyivät, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen määrät olivat hienoisessa kasvussa. 7

8 Kaavio 1.2. Kymmenen yleisintä vuodeosastolla tai päiväkirurgisesti VSSHP:ssä hoidettua diagnoosiryhmää vuosina Kasvaimet Verenkiertosairaudet Tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairaudet Ruoansulatussairaudet Vammat ja myrkytykset Raskaus ja synnytys Hengityselinsairaudet Virtsaelinsairaudet Silmäsairaudet Muut oireet ja löydökset Kaavio 1.3. Kymmenen yleisintä avohoitokäynnin syytä VSSHP:ssä diagnoosiryhmittäin VUOSINA Mielenterveys Kasvaimet Yhteydenotto, muu tekijä Tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairaudet Vammat ja myrkytykset Muut oireet ja löydökset Virtsaelinsairaudet Ruoansulatus Verenkiertoelimistö Silmäsairaudet Liitetaulukossa 1 on kuvattu kaikkien hoito- ja päiväkirurgisten jaksojen diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2013 sekä vertailu vuoden 2011 ja 2012 lukumääriin. Kustannusten osalta verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat selkeästi eniten menoja, myös vammojen kustannukset olivat lukumääriin suhteutettuna korkeita. Lisäksi psykiatrian vuodeosastohoito aiheutti viidenneksi suurimmat kustannukset, vaikka lukumääräisesti hoidettavia potilaita oli vain yli Avohoitokäynneillä hoidettujen potilaiden lukumäärien kehittyminen vuosien aikana kymmenessä yleisimmässä diagnoosiryhmässä on esitetty kaaviossa 1.3. Eniten avohoitokäyntejä oli mielenterveyden häiriöiden vuoksi, ja käyntien määrä myös lisääntyi aikaisemmista vuosista. Myös toiseksi yleisimmän ryhmän, kasvainten, hoidossa käyntien määrä oli kasvanut huomattavasti vuonna 2013, mikä selittää tämän ryhmän vuodeosastohoidon määrän laskua ja heijastaa Tyksin panostusta syövän avohoitoon. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien käynnit vähenivät, mutta vammojen vuoksi tehtyjen käyntien määrä taas kasvoi. Myös virtsa- ja sukupuolielinten sairauksien sekä silmäsairauksien vuoksi tehdyt avohoitokäynnit kasvoivat vuonna Liitetaulukossa 2 on kuvattu kaikkien avohoitokäyntien diagnoosiryhmien lukumäärät ja kustannukset vuonna 2013 sekä vertailu vuoden 2011 ja 2012 lukumääriin. Kustannuksiltaan kasvainten hoito oli suhteellisesti kalleinta. 8

9 2. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille on asetettu tavoitteet tärkeille toiminnan alueille. Keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan määriteltyjen mittareiden avulla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy vuosittain tavoitetason keskeisille tuloksille. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan valtuustolle tilinpäätöskertomuksen yhteydessä, ja tässä vuosikertomuksessa kuvataan palvelujen laatua, potilasturvallisuutta ja hoidon sisältöä ja tuloksia yksityiskohtaisemmin sekä sairaanhoitopiirin tasolla että tulos-, toimi- ja palvelualueittain Palvelujen laatu Hoitotulosten vertailu Sitova tavoite: Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa. Kehittämistehtävä: Vertaisverkostoja luodaan ja erikoisalakohtaisia hoidon tulosten arviointimittareita kehitetään tulosalueilla. Vuodelle 2013 asetettu kehittämistehtävä toteutui osittain. Yhteensä 24:llä potilaita hoitavalla erikoisalalla oli yhden tai useamman potilasryhmän hoitotulosten rekisterejä, vertailuverkostoja tai tutkimusyhteistyötä. Myös kansallisia rekisterejä oli kehitteillä. Yhdeksän erikoisalaa oli vielä suunnitteluvaiheessa tai vailla toiminnan vaikuttavuuden vertailua. VSSHP:n edustajia oli mukana Kuntaliiton työryhmässä, joka laati vuonna 2014 ilmestyvän Potilaan valinnanvapaus ja laatutieto -suosituksen keskeisistä indikaattoreista hoidon laadun seuraamiseksi ja vertailemiseksi. Näiden indikaattoreiden tuotantoa on käynnistetty. Hoitotulosten vertailu (benchmarking) jonkin toisen tai kaikkien yliopistosairaaloiden kesken tai muuhun vastaavaan tahoon on ollut pitkäkestoinen tavoite kaikille potilaita hoitaville erikoisaloille vähintään yhdessä keskeisessä potilasryhmässä. Liitetaulukossa 3 kuvataan tarkemmin erikoisalojen vertailuyhteistyötä. Yksityiskohtaisempia tuloksia hoitomenetelmien tai hoitojen tuloksista esitetään tulos- ja toimialueittain luvussa Potilastyytyväisyys Sitova tavoite: Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon Kehittämistehtävä: Toimintayksiköissä on potilasohjauksen toimintamalleihin sisällytetty tiedon saantia parantava hoitoselvitys potilaslain edellyttämällä tavalla. Mittari: Tavoitteena on että 90 % antaa arvosanan 4 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Kehityssuunta on kasvava. Toimenpiteet ja tavoitteet toteutuivat vuonna Moniammatillinen työryhmä on valmistellut ohjeen Potilaan tiedonsaannin varmistaminen VSSHP:ssä. Potilaan tiedonsaanti varmistetaan ennen hoitojaksoa, hoitojakson aikana ja hoitojakson päättyessä. Palautelomake uudistui Ajanjaksolla annettiin yhteensä 5157 kirjallista potilaspalautetta, joiden kokonaiskeskiarvo oli 4,6 (5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Tällä perusteella kehityssuunta oli myönteinen vuoden 2012 kokonaiskeskiarvon ollessa 4,2. Vastaajista enemmistö koki, että hoito tai palvelu sairaanhoitopiirissä oli hyvää (ka. 4,6) ja henkilökunta kohteli heitä hyvin (ka. 4,7). Sitovan tavoitteen tavoitetason (90 % antaa arvosanan 4 5) ylittymisen osalta tarkasteltiin jälkeen uudistettuun järjestelmään annettua palautetta. Vertailu vuosien 2012 ja 2013 välillä osoittaa, että vaikka keskiarvot paranivat, tyytyväisten osuus oli hieman heikentynyt. Vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 seuraavat kysymykset jäivät alle tavoitetason: läheisten/omaisten huomioiminen, tutkimuksen/hoidon sujuva eteneminen ja päätösten tekeminen yhdessä potilaiden kanssa. Taulukossa 2.1 on esitetty tarkemmat luvut. Yksityiskohtaisemmin potilastyytyväisyyttä kuvataan luvussa 4. Lisäksi tulokset on kuvattu toimi- ja tulosalueittain luvussa 6. 9

10 Taulukko 2.1. VSSHP:n potilaspalautteen TULOKSET vuosina 2012 ja Väittämät VSSHP 2012 (n=2848) VSSHP 2013 (n=3231) Lomakkeiden yhtenevät kysymykset 4 ja 5, % (n) 4 ja 5, % (n) 1. Hoitoon/tutkimukseen päästiin riittävän nopeasti 90 (1970) 86 (2658) 2. Etukäteisohjeita välitettiin riittävästi 88 (1864) 85 (2460) ennen hoitoa/tutkimusta 3. Hoito/tutkimus eteni sujuvasti 94 (1891) 89 (2674) 4. Olo koettiin turvalliseksi hoidon/tutkimuksen aikana 95 (1910) 90 (2630) 5. Läheiset/perhe huomioitiin riittävästi 93 (3771) 84 (2121) 6. Hoitoa koskevat päätökset tehtiin 91 (1883) 88 (2518) yhdessä potilaan kanssa 7. Kivut ja oireet hoidettiin riittävästi 94 (1874) 90 (2526) 8. Henkilökunta kohteli potilaita hyvin 96 (2225) 92 (2699) 9. Hoidon/tutkimuksen aikana välitettiin riittävästi tietoa 93 (2134) 90 (2629) 10. Tieto hoidosta/tutkimuksesta oli ymmärrettävää 95 (1669) 92 (2644) 11. Hoito/tutkimus toteutui ammattitaitoisesti 97 (5226) 93 (2677) 12. Hoidosta/tutkimuksesta oli apua 94 (1548) 92 (2540) 13. Hoito/palvelu oli hyvää 96 (2159) 92 (2698) 14. Tilat olivat viihtyisät 89 (5424) 84 (2648) 15. Potilaille välitettiin hyvät kotihoito-ohjeet 94 (1873) 92 (2492) 16. Potilaat tietävät, miten hoito etenee jatkossa 94 (1783) 91 (2492) 17. Selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 96 (1939) 91 (2507) Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Lukumäärä (n) Hoito on turvallista Sitova tavoite: Hoito on turvallista Kehittämistehtävä: Potilasturvallisuusjärjestelmä integroidaan osaksi johtamista ja potilasprosesseja. Henkilöstö osallistuu potilasturvallisuuden verkkokoulutukseen vuosina Mittarit ja tavoitetasot: Haittatapahtumien perustaso on arvioitu tulosalueilla. Henkilöstöstä vähintään 50 % on suorittanut verkkokoulutuksen 2013 aikana. Tulos-, toimi- ja palvelualueilla raportoitiin säännöllisesti potilasturvallisuuden tilanteesta toimintayksiköissä ja johtoryhmissä. Potilasturvallisuuspäällikkö antoi tilanneraportin VSSHP:n johtoryhmälle kahdesti vuoden 2013 aikana. Marraskuussa tehdyn turvallisuuskulttuurikyselyn vastausten (n=1723) perusteella potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt positiivisesti (vrt ja 2011). Tulokset kuvataan tarkemmin luvussa 5.2. Haittatapahtumien perustason arviointia GTT (Global Trigger Tool) -menetelmällä ei ole toteutettu toiminnallisten muutosten takia vuoden 2013 aikana. Haittatapahtumien arviointi siirtyy toteutettavaksi vuodelle 2014 ja etenee sairaanhoitopiiritasolta myös tulos-, toimi- ja palvelualoille. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritti 2005 henkilöä (30 %) sairaanhoitopiirin henkilöstöstä, joten sairaanhoitopiiritason tavoite ei toteutunut. Viidellä alueella/ yksikössä 22:sta koulutuksen suorittaneiden osuus oli yli 50 % näitä olivat sairaalahygieniayksikkö, Salon aluesairaala, Loimaan aluesairaala, Totek-palvelualue ja Tules-toimialue. Lisää tietoa potilasturvallisuuden tuloksista on luvussa 5.2 sekä tulos-, toimi- ja palvelualueitten kuvauksissa luvussa Palvelujen saatavuus (hoitotakuu) Sitovat tavoitteet: Hoidon tarpeen arviointi alkaa 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa 3 kk:n kuluessa lähetteen saapumisesta (lasten ja nuorten psykiatriassa 6 viikossa). Hoitoon pääsy 6 kuukauden kuluessa (lasten- ja nuorten psykiatriassa 3 kk:n) hoidon tarpeen toteamisesta. Tavoitetaso: Hoitoon pääsyn toteutuminen tavoiteajassa kaikissa kolmessa vaiheissa 100 %. Kun potilaan lähete saapuu sairaanhoitopiiriin kiireettömässä tapauksessa, hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Lisäksi erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon on päästävä kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Tästä poikkeuksena lasten ja nuorten psykiatriassa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa ja hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa 10

11 Lähetteiden käsittelyn osalta tavoite ei täysin toteutunut. THL:lle toimitetuissa tiedoissa saapuneiden lähetteiden kokonaismäärä vuonna 2013 oli , joista alle 21 vrk:ssa käsiteltiin 99,1 %. Yli 21 vrk kesti 622 lähetteen käsittely. Prosenttiosuus vuonna 2012 oli 99,2 %. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. VSSHP:ssä raja ylittyi kliinisessä hammashoidossa (7,1 %), nuorisopsykiatriassa (7,4 %) ja työlääketieteessä (5,4 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa lähetteiden käsittely oli VSSHP:ssä keskimääräistä nopeampaa. Tavoite ei täysin toteutunut myöskään hoidon tarpeen arviointia odottavien osalta. Odottavien lukumäärä oli 2 799, joista yli 90 vrk odottaneita oli 210 (8 %). Alkuvuodesta yli 90 vrk odottaneiden lukumäärä oli 33 (1,8 %), eli odottajien määrä kasvoi vuoden aikana. Vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa, koska THL muutti tiedonkeruun ohjeistusta 2013 alkaen. Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos 15 % arviointikäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla. VSSHP:ssä raja ylittyi kardiologian (32 %), ortopedian (18 %) ja verisuonikirurgian (20 %) erikoisaloilla. Psykiatriassa 6 viikon odotusaika ylittyi nuorisopsykiatriassa (37,5 %) ja lastenpsykiatriassa (60 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa pääsy hoidon tarpeen arviointiin VSSHP:ssä oli keskimääräistä huonompi. Hoitoon pääsyn osalta tavoite ei täysin toteutunut. Hoitoa odottavien lukumäärä oli yhteensä (vuodeosastohoito, päiväkirurgia, avohoito), joista yli 6 kk odottaneita oli 137 (1,1 %). Vuotta aikaisemmin luku oli 11 (0,3 %). Vuoden lopulla yli 6 kk hoitoa odottaneita oli 2,4 potilasta/ asukasta ja vuonna 2012 vastaavasti 0,2/ asukasta. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos sairaanhoitopiirissä on enemmän kuin 4 potilasta/ asukasta jonottanut hoitoa yli 6 kk (yli 3 kk lasten ja nuorten psykiatriassa) tai erikoisalakohtaisesti yli 5 % ja vähintään 10 potilasta. VSSHP:ssä tämä raja ylittyi neurokirurgiassa (39 potilasta, 9,5 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa hoitoon pääsy VSSHP:ssä oli keskimääräistä tasoa, mutta verrattuna edelliseen vuoteen se oli vuonna 2013 selvästi huonontunut (taulukko 2.2). Taulukko 2.2. Hoitotakuun toteutumisen kehitys VSSHP:ssä. Hoitoon pääsyn määräajan ylittäneiden lukumäärät vuosina THL:lle kolmannesvuosittain toimitetuissa poikkileikkaustilastoissa. Yli 6 kuukautta odottaneet Erikoisala Sisätaudit Kirurgia josta plastiikkakirurgia Gastroenterologia 4 5 Ortopedia ja traumatologia josta käsikirurgia Neurokirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastenkirurgia Silmätaudit Korva-, nenä ja kurkkutaudit Suu- ja leukasairaudet 23 2 Toimenpiteeseen odottavat yhteensä Muu somaattinen hoito Nuorisopsykiatria* 9 Lastenpsykiatria* 2 3 Yhteensä * yli 3 kk odottaneet Hoitotakuun toteutuminen heikkeni kauttaaltaan hieman edellisvuodesta. Tulosalueittaan kuvaillaan hoitoon pääsyä tarkemmin luvussa 6. Lisäksi THL:n internetsivuilta voi hakea hoitotakuun toteutumistietoja sairaanhoitopiireittäin aikasarjoina ja erikoisalajakaumina ( THL julkaisee myös kolmesti vuodessa erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn yhteenvetoraportin sivuillaan: Uutena hoitotakuun seurantana on vuonna 2013 kerätty tietoja odotusajoista tiettyihin leikkauksiin. Odottaminen näihin leikkauksiin ja toimenpiteisiin on kuvattu liitetaulukossa 4. Sallitun odotusajan (180 vrk) ylityksiä oli eniten nenän sivuonteloiden leikkauksiin (14 %) ja kaula- tai selkärangan luudutusleikkauksiin (13 %) sekä rinnan muovausleikkauksiin (10 %). Keskiverto-odotusajat (mediaanit) vaihtelivat toimenpiteittäin 14 ja 131 vrk:n välillä. Seurattavista 27 ryhmästä 19:ssä odotusajan mediaani oli alle kaksi kuukautta. 11

12 2.3. Palveluvalikoiman kattavuus Sitova tavoite: VSSHP:n sairaalat tuottavat kattavat erikoissairaanhoidon palvelut lukuun ottamatta valtakunnallisesti muualle keskitettyä erityistason hoitoa. Toimenpiteet: Palveluvalikoima arvioidaan vuosittain tulosalueilla vastuuyksiköittäin ottaen huomioon terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Uusien menetelmien arviointimenettely otetaan käyttöön. Mittarin tavoitetaso: 90 %:ssa vastuuyksiköistä viimeisimmästä arvioinnista on kulunut enintään vuosi. Palveluvalikoiman puutteiden arviointia on vuosittain mitattu Webropol-kyselyllä aluesairaaloiden ja Tyksin ylilääkäreille sekä liikelaitosten ylilääkäreille. Sairaanhoitopiirissä on ohje vuodelta 2012 palveluvalikoiman systemaattiseksi arvioimiseksi. Palveluvalikoiman arviointia tiedusteltiin ylilääkäreiltä vuoden lopussa strukturoidulla kyselyllä, johon vastaus saatiin 31 toimintayksikköä 88:sta. Vastanneista 21 (68 %) ilmoitti tehneensä palveluvalikoiman arvioinnin vuoden aikana ja 7 (23 %) ei ollut arvioinut palveluvalikoimaa viime vuosina lainkaan. Vastanneista 55 % oli kehittänyt palveluvalikoiman sisältöä, hoitoprosessien sujuvuutta tai yhteistyötä muiden yksikköjen tai perusterveydenhuollon kanssa. Joka toinen yksikkö osti ulkopuolisia palveluja täydentääkseen palvelujaan. Vuoteen 2012 verrattuna vastauksia saatiin vähemmän. Vastanneet edustivat kuitenkin useimpia Tyksin toimialueita ja liikelaitoksia, aluesairaaloista saatiin yksi vastaus. Sitovan tavoitteen tavoitetaso jäi saavuttamatta, sillä vain 68 % vastanneista oli arvioinut palveluvalikoimansa puutteet vuoden aikana. Tulos oli kuitenkin parempi kuin vuonna 2012, jolloin 59 % vastanneista oli arvioinut palveluvalikoiman kahden vuoden sisällä. Korjaavat toimenpiteet kohdistuivat toiminnan organisointiin, henkilöstö- ja tilaresursseihin, työntekijöiden lisäkoulutukseen, alueellisen työnjaon kehittämiseen ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa, laitehankintoihin sekä uusien menetelmien tai toimintamallien käyttöönottoon. Korjaavista toimenpiteistä katsottiin olleen hyötyä: tarjonta vastasi paremmin kysyntää, hoitoon pääsy oli parantunut kiireellistä arviointia ja hoitoa vaativilla potilailla, leikkaustoiminta oli olennaisesti tehostunut, konsultaatiokäytännöt olivat tulleet sujuvammiksi, oikeat potilaat hoidettiin oikeissa pisteissä ja uusia tutkimuksia oli otettu käyttöön. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin turvauduttiin lähinnä vaativahoitoisten tai harvinaisten potilasryhmien diagnostiikassa ja hoidossa, mutta myös kompensoimaan tila- tai henkilöstöresurssien puutteita. Uusien menetelmien arviointimenettely on laadittu yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden kanssa ja kuvattu Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa, joka hyväksyttiin valtuustossa Vaikuttavuus Sitova tavoite: Toiminnan vaikuttavuus paranee. Toimenpiteet: Hoitokäytännöt päivitetään näyttöön perustuen tulosalueilla. Sairaanhoidon ja hoitotyön vaikuttavuutta kuvaavia elämänlaatu- ja toimintakykysekä omaseurantamittareita kehitetään ja integroidaan osaksi hoidon vaikuttavuuden seurantaa. Mittari: Näyttöön perustuvan toiminnan osuus. Toimenpiteet toteutuivat osittain vuonna Hoitokäytäntöjen ja -menetelmien tuloksia ja vaikuttavuutta käsitteleviä tutkimuksia oli meneillään ja valmistui useilta erikoisaloilta. Esimerkkinä hoitokäytäntöihin vaikuttavista uusista tutkimustuloksista oli olkapään ja polven kroonisten sairaustilojen vuoksi tehtyjen leikkausten heikko vaikuttavuus. Hoidon vaikuttavuuden mittareiden kehittämistä tehtiin kansallisessa yhteistyössä ja toimialueita tukien mm. hoitotyön laaturyhmässä, joka valmisteli näyttöön perustuvan toiminnan implementointimallin. Prosessien ja hoidon vaikuttavuuden indikaattoreiden tilannetta ja tarpeita kartoitettiin lääkäreille kohdistetulla kyselyllä. Omaseuranta- ja elämänlaatumittareiden käyttöönotto ja integrointi tietojärjestelmiin on kesken. Käytössä oli mm. kipumittareita ja iäkkään potilaan vajaaravitsemusta arvioiva mittari. Sairaanhoitopiirissä on seurattu vuosittain lääkäreiden käsitystä näyttölääketieteen toteutumisesta. Verkkokysely tehtiin vuoden 2013 lopulla. Vastanneita oli kaikkiaan 180, joka on vähemmän kuin vuonna Tulokset olivat samankaltaiset vuoden 2012 tuloksiin verrattuna. Taulukossa 2.3 on kuvattu vastanneiden käsitys Käypä hoito -suositusten toteutumisesta ja taulukossa 2.4 on itsearviointi näyttöön perustuvan toiminnan osuudesta. Taulukko 2.3. Lääkäreiden arvio Käypä hoito -suositusten toteutumisesta potilaiden hoidossa vuonna Yhteensä Keskiarvo Vastaukset ,69 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin Kysymys: Miten Käypä Hoito -suositukset toteutuvat potilaiden hoidossa? 12

13 2.5. Sujuvat prosessit ja hoidon oikea tuotantomalli Tavoite: Palveluiden joustavuus ja kustannustehokkuus parantuu yksiköiden välisellä työnjaolla, avohoitoa lisäämällä, toimintoja harkitusti keskittämällä ja hajauttamalla. Mittaaminen: Ydintoimintojen jakaumassa päivystystoiminta vähenee, vuodeosastotoiminta vähenee, päiväkirurgian osuus lisääntyy ja sähköiset konsultaatiot lisääntyvät. Tavoite toteutui osittain vuonna Päivystystoiminta lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Vuodeosastotoiminta väheni koko sairaanhoitopiirissä hoitojaksoina 5 %. Hoitopäivien vähenemä oli somaattisessa hoidossa 7,1 % ja psykiatrisessa hoidossa 8,0 %. Päiväkirurgian leikkausten määrä hieman väheni (0,8 %) vuodesta 2012, mutta suhteellinen osuus elektiivisestä kirurgiasta kasvoi edellisvuosien tapaan 3 prosenttiyksikköä (54 prosentista 57 prosenttiin). Sähköisten konsultaatioiden mittaamista ei toteutettu kattavasti. Tarkemmin ydintoimintojen tunnuslukuja kuvataan luvuissa 3 ja Hoito- ja kuntoutusketjut Sitova tavoite: Hoitokokonaisuuksien yhtenäistäminen ja eri toimijoiden välisen työnjaon selkiyttäminen Mittaaminen: Hoitoreitit-sivuston käytön määrä Taulukko 2.4. Lääkäreiden arvio oman toiminnan perustumisesta menetelmien ja hoitojen osoitettuun näytön vahvuuteen vuonna < 20 % % % % > 80 % Vastanneita yhteensä Keskiarvo Vahva näyttö ,08 Melko vahva näyttö ,56 Vähäinen näyttö ,79 Epävarma näyttö, kliininen kokemus ,93 Ei osaa sanoa ,75 Kysymys: Kuinka suurelta osin oma toimintasi perustuu näyttöön? Arvioi näytön vahvuuden osuus toiminnasta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö rakentaa ja tukee verkostoyhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Valmiita hoito- ja kuntoutusketjuja on tuotettu VSSHP:ssä 44 ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä kaksi. Vuonna 2013 saattohoitoverkosto aloitti toimintansa. Kroonisen haavan hoitoketjuun liittyvän haavahoitajaverkoston koulutuksia oli säännöllisesti. emedic-hanke kroonisen diabeettisen jalkahaavauman hoitamiseksi eteni. Hoitoreitit-sivusto on ajantasainen e-työkalu, jossa on kuvattu paitsi hoitoja palveluprosesseja myös esim. organisaatioiden yhteystietoja, ohjeistuksia ja tietoa alueellisesta koulutuksesta. Sivustoilla oli yhteensä käyntiä vuonna 2013, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Hoitoreitit-sivustolle pääsee Varsinais-Suomen terveydenhuollon toimijoiden intranetien, Turun yliopiston kirjaston Nelli-portaalin sekä Terveysportti-portaalin kautta. Hoito- ja kuntoutusketjujen tavoitteena on hoidon ja palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, päällekkäisyyksien vähentäminen sekä resurssien oikea suuntaaminen hoidon tuotannossa. Hoitoreitit edistävät potilaan hoidon laatua ja turvallisuutta, parantavat yhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa ja säästävät kustannuksia. 13

14 Hoitopalautteen saatavuus Sitova tavoite: Asiantuntemuksen ja tietojen vaihto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä paranee. Tavoitetaso: Hoitopalautteen saatavuus 5 vrk:n kuluessa on 90 %. Sähköisesti lähetettyjen hoitopalautteiden määrä VSSHP:ssä on kasvanut vuosittain noin 20 %. Yhtä hoitotapahtumaa kohti voidaan toimittaa useita hoitopalautteita jatkohoitopaikkaan, lähettäneelle lääkärille tai omaan terveyskeskukseen. Toisaalta potilaalla on oikeus kieltää hoitopalautteen lähettäminen. Osa hoitopalautteista toimitetaan paperisina, esimerkiksi potilaalle kotiin. Paperisten palautteiden määriä ei seurata. Hoitopalautteista viiden vuorokauden kuluessa oli toimitettu vaihteleva osuus eri sairaaloista ja toimintayksiköistä. Taulukossa 2.5 on esitetty sähköisten hoitopalautteiden määrät vuonna 2013 sairaaloittain ja osuudet 5 vrk sisällä lähetetyistä. Tarkemmin Tyksin toimintayksiköittäin tiedot on kuvattu kaaviossa 2.1. Taulukko 2.5. Sähköisten hoitopalautteiden kokonaismäärät ja viiden vuorokauden sisällä lähetettyjen osuudet vuonna Sähköinen hoitopalaute lähena lähetettyjen 0 5 vrk aika- Sähköisesti lähetettyjä tetty 0 5 vrk:n osuus (%) sähköisistä hoito- hoitopalautteita yhteensä aikana hoidon Sairaala tai tulosalue päättymisestä palautteista Loimaan aluesairaala ,1 Salon aluesairaala ,5 Vakka-Suomen sairaala ,0 Turunmaan sairaala ,9 TYKS ,9 Psykiatrian tulosalue ,9 EPLL ,6 VSSHP yhteensä ,6 Käynneissä kuntalaskutettavat käynnit, sarjahoitokäynneistä vain yksi käynti per hoitokokonaisuus. Hoitopalautteen lähetysaika = hoitopalautteeseen merkityn tapahtumapäivän ja hoitopalautteen lähetyspäivän ero Kaavio 2.1. Tyksistä lähetettyjen sähköisten hoitopalautteiden osuus vastuualueittain vuonna MUKANA YLI 100 PALAUTETTA LÄHETÄNEET VAS- TUUALUEET % FYS GYN KIPU KEU GSYO PNATO NKIR OFT INF KOR LNKIR LHEM URO SYO SUU LSNEU IHO KKIR KGEN END PLY Yht*** MUN NEU REU PED LTEHO HEM RORT COR VERIS APUV KUNO ARTRO YSIS VAVH SELKA KV AKIR AVH ASIS TRAUMA GKIR PROTE OBST HTUKI 14

15 3. Potilashoidon tunnusluvut Vuoden 2013 alusta toteutunut Tyksin organisaatiouudistus toimi- ja palvelualueisiin muutti potilasryhmien sijoittumista eri tulosyksiköissä. Lisäksi potilashoidon toimintatilastojen seuranta- ja raportointijärjestelmä muuttui vuoden 2013 aikana. Tunnuslukujen trendien vertailtavuuden parantamiseksi tiedot on poimittu tähän lukuun pääosin vuosien tilinpäätöskertomuksista. Koska kaikki annettu hoito ei kirjaudu kuntalaskutuksen piiriin, tässä esitetyt tunnusluvut saattavat olla hieman (yleensä 1 2 %) toteutuneita lukumääriä matalampia ja ne voivat poiketa muualla ilmoitetuista luvuista. Liitetaulukossa 5 on vertailuksi vuoden 2013 luvut VSSHP:n potilastietojärjestelmästä poimittuna Potilaat Yli potilasta sai hoitoa VSSHP:n eri sairaaloissa vuoden 2013 aikana. Tämä oli noin enemmän kuin vuodelle 2012 kirjautunut määrä. Eniten muutosta oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen luvuissa. Taulukossa 3.1 on kuvattu sairaaloittain hoidettujen potilaiden määrät vuosina Eniten hoidettujen potilaiden määrä kasvoi Salon aluesairaalassa ja väheni Vakka-Suomen sairaalassa. Taulukko 3.1. Palveluja saaneet potilaat VSSHP:n sairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuosina Muutos % Sairaala tai tulosalue Tyks ,5 Loimaan aluesairaala ,5 Salon aluesairaala ,9 Vakka-Suomen sairaala ,3 Turunmaan sairaala ,2 Psykiatrian tulosalue ,4 EPLL ,2 Palveluja käyttäneet potilaat ,0 Yhteensä eri henkilöitä (henkilötunnisteita) ,6 Yhteissummasta on poistettu kahdessa tai useammassa paikassa hoidetut Hoitoon hakeutuminen, lähetteet Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2013 aikana vastaanotettu lähetteitä yli kappaletta (taulukko 3.2). Suhteellisesti eniten lähetteiden määrä kasvoi Tyksissä ja Turunmaan sairaalassa. Lähetteistä noin puolet tuli terveyskeskuksista, vajaa neljäsosa yksityislääkäreiltä ja vajaa neljäsosa oman sairaalan muilta toimialueilta. Noin 7000 lähetettä tuli muilta tahoilta. Taulukko 3.2. Lähetteet VSSHP:n eri sairaaloihin, psykiatrian tulosalueelle ja EPLL:een vuosina Sairaala tai tulosalue Lähetteet yhteensä Muutos % Tyks ,8 Loimaan aluesairaala ,6 Salon aluesairaala ,5 Vakka-Suomen sairaala ,6 Turunmaan sairaala ,1 Psykiatrian tulosalue ,1 EPLL ,6 VSSHP yhteensä , Päivystyskäynnit Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen kirjautui vuonna 2013 käyntejä 25 % enemmän kuin vuonna 2012 ( ja kappaletta). Tarkemmin päivystystoimintaa on kuvattu luvussa

16 3.4. Avohoitokäynnit Kaikkiaan avohoitokäyntejä VSSHP:ssä kirjautui toteutuneeksi kappaletta vuonna 2013 (taulukko 3.3.). Sairaaloista suhteellisesti eniten käynnit lisääntyivät Salon aluesairaalassa, Tyksissä ja psykiatrian tulosalueella. Käyntien määrä laski yli 10 % Vakka-Suomen sairaalassa. Taulukko 3.3. Avohoitokäynnit VSSHP:n sairaaloissa, psykiatrian tulosalueella ja EPLL:ssa vuosina AVOHOITOKÄYNNIT Muutos % Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,6 Loimaan aluesairaala ,6 Salon aluesairaala ,1 Vakka-Suomen sairaala ,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,3 EPLL ,0 Yhteensä ,6 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,5 Yhteensä ,8 VSSHP yhteeensä , Vuodeosastohoito Vuonna 2013 vuodeosastohoitojaksoja oli Somaattisen hoidon päiviä kertyi , ja hoitojakson keskimääräinen pituus oli 3,9 päivää. Hoitojaksojen kaikki luvut olivat laskusuuntaisia. Taulukot kuvaavat hoitojaksojen, hoitopäivien ja hoitojaksojen keston muutoksia sairaaloittain vuosina Tarkemmin vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät tiedot on kuvattu tulos- ja toimialueittain luvussa 6. Taulukko 3.4. Hoitojaksot VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Muutos % Hoitojaksot 2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,0 Loimaan aluesairaala ,4 Salon aluesairaala ,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,1 Vakka-Suomen sairaala ,8 Yhteensä ,2 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,4 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,4 Yhteensä ,5 VSSHP yhteeensä ,0 Taulukko 3.5. Hoitopäivät VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Muutos % Hoitopäivät 2012 Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala ,6 Loimaan aluesairaala ,2 Salon aluesairaala ,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,4 Vakka-Suomen sairaala ,0 Yhteensä ,1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue ,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,0 Yhteensä ,0 VSSHP yhteeensä ,3 16

17 Taulukko 3.6. Osastohoidon keskimääräinen kesto VSSHP:n sairaaloissa ja psykiatrian tulosalueella vuosina Keskimääräinen Hoitoaika (Vrk) Muutos % Somaattinen hoito Turun yliopistollinen keskussairaala 4,13 4,01 3,94-1,7 Loimaan aluesairaala 4,55 4,41 4,10-7,0 Salon aluesairaala 3,80 3,86 3,71-3,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos 4,60 4,19 4,04-3,6 Vakka-Suomen sairaala 4,07 3,96 4,21 6,3 Yhteensä 4,23 4,02 3,94-2,1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue 24,48 26,60 23,59-11,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos 14,60 16,10 18,74 16,4 Yhteensä 19,54 25,21 23,07-8, Hoitoisuus Hoitoisuutta arvioidaan 46:lla somaattisen hoidon vuodeosastolla ja neljällä poliklinikalla. Vuodeosastoilla hoitoisuusluokituksena käytetään OPCq mittaria ja poliklinikoilla POLIHOIq -mittaria. Hoitoisuus muodostuu potilaan hoitoisuusluokituksesta, joka kuvaa potilaan hoidon tarvetta asteikolla 1 5 sekä yksikön hoitotyön resurssista, jota mitataan hoitajatyötunteina per potilasmäärä. Tavoitteena on ottaa huomioon potilaan yksilölliset hoidon tarpeet riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista ja pyrkiä kohdentamaan henkilöresurssit vastaamaan potilaiden hoitoisuutta ja hoidon tarvetta. VSSHP:n organisaatiomuutoksen aiheuttaman yksiköiden toiminta- ja rakennemuutosten vuoksi vuoden 2013 hoitoisuusarvoja ei voida vertailla aiempien vuosien arvoihin Tehohoito ja tehostettu valvonta Teho-osastoilla tai tehostetun valvonnan osastoilla hoidettiin vuonna 2013 yhteensä yli 3000 potilasta. Yhteensä hoitopäivä kertyi noin Lukumäärä oli edellisvuotta hieman suurempi. Aikuisten teho-osastolla potilaiden hoitopäiviä kertyi 6281, vastasyntyneiden teho-osastolla 5720 ja lasten teho-osastolla 1587 hoitopäivää yhteensä yli 3000 hoitojakson aikana (taulukko 3.7). Kaikkien näiden osastojen hoitopäivät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 3.7. Tehohoito ja tehostettu valvonta Tyksissä, päättyneet hoitojaksot vuosina Aikuisten teho-osasto, Tyks Kirurgisen sairaalan valvonta ei tiedossa Lasten teho-osasto Vastasyntyneiden teho-osasto * tiedot ovat eri lähteistä, joten lukumäärien vertaaminen aikajatkumona tai keskenään ei ole täysin luotettavaa. Lisäksi valvontaa tai tarkkailua tarvitsevia potilaita hoidettiin AVH-yksikössä (AVH, aivoverenkiertohäiriö) ja sydänvalvonnassa. Aluesairaaloiden valvontayksiköissä hoitoa annettiin lisäksi lähes 2000 hoitopäivää. Tarkemmin tehohoitoa kuvaillaan luvussa Leikkaukset, toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset VSSHP:ssä tehtiin vuonna 2013 yhteensä yli leikkausta, joista päiväkirurgisesti yli Lukumäärät olivat edellisvuotta pienempiä (taulukko 3.8). Taulukko 3.8. Leikkaustoimenpiteet VSSHP:ssä vuosina Muutos % Oma toiminta Varsinaiset leikkaukset (A-Q,Y) ,5 % joista elektiiviset leikkaukset ,9 % joista päiväkirurgia ,8 % Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät ja lukumäärät 2013 verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen on esitetty taulukossa 3.9. Suuri lukumäärien muutos voi tarkoittaa joko uuden menetelmän ottamista käyttöön tai myös kirjaamiskäytäntöjen muuttumista. Lukumääräisesti suurimmat ryhmät olivat normaali synnytys ja silmään kohdistuvat toimenpiteet. 17

18 Taulukko 3.9. Yleisimmät toimenpideryhmät VSSHP:ssä vuonna 2013 verrattuna vuosien 2012 ja 2011 vastaaviin lukuihin. Yleisimmät toimenpideryhmät Koodi Toimenpide MAX Normaali synnytys CJE Kaihileikkaus CKW Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset FN1 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus EBA Hampaiden poistot QAE Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet NFB Lonkan tekonivelleikkaus NGB Polven tekonivelleikkaus MCA Keisarileikkaus ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset JHB Peräpukamien toimenpiteet EMB Nielu- tai kitarisojen poisto JAB Nivustyrän leikkaus PHM Laskimoiden (suonikohjut) tukkeavat hoidot QDB Alaraajojen haavojen ompelut ja sidevaihdot JKA Sappirakon leikkaus GAA Rintaontelon tähystykset tai kanavointi JKE Sappiteiden toimenpiteet pohjukaissuolen kautta (ERCP) JEA Umpilisäkkeen poisto CKD Silmän sisäiset lasiais-/retinaleikkaukset QBE Vartalon ihon tai ihonalaisen kudoksen toimenpiteet FPE Pysyvä tahdistin ABC Selkäydin-/hermojuurivapautus HAB Rintarauhasen osittaiset poistot Yleisimmät sairaanhoitopiirissä tehdyt yksittäiset leikkaukset tai toimenpiteet on lueteltu liitetaulukossa 6. Lukumääräisesti yleisin toimenpide oli normaalin synnytyksen avustaminen ja neljänneksi yleisin keisarileikkaus. Muut yleisimmät leikkaustoimenpiteet kohdistuivat silmään tai tuki- ja liikuntaelimiin. Lisää leikkaustoiminnasta luvussa 6. Erilaiset tähystykset ovat kasvava diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden muoto. Kirjattujen tähystystoimenpiteiden määrät on esitetty liitetaulukossa 7. Mukana on vain osa toimenpiteistä, kuten kipulääkitystä tai puudutusta vaativia toimenpiteitä. Kaikkia vastaanottokäynneillä tai osastoilla tehtyjä tähystyksiä ei kirjata potilastietojärjestelmään erillisinä toimenpiteinä. Liitetaulukossa 8 on lueteltu yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät. Vuoden 2013 vertailuksi on esitetty myös kahden aikaisemman vuoden lukumäärät. Kuvantamistutkimuksista etenkin pään ja kallon alueen tutkimukset ovat lisääntyneet, samoin kuin useimpien tuki- ja liikuntaelinryhmien kuvantavat tutkimukset. Osa diagnostisten tutkimusten määrän kasvusta selittyy EPLL:n toiminnalla, johon kuuluu aikaisempaa laajemmin myös perusterveydenhuollon päivystystutkimuksia Siirtyminen jatkohoitoon, siirtoviive Siirtoviive aiheutuu, kun potilas ei pääse siirtymään jatkohoitoon, vaikka ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Siirtoviiveen syynä on vastaanottavan osapuolen tilanne, jossa se ei pysty ottamaan potilaita vastaan. Siirtoviivepäiviä kertyi vuoden 2013 aikana koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 8606 päivää, 1488 potilaan kohdalla. Siirtoviivepotilaiden hoito aiheutti kustannuksia yli 5,1 miljoonaa euroa. Siirtoviivepäivien kehittyminen vuosina on kuvattu kaaviossa 3.1. Vuonna 2013 siirtoviivepäivät olivat runsaammat kuin edellisvuonna, vaikka potilaiden määrä olikin pienempi (2391 vuonna 2012). Kaavio 3.1. Siirtoviivepäivien määrät tulosalueittain VSSHP:ssä vuosina Psykiatria Turunmaan sairaala Alueellinen erikoissairaanhoito Tyks Siirtoviivepäivistä suurin osa (7143) kertyi Tyksistä ja lukumäärä kasvoi noin päivää vuoteen 2012 verrattuna. Alueellisen erikoissairaanhoidon (Loimaan ja Salon aluesairaalat sekä Vakka-Suomen sairaala) siirtoviivepäivien määrä väheni. Psykiatrian tulosalueelle ei kirjattu yhtään siirtoviivepäivää vuonna

19 19

20 4. Asiakastulokset 20 Potilaiden ja muiden asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti. VSSHP:n strategian tavoitteena vuosille on potilaslähtöisten palvelujen laadun kehittäminen. Potilailta ja omaisilta saatu palaute auttaa parantamaan palveluiden laatua Potilaspalaute Potilastyytyväisyys on tärkeä osa palveluiden laatua. Potilaiden näkemykset ovat ratkaisevia kehitettäessä hoitoa ja palveluita heidän tarpeitaan vastaaviksi (Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille ). VSSHP:ssä terveydenhuoltolain (1326/2010) ja potilaslain (785/1992) mukaisesti potilaspalautteen sisältämää tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä hoidon ja palvelun potilaslähtöisyyden parantamisessa. Potilaspalautekäytäntö Potilas tai hänen läheisensä voivat täyttää potilaspalautelomakkeen, joita saa yksiköistä tai yleisistä tiloista, tai internet-sivustolta löytyvän sähköisen lomakkeen (osoite: Lomake sisältää 21 hoitoon tai tutkimukseen, kohteluun, tiedonsaantiin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvää kysymystä sekä avoimen palautteen osiot: ehdotus, kiitos ja moite. Potilaspalautteen voi antaa nimettömänä tai nimellä varustettuna. Palaute käsitellään luottamuksellisesti yksikössä, jota palaute koskee. Käsiteltyihin palautteisiin merkitään tehdyt korjaavat toimenpiteet. Palaute tallennetaan QPro-palautejärjestelmään reaaliaikaista seurantaa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Vuonna 2013 koekäytössä oli yhdeksän HappyOrNot-palauteautomaattia: Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa, Vakka-Suomen sairaalassa, Tules-toimialueella ja Lasten ja nuorten klinikalla. Palaute annetaan automaatin hymiöpainikkeella. Automaatilla vastataan tiettyyn henkilöstön laatimaan kysymykseen, joka vaihtelee eri yksiköissä eri aikoina. Palautteet tulevat viikoittain yksiköiden esimiesten nähtäväksi. Tulokset Potilaspalautteita tallentui 3582 QPro-palautejärjestelmään välisenä aikana (palautelomake yhtenäistyi sairaanhoitopiirin alueella alkaen) ja palauteautomaatteihin annettiin palautetta (painallusta). Avoimissa palautteissa kiitoksia oli 1223, moitteita 516 ja parannusehdotuksia 217. Moitteiden osuus oli kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna, mutta edelleenkin palaute oli pääosin kiittävää (taulukko 4.1). Taulukko 4.1. VSSHP:n avoimet palautteet vuosina Kiitokset 2270 (69 %) 3442 (71 %) 3134 (68 %) 1223 (63 %) Ehdotukset 320 (10 %) 456 (9 %) 621 (13 %) 217 (11 %) Moitteet 697 (21 %) 957 (20 %) 866 (19 %) 516 (26 %) Yhteensä Kansallinen potilaspalauteverkosto VSSHP kuuluu viiden yliopistosairaanhoitopiirin, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan (Turku SoTe) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamaan kansalliseen potilaspalauteverkostoon. Tavoitteena on tuottaa vertailutietoa THL:n Palveluvaaka-portaaliin. Vuodelta 2013 tietoa tuottavat VSSHP ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) viidestä yhteisestä kysymyksestä: 1) potilaan saama hoito oli hyvää, 2) henkilökunta kohteli potilasta hyvin, 3) potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää, 4) potilaan hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä hänen kanssaan ja 5) potilas koki olonsa turvalliseksi hoidon aikana. VSSHP:n ja HUS:n potilaspalautteen vertailu vuodelta 2013 on kuvattu kaaviossa 4.1. Vertailu osoitti, että potilastyytyväisyys oli hyvin samansuuntaista ja hyvällä tasolla. Kaavio 4.1. VSSHP:n ja HUS:n viiden yhteisen kysymyksen tulosten vertailu vuodelta VSHP HUS Potilaat kokivat olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä potilaan kanssa Potilaille välitetty tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää Henkilökunta kohteli potilaita hyvin Potilaiden hoito tai palvelu oli hyvää 4 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9 5 Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä.

21 Potilaspalaute VSSHP:ssä Vastaajista enemmistö koki, että hoito tai palvelu sairaanhoitopiirissä vuonna 2013 oli hyvää (92 %) ja henkilökunta kohteli heitä hyvin (92 %). Enemmistö vastaajista arvioi, että heille välitetty tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ymmärrettävää (92 %). Enemmistö vastaajista koki olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana (90 %). Potilaspalaute näiltä osin saavutti asetetun tavoitetason (90 % arvosanoja 4 tai 5). Potilaspalaute liittyen tilojen viihtyvyyteen (84 %), läheisten/perheen riittävään huomioimiseen (84 %), päätöksentekoon osallistumiseen (88 %) ja riittävään tiedon saantiin ennen hoitoon/tutkimukseen tuloa (86 %) jäivät alle tavoitetason (90 % arvosanoja 4 tai 5). Lisäksi palaute liittyen hoidon sujuvuuteen, kuten hoitoon ja tutkimukseen pääsy riittävän nopeasti (86 %), hoidon/tutkimuksen toteutuminen aikataulun mukaisesti ilman turhaa odottelua (85 %) ja hoidon/tutkimuksen eteneminen sujuvasti (89 %), jäivät alle tavoitetason. VSSHP:n tulosalueiden ja liikelaitosten vertailu välisenä aikana tulosalueista QPro-järjestelmään annetun palautteen perusteella alueellisen erikoissairaanhoidon potilaspalaute (n=626) oli positiivisinta ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa palaute (n=116) oli kriittisintä. EPLL:n saama potilaspalaute liittyen läheisten/ perheen riittävään huomioimiseen oli heikoin (39 %). Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että valtaosa EPLL:n palautteesta annetaan HappyOrNot automaatin kautta. Taulukko 4.2. Taulukko 4.2. POTILASPALAUTTEENA VASTAUSVAIHTOEHDON 4 TAI 5 ANTANEIDEN PROSENTTIOSUUS (SULUISSA LUKUMÄÄRÄ) VSSHP:SSÄ. Lomakkeiden yhtenevät kysymykset ajanjaksolla 1. Hoitoon/tutkimukseen päästiin riittävän nopeasti 2. Etukäteisohjeita välitettiin riittävästi ennen tutkimusta 3. Hoito/tutkimus toteutui aikataulun mukaisesti ilman turhaa odottelua 4. Palvelu oli yksilöllistä hoidon/tutkimuksen aikana VSSHP (n=3582) 86 % (2658) 85 % (2460) 85 % (2609) 91 % (2611) Tyks (n=1851) 87 % (1594) 87 % (1467) 86 % (1575) 92 % (1585) Psykiatrian tulosalue (n=459) 85 % (418) 71 % (394) 82 % (408) 89 % (419) EPLL (n=116) 46 % (69) 45 % (49) 36 % (63) 52 % (65) Tyks-Sapa -liikelaitos (n=215) 81 % (93) 88 % (85) 80 % (88) 89 % (75) Alueellinen erikoissairaanhoito (n= 626) 90 % (537) 94 % (510) 90 % (530) 94 % (524) 5. Hoito/tutkimus eteni sujuvasti 6. Olo koettiin turvalliseksi hoidon/ tutkimuksen aikana 7. Läheiset/perhe huomioitiin riittävästi 8. Hoitoa/tutkimusta koskevissa asioissa noudatettiin salassapitoa 9. Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä potilaan kanssa 10. Kivut ja oireet hoidettiin riittävästi 11. Henkilökunta kohteli potilaita hyvin 12. Hoidon/tutkimuksen aikana välitettiin riittävästi tietoa 13. Tieto hoidosta/tutkimuksesta oli ymmärrettävää 14. Hoito/tutkimus toteutui ammattitaitoisesti 15. Hoidosta/tutkimuksesta oli apua 16. Hoito/palvelu oli hyvää 17. Tilat olivat viihtyisät 18. Potilaille välitettiin hyvät kotihoito-ohjeet 19. Potilaat tietävät, miten hoito etenee jatkossa 20. Selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä 21. Palvelun sai äidinkielellä 89 % (2674) 90 % (2630) 84 % (2121) 92 % (2348) 88 % (2518) 90 % (2526) 92 % (2699) 90 % (2629) 92 % (2644) 93 % (2677) 92 % (2540) 92 % (2698) 84 % (2648) 92 % (2492) 91 % (2492) 91 % (2507) 98 (2608) 90 % (1634) 92 % (1601) 85 % (1300) 93 % (1426) 88 % (1515) 92 % (1548) 94 % (1641) 90 % (1603) 93 % (1614) 95 % (1626) 94 % (1548) 94 % (1626) 85 % (1623) 94 % (1452) 92 % (1523) 93 % (1525) 97 % (1590) 84 % (420) 84 % (420) 78 % (393) 91 % (410) 88 % (420) 84 % (406) 92 % (419) 86 % (418) 89 % (426) 89 % (425) 86 % (424) 91 % (429) 82 % (421) 86 % (395) 87 % (403) 86 % (409) 98 % (416) 49 % (63) 53 % (64) 39 % (49) 71 % (51) 56 % (61) 52 % (67) 46 % (76) 57 % (60) 65 % (62) 54 % (65) 55 % (64) 40 % (75) 71 % (66) 52 % (58) 55 % (58) 46 % (61) 88 % (68) 85 % (82) 89 % (82) 83 % (40) 90 % (59) 88 % (56) 87 % (45) 87 % (86) 85 % (73) 91 % (75) 89 % (80) 92 % (61) 85 % (85) 74 % (77) 84 % (44) 91 % (65) 86 % (57) 97 % (73) 94 % (529) 94 % (521) 90 % (388) 94 % (442) 95 % (505) 94 % (517) 95 % (531) 95 % (526) 94 % (524) 96 % (529) 95 % (488) 95 % (533) 89 % (516) 96 % (495) 96 % (494) 95 % (504) 99 % (513) Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Lukumäärä (n). 21

22 HappyOrNot-palaute Potilaslain (785/1992) mukaan potilailla on oikeus terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin liittyvään tietoon. Tiedon tulee olla ymmärrettävää. VSSHP:ssä potilaan tiedonsaannin toteutumista seurattiin myös HappyOr- Not-palauteautomaateilla. Kaaviossa 4.2. on koottuna vuoden 2013 potilaspalaute Tyksin lasten ja nuorten poliklinikalta, Tules-toimialueen ortopedian poliklinikalta sekä Vakka-Suomen sairaalan kirurgian vuodeosastolta, lasten poliklinikalta ja yhteispäivystyksestä. Palautteenantajista 71 % (n=855) oli tyytyväisiä tiedon ymmärrettävyyteen. Kaavio 4.2. HappyOrNot-palaute Potilaan saama tieto hoidosta oli ymmärrettävää (n=1197). Tulkinta: punainen=eri mieltä, vihreä=samaa mieltä. eri mieltä samaa mieltä palautteita Kaaviossa 4.3. on koottuna vuoden 2013 potilaspalaute Tyks-Sapa-liikelaitoksen Loimaan aluesairaalan, T-sairaalan (T2) ja Vakka-Suomen sairaalan röntgeneistä sekä toimenpideradiologian osastolta. Tutkimuspotilaista 59 % (n=51) oli tyytyväisiä tiedon ymmärrettävyyteen. Kaavio 4.3. HappyOrNot-palaute Potilaan saama tieto tutkimuksesta oli ymmärrettävää (n=87). Tulkinta: punainen=eri mieltä, vihreä=samaa mieltä Potilasasiamiestoiminta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) (myöhemmin potilaslaki) sisältää säännökset potilaan oikeuksista ja potilasasiamiestoiminnasta. Potilasasiamiehen tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista, toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, neuvoa ja avustaa potilaslain sekä potilasvahinkolain soveltamiseen liittyvissä asioissa että ohjata potilasta muilla lainsäädäntöön perustuvilla tavoilla ajamaan etuaan. Käytännössä potilasasiamies avustaa tarvittaessa asiakkaita esimerkiksi kohteluun, potilasvahinkoepäilyyn, salassapitoon ja tiedonsaantiin liittyvissä asioissa sekä erilaisten muiden ongelmatilanteiden selvittelyssä. Vuonna 2013 potilaan oikeuksista ja asemasta tiedottaminen tapahtui Potilaan oikeudet -sivustolla sairaanhoitopiirin internet-sivuilla, esitteiden ja oppaiden muodossa, infotilaisuuksia pitämällä sekä järjestämällä ammattihenkilöille alueellista koulutusta. Potilasasiamiehet tuottivat myös tilastotietoa johdon päätöksenteon tueksi. Yhtenä haasteena laadullisen potilasasiamiesten tilastotiedon tuottamiselle oli Tyksin organisaatiomuutos vuonna VSSHP:n potilasasiamiestoiminta koordinoi koko erityisvastuualuetta käsittävän ammattilaisille suunnatun potilaan oikeudet -koulutusiltapäivän, jossa käsiteltiin potilasasiakirjamerkintöjä ja ongelmia ja niiden merkitystä henkilökunnan oikeusturvaan. Koulutusiltapäivään osallistuminen oli runsasta Yhteydenotot potilasasiamiehiin Potilasasiamieheen on oltu yhteydessä monesta eri syystä. Vuonna 2013 yhteydenotot lisääntyivät hieman verrattuna edellisiin vuosiin (kaavio 4.4), ja niitä oli 2865 kpl (2756 kpl vuonna 2011, 2700 kpl vuonna 2012). Yhteydenottojen takana saattaa myös olla yhden potilaan tilanteeseen liittyviä useampia ongelma-alueita, joten yhdellä yhteydenottajalla voi olla useampi yhteydenoton aihe. Yksittäisistä aihealueista eniten oli potilasvahinkoepäilyyn liittyviä yhteydenottoja (1075 kpl vuonna 2013). Sisällöltään hoitoon, kohteluun ja tiedonsaantiin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät eniten. Huomioitavaa on kuitenkin, että esimerkiksi potilaan oikeuksiin, potilasvahinkoihin ja muistutuksiin liittyvät yhteydenotot vähentyivät vuonna eri mieltä samaa mieltä palautteita

23 Kaavio 4.4. Yhteydenotot VSSHP:n potilasasiamiehiin vuosina 2011, 2012 ja 2013 (alin pylväs) aihepiireittäin. Yhden yhteydenoton perusteella on mahdollista käsitellä useampaa aihetta. Asiantuntijatoiminta Esine- /vastuuvahinko Henkilökunnan epäasiallinen käytös Henkilövahinko Hoito Hoitoonpääsy Hoitotahto Itsemääräämisoikeus Kantelu Kohtelu Konsultointi Luennot 4.3. Muistutukset ja kantelut Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas tai omainen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisen muistutuksen terveydenhuollon toiminnasta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen annetaan kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen vastaanottamisesta. Vastauksesta tulee käydä ilmi mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten asia on muuten ratkaistu. Myös aluehallintovirastolle tai Valviralle voi tehdä kantelun. Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa ja kantelija epäilee hoitovirhettä. Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon ( jonka alueella potilas on ollut hoidettavana. (Lisätietoa: VSSHP:n toimintaa koskien erilaisia reklamaatioita kirjattiin vuonna 2013 yhtensä 278 kappaletta. Tekstinkorjausmuutoksia ja lokiselvityksiä sähköiseen potilastietojärjestelmään tehtiin aikaisempia vuosia enemmän, muut luvut pysyivät vuoden 2012 tasolla (kaavio 4.5). Kaavio 4.5. VSSHP:ssä potilaiden kohtelusta tai hoidosta annetut muistutukset, kantelut tai muut reklamaatiot Lääkevahinko Maksuasiat Muistutukset Muistutus Muu Oikaisupyyntö / muutoksenhaku PAM toiminnan kehittäminen Potilaan oikeudet Potilasasiakirjojen oikaisu Potilasvahinko Kantelut Lausuntopyyntö/ Valvira Oikaisuvaatimus Potilasvahinkoepäily Raportointi Lokitietoselvitys Salassapito Tiedonsaanti Tiedotus Potilasrekisterin korjaus/muutos Vaitiolovelvollisuus

24 5. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Terveydenhuoltolain ( /1326) mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin, ja sen on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. VSSHP:ssä on ollut suunnitelma potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta vuodesta 2011, ja samana vuonna tehtiin selvitys laatujohtamisen tilasta. Luvussa 5 kuvataan keinoja ja tuloksia laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden edistämiseksi sairaanhoitopiirin tasolla. Lisää tietoa löytyy tulos-, toimi- ja palvelualueiden kuvauksista luvussa Laadunhallinta VSSHP:n hallitus on päättänyt jo 1999, että laadunhallinta perustuu EFQMmalliin. Vuonna 2012 käynnistettiin sairaanhoitopiirin eri tulos-, toimi- ja vastuualueiden laatuvastaavien ja asiantuntijoiden koulutus EFQM-mallin mukaisiin itsearviointeihin. Yksiköiden toimiva johto vastaa laadusta. Sairaanhoitopiirin johtaja määritti keväällä 2012 kullekin tulosalueelle laatukoordinaattorin. Toimi- ja palvelualueiden laatuvastaavina toimivat ylihoitajat. Lisäksi vastuualueet ja toimintayksiköt ovat nimenneet omia laatuyhdyshenkilöitä Laatuneuvoston toiminta Laatuneuvoston tehtävänä on edistää sairaanhoitopiirissä tapahtuvaa laatujohtamisjärjestelmien kehittämistyötä. Laatuneuvosto kokoontui vuonna 2013 kuudesti sairaanhoitopiirin johtajan johdolla. Vuoden mittaan käytiin läpi tulos-, toimi- ja palvelualueiden tekemiä EFQM-malliin pohjautuvia laatujohtamisen nykytilanteen kartoituksia. Lisäksi käsiteltiin toimi- ja palvelualueittain tehty prosessien nykytilanteen arviointi ja sen pohjalta laaditut kehittämissuunnitelmat Potilasturvallisuus Vuoden 2013 aikana potilasturvallisuuden toimintoja on pyritty integroimaan osaksi käytännön arkea ja päätöksentekoa. Potilasturvallisuuden kehittämistyössä huomioitiin erityisesti käytännön menettelyjen ja työkalujen (esimerkiksi ISBAR-raportoinnin tarkistuslista, leikkaustiimin tarkistuslista, potilaan identifiointi, potilasturvallisuuden verkkokurssi) jalkauttaminen, ylläpito ja seuranta Vaaratapahtumien raportointi (HaiPro) HaiPro-vaaratapahtumien raportoinnista on muodostunut systemaattinen osa toiminnan arviointia ja kehittämistä. Henkilöstön tekemien vaaratapahtumailmoitusten määrät ovat edelleen kasvussa. Vuoden 2013 aikana HaiPro-ilmoituksia raportoitiin 5951 kappaletta, mikä on 24,1 % enemmän kuin vuonna 2012 (kaavio 5.1). Kaavio 5.1. HaiPro-ilmoitusaktiivisuuden kehitys VSSHP:ssä vuosina VSSHP Tyks Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaala Psykiatria Huoltopalvelut SAPA kpl

25 Henkilökunta raportoi vuoden 2013 aikana eniten lääke- ja nestehoitoon liittyvistä vaaratapahtumista (34 %) ja tiedonkulkuun ja hallintaan liittyvistä vaaratapahtumista (27 %). Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten toimintatavat (23 %) sekä työympäristö ja välineet ja resurssit (20 %), joka nousi kommunikoinnin ja tiedonkulun ohitse vuoteen 2012 verrattuna (kaavio 5.2). Läheltä piti -tapahtumien osuus pysyi ennallaan (kaavio 5.3). Se on ollut noin 40 %, eikä vuoden 2013 osuus ollut edellisvuosia korkeampi. Suuri läheltä piti -tapausten ilmoitusaktiivisuus kuvastaa yleensä hyvää potilasturvallisuuden tasoa. Kaavio 5.2. HaiPro-ilmoitusten tapahtumatyypit vuosina Ei tiedossa Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen liittyvä Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liityvä Diagnoosiin liittyvä Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä Invasiiviseen toimenpiteeseen liittyvä Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä Laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen liittyvä Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä Aseptiikkaan / hygieniaan liittyvä Tapaturma, onnettumuus Väkivalta Poikkeama sädehoidon toteutuksessa Muu Kaavio 5.3. Läheltä piti -tapahtumien prosenttiosuudet HaiPro-ilmoituksissa Läheltä piti % Tapahtui potilaalle % % Vuoden 2013 HaiPro-ilmoitusten pohjalta laadittiin 238 kehittämistoimenpidettä, jotka kohdentuivat suurimmilta osin toiminta- ja menettelytapoihin (56 %). Useimmiten ilmoitukset johtivat asiasta tiedottamiseen tai keskusteluun yksikön sisällä (65 %). Ilmoituksista 12 % lähetettiin eteenpäin ylemmän tason käsiteltäväksi Haittatapahtumien analyysi (GTT) GTT (Global Trigger Tool) on strukturoitu retrospektiivinen potilasasiakirjaanalyysi, joka perustuu satunnaistettuun otantaan hoitojaksoista. Potilasasiakirja-analyysin tavoitteena on haittatapahtumien havaitseminen somaattisilla aikuispotilailla. VSSHP:ssä haittatapahtumien määrää on seurattu vuosien aikana. Analyysin tulosten suunta on ollut aleneva. Haittatapahtumien perustason arviointia GTT-menetelmällä ei tehty toiminnallisten muutosten takia vuoden 2013 aikana. Haittatapahtumien arviointi siirtyy toteutettavaksi vuonna 2014 ja samalla se laajenee sairaanhoitopiiritasolta tulos- ja toimi- /palvelualuetasolle. Joulukuussa GTT-analyysista järjestettiin alueellinen koulutuspäivä Leikkaustiimin tarkistuslista Leikkaustiimin tarkistuslista on käytössä kaikissa sairaanhoitopiirin leikkausyksiköissä. Myös muita tarkistuslistoja on otettu käyttöön. Kaaviossa 5.4 on esitetty Operaan kirjattujen tarkistuslistan käyttömerkintöjen osuus leikkaustoimenpiteistä vuosina Johtajaylilääkärin ohjekirje tarkistuslistan käytöstä annettiin Kaavio 5.4. Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttö VSSHP:ssä tehdyissä leikkaustoimenpiteissä %

26 Turvallisuuskulttuurikysely (TUKU) TUKU-turvallisuuskulttuurikysely on työkalu, jonka avulla arvioidaan organisaation potilasturvallisuuskulttuuria. VTT:n kehittämä mittari koostuu (1) henkilöstön omaa työtä ja (2) organisaation toimintaa koskevista väittämistä. Vastaajat arvioivat väittämien paikkansapitävyyttä asteikolla 1 (ei lainkaan) 6 (erittäin hyvin). Lisäksi kysely sisältää avoimen kysymyksen, johon vastaajalla on mahdollisuus lisätä mielestään tärkeimmät kehityskohteet. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä on arvioitu VSSHP:ssä joka toinen vuosi 2009 (n=1707), 2011 (n=1596) sekä marraskuussa 2013 (n=1723). Saatujen tulosten perusteella potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt positiivisesti. Henkilöstö kokee potilasturvallisuuden tärkeäksi ja keskeiseksi omaa työtä ohjaavaksi arvoksi. Työn lomassa mietitään ja arvioidaan vaaratilanteita ja -tekijöitä, ja työtapojen turvallisuusvaikutuksista kannetaan henkilökohtaista vastuuta. Muutostilanteet ja muutosjohtamiseen liittyvät asiat nousivat tärkeimmäksi kehittämisalueeksi, mikä selittyy organisaation nykytilanteessa. Liitetaulukossa 9 on lueteltu ne turvallisuuskulttuurikysymykset, joiden keskiarvot raportoidaan tulos-, toimi- ja palvelualueittain luvussa 6 ja VSSHP:n keskiarvot kysymyksiin vuonna Avoimen vastauksen pohjalta nousset tärkeimmät kehityskohteet (n=646) Potilastietojärjestelmät, tiedon ja informaation kulku eri yksiköiden välillä Yhteistyö eri yksiköiden välillä ja organisaatioiden välillä Henkilökunnan työhyvinvointi ja jaksaminen Terveelliset työtilat huomioiden potilaat Talouden hallinta Potilaslähtöisyys, esimerkiksi syöpäpotilaiden oikea-aikainen hoitoon pääsy Potilasturvallisuuden verkkokoulutus THL:n Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen suoritukset aloitettiin vuoden 2013 alusta. Sitovaksi tavoitteeksi asetettiin, että henkilöstöstä vähintään 50 % on suorittanut verkkokoulutuksen vuoden 2013 loppuun mennessä ja koko sairaanhoitopiirin henkilöstö vuoden 2014 loppuun mennessä. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritti vuoden 2013 aikana 2005 henkilöä (30 %) sairaanhoitopiirin henkilöstöstä. Viidellä alueella/ viidessä yksikössä 22:sta koulutuksen suorittaneiden osuus oli yli 50 %. Sairaanhoitopiiritason tavoite ei tältä osin toteutunut. Tilastotiedot suorittaneiden määristä esitettiin kuukausittain Santrassa ja kolme ensimmäistä 50 % rajan ylittänyttä yksikköä palkittiin. (Kaaviot ) Kaavio 5.6. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritukset vuoden 2013 aikana aluesairaaloissa. Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Kaavio 5.7. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritukset vuoden 2013 aikana Tyksin toimi- ja palvelualueilla. P1 Asiantuntijapalvelut P2 Totek T1 Tules T2 Sydänkeskus T3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka T4 Neurotoimialue T5 Medisiininen toimialue T6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit T7 Naistenklinikka T8 Lasten ja nuorten klinikka Suorittaneet Suorittamatta % Kaavio 5.8. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritukset vuoden 2013 aikana liikelaitoksissa, psykiatrian tulosalueella, potilashoitoon osallistumattomilla tulosalueilla ja VSSHP:SSÄ YHTEENSÄ Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Hallinto MEDBIT Psykiatrian tulosalue SAPA Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalue Hygieniayksikkö VSSHP yhteensä Suorittaneet Suorittaneet Suorittamatta % Suorittamatta %

27 27

28 5.3. Sairaalahygienia ja hoitoon liittyvät infektiot Sairaalahygienia Käsihuuhteen kulutus on yksi sairaalahygienian laadun mittareista. Se on Tyksissä edelleen kasvanut (kaavio 5.9) ja oli viime vuonna 101,3 litraa / 1000 hoitopäivää. Pelkkä vuodeosastojen kulutus oli 56,7 litraa / 1000 hoitopäivää. Kaavio 5.9. Käsihuuhdekulutus hoitopäiviin suhteutettuna Tyksissä litraa hoitopäivä l/1000 hp Käsihuuhdekulutus toimialueittain on esitetty kaaviossa Vertailua aikaisempaan vuoteen ei voitu organisaatiomuutoksen vuoksi tehdä (jatkossa seurataan toimialueittain ja vuosittain). Kulutus on suurinta aikuisten ja lasten teho-osastoilla sekä silmätaudeilla. Kaavio Käsihuuhdekulutus hoitopäiviin suhteutettuna Tyksin TOIMI- TAI VASTUUALUEILLA. Tules Sydänkeskus Vatsakirurgia/urologia Neuro Medisiininen Syöpätaudit Plastiikkakirurgia Korvataudit Silmätaudit Naistenklinikka Lastenklinikka l/hp Teho (ICU) Lasten teho Käsihuuhdekulutus vuodeosastoilla oli Tyksissä yo-sairaaloista toiseksi korkein ja ainoa, jossa kulutus nousi edellisvuoteen verrattuna (Kaavio 5.10). Kaavio Käsihuuhteen kulutus yliopistosairaaloiden vuodeosastoilla 2012 ja TYKS HUS TAYS OYS KYS l/1000 hp Käsihuuhteen kulutus VSSHP:ssä on ollut koko ajan nousussa ja hoitoon liittyvien infektioiden sekä resistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden määrät ovat pysyneet hallinnassa, esimerkiksi MRSA-epidemioita ei VSSHP:n sairaaloissa vuonna 2013 ollut. Toivomisen varaa käsihygieniakäytännöissä silti on. Vuonna 2013 julkaistiin sairaalahygieniayksikön tekemä havainnointitutkimus käsidesinfektioaineiden kulutuksesta Tyksissä ja siihen vaikuttavista tekijöistä (Rintala E, Routamaa M., Hyvä käsihygienia sairaalassa suositus vai velvollisuus, Suomen Lääkärilehti 2013/15, s ). Tyksissä käsihygienia toteutui suosituksen mukaisesti vain 44 % potilaskontakteista. Käsihygienia ei toteutunut suosituksen mukaan lainkaan 27 % havainnoista. Myös kirurgisen käsidesinfektion toteutumista tutkittiin (Rintala E ja kumpp., Kirurgisen käsidesinfektion toteutuminen VSSHP:ssä, Suomen lääkärilehti 2014/21, s ). Kirurginen käsien desinfektio toteutui WHO:n suosituksen mukaan vain n. 40 % havainnoista. Puutteita havaittiin käytetyn ajan pituudessa ja teknisessä to- 28

29 teutuksessa. Palautteen jälkeen desinfiointiaika ei pidentynyt, vaikka tekninen toteutus koheni. Tärkeimmät syyt komplianssin heikkouteen olivat asenteisiin liittyviä. Huonoimmin suosituksia noudattivat lääkärit, erityisesti mieslääkärit. Suositusten noudattamista tulee kehittää palautteen tehostamisella, ajanoton helpottamisella ja erityisesti lääkärien asenteisiin vaikuttamalla. Henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on toinen sairaalahygienian mittari. Se kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pysyi edelleen vaatimattomana 28 % (v %), Kattavuus oli kuitenkin riskiosastoilla hyvä tai kohtalainen: aikuisten teho-osastolla (ICU) 63 %, aikuisten hematologisella osastolla 55 %, lasten teho-osastolla 87 % ja lasten hematologis-onkologisella osastolla 89 % (kaavio 5.12). Kaavio Kausi-influenssarokotuksen saaneitten työntekijöiden prosenttiosuus VSSHP:ssä ja tartunta-alttiita potilaita hoitavissa yksiköissä vuonna VSSHP vakituiset VSSHP vakituiset + sijaiset Aikuisten HEMA Aikuisten teho (ICU) Kaavio Hoitoon liittyvien infektioiden määrä Tyksissä vuosina (prevalenssi, % poikkileikkaustutkimuksen hetkellä hoidossa olevista potilaista). S 2001 K 2002 S 2002 K 2003 S K 2004 S 2004 K 2005 S 2005 K 2006 S 2006 K 2007 K 2008 K 2009 K 2010 K 2011 K 2012 K Lasten HEMA Lasten teho Kaavio Hoitoon liittyvien infektioiden määrä Tyksissä (insidenssi, infektioiden määrä / 100 hoitojaksoa). Päivystys (EPLL) % Hoitoon liittyvät infektiot 20 Hoitoon liittyvällä infektiolla (aik. sairaalainfektio) tarkoitetaan infektiota, joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana. Infektion aiheuttaja voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. VSSHP:ssä on seurattu jo usean vuoden ajan hoitoon liittyviä infektioita erilaisilla indikaattoreilla sairaalahygieniayksikön toimesta. Vuonna 2013 infektioiden määrät pysyivät hallinnassa. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä Tyksissä pysyi ennallaan sekä poikkileikkaustutkimuksella (kaavio 5.13) että ilmaantuvuudella (kaavio 5.14) mitattuna. Aluesairaaloiden tulokset on kuvattu luvussa MRSA (multiresistentti Stafylococcus aureus) on yksi hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttajabakteeri, jonka leviämisen ehkäisemiseen pyritään sairaalahygienian avulla. Kaikkein vakavimpia eli invasiivia MRSA-infektiotia ei VSSHP:ssä ollut lainkaan vuonna Kaavio 5.15 kuvaa invasiivisten MRSA-löydösten ilmaantuvuutta vuosittain eteläisen Suomen yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä ja Tyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä. VSSHP:ssä oli vertailusairaanhoitopiireistä vähiten invasiivisia MRSA-löydöksiä. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 % 29

30 Kaavio Invasiiviset MRSA-löydökset Tyks-ervan, HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueella (löydökset per as. sekä keskiarvo) Kaavio Kaikkien MRSA-tapausten määrä asukasta kohden Tyksin erityisvastuualueen ja HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä HUS Pirkanmaa Sat.shp VSSHP VSHP KA 0 0 HUS Pirkanmaa Sat.shp VSSHP VSHP KA 0 Sairaanhoitopiirimme pärjäsi myös hyvin kaikkien yliopistosairaaloiden vertailussa. Taulukossa 5.1 on esitetty suhteelliset veriviljelypositiiviset MRSAlöydökset ( asukasta kohti) yliopistosairaalapiireittäin kolmelta viimeiseltä vuodelta. Taulukko 5.1. Veriviljelypositiiviset MRSA-löydökset YLIOPISTOLLISTEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ALUEILLA (per as.) VUOSINA Sairaanhoitopiiri VSSHP 0,21 0,21 0 HUS 0,52 0,26 0,19 Pirkanmaa 4,73 2,04 1,01 Pohjois-Pohjanmaa 0 0,5 0 Pohjois-Savo 0,81 0,4 0 Koko maa 0,8 0,5 0,22 Myös kaikkien uusien MRSA-tapausten määrä laski (kaavio 5.16). Asukasta kohti laskettuna MRSA-tapauksia oli Tyks-ervan sairaanhoitopiireistä vähiten VSSHP:ssä. VSSHP:n MRSA-määrät olivat myös selvästi alle koko maan keskiarvon. Toinen seurattava hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttaja on Clostridium difficile, joka voi aiheuttaa suolistotulehduksen pitkäkestoisen ja laajakirjoisen antibioottihoidon yhteydessä. Infektioiden ilmaantuvuutta seurataan THL:n SIRO-rekisterissä, jonne myös Tyksistä on toimitettu tiedot usean vuoden ajan. Clostridium-infektiot eivät lisääntyneet Tyksissä vuonna 2013 (taulukko 5.2). Sairaalasyntyisten C.diffile-tautien ilmaantuvuus oli pienempi kuin muissa SIRO-sairaaloissa keskimäärin (taulukko 5.3), mutta vakavien infektioiden seurausten (uudelleen sisäänotot, kuolemat) ilmaantuvuus oli Tyksissä korkeampi kuin muissa SIRO-sairaaloissa. Kuolemantapauksissa ei ole voitu kuitenkaan eritellä, onko C.difficile välitön vai myötävaikuttava syy kuolemaan. Taulukko 5.2. Tyksistä siro-rekisteriin lähetetyt Clostridium difficile -tapaukset vuosina Vuosi Infektiot Hoitojaksot 100 hoitojaksoa kohti , , ,04 Taulukko 5.3. Sairaalasyntyisten Clostridium difficile -infektioiden ilmaantuvuus (sairaalasyntyiset infektiot per 1000 hoitopäivää) Tyksissä vuonna 2013 (THL, SIRO-rekisteri). Infektioita Hoitopäiviä Ilmaantuvuus Kansallinen vertailuluku ,19 0,24 SIRO-rekisterissä seurataan myös kaikkien veriviljelypositiivisten hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuutta. Tyksin infektiot on esitetty taulukossa 5.4. Niiden esiintyvyys sataa hoitojaksoa kohti on hieman suurentunut. 30

31 Taulukko 5.4. Kaikki Tyksistä THL:n siro-rekisteriin lähetetyt veriviljelytapaukset vuosina Vuosi Infektiot Hoitojaksot 100 hoitojaksoa kohti , , ,15 Hoitoon liittyvien infektioiden määrät vuonna 2013 (per 100 hoitojaksoa, SI- RO-rekisteriin ilmoitetut) toimialueittain on esitetty taulukossa 5.5. Vertailua aikaisempiin vuosiin voi tehdä vain erikoisaloittain: nousua oli tapahtunut hematologian, nefrologian, sydän- ja verisuonikirurgian, plastiikkakirurgian sekä neurologian ilmoituksissa. Laskua oli tapahtunut reumatologian ja neonatologian määrissä. Lisää hoitoon liittyviä infektiota käsitellään tulos- ja toimialueiden kuvausten yhteydessä luvussa 6. Taulukko 5.5. Tyksin toimialueiden ja Totekin ilmoittamat hoitoon liittyvien infektioiden (HLI) määrät ja ilmaantuvuus sataa hoitojaksoa (HJ) kohti vuonna TOIMI- TAI PALVELUALUE HLI (n) HJ HLI / 100 HJ Tules ,02 Sydänkeskus ,35 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka ,72 Neuro ,24 Medisiininen ,37 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit ,40 Naistenklinikka ,35 Lasten ja nuorten klinikka ,80 Totek , Hoidon laatupoikkeamat Potilasvahingot Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Potilaat voivat halutessaan tehdä vahinkoilmoituksen ja hakea korvausta. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään lomakkeella, jonka saa potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Potilasvakuutuskeskus koostaa vuosittain tilastoja haetuista ja myönnetyistä korvauksista. Vuosittain maksetuista korvauksista osa liittyy aikaisempina vuosina ratkaistuihin potilasvahinkotapauksiin. Lisää tietoa potilasvakuutuksesta ja koko Suomea koskevat tilastot löytyvät Potilasvakuutuskeskuksen internet-sivuilta ( ja pvk.fi/fi/tilastot/). Vuonna 2013 Potilasvakuutuskeskus teki Suomessa korvauspäätöksiä aikaisempia vuosia enemmän (2387 kappaletta) ja vuonna 2013 päätettyjen korvausten yhteismäärä oli lähes 82 miljoonaa euroa. Kaaviossa 4.6 on kuvattu vuosina VSSHP:lle tulleet selvitysja vastinepyynnöt tehtyihin vahinkoilmoituksiin. Valtaosa oli potilasvakuutuskeskuksen selvitys- tai vastinepyyntöjä. Vuosittain potilasvahinkolautakunta pyytää selvityksiä noin 20 kappaletta. Lääkevahinkovakuutuspoolin selvityspyyntöjä oli neljä kappaletta vuonna Kaavio VSSHP:n kirjaamoon saapuneet selvitys- ja vastinepyynnöt potilasvakuutuksille tehtyihin vahinkoilmoituksiin vuosina VSSHP:ssä kpl VSSHP:ssä korvattujen potilasvahinkotapausten määrä kasvoi edellisvuodesta, ja vuonna 2013 se oli 153 kappaletta (Kaavio 4.7). Noin joka kolmas korvausanomus on ratkaistu korvattavaksi vahingoksi. VSSHP:n potilasvakuutus kattaa myös alueen terveyskeskukset, joten korvauspäätöksissä on mukana myös terveyskeskuksissa annettu hoito. Kaavio Potilasvahinkoilmoitukset ja korvattavat vahingot VSSHP:ssä Vahinkoilmoitusten lukumäärä Korvattujen vahinkojen lukumäärä Potilasvahinkoilmoituksissa on mukana vain sairaanhoitopiiristä tehdyt ilmoitukset. Korvauspäätöksissä mukana on myös terveyskeskuksia koskevat korvauspäätökset kpl 31

32 tailukelpoisia keskenään tai muiden sairaaloiden lukuihin. Tulosten tulkinnassa on myös huomioitava paikallisten hoitokäytäntöjen, esimerkiksi jatkohoitoon siirtymisen tai saattohoidon mahdollisuuksien vaikutus. Kaaviossa 5.17 on esitetty kokonaiskuolleisuus sairaaloittain hoidettuja potilaita kohti. Kaaviossa 5.18 kuvataan hoitojaksokuolleisuus niiden potilaiden osalta, joiden kuolema ei tapahtunut sairaalaan tulopäivänä. Luvuista on poistettu myös potilaat, jotka on tuotu kuolleina sairaalaan tai jotka ovat kuolleet poliklinikoilla tai ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa. Kaavio Sairaalassa kuolleiden osuus hoidetuista potilaista VSSHP:SSÄ sairaaloittain vuosina Luvut ovat vakioimattomia. Luvuissa ei ole mukana Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa tai muilla (päivystys)poliklinikoilla kuolleita tai kuolleeksi todettuja. 0,70 0, ,50 0,40 0,30 0, Paluu sairaalaan 30 vuorokauden sisällä hoitojakson jälkeen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen perustamiseen liittyneiden, vuosina 2012 ja 2013 tapahtuneiden organisaatiomuutosten ja toimintakäytäntöjen muutosten vuoksi luotettavia trenditietoja ei ole saatavilla niiden hoitojaksojen osuudesta, joiden jälkeen potilas palasi erikoissairaanhoidon päivystyskäynnille 30 vrk:n sisällä hoitojakson päättymisestä. Liitetaulukosta 10 käyvät ilmi tiedot sairaanhoitopiirin vuodeosastohoitojen jälkeisestä paluusta erikoissairaanhoidon päivystykseen vuosina Vuoden 2012 matalampi prosenttiosuus selittynee poikkeuksellisilla päivystysjärjestelyillä ja kasvu vuonna 2013 toiminnan käynnistymisestä T-sairaalan yhteispäivystyksessä. Kirjaamismuutosten vuoksi emme myöskään pystyneet tuottamaan tietoja hoitojakson jälkeen alkaneista päivystyksellisistä hoitojaksoista. Näiden mittareiden kehittämistyö on käynnistetty Sairaalakuolleisuus VSSHP:ssä tarkasteltiin vuonna 2013 ensimmäistä kertaa hoitojaksoihin liittyvää sairaalakuolleisuutta kolmen viimeisimmän vuoden osalta. Tulokset ovat vain suuntaa antavia. Lukuihin ei ole tehty vakiointeja, joten ne eivät ole ver- 0,10 0 Tyks LAS SAS VSS TMS Kaavio Kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen osuus kaikista hoitojaksoista VSSHP:n sairaaloissa vuosina Hoitojaksokuolemissa eivät ole mukana sairaalaantulopäivänä kuolleet. Luvut ovat vakioimattomia. 2,50 2,00 1,50 1,00 0, Tyks LAS SAS VSS TMS Psyk Yht. 32

33 Hoidon haittavaikutukset Hoidon haittavaikutusten seuraaminen kattavasti ei ollut mahdollista riittävän luotettavasti potilastietojärjestelmään tehdyistä kirjauksista. Valikoitujen hoidon haittavaikutuskoodien seuraaminen hoitoilmoituksista oli mahdollista kohdentaa lähinnä toimenpiteellisiin hoitoihin. Tautiluokituksessa kirjataan koodeilla T80 T88 tavallisimmat leikkauksiin ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät välittömät haittavaikutukset, esim. tulehdukset sekä tekniset ja mekaaniset komplikaatiot. Yleensä nämä kirjataan vain vakavimpien tai uusintatoimenpiteeseen johtaneiden haittavaikutusten osalta. Tilastossa ei ole mukana lääkeaineiden haittavaikutuksia, synnytyksiin liittyviä tai muita elinryhmäspesifisiä komplikaatioita. Taulukossa 5.6 on hoitojaksoihin liittyvät T-koodien lukumäärät sairaaloittain vuosina Lukumäärät ovat hieman kasvaneet vuoteen 2012 verrattuna, mutta ne ovat matalammat kuin kahtena sitä edeltäneenä vuotena. Taulukko 5.6. Potilastietojärjestelmän hoitojaksoihin kirjatut hoidon haittavaikutusta kuvaavien diagnoosikoodien (T80 T88) lukumäärät vuosina sairaaloittain VSSHP:ssä. Sairaalat TYKS LAS SAS VSS TMS Summa Hoitojaksoa kohden lasketut haittavaikutuskoodikirjaukset VSSHP:n sairaaloissa on esitetty kaaviossa Luvut eivät ole vakioituja. Lukujen vertailussa tulee huomioida eri sairaaloiden erilaiset potilasaineistot. Myös kirjaamiskäytännöissä voi olla eroja sairaaloiden tai eri vuosien välillä. Yhdellä potilaalla on myös voinut olla useampi haittavaikutus. Kaavio Haittavaikutuskoodien (T80 T88) kirjaukset VSSHP:n eri sairaaloissa vuosina päättyneitä hoitojaksoja kohti laskettuna. Vakioimaton. TYKS LAS SAS VSS TMS 2,0 1,8 1,6 14 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 % Leikkauksen jälkeen haavaonteloon jäänyt vierasesine on leikkaushoidon haittavaikutus, jonka OECD on määritellyt yhdeksi potilasturvallisuusindikaattoriksi. VSSHP:n sairaaloissa tätä kuvaavia koodeja oli kirjattu vuosina vuosittain 1 4 kertaa Uusintaleikkaukset Uusintaleikkausten määrää on mahdollista arvioida potilasasiakirjoihin tallennettujen toimenpidekoodien perusteella. Uusintaleikkausten kirjaamiskäytäntö tietojärjestelmiin on toistaiseksi vaihtelevaa, joten luotettavia tilastoja ei ole mahdollista tuottaa vuodelta

34 34

35 6. Potilaiden tutkimus ja hoito 6.1. Ensihoito ja päivystys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ensihoidosta ja Turun alueen yhteispäivystyksestä vastaa liikelaitos. Turun alueen yhteispäivystyksessä T-sairaalassa hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat, joilla ei ole välitöntä hengenvaaraa, hoidetaan ensisijaisesti omalla terveysasemalla niiden auki ollessa tai hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen T-sairaalan päivystyksessä. Myös sairaanhoitopiirin alueellinen hammaslääkäripäivystys toimii yhteispäivystyksessä. Päivystys toimii myös Loimaan ja Salon aluesairaaloissa sekä Vakka-Suomen sairaalassa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) tehtävänä on huolehtia 1. ensihoitopalvelun järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko sairaanhoitopiirin alueella, 2. erityisvastuualueen ensihoitokeskukselle kuuluvista tehtävistä ja 3. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen tuottamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan ja perusterveydenhuollon tarpeisiin sekä koordinoida ja ohjata päivystyspalvelujen tuotantoa koko sairaanhoitopiirissä. Vuosi 2013 oli EPLL:n toinen toimintavuosi. Suurin muutos oli muutto uusiin yhteispäivystyksen tiloihin T-sairaalaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Alkuvuonna päivystys oli toiminut Mäntymäen päivystyksessä sekä Tyksin ensiavussa, kuten edellisvuonna. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta lukien. Sairaankuljetussopimukset siirtyivät kunnilta liikelaitokselle vuoden 2013 loppuun asti. Vuoden 2014 ensihoitopalvelun turvaamiseksi jatkettiin sopimusta Aluepelastuslaitoksen kanssa, perustettiin uudet alueelliset kenttäjohtoyksiköt liikelaitoksen toimintana ja tehtiin suorahankintasopimukset yksityisten palveluntuottajien kanssa. 1. Tavoitteiden toteutuminen Päivystystyön sisältöä on muutettu merkittävästi ja pyritty näin parantamaan potilaan hoitoa. Etulinjan hoidon panostuksella tavoitellaan myös terveyshyötyä väestötasolla. EPLL:n potilashoitoon liittyvät sitovat tavoitteet saavutettiin. Sitovia tavoitteita olivat: 1. potilas saa tarvitsemansa hoidon tarpeen arvioinnin mahdollisimman nopeasti 2. liikelaitos huolehtii ensihoitopalvelujen järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko VSSHP:n alueella 3. toimintaa kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi 4. hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa 5 akuuttilääketieteen erikoisalan kehittäminen, koulutusohjelman vakiinnuttaminen ja profiloituminen yliopistossa Tulokset tavoitteisiin 1 ja 2 kuvataan tarkemmin toiminnan tunnusluvuissa. Päivystyksen kustannusten ja tuloksellisuuden arviointia (tavoitteet 3 ja 4) varten EPLL liittyi valtakunnalliseen vertaisarviointiin, johon kuuluu yhteensä 14 yhteispäivystystä eri sairaanhoitopiireistä. Kokonaiskustannukset käyntiä kohti ja laboratoriokustannukset päivystyskäyntiä kohti sijoittuivat kohtuullisesti, mutta kuvantamisen kustannukset käyntiä kohden olivat EPLL:ssä muita korkeimmat. Potilaiden keskimääräinen läpimenoaika päivystyksessä oli EPLL:ssä 2h 45min, mikä oli nopeampi kuin monissa muissa yksiköissä. Akuuttilääketieteen koulutusohjelma on suunniteltu koko erityisvastuualueen kattavaksi ja kansainväliset normit täyttäväksi. Vuonna 2013 valmistui 3 akuuttilääketieteen erikoislääkäriä. Akuuttilääketieteen erikoisalan uusi koulutusohjelma on herättänyt runsaasti kiinnostusta sekä kotimaassa että ulkomailla. EPLL:n tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2013: fi/fi/tilinpaatos

36 Ensihoito Vuonna 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella oli noin ensihoitotehtävää. Lääkäriyksikkö sai vuoden 2013 aikana hälytystä. Tehtävien vähentyminen 11 %:lla vuoteen 2012 verrattuna johtui ainakin osittain hälytysohjeen muutoksesta, jolla haluttiin siirtää toiminnan painopistettä ensihoitotehtävistä konsultaatioiden suuntaan. Kokonaistehtävämäärän vähenemisestä huolimatta kohdattujen potilaiden lukumäärä kasvoi 12 % (1127) vuonna Tapaamistaan potilaista ensihoitolääkäri saattoi hoitolaitokseen 38 % (429). Vuonna 2013 lääkäriyksikkö kirjasi 2100 konsultaatiota. Vuonna 2012 konsultaatioiden kirjaaminen ei ollut teknisten ongelmien vuoksi systemaattista, minkä vuoksi vertailua ei voi tehdä. Oletettavasti konsultaatiopuheluiden määrä kasvoi vuonna 2013 ohjeistukseen tehtyjen muutosten vuoksi. 2. Asiakastulokset Potilastyytyväisyys Toiminnan tunnusluvut Päivystys Vuonna 2013 päivystyksessä käyntejä oli yhteensä ja vuonna 2012 yhteensä , eli kasvua potilasmäärissä oli 10 %. Liitetaulukossa 11 on lueteltu EPLL:n käyntien yleisimmät DRG-ryhmät kustannuksineen vuonna Puhelinneuvontaa sai vuonna 2013 yhteensä potilasta. Vastaava määrä vuonna 2012 oli eli kasvua oli 25 %. Eri käyntiryhmien osalta suurin kasvu (27 %) oli nopean hoidon linjalla lääkärin vastaanotolla hoidetuissa potilaissa (NOP), mutta muissa ryhmissä ei merkittävää kasvua ollut (kaavio 6.1.1). Kaavio Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen käyntiryhmät vuosina 2012 ja HÄLY hätätilapotilas AKU, akuuttihoitohuoneessa hoidettu peruselintoimintahäiriöinen potilas HY, tutkimusta ja seurantaa (petipaikkaa) vaativa hoitoyksikössä hoidettava potilas NO, nopean hoidon linjalla lääkärin vastaanotolla hoidettu potilas SH, sairaanhoitajavastaanottokäynti tuhatta EPLL:ssa pääasiallinen potilaspalaute saadaan HappyOrNot automaatin kautta. Sisääntuloaulassa sijaitsevaan laitteeseen on asetettu viikoittain kysymys liittyen palvelun laatuun, saatavuuteen ja tiedon saantiin. Potilaat antavat palautteen hymiönappia painamalla. Potilaat voivat jättää myös kirjallisen potilaspalautelomakkeen tai täyttää tiedot sähköiseen palautelomakkeeseen (QPro feedback). HappyOrNot -laitteissa käytetään samoja kysymyksiä. Vastaukset käsitellään yksikkökohtaisesti ja käsiteltyihin palautteisiin merkitään tehdyt toimenpiteet. Järjestelmällä voidaan seurata potilaspalautteiden käsittelyn etenemistä. Jatkuva palaute mahdollistaa tehokkaan reagoinnin palvelun laadun poikkeamiin. HappyOrNot automaatin avulla potilastyytyväisyyttä mitataan asteikolla %. Alkuvuodesta tyytyväisten osuus oli Mäntymäen päivystyksessä n. 60 % ja Tyksin ensiavussa n. 80 %. T-sairaalaan siirtymisen jälkeen on kysytty kahden kuukauden välein 1) kohtelua 2) hoidon laatua 3) hoitoon pääsyn sujuvuutta. Kohteluun ja hoitoon tyytyväisten osuus oli %, eli parempi kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan hoitoon tai tutkimukseen pääsyn suhteen tyytyväisten osuus oli hieman matalampi %. Kaaviot Kaavio Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaspalaute henkilökunta kohteli minua hyvin ajanjaksolla eri mieltä samaa mieltä palautteita

37 Kaavio Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaspalaute saamani palvelu tai hoito oli hyvää ajanjaksolla palautteita % / / / / / / / / /2013 Kaavio Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaspalaute pääsin hoitoon tai tutkimukseen riittävän nopeasti ajanjaksolla eri mieltä Taulukko Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen avoimien palautteiden lukumäärät ja prosenttiosuudet vuosina 2012 ja 2013 sekä VSSHP:n vastaavat luvut vuonna Avoin palaute EPLL EPLL VSSHP Kiitokset 3 (23%) 62 (27%) 1223(63%) Ehdotukset 2 (15%) 50 (21%) 516 (26%) Moitteet 8 (62%) 120 (52%) 217 (11%) Yhteensä Potilaspalautelomakkeen vastauksista yksikään ei saavuttanut EPLL:n osalta vuonna 2013 VSSHP:n potilastyytyväisyydelle asetettua sitovaa tavoitetta (yli 90 % potilaista on tyytyväinen saamaansa hoitoon). Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 3,2. Viiden kansallisesti yhtenäisen kysymyksen tulokset on esitetty taulukossa Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa vuonna Kysymys vastanneet ka. 4&5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 75 2, Henkilökunta kohteli minua hyvin 76 3, Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 62 3, Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 61 3,2 56 samaa mieltä palautteita QPro feedback -palautejärjestelmään tallentui vuonna 2013 eri lomakkeilla 165 palautetta EPLL:lle (ka 3,0; asteikko 1-5). Kaikille yksiköille yhtenäinen potilaspalautelomake otettiin käyttöön Uuden potilaspalautelomakkeen vapaamuotoisissa kohdissa palautetta EPLL:lle annettiin 42 kertaa. Potilaspalautelomakkeen muissa avoimissa palautteissa moitteita oli noin puolet ja kiitoksia tai ehdotuksia noin neljännes kumpiakin. Avoin palaute oli kielteisempää kuin VSSHP:ssä keskimäärin (taulukko 6.1.1). 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 64 3,3 53 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 37

38 Taulukossa on kuvattu ne VSSHP:n potilaspalautelomakkeen kysymykset, joiden vastausvaihtoehtojen yhteenlaskettujen summien keskiarvo (ka.) oli yli 3,5. Tyytyväisimpiä potilaat olivat äidinkielellään saamaansa palveluun (ka. 4,5) ja siihen että oli noudatettu salassapitoa (ka. 4). Myös uuden T-sairaalan tilat koettiin viihtyisiksi (ka. 3,8). Lisäksi potilaat kokivat, että heidän saamansa tieto hoidosta tai tutkimuksesta oli ollut ymmärrettävää (ka. 3,7). Taulukko VSSHPn potilaspalautelomakkeen kysymykset, joiden keskiarvo (ka) oli yli 3,5 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa 2013 EPLL Ka. >3,5 Vastausvaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlasketun summan %-osuus Sain palvelun äidinkielellä 4, Hoitoa ja tutkimusta koskevissa asioissa noudatettiin salassapitoa Tilat olivat viihtyisät 3, Saamani tieto hoidosta tai tuksimuksesta oli ymmärrettävä 3, Potilaat eivät olleet kaikilta osin tyytyväisiä saamaansa hoitoon EPLL:ssa vuoden 2013 aikana. Palautteen perusteella eniten kehitettävää on taulukossa kuvatuissa asioissa. Taulukko Potilaspalautelomakkeen kysymykset, joiden keskiarvo (ka) oli alle 3 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa vuonna EPLL Hoitoni tai tutkimukseni toteutui aikataulun mukaisesti ilman turhaa odottelua Ka. 3 Vastausvaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlasketun summan %-osuus 2, Läheiseni tai perheeni huomioitiin riittävästi 2, Saamani hoito oli hyvää 2, Pääsin hoitoon tai tutkimukseen riittävän nopeasti Hoitoni tai tutkimukseni eteni sujuvati Sain selkeät ohjeet, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä n n Muistutukset, kantelut ja potilasvahingot Potilasmuistutusten määrä EPLL:lle väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Muistutuksia tuli yhteensä 48 (78 vuonna 2012). Muistutukset koskivat kohtelua ja henkilökunnan toimintaa. Lähiesimiehet ovat keskustelleet ja pyytäneet kirjalliset vastineet. Moni muistutus on johtanut toimintakäytäntöjen selkeyttämiseen. Potilasvakuutuskeskuksen, AVI:n ja Valviran selvityspyyntöjä tuli 20. Vahingonkorvausvaatimuksia kadonneista esineistä tai rikkoontuneista vaatteista tuli 10 (4 vuonna 2012). Näistä 8 vaatimusta hyväksyttiin vahingonkorvauslakiin perustuen (3:1 ). Henkilöstöä on ohjattu kirjaamaan ylös kaikki potilaalta poistetut esineet ja laittamaan ne nimellä merkittynä lukolliseen kaappiin hoidon ajaksi. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus EPLL:n toiminta perustuu potilaslähtöisiin hoitoprosesseihin ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen. Tavoitteena on, että potilas ohjautuu hoidon tarpeen arvioinnin myötä oikeaan hoitoprosessiin, jolloin vältytään esimerkiksi turhilta sisäänotoilta erikoissairaanhoitoon. Laatu ja prosessien toimivuus Prosessien sujuvuus potilaan, henkilökunnan ja johdon näkökulmasta on yksi laadun ilmaisin. Potilaalle hoidon sujuvuus merkitsee sitä, että hän saa asianmukaisen hoidon ilman tarpeettomia viivytyksiä, päällekkäisiä tai aiheettomia tutkimuksia ja toimenpiteitä. EPLL:n päivystyksen prosessit ovat: 1) hoidon tarpeen arviointi ja terveyspalveluiden puhelinneuvonta (Triage & TPN) 2) nopean hoidon prosessi ja sairaanhoitajavastaanotto (NOP & SHVO) 3) selvitystä, tutkimusta ja seurantaa vaativien potilaiden prosessi (KONS) 4) akuuttihoitoprosessi (AKU) Päivystyksessä toiminta on jakautunut potilaslähtöisiin oireenmukaisiin potilasprosesseihin. Tiimit vastaavat potilaslähtöisen toiminnan sujuvuudesta, asiakaspalvelun laadusta ja toiminnan kustannustehokkuudesta ja kehittämisestä. Lean-johtamismenetelmien mukainen hukkajahti on aloitettu syksyllä Päivystykseen saapuvien lapsipotilaiden hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon sekä lapsipotilaiden puhelinneuvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden päivystyshoitoa on suunniteltu yhdessä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman työryhmän kanssa ja lisäksi osana KASTE- hanketta. 38

39 Potilasturvallisuus Tavoitteena vuodelle 2013 oli riskienhallinnan ja toiminnan kehittäminen, potilasturvallisuuden seuranta, turvallista hoitoa tukevien menettelytapojen selvittäminen, potilasturvallisuusosaamisen varmistaminen sekä vakavien vaaratapahtumien selvitysprosessin selvittäminen. EPLL:ssa on nimetty potilasturvallisuusvastaavat, käsittelijät sekä potilasturvallisuuskoordinaattori. Haittatapahtuma-ilmoituksia (HaiPro) käsiteltiin yksiköissä systemaattisesti, ja kehittämiskohteita ja menetelmiä suunnitellaan yhdessä ja kirjataan yksikön tilanneraporttiin. Kesällä henkilöstöresurssien vähäisyydestä johtuen HaiPro-ilmoituksia ei ehditty käsitellä säännöllisesti. Tilanneraportit käsiteltiin johtoryhmässä säännöllisesti. Vuonna 2013 EPLL:ssa tehtiin 435 HaiPro-ilmoitusta, mikä oli enemmän kuin edellisvuonna (255 kpl vuonna 2012). Ilmoituksista oli suunnattu ensihoitoyksikköön 83 ja päivystykseen 352. Ilmoitukset liittyivät enimmäkseen ongelmiin, jotka koskivat tiedonkulkua, lääke- ja nestehoitoa sekä hoitoa tai seurantaa (kaavio 6.1.5). Ilmoitusten lisääntyminen puhuu potilasturvallisuuskulttuurin jalkautumisesta. Läheltä piti- tilanteiden ilmoituksia tulisi olla enemmän kuin tapahtui potilaalle- tilanteiden ilmoituksia. Läheltä piti- tilanteiden osuus kääntyi kuitenkin vuonna 2013 laskuun ja niitä oli 36 %. Vuonna 2012 vastaava luku oli 47 %. Tiedonkulkuun ja potilashoitoon liittyvien ongelmien osalta on tehty erilaisia hoito-ohjeita ja toimintaan liittyviä tarkistuslistoja henkilökunnan käyttöön. Potilaiden kivunlievitykseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja henkilökuntaa on koulutettu. Potilaan tunnistamisrannekkeet on otettu systemaattisesti käyttöön kaikilla päivystyspotilailla. Raportoinnin tarkistuslistaa (ISBAR-kortti) käytetään apuna raportoinnissa. Kaavio HaiPro-ilmoitusten määrät ja tyypit vuonna 2013 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa. Ei tiedossa Lääke- ja nestehoito, verensiirto, varjoaine Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyvä Diagnoosiin liittyvä Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä Invasiiviseen Toimenpiteeseen liittyvä Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä Laboratorio-, kuvantamis- tms. tutkimus Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä Aseptiikkaan / hygieniaan liittyvä Tapaturma, onnettomuus Väkivalta Muu 4. Toiminnan tulokset Palvelujen laatu Päivystys Päivystyspotilaiden puhelinneuvontaa kehitettiin niin, että asiakaspalvelija pystyy vastaamaan 95 %:iin puheluista heti. Asiakaspalvelija siirtää puhelun tarvittaessa hoidon tarpeen arviointia varten sairaanhoitajalle. Asiakastyytyväisyys parantui huomattavasti. Päivystykseen tulevista potilaista 43 % pääsi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioon alle 5 minuutissa ja 62 % alle 10 minuutissa. Joka neljäs joutui odottamaan yli 15 min. Aulahoitaja ohjaa kiireellistä arvioita tarvitsevat potilaat sairaanhoitajan luokse tarvittaessa ohi jonon. Ensihoito Ensihoidon lääkäriyksikössä HEMS Benefit Score pisteytyksellä arvioiden 211 potilasta sai hoitoa, joka vähentää kuolleisuutta, parantaa ennustetta tai on suorastaan henkeä pelastavaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ensihoitotehtävien kiireellisyysjakauma oli seuraava: A 5 %, B 20 %, C 34 % ja D 40 %. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti ensihoidon palvelutasosta. Tavoitteet potilaiden tavoittamisajoista on esitetty liitetaulukossa12 ensihoitoasetuksessa (340/2011) kuvatulla tavalla. Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta perustuu Hätäkeskuslaitoksen luovuttamaan materiaaliin, jonka perusteella FinnHEMS Oy on tuottanut liitetaulukossa 13 esitetyt neljännesvuosittain ryhmitellyt tulokset. Sarakkeen AB hoitotaso 30 min tulkinnassa tulee huomioida, että tuloksia laskettaessa perustason ambulansseja ei ole pystytty erottamaan hoitotason ambulansseista, jolloin em. sarake kuvaa potilaiden tavoittamista A- ja B-tehtävissä millä tahansa ambulanssilla 30 minuutin sisällä toisin kuin otsikossa esitetään. Suurkiitokset koko henkilökunnalle (hoitajat, lääkärit, laitoshuoltajat jne.) olitte aina ystävällisiä ja ammattitaitoisia! potilaspalaute

40 6.2. Diagnostiset tutkimukset ja lääkehuolto Sairaanhoidolliset palvelut (Tyks-Sapa) Tyks-Sapa-liikelaitos koostuu kuudesta palvelualueesta, joita ovat Tykslab, Kliininen neurofysiologia, Patologia, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, Varsinais-Suomen lääkehuolto ja Varsinais-Suomen välinehuolto. Tyks-Sapa tuottaa palveluita VSSHP:n sairaaloille ja muille yksiköille sekä alueen terveyskeskuksille. Lisäksi Tyks-Sapassa annetaan opetusta ja tehdään tutkimusta. 1. Tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2013 keskeiset toiminnalliset tavoitteet koskivat palvelujen saatavuuden varmistamista uuteen T-sairaalaan muuttoon liittyen. Uuden lääkehoitorakennuksen tekniset ongelmat hidastivat suunnitelmien toteuttamista lääkehuollossa. Tulevan toiminnan kehittämiseksi on meneillään erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken selvitys sairaanhoidollisten palveluiden yhdistämisestä, Auria Biopankin käynnistäminen ja T-sairaalan lisärakentamisen suunnittelu. Tyks-Sapan tärkein tavoite on, että palvelujen saatavuus ja laatu vastaavat asiakkaiden tarpeita. Kaikilla palvelualueilla seurattiin palvelujen saatavuutta ja asiakaspalautetta. Palveluita on muokattu asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, mm. yhteispäivystyksen palveluiden tehostamiseksi on kehitetty uusia toimintamalleja. Syksyllä sairaanhoitopiirin säästötoimenpiteisiin liittyvät virkavapaat ja lomautukset aiheuttivat jonkin verran palveluviivettä. Välinehuollossa palvelujen oikea-aikaista saatavuutta vaikeuttivat laitteiden toiminnassa ilmenneet häiriöt. Hyvien asiakasyhteyksien ylläpitoa jatkettiin. Tyks-Sapan kaikki palvelualueet kävivät keväällä 2013 yhteiset asiakasneuvottelut viiden suurimman asiakkaan kanssa. Kaikilla palvelualueilla on asiakasyhdyshenkilöt, ja yhteyttä asiakkaisiin pidetään mm. klinikkakokousten kautta. Asiakaspalautetta on kerätty systemaattisesti. 2. Asiakastulokset Palveluiden saatavuus kuvataan jäljempänä palvelualueittain. Keväällä 2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto velvoitti VSSHP:n saattamaan syöpätautien hoidon kansallisen syöpästrategian määrittelemän hyvän hoidon mukaiseksi siten, ettei potilasturvallisuus vaarannu. Tähän liittyen on Tyks-Sapa-liikelaitoksessa ryhdytty toimenpiteisiin kuvantamistutkimusten ja patologian alan tutkimusten saatavuuden parantamiseksi. Asiakastyytyväisyys Toukokuussa 2013 toteutettiin potilastyytyväisyyskysely Sapan kaikilla palvelualueilla, joilla potilaita käy. Potilastyytyväisyys oli hyvää, mutta laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin joulukuussa Vastauksia tuli vain 129 kpl, kun vastausten määrä oli vuonna kpl. Tilaaja-asiakaspalaute oli edelleen melko hyvää, mutta tulokset olivat hieman heikommat kuin vuonna Edelleen arvostetaan korkealle henkilökunnan asiantuntijuutta ja osaamista. Yhteisiä haasteita ovat atk-ohjelmien käytettävyys sekä riittävä koulutus tilaaville yksiköille. Uusia haasteita ilmeni palvelujen saannissa. Lisäksi tyytyväisyyttä mitattiin sairaanhoitopiirin yhteisellä potilaspalautejärjestelmällä. Näiden potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,5. Taulukossa on esitetty tulokset vuodelta Myös luvussa 4 on Tyks-Sapa liikelaitosta koskevia tuloksia. Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen Tyks-Sapa-liikelaitoksessa vuonna Kysymys vastanneita ka. 4&5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 85 4, Henkilökunta kohteli minua hyvin 86 4, Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 75 4, , ,6 88 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Reklamaatiot (potilasvahinkoilmoitukset, muistutukset, kantelut) Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintaa koskevia muistutuksia tai vahinkoilmoituksia tuli suoraan potilailta tai Potilasvakuutuskeskuksen kautta yhteensä 15 kpl ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston kautta 1 kpl. Tapahtumien määrä oli samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Lukumäärä on erittäin pieni suhteutettuna eri toimipisteissä otettujen näytteiden ja tutkimusten määriin. Tutkimuksia tehdään keskimäärin :lle potilaalle vuoden jokaisena vuorokautena. Yhteiskunnalliset tulokset Varsinais-Suomen, Satakunnan, Vaasan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirien yhteinen lääkehankinta vuosille toteutui. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit perustivat yhdessä Turun yliopiston kanssa Suomen ensimmäisen kliinisen biopankin Auria Biopankin. Sen tehtävänä on säilyttää ja välittää ihmisperäisiä näytteitä terveyttä edistäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Biopankki toimii perustamisvaiheessa Tyks-Sapaliikelaitoksen yhteydessä, ja sen toiminnassa on patologian toimialueella keskeinen rooli. 40

41 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laatujärjestelmiä auditoidaan sisäisesti ja ulkoisesti auditointisuunnitelmien mukaisesti. Potilasturvallisuustuloksia esitetään palvelualuekohtaisesti. Lisäksi Tyks- Sapa liikelaitoksen tuloksia on kuvattu luvussa Toiminnan tulokset Keskeiset toimintaluvut kuvataan palvelualueiden kertomuksissa. Kaikkiaan Tyks-Sapan tuottamien palvelujen määrä kasvoi edellisvuodesta. Uutena toimintamuotona Tykslab käynnisti ensimmäisenä maassamme vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnan, jota tällä hetkellä tarjotaan laajana kaikille Tyksissa ja Salon aluesairaalassa syntyville vauvoille ja suppeampana valtakunnallisesti. Tiedot tähän kertomukseen on koottu Tyks-Sapa-liikelaitoksen omasta toimintakertomuksesta vuodelta 2013, joka löytyy kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa osoitteesta Diagnostiset palvelualueet Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian (KNF) palveluiden käyttö lisääntyi edellisvuosiin verrattuna. Kasvu liittyi eniten vaativien tutkimus- ja valvontapalveluiden (pitkät EEG-valvonnat, aivojen magneettistimulaatio) sekä päivystystutkimusten lisääntymiseen Tyksin toimialueilla (taulukko 6.2.2). Taulukko Kliinisen neurofysiologian tutkimusten pääryhmät tavanomaisina tutkimuslukuina ja tutkimusten vaativuuden mukaan painotettuina lukuina vuosina 2012 ja Tutkimusryhmä KNF 2012 (kpl) 2013 (kpl) Muutos (%) Painotettu 2012 Painotettu 2013 Muutos (%) Kaikki yhteensä , ,8 EEG-valvonnat , ,7 EEG-tutkimukset , ,7 ENMG-tutkimukset , ,9 Herätetutkimukset , ,4 IOM-tutkimukset , ,7 Muut KNF-tutkimukset , ,6 Refleksitutkimukset , ,4 rtms-tutkimukset , ,3 Tuntokynnykset , ,9 Uni-ja vireystilatutkimukset , ,7 Muut , ,0 Palvelujen saatavuus Odotusajat kaikkiin KNF-tutkimuksiin pitenivät. Hoitotakuussa pysymiseksi palveluja ostettiin ulkopuolelta ja tehtiin lisätyötä. Laadunhallinta Kehittäminen on johdonmukaista ja jatkuvaa. KNF on akkreditoitu yksikkö. Potilasturvallisuus Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on taulukossa Kliinisessä neurofysiologiassa ilmoitettiin vuoden 2013 aikana 86 vaaratapahtumaa. Yleisimmät tapahtumatyypit olivat laitteet ja niiden käyttö (42 %) ja tutkimuksiin liittyvät (37 %) tapahtumat. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten toimintatavat (27 %) sekä työympäristö, välineet ja resurssit (25 %). Henkilökunta on tottunut ja motivoitunut raportoimaan vaaratapahtumia yli kymmenen vuoden kokemuksella. Vuoden 2013 vaaratapahtumat liittyivät usein T-sairaalan käynnistymiseen (verkko-ongelmat), laitteisiin, työtapoihin ja liian vähäisiin resursseihin. Tilan puute oli myös ongelmana. Vaaratapahtumien riskiluokat vaihtelivat pääsääntöisesti matalimpien I ja II luokkien välillä. Vain kahden vaaratapahtuman riskiluokaksi oli arvioitu III. Vaaratapahtumat käsitellään ja kehittämistoimenpiteet otetaan aina käyttöön mahdollisimman nopeasti. 41

42 Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Kliinisen neurofysiologian palvelualueella vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvät asiat käsitellään 1. johtoryhmässä 2. SWOT- (2-4 / vuosi) ja 3. Laatu- / auditointikokouksissa (6 / vuosi). Kyllä Lisäksi vaaratapahtumia käsitellään viikoittaisissa osastokokouksissa. Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa): 20 TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Jokainen HaiPro käsitellään. Kehittämisprojektien aiheet olivat tiedotus, perehdytys, muutokseen valmistautuminen (uusi video-eeg ja uni-osaston toiminta alkoi 9/2013) ja Elisa Dialog hälytys-eeg:n tekstiviesti järjestelmän jatkokehittäminen. Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä Kyllä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat () Tarkistuslistojen lisäksi on paljon menetelmäkuvauksia ja työohjeita. 10 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhteen kulutus (ml/tutkimus) Kokonaiskulutus vuodessa / tutkimusluvut= 2013: 48 l /8812 = 5,4 ml/tutkimus 74 % 5,4 ml/ tutk. Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) - *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Patologia Patologian palvelualue osallistui potilaiden hoitoon liittyvään diagnostiikkaan tutkimalla Tyksin eri yksiköiden ja muiden, lähinnä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköiden, patologian yksikköön lähettämää näytemateriaalia. VSSHP:n aluesairaaloiden patologian kudosnäytetutkimukset hankittiin yksityiseltä palveluntarjoajalta. Taulukossa on kuvattu päätyyppeihin jaettuna näyte- ja tutkimusmäärien muutokset ja näytelasien vaativuuden mukaan painotetut lukumäärät. Taulukko Patologian näytetyypit vuosina 2012 ja Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Kudosnäytteet Solunäytteet Ruumiinavaukset Jatkotutkimukset Yhteensä Näytelasit Omana työnä tehtyjen tutkimusten kokonaismäärässä tapahtui 2,8 % lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Vaativuuden mukaan painotettu näytelasimäärä lisääntyi 0,7 %. Kaikkien tutkimusten määrä lisääntyi 1,4 %. Erityisesti syövän jatkotutkimuksina tehtävät immunohistokemialliset värjäykset lisääntyivät 5,2 %. Suurin lisäys tapahtui mahasuolikanavan tähystysnäytteissä (mahalaukku 15 %, paksusuoli 10 % ), kun taas muiden biopsianäytteiden ja gynekologisten irtosolunäytteiden määrässä tapahtui huomattavin lasku (4,2 % ja 11 %). Palvelujen saatavuus Tutkimukset on toteutettu suunniteltujen toimintaohjeiden mukaisesti, ja ne ovat valmistuneet pääsääntöisesti niille määriteltyjen valmistumisaikojen rajoissa. Laadunhallinta Toimintajärjestelmä perustuu Labquality Qualificationin ylläpitämään patologian laatutunnusstandardiin. Yksikössä suoritettiin ulkoinen määräaikaisarviointi, jonka perusteella kirjattiin kaksi poikkeamaa patologian laatutunnuksen standardista. Poikkeamat korjattiin määräajassa. Yksikkö on osallistunut Labquality Oy:n järjestämiin sytologian, histopatologian, immunohistokemian, histotekniikan ja laboratoriopesukoneiden kansallisiin vertailumittauksiin ja NordicQC:n kansainväliseen immunohistokemian laaduntarkkailuun. Laadunvarmistuksen tulokset on arvioitu sisäisessä laatujärjestelmän katselmuksessa Laboratoriopalvelut (Tykslab) Laboratoriotutkimusten kokonaistuotanto on jonkin verran noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 Tykslab tuotti ja välitti laboratoriopalveluita kpl, mikä oli 2,8 % enemmän kuin vuonna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta volyymikasvu oli +1,3 % ja sairaanhoitopiirin ulkopuolisten asiakkaiden osalta +4,6 %. Tykslabin itse tekemien tutkimusten määrä vuonna 2013 oli kpl, mikä oli 3,0 % enemmän kuin vuonna Ulkopuolisista laboratorioista vuonna 2013 ostettiin tutkimusta, mikä on 4,2 % vähemmän kuin vuonna

43 43

44 Yhteispäivystyksen laboratoriopalveluiden järjestämiseksi sovittiin uusia toimintamalleja, mm. nopean vasteajan tutkimukset erityisen kiireisiä tarpeita varten. Näytteenottoa Tyksin osastoilla ja yhteispäivystyksessä on kehitetty ottamalla käyttöön päivystyspyyntöjen mobiilivalvontajärjestelmä. Loppuvuoden säästöihin liittyvät virkavapaat ja lomautukset aiheuttivat pidentymistä näytteenoton odotusaikoihin sekä vastausviiveitä. Laadunhallinta Tykslabin laatujärjestelmä arvioitiin ensimmäisen kerran sekä aiemman (SFS- EN ISO/IEC 17025:2005) että uuden (SFS-EN ISO 15189:2007) standardin mukaisesti. Toiminnan arvioinnissa todettiin joitakin parannettavia asioita, jotka liittyivät pääosin uuden standardin SFS-EN ISO 15189:2007 asettamiin vaatimuksiin tekniselle toiminnalle. Näistä kirjattiin 14 laatupoikkeamaa, joihin on vastattu Arvioinnin loppuraportissa todettiin, että Tykslabin laadunhallintajärjestelmä toimii hyvin ja näytteenotto sekä potilastutkimukset toteutetaan korkeatasoisesti vankalla asiantuntemuksella. Auditointi osoitti, että Tykslabin merkittävät laiteinvestoinnit ja laitekannan yhtenäistäminen aluesairaaloissa ovat taanneet tasaisen laatutason laboratorionäytteissä. Kuvantamistutkimukset (VSKK) T-laajennuksen käyttöönottoon liittyen VSKK:n kuvantamista tekevien osastojen määrä kasvoi kahdella. Samalla laajennettiin angiotoimenpideosaston ja päivystävän röntgenin kapasiteettia. Taulukossa on kuvattu kuvantamistutkimusten määrät vuonna 2013 pääryhmittäin. Päivystysaikaiset tutkimukset lisääntyivät kappalemäärältään 5,3 % ja päiväaikaiset tutkimukset vähenivät 0,4 %. Kaikkien tutkimuksien keskimääräinen vaativuus/resurssitarve lisääntyi 6,4 %. Taulukko Kuvantamistutkimusten määrä päätyypeittäin vuonna 2013 ja vertailu vuoteen Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Muutos % Kokonaistutkimusmäärä ,96 oma tuotanto virka-aikana ,4 oma tuotanto päivystys ,3 Natiiviröntgentutkimuksia ,8 Varjoainetutkimuksia 888-3,9 Angiografiatutkimuksia ,1 Tietokonetomografioita ,0 Ultraäänitutkimuksia ,5 Magneettitutkimuksia oma tuotanto ,1 välitysmyynti ,1 Radiologisia toimenpiteitä ,1 Liitetaulukossa 8 on esitetty lukumäärät yleisimmistä tauti- ja elinkohtaisista ryhmistä, joihin diagnostiset tutkimukset ovat kohdistuneet vuonna Vertailuksi on esitetty kahden aikaisemman vuoden lukumäärät. Kuvantamistutkimuksista etenkin pään ja kallon alueen tutkimukset ovat lisääntyneet, samoin kuin useimpien tuki- ja liikuntaelinryhmien kuvantavat tutkimukset. Palvelujen saatavuus Kiireettömien tutkimusaikojen odotusviiveet olivat kahden kuukauden polikliinisen hoitotakuun rajoissa lukuun ottamatta mammografiatutkimuksia ja neurologisia toimenpiteitä. Mammografiatutkimusten odotusajat joulukuun 2013 alussa olivat ennallaan tammikuun alun odotusaikoihin verrattuna (13 14 viikkoa). Neuroradiologisten toimenpiteiden odotusajat lyhenivät selvästi (33 viikkoa tammikuussa ja 15 viikkoa joulukuussa). Magneettitutkimuksien odotusajat lyhenivät vuoden viimeisinä kuukausina, mikä selittyy lisätyön aloittamisella lokakuussa. Kaikkien muiden tutkimusryhmien kiireettömien tutkimusaikojen odotus piteni loppuvuodesta. Laadunhallinta Ei raportoitu. 44

45 Potilasturvallisuus Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on taulukossa VSKK:ssa raportoitiin vuoden 2013 aikana 280 HaiPro-ilmoitusta. Kaksi yleisintä tapahtumatyyppiä olivat laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen (45 %) liittyvät vaaratapahtumat sekä tiedonhallintaan tai tiedonkulkuun (19 %) liittyvät vaaratapahtumat. Useimmiten myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat kommunikointi ja tiedonkulku (22 %). Läheltä piti tapahtumien ilmoitusaktiivisuus lisääntyi vuonna 2013 ollen 29 % kaikista ilmoituksista (19 % vuonna 2012). Erityyppisiä vaaratapahtumia ilmoitettiin aiempaa laajemmin, mikä kuvastaa lisääntynyttä ilmoitusaktiivisuutta. HaiPro-ilmoitusten perusteella tehtiin konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, kuten tutkimukseen tulon tarkistuslistan suunnittelu. VSKK:ssa toimii aktiivisesti potilasturvallisuusverkosto, jonka tehtävänä on edistää potilasturvallisuutta palvelualueella ja jakaa hyviä käytäntöjä. VSKK:ssa järjestettiin marraskuussa 2013 potilasturvallisuusviikko, jonka yhteydessä pidettiin koulutustilaisuuksia. Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti 1 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä 3 5,2 3,5 4,3 6 Kyllä Kyllä Ei Lääkehuolto Varsinais-Suomen Lääkehuoltoon (V-S Lääkehuolto) kuuluvat yksiköt: Tyks sairaala-apteekki, jossa kantasairaalan toimipisteeseen yhdistettiin vuoden 2013 aikana Paimion ja Raision toimipisteet, sekä lisäksi lääkekeskukset Loimaan ja Salon aluesairaaloissa, Tyks Vakka-Suomen sairaalassa sekä Turunmaan sairaalan liikelaitoksessa. Toimintaa kuvaavien jakelurivien määrät laskivat toimipisteittäin 2,6-5 % vuoteen 2012 verrattuna niissä toimipisteissä, jotka toimivat koko vuoden: 5 %:n lasku toteutui Loimaalla ja Salossa, ja 2,6 %:n lasku Tyks kantasairaalassa ja Tyks Vakka-Suomen sairaalassa. Jakelupakkauksina ilmaistu toimitusten kokonaismäärä, veret ja lääketieteelliset kaasut mukaan lukien, oli noin 1,73 milj. kpl vuonna 2013 ja väheni 3,3 % edellisvuoteen verrattuna. Ilman veriä ja lääketieteellisiä kaasuja toimitettujen pakkausten määrä oli yhteensä noin 1,23 milj. kpl ja kasvoi 9286 kpl:lla edellisvuoteen verrattuna. Omavalmistustoiminnan steriilivalmistuksessa jakeluyksiköiden määrä kasvoi 10 %. Suurimmat nousut olivat käyttövalmiissa kefuroksiimi-infuusioissa + 49 % ja aseptisen valmistuksen GMP:n edellyttämät simuloinnit + 42 %. Solunsalpaaja-annosvalmistuksessa käyttövalmiiden potilaskohtaisten injektioiden ja infuusioiden määrä kasvoi 11 %. Osastofarmasian tehtävissä työskenteli koko vuoden yhteensä kahdeksan farmaseuttia Tyksin kantasairaalassa, yksi Tyksin kirurgisessa sairaalassa sekä Salon aluesairaalassa. Turunmaan sairaalan vastaavan farmaseutin työajasta noin 70 % kohdentuu osastofarmasian tehtäviin. Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 1 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 26 % mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhteen kulutus (l/1000 tutkimus) 2,6 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 hoitojaksoa) Ei käytössä *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. 45

46 6.3. Somaattinen erikoissairaanhoito, Tyks Turun yliopistollinen keskussairaala muodostuu kahdeksasta potilaan hoitolinjoihin perustuvasta toimialueesta ja kahdesta palvelualueesta, jotka tuottavat palveluja toimialueille. Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos huolehtii akuuttia hoitoa tarvitsevien erikoissairaanhoidon potilaiden päivystysvastaanotosta. Toimialueet: 1 Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 2 Sydänkeskus 3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 4 Neurotoimialue 5 Medisiininen toimialue 6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 7 Naistenklinikka 8 Lasten ja nuorten klinikka. Palvelualueet: 1 Asiantuntijapalvelut 2 Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito). 1. Tavoitteiden toteutuminen Organisaatiomuutoksen toteutuminen oli merkittävin uudistus Tyksin toiminnassa. Lisäksi muutto uusiin toimitiloihin T-sairaalaan vaikutti useilla toimi- ja palvelualueilla. Talouden vakauttaminen aiheutti henkilöstökulujen säästötoimia loppuvuodesta, mikä haastoi hoitotakuussa pysymistä. Tarkemmin tavoitteiden toteutumista käsitellään toimi- ja palvelualueittain. Potilashoidon tunnusluvut Potilashoidon tunnusluvut kuvataan luvussa 3 osana sairaanhoitopiirin raportointia sekä erikseen toimi- ja palvelualueittain. Taulukossa on Tyksin keskeisten toiminnan lukujen kehittyminen vuosina Hoitojaksojen määrä on vähentynyt, mutta avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt. Leikkauksia tehtiin edellisvuotta vähemmän sekä vuodeosastoilta käsin että päiväkirurgiana. Taulukko Tyksin somaattista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta Tyks Vuodeosastohoito Muutos (%) Hoitojaksot ,0 % Hoitopäivät ,6 % Leikkaustoimenpiteet ,0 % Keskimääräinen hoitoaika 4,13 4,01 3,94-1,7 % Avohoito Avohoitokäynnit ,6 % Päiki-toimenpiteet ,2 % Leikkaustoimenpiteet yhteensä ,5 % Yleisimmät Tyksissä 2013 vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti hoidetut diagnoosiryhmät kustannuksineen on kuvattu taulukossa ja avohoitokäynnit diagnoosiryhmittäin esitetään taulukossa Taulukko Yleisimmät diagnoosiryhmät ja hoitojaksojen lukumäärät Tyksin vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti sekä niiden kustannukset vuonna Koodi Diagnoosiryhmä Kustannus C00-D48 Kasvaimet I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus K00-K93 Ruoansulatuselinten sairaudet J00-J99 Hengityselinten sairaudet H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Muut oireet, sairaudenmerkit sekä R00-R99 poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset Muut pääryhmät yhteensä Kaikki yhteensä

47 Taulukko Yleisimmät diagnoosiryhmät Tyksissä avohoitokäynneillä sekä niiden kustannukset vuonna Koodi Diagnoosiryhmä Kustannus C00-D48 Kasvaimet M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Z00-ZZB Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet K00-K93 Ruoansulatuselinten sairaudet G00-G99 Hermoston sairaudet L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Muut oireet, sairaudenmerkit sekä R00-R99 poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet J00-J99 Hengityselinten sairaudet S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet H60-H95 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Muut pääryhmät yhteensä Kaikki yhteensä Yleisimmät toimenpiteet ja tutkimukset kuvataan toimialueitten yhteydessä. Hoitoon pääsy Hoitoon pääsy Tyksissä toteutui pääosin hoitotakuun puitteissa (taulukko 6.3.4). Lähetteitä Tyksiin saapui kaikkiaan kappaletta, ja hoitotakuutiedot ilmoitettiin yli lähetteestä THL:lle. Lähetteet katsottiin keskimäärin saapumista seuraavana päivän ja vain alle 1 % ylitti hoitotakuun rajan. Eniten hoitotakuun rajan ylityksiä oli hoidon tarpeen arvioinnissa. Hoidon tarpeen arviointia odotettiin tyypillisesti noin 1,5 kuukautta ja hoitoon pääsyä reilu kuukausi. Odotus yleisimpiin leikkauksiin kesti tavallisesti myös noin 1,5 kuukautta. Taulukko Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Tyksissä: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. Hoitoon pääsyn toteutuminen Tyks Odotusajan mediaani Hoitotakuun raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika ,9 hoidon tarpeen arviointia odottavat ,5 hoitoa odottavat ,5 yleisimpiin leikkauksiin odottavat* ,9 * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 2. Asiakastulokset Tulosaluekohtaiset potilastyytyväisyysmittauksen tulokset on kuvattu kaaviossa 4.2. Tyksissä tyytyväisten osuus (arvio 4 tai 5) kaikista vastanneista oli yli 90 % yhteensä 15 kysymyksessä 21:sta. Tyytyväisimpiä oltiin palvelujen saamiseen äidinkielellä, henkilökunnan kohteluun ja toimintaan, tiedonsaantiin tutkimuksen ja hoidon aikana sekä jatkohoidon ohjeistukseen ja järjestämiseen. Palvelu ja hoito myös koettiin turvalliseksi ja hyväksi. Vähiten kiittäviä arvioita tuli etukäteistiedoista ja hoitoon pääsyn nopeudesta, läheisten huomioimisesta, tilojen viihtyisyydestä ja päätösten tekemisestä yhdessä potilaan kanssa. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta ja potilasturvallisuus mukaan lukien sairaalahygienia on kuvattu luvussa 5 ja tarkemmin toimi- ja palvelualueittain. Tyksin infektiotilanne on pysynyt hyvin hallinnassa. Prevalenssitutkimuksessa hoitoon liittyvä infektio oli 12 % osastohoidossa olevista potilaista (kaavio 5.13). SAI-rekisteriin ilmoituksia tuli hieman edellisvuotta vähemmän, määrä oli 1,4 % hoitojaksoista (kaavio 5.14). Ilmoitusten määrään vaikuttaa todettujen infektioiden lisäksi osastojen ilmoitusaktiivisuus. 4. Toiminnan tulokset Tyksissä annetun hoidon laatua kuvaavat yleiset indikaattorit on kuvattu luvussa 5.4. Toimialueittain esitetään potilasryhmäkohtaisesti tuloksia. 47

48 48

49 Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 1. Tavoitteiden toteutuminen Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin toimintojen yhdistämistä ja toimintatapamuutoksia, joiden seurauksena Tules-potilaiden hoito on toteutettu aiempaa tehokkaammin, taloudellisemmin ja vaikuttavammin. Toimialueeseen kuuluvat ortopedian ja traumatologian lisäksi käsikirurgian ja fysiatrian erikoisalojen palvelut. Strategisen tavoitteen mukaisesti vuonna 2013 hoitojaksoja ja hoitopäiviä oli aikaisempaa vähemmän. Esimerkiksi traumapotilaita oli odotettua vähemmän. Lähetemäärät ovat kasvaneet tasaisesti, vaikka väestön terveydentilassa ei ole tapahtunut vastaavaa muutosta. Kyse on yleisestä maailmanlaajuisesta tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitokäytäntöjen muutoksesta, joka tulee vaikuttamaan palvelutarpeeseen myös jatkossa. Potilashoidon tunnusluvut Lähetteitä toimialueelle saapui yli kappaletta. Lisäksi EPLL:n kautta tuli yli 2100 potilasta. Lisäksi ilman lähetettä hoitoon tuli lähes 400 potilasta. Taulukko Lähetteet Tules-toimialueelle vastuualueittain vuonna EPLL:n Tyks Muu Elektiiviset Tules T01 kautta yhteensä päivystys Artro Fysiatria Käsikirurgia Tekonivelkirurgia Reumaortopedia Selkäpotilaan hoito Traumojen hoito Yhteensä Tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueen keskeiset toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa Kiitos hyvästä hoidosta, runsaista neuvoista ja kärsivällisistä vastauksista! potilaspalaute Taulukko Tules-toiminnan tunnusluvut vastuualueittain vuonna Erikoisalan koodi ja nimi Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 20A Artro ,5 96Y Fysiatria J Käsikirurgia ,7 20B Reumaortopedia ,9 20C Selkäpotilaan hoito ,9 20D Tekonivelkirurgia ,3 20I Traumojen hoito ,1 992 Muut ,0 Yhteensä ,8 Kehityssuuntien vertailuksi liitetaulukossa 14 on ortopedian vastaavat luvut vuosilta 2011 ja Käsikirurgian toimintalukuja ei ole eritelty aikaisempina vuosina ja reumaortopedian luvut puuttuvat vuosien 2011 ja 2012 tilastoista, koska ne olivat aikaisemmin reumasairauksiin kuuluvaa konservatiivisen tulosyksikön toimintaa. Myöskään fysiatrian aiempia lukuja ei ole. Avohoidon määrä lisääntyi tuntuvasti. Hoitojaksojen suurempi lukumäärä vuonna 2013 selittyy reumaortopedian luvuilla. Todellisuudessa hoitojaksojen määrä väheni. Leikkaukset ja diagnostiset tutkimukset Tyksissä on tehty ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoisaloihin kuuluvia leikkauksia ja toimenpiteitä tehtiin yli 8500, joista päiväkirurgiana tehtiin yli 1700 leikkausta eniten käsikirurgian vastuualueella. Leikkausten jakautuminen vastuualueittain on taulukossa Taulukko Leikkaustoimenpiteet ja erikseen päiväkirurgia Tules-toimialueella vuonna vastuualue leikkaukset päiväkirurgia Artro Reumaortopedia Tekonivelkirurgia Traumojen hoito Käsikirurgia Selkäpotilaan hoito 370 Yhteensä Tules-toimialueella tehdyt tavallisimmat leikkaustoimenpideryhmät on esitetty taulukossa ja yleisimmät diagnostiset tutkimukset taulukossa

50 Taulukko Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät Tules-toimialueella vuonna Koodi Leikkaus NFB Lonkan tekonivelleikkaus 694 NGB Polven tekonivelleikkaus 530 ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset 403 NFJ Reisiluun murtumaleikkaukset 328 NHG Nilkan tai jalkaterän nivelmuovaukset/luudutukset 319 NHJ Jalkaterän murtumaleikkaukset 275 NCJ Kyynärnivelen ja -varren leikkaukset 225 ABC Selkäydin/hermojuurivapautus 215 NHK Jalkaterän luuleikkaukset 211 QDB Alaraajojen haavojen ompelut ja sidevaihdot 211 Lonkan ja polven tekonivelkirurgian jälkeen yleisin toimenpide oli käden keskihermon vapautus. Seuraavaksi yleisimmin tehtiin murtumaleikkauksia alaraajoihin ja kyynärvarren alueelle. Yleisimmät yksittäiset leikkaukset on esitetty liitetaulukossa 15. Taulukko Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostiset tutkimusten ryhmät Tules-toimialueella vuonna Koodi Tutkimus NF1 Lonkan diagnostinen radiologia NG1 Polven diagnostinen radiologia NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia NH1 Nilkan diagnostinen radiologia TNX Pehmytkudospisto tai aukaisu NB1 Olkanivelen diagnostinen radiologia GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia ND1 Ranteen diagnostinen radiologia NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia NJ2 Alaraajojen diagnostinen radiologia ND2 Käden diagnostinen radiologia NE1 Lantion ja lonkan diagnostinen radiologia NJ3 Raajan tai nivelen muu TT 949 Hoitoon pääsy Taulukossa on lähetteiden käsittelyn toteutuminen Tules-toimialueella. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta neljän tai viiden päivän kuluessa. Osaan lähetteitä jouduttiin pyytämään lisätietoja, mikä pidensi lähetteiden käsittelyaikaa esimerkiksi reumaortopedialla ja tekonivelkirurgiassa. Koko vuoden aikana lähetteiden osalta hoitotakuu jäi toteutumatta 2,4 %:ssa. Taulukko Hoitotakuun toteutuminen Tules-toimialueella. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna joista lähetteen käsittely Erikoisalat Käsitellyt lähetteet 0 3 vrk 4 21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % odotusaika vrk mediaani Artro ,6 4 Reumaortopedia ,0 14 Selkäpotilaan hoito ,0 10 Tekonivelkirurgia ,9 6 Traumojen hoito ,0 3 Luutuumorien hoito ,0 5 Käsikirurgia ,1 1 Ortopedia ,0 17 Traumatologia ,0 5 Fysiatria ,5 6,5 Fysiatria , ,4 % Taulukko TULES-TOIMIALUEELLA Hoidon tarpeen arviointia odottaneet joista odottaneet odotusaika Erikoisalat käyntiä 1 60 vrk vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % vrk mediaani Artro ,3 47 Reumaortopedia Selkäpotilaan Hoito ,0 53 Tekonivelkirurgia ,0 88,5 Traumojen hoito ,0 39 Luutuumorien hoito ,0 18,5 Käsikirurgia ,9 36 Ortopedia ,0 74 Fysiatria ,0 30 Fysiatria , ,9 % 50

51 Taulukko Tules-toimialueelle hoitoon odottaneet Hoitoa joista odottaneet odotusaika vrk odotavien Erikoisalat 1 90 vrk vrk vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % mediaani Artro Reumaortopedia ,6 77 Selkäpotilaan hoito ,0 29 Tekonivelkirurgia ,5 42 Traumojen hoito ,0 14 Luutuumorien hoito ,4 14 Käsikirurgia ,0 34 Ortopedia ,0 46 Fysiatria ,9 22 Fysiatria , ,6 % Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli 1,5 2 kuukautta ortopedisiin hoitoihin, tekonivelkirurgiassa jopa kolme kuukautta, ja noin kuukausi fysiatrialla (taulukko ). Ylityksiä hoidon tarpeen arvioinnista kertyi lähinnä tekonivelkirurgiassa. Hoitoon pääsyn odotus kesti vaihtelevasti eri ortopedisiin hoitoihin, luutuumorien hoidon kahdesta viikosta reumaortopedian 2,5 kuukauteen. Fysiatrian hoitoihin pääsi noin kuukaudessa. Hoitotakuun rajan ylityksiä oli lähinnä reumaortopediassa (taulukko ). 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,7 (taulukko ). Tyytyväisten osuus sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen oli korkea koskien palvelun tasoa, henkilökunnalta saatua kohtelua, tiedon saantia ja turvallisuuden kokemusta. Vähiten kiittäviä arvioita tuli potilaan osallisuudesta päätöksentekoon. Edellisvuoteen verrattuna tämä arvio oli myös laskenut. Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Tules-toimialueella (ortopedian ja traumatologian klinikka vuonna 2012). Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Tules-toimialueella tehtiin vuoden 2013 aikana yhteensä 111 HaiPro-ilmoitusta. Ilmoituksista 46 % oli luonteeltaan läheltä piti -tapahtumia ja 54 % haittatapahtumia. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (44 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (25 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten toimintatavat (19 %), työympäristö, välineet ja resurssit (16 %) tai kommunikointi ja tiedonkulku (14,5 %). Vaaratapahtumista aiheutui potilaille lievä haitta 23 %:ssa ja vakava haitta 0,8 %:ssa tapauksista. Yleisemmin (47 %) vaaratapahtumista ei ollut haittaa potilaalle. Vaaratapahtumista seurasi hoitavalle yksikölle useimmiten lisätöitä tai vähäisiä hoitotoimia (29 %). ka. 4 & 5 (%) vastannet vastannet ka. 4 & 5 (%) 533 4, , , , , , , , , ,7 94 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Suuri osa toimialueella tehtävistä toimenpiteistä rekisteröidään laadun seurantaa varten. Potilaiden hoitoa edeltävät löydökset, leikkauslöydökset ja postoperatiivinen tila kuvataan, ja näin saadaan tietoa eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta, jonka perusteella muokataan hoitolinjoja. Luupankkitoiminta on käynnistetty vuonna Luupankkitoimintaa toteutetaan standardien mukaisesti ja sitä auditoidaan. EFQM-mallin mukaisiin itsearviointeihin on koulutettu vastuualueiden osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat ja yksi vastuualuejohtaja. Lean-ajattelua hyödyntäen on analysoitu toimintaa ja parannettu prosessien sujuvuutta erityisesti huomioiden potilasturvallisuus. 51

52 52 Potilasturvallisuuskoulutuksen suoritti 53 % toimialueen henkilöstöstä (taulukko ). Toimialueella perustettiin tietoryhmä, jonka tarkoituksena on edistää potilasturvallisuuden kannalta hyviä toimintatapoja. Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Tules toimialueella vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 4 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste (%) Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus 5 Kyllä 3 5,3 3,6 4,2 Kyllä Kyllä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 1 88 % 75 % 73 % Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus 53 % Käsihuuhdekulutus (l/ 1000 hp) 44,6 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 2,0 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Tules-toimialueella on osallistuttu aktiivisesti hoidon vaikuttavuutta selvittäviin tutkimushankkeisiin. Tuloksia valmistui tutkimuksista, joissa mitattiin olkapään kiertäjänkalvosimen repeämään tähystyshoidon ja polven nivelkierukan tähystysleikkausten hyötyä potilailla, joilla on iän mukana kehittyviä kudosten vaurioita tai rappeutumia. Tutkimustulosten mukaan näistä leikkauksista ei ollut hyötyä potilaalle kuntoutukseen verrattuna. Lisäksi valmistui tutkimus, jossa oli vertailtu erilaisten lonkan tekonivelten kestävyyttä. Tutkimukset ovat muuttaneet hoitokäytäntöjä Tyksissä. Lue suomenkieliset tiivistelmät internet-sivuilta: Olkapään tähystysleikkaus Polven tähystysleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Laatupoikkeamat Hoidon poikkeamia seurataan sairaalainfektiorekisterillä ja kansallisessa SI- RO-ohjelmassa sekä eräiden yleisten laatuindikaattoreiden avulla. Hoitoon liittyvät infektiot Tyksissä ortopedialla on seurattu usean vuoden ajan proteesi-infektioiden ilmaantuvuutta kansallisen SIRO-rekisterin avulla. Lonkkaproteesi-infektioiden SIROon ilmoitetut osuudet pysyivät ennallaan 1,4 prosentissa (kaavio ). Polviproteesi-infektioiden osuus kasvoi 0,8 prosentista 1,4 prosenttiin, mutta pienten lukumäärien vuoksi kyse voi olla satunnaisvaihtelusta (kaavio ). Molemmat luvut ovat kansallisen vertailun keskitasoa. Kaavio Lonkkaproteesien infektiot Tyksissä (ja Vakka-Suomen sairaalassa 2010 alkaen) vuosina leikkausmäärät vuosittain Kaavio Polviproteesien infektiot Tyksissä (ja Vakka-Suomen sairaalassa 2010 alkaen) vuosina leikkausmäärät vuosittain lonkkaproteesi infektiot vuosittain polviproteesi infektiot vuosittain

53 Viimeisin vertailutieto sairaanhoitopiirien kesken SIRO-rekisteristä on vuodelta Siinä Tyksin sijoitus on toiseksi paras (taulukko ). Taulukko Polvi- ja lonkkatekonivelien leikkausalueen infektioiden esiintyvyys (sisältää todelliset tekonivelinfektiot: mutta myös pinnalliset haavainfektiot (per 1000 hoitopäivää) suuruusjärjestyksessä kaikissa SIRO-sairaaloissa vuonna (THL, SIRO-rekisteri) Järjestys Esiintyvyys Vakavien infektioiden esiintyvyys* Sairaalaesiintyvyys** Tyksin sijaluku 2. (harmaa) *) suljettu pois pinnalliset infektiot **) suljettu pois infektiot, jotka todettu vain uloskirjoituksen jälkeisessä seurannassa Lisäksi seurataan hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 0,35 2,37 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Vastuualuekohtaista seurantatietoa aikaisemmista vuosista ei ole käytettävissä. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 77 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot Tules erikoisaloilla: 5 sataa hoitojaksoa (mukaan lukien päiväkirurgia) kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0,7 % (vakioimaton) Kiitos hyvästä hoidosta. potilaspalaute 53

54 Sydänkeskus 1. Tavoitteiden toteutuminen Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli ja erinomaiset toimintatilat ovat vahvistaneet tavoitetta tuottaa vaativan erikoissairaanhoidon laadukkaita ja vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Yhtenäiset toimitilat ja henkilökunnan joustava käyttö ja liikkuminen toimialueen sisällä ovat tuoneet toiminnallista säästöä. Osaamisen yhdistäminen ja yhteen saattaminen on parantanut hoidon laatua ja osaltaan mahdollistanut Kerralla kuntoon -toimintaperiaatteen käytäntöön ottamista. Muutosta ja säästötoimista johtuen vuonna 2013 hoitojaksoja ja hoitopäiviä kertyi hieman suunniteltua vähemmän. Invasiivisen kardiologian toimenpidemäärät kasvoivat kuitenkin hieman ja ulkokunnista tulevia potilaita hoidettiin suunniteltua enemmän. Sydänkeskuksen haaste vuonna 2013 oli hoitohenkilökunnan ja lääkärien määrä, mikä on hidastanut uusien hoitomallien käyttöön ottoa. Jatkuvan kardiologipäivystyksen puuttuessa esimerkiksi sydäninfarktin välitön pallolaajennus toteutettiin vapaaehtoisen hälytystyön turvin, jotta akuuttien sydänpotilaiden hoitoratkaisut saatiin tehtyä asiantuntemuksella ja viivytyksettä myös virka-ajan ulkopuolella. Päivystysasetus tulee ohjaamaan jatkossa kardiologisen toimenpidepäivystyksen järjestämistä. Tulevien vuosien tavoitteena on vaativan sydänsairauksien erikoissairaanhoidon keskittäminen Sydänkeskukseen, mutta tämä tavoite vaatii toiminta- ja tilaresurssien siirtoja. Pyrkimyksenä on turvata yliopistotasoisen hoidon kehittäminen ja luoda yhä parempia edellytyksiä tutkimustyölle. Potilashoidon tunnusluvut Lähetteitä tilastoitui saapuneeksi 1936 kappaletta. Lisäksi EPLL:n kautta saapui 2120 potilasta ja ilman lähetettä 51. Sydänkeskuksen yhteiset toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa Avohoitokäyntien määrä oli lähes , mutta tarpeeseen nähden se oli matala. Kontrollikäynneistä ohitusleikkauksen ensikontrollit ja sydäninfarktipotilaan kontrollit on ohjattu muualle, ja esimerkiksi turkulaiset potilaat hoidettiin pääosin Turun kaupunginsairaalan kardiologian poliklinikalla. Keskimääräinen hoitoaika oli vain 3,6 vrk. Osastohoidossa asetettiin etusijalle toimenpidepotilaat. Osa vaativista sydänpotilasta hoidettiin muualla. Koska Sydänkeskus muodostettiin kardiologian ja sydän- ja rintaelinkirurgian toiminnasta, täysin vertailukelpoisia lukuja edellisvuosista ei ole. Tauluko Sydänkeskuksen toiminnan tunnusluvut vuonna Erikoisalan koodi ja nimi avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 10C Sydänkeskus ,6 Toimenpiteet ja leikkaukset Varsinaisia leikkauksia tehtiin yhtensä 793. Päiväkirurgiseksi oli kirjautunut 542 toimenpidettä. Kaikkiaan eri toimenpiteitä tehtiin lähes Kardiologisten toimenpiteiden määrien kehittymistä kuvataan kaavioissa Kaavio Sydämen varjoainekuvaukset Tyksissä vuosina Kaavio Sepelvaltimoiden pallolaajennukset Tyksissä vuosina Kaavio Sydämen tahdistimen asennukset Tyksissä vuosina Kaavio Sydämen rytmihäiriöiden katetriablaatiot Tyksissä vuosina

55 Sydänkirurgian lukumäärien kehittymistä kuvataan kaavioissa Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset ovat laskeneet noin kolmannekseen vuosituhannen alusta ja korvautuneet pallolaajennuksilla. Hoidon tarve on pysynyt ennallaan. Ohitusleikkauksista viime vuosina noin joka toinen on tehty päivystyksenä tai kiireellisenä. Aorttaläpän ja hiippaläpän leikkausten määrät ovat kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muuta thoraxkirurgiaa Tyksissä tehtiin noin 200 leikkausta. Kaavio Sydämen sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset Tyksissä vuosina Kaavio Aorttaläpän leikkaukset Tyksissä vuosina Kaavio Muu rintaelinkirurgia Tyksissä vuosina Taulukko Hoitotakuun toteutuminen Tyksin sydänkeskuksessa. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna Erikoisalat Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Hoitoon pääsy Taulukossa on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kolmen seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana 51 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Odotusaika vrk mediaani Sydänkeskus, ,9 % Taulukko TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET Erikoisalat Käyntiä odotavien 1-60 vrk joista odottaneet vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % Odotusaika vrk mediaani Sydänkeskus % 89 55

56 Taulukko TYKSIN Sydänkeskukseen hoitoon odottaneet Erikoisalat tai vastuualueet Hoitoa odotavien joista odottaneet 1-90 vrk vrk vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Sydän- Keskus ,0 41 Yleiskardiologia ,9 39 Sepelvaltimohoito ,0 41 Rytmihäiriöhoito ,3 60 Vajaatoiminnan hoito ,0 67 Kardiologia ,7 27 Sydän- ja rintaelinkirurgia ,0 41,5 Yhteensä ,2 % Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli sallitut kolme kuukautta, mutta kaikkiaan odottaneita oli vähän, sillä arvioon tulevat vain ne kiireettömät potilaat, joiden hoidon tarve ei ole ilmeinen (taulukko ). Keskimäärin hoitoon pääsyn odotus kesti kardiologiassa 1 2 kuukautta ja sydän- ja rintaelinkirurgiassa 6 viikkoa (taulukko ). 2. Asiakastulokset Potilaspalautteita vuonna 2013 tuli yhteensä 85 kpl. Palautteet käsiteltiin kuukausittain Sydänkeskuksen osastoilla ja potilasturvallisuustyöryhmissä. Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,7. Tavoitetaso saavutettiin ja potilaat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä hoitoonsa (taulukko ). Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Sydänkeskuksessa. Kysymys Vastanneet ka. 4 & 5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 72 4, Henkilökunta kohteli minua hyvin 73 4, Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 72 4, Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 67 4, Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 70 4,7 93 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Reklamaatioiden määrä oli yhteensä 21, joista muistutuksia oli neljä, kanteluita kolme ja potilasvakuutuskeskuksen selvityspyyntöjä 14 kpl. Reklamaatiot käsiteltiin VSSHP:n ohjeistuksen mukaisesti. Sydänkeskuksen potilaiden ja omaisten yhteydenottoja potilasasiamieheen oli yhteensä 37 kpl. Potilasasiamiehen raportti käsiteltiin Sydänkeskuksen johtoryhmässä. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Hoitohenkilöstön osaamisen laajentamiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi sisäinen koulutusohjelma toteutui viikoittain. Koulutuksen sisällön suunnittelua ohjasivat potilaspalautteet, HaiPro-ilmoitukset ja henkilöstön tarpeet. Lisäksi sairaanhoitajien erityisosaamisen arviointiin kehitettiin osaamiskartta. Päivystystoimenpideosaamista laajennettiin. Hoitohenkilöstön perehdytyksen lokikirja ja arviointikysely otettiin käyttöön ja niiden toimivuus arvioitiin. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Sydänkeskuksessa tehtiin vuoden 2013 aikana 205 HaiPro-ilmoitusta. Henkilökunta raportoi eniten tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvistä vaaratapahtumista (39 %) sekä lääke- ja nestehoitoon (31 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtuman syntyyn olivat useimmiten kommunikointi, kiire ja totutut toimintatavat. Sydänkeskuksessa järjestettiin HaiPro-ilmoitusten pohjalta säännöllisesti potilasturvallisuuskoulutusta. Henkilökunta pitää potilasturvallisuutta erittäin tärkeänä asiana ja sitä kehitetään järjestelmällisesti (taulukko ). 56

57 Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Sydänkeskuksessa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 3 Kyllä 15 5,2 3,5 4,1 30 Kyllä Ei Kyllä 100 % Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 35 % mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus (l/ 1000 hp) 50,5 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 2,4 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9 (linkki). 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Tyksin sydänkeskus seuraa kardiologian kehitystä ja on maamme kärjessä uusien hoitomuotojen omaksumisessa. Viime vuosina tällaisia hoitoja ovat olleet mm. erilaiset sydämen läppien ja anatomisten vikojen katetritoimenpiteet, jotka ovat mahdollistaneet vakavasti sairaille potilaille perinteistä avosydänleikkausta säästävämmän toimenpiteen. Myös sydänkirurgiassa on omaksuttu uusia hoitomuotoja aktiivisesti. Kaaviossa on kuvattu hiippaläppätoimenpiteiden jakauma keinoläpän laiton ja läpän korjausleikkauksen kesken. Kirurgisen työn laatua seurataan myös vertaamalla kuolleisuutta eurooppalaiseen euroscore-riskinarviointi järjestelmään. Ei Kaavio Hiippaläpän leikkausten suhteen kehitys Tyksissä vuosina Hiippaläpän korjausleikkaus (MPL), keinoläpän laitto (MVR). 100 MPL% MVR % Sydänkeskuksessa on tehty aktiivisesti kliinistä tutkimusta. Vuoden aikana on valmistunut noin 50 vertaisarvioitua julkaisua ja 2 väitöskirjaa. Vaikuttavuustutkimusten tulokset ovat osaltaan muuttaneet kansallisia hoitosuosituksia ja parantaneet hoidon laatua ja vaikuttavuutta ja vähentäneet turhia kustannuksia. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä sydänkeskuksessa oli 2,18 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Vastaavaa vertailutietoa edellisistä vuosista ei suoraan ole saatavissa. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 14 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot kardiologiassa ja sydän ja rintaelinkirurgiassa: 1 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 1,6 % (vakioimaton) 57

58 58

59 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 1. Tavoitteiden toteutuminen Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka käsittää gastroenterologisen kirurgian ja urologian kokonaisuudessaan sekä sisätautigastroenterologian avohoidon. Toiminta keskittyy paljolti syövän diagnostiikkaan ja hoitoon sekä päivystysluonteiseen toimintaan. Vatsakirurgian vuodeosastot ja päivystystoiminta muuttivat keväällä 2013 uuteen T-sairaalaan, avohoito jatkuu Raision sairaalassa. Urologia puolestaan siirtyi A-sairaalaan poliklinikkatoiminnan jatkaessa T-sairaalassa. Päivystyskirurgian toimintamalleja kehitettiin laajalti T-sairaalaan muuton jälkeen sekä vuodeosastolla, yhteispäivystyksessä että leikkaussaleissa. Toimialueen erityisvastuualueen yhteistyö kehittyi hyvin varsinkin urologiseen robottikirurgiaan ja suuriin syöpäleikkauksiin liittyen. Vuosi 2013 oli vaiherikas tilojen muuton, remontin ja henkilöstösupistusten vuoksi. Avohoitokäynnit ja hoitojaksojen määrä lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas hoitopäivät alittuivat, sillä keskimääräinen hoitojakson kesto lyheni. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin 15 % vähemmän kuin 2012, ja päiväkirurgian osuus oli vain 18 %. Toimenpiteiden vähenemä liittyi T-sairaalan leikkausosaston käynnistysvaikeuksiin, säästösupistuksiin ja päiväkirurgian ohjaamiseen aluesairaaloihin. Toiminnallisista vaikeuksista johtuen hoidon saatavuus heikkeni lähelle hoitotakuun rajoja. Potilashoidon tunnusluvut Klinikan toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa Lähetteitä saapui 5932 kappaletta, joista päivystyslähetteitä oli 17. Lisäksi EPLL:n kautta saapui 2519 potilasta. Lähetteiden määrä pysyi vuoden aikana tasaisena, noin 500 lähetettä kuukausittain (60 % gastroenterologiaa ja 40 % urologiaa). Päivystyksellisiä sairaalaan ottoja toimialueelle oli keskimäärin 200 kuukausittain. Taulukko Leikkaustoimenpiteet mukaan lukien päiväkirurgia Tyksin vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna leikkaukset Päivystyskirurgia 922 päiväkirurgia Vatsaelinkirurgia Urologia Yhteensä Yleisimpien toimenpideryhmien määriä on lueteltu taulukossa Yksittäiset toimenpiteet ovat liitetaulukossa 16. Taulukko Yleisimmät toimenpideryhmät (leikkaukset ja avohoitotoimenpiteet) Tyksin vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna koodi toimenpide tai leikkaus JKE sappiteiden toimenpide pohjukaissuolen kautta (ERCP) 565 JHB peräpukama tai prolapsitoimenpiteet 449 JEA umpilisäkkeen poisto 303 KED eturauhasen liikakasvun toimenpiteet 256 JFB ohut- ja paksusuolen osapoistot 228 JFA paikalliset ohut- ja paksusuolitoimenpiteet 218 KCD virtsarakon osien tai muutoksen poisto 217 KEC eturauhasen poisto 155 JKA sappirakon poisto 133 KBV virtsajohtimien toimenpiteitä 130 Tauluko Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan toiminnan tunnusluvut vastuualueittain vuonna Erikoisalan koodi ja nimi avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 20F Päivystyskirurgia ,2 20K Vatsaelinkirurgia ,9 20U Urologia ,7 Yhteensä ,3 Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhtensä lähes 4700, joista päiväkirurgisena 693 toimenpidettä (taulukko ). Päiväkirurgisten toimenpiteiden osuus pieneni, koska Raision sairaalan tukiosasto suljettiin ja vatsaelinkirurgian päiväkirurgisia toimenpiteitä ohjattiin aluesairaaloihin. 59

60 Toimialueella yleisimpiä suunniteltuja leikkaustyyppejä ovat lihavuuskirurgia, suolistosyöpäkirurgia, munuaisenpoistot ja eturauhasen poistot pahanlaatuisen kasvaimen vuoksi. Näiden toimenpiteiden määrien kehittyminen viimeisten kolmen vuoden aikana on esitetty kaavioissa Lisäksi on kuvattu tähystyksenä tehtyjen leikkausten (LAP) määrä ja osuus. Urologiassa eturauhassyövän radikaalileikkaukset tehdään leikkausrobotin avulla. Kaikissa leikkaustyypeissä tähystysleikkausten osuus on kasvanut. Kaavio Lihavuuskirurgian tähystys- ja avoleikkaukset Tyksissä vuosina Avokirurgia LAP -kirurgia Kaavio Suolistosyövän radikaalikirurgia Tyksissä vuosina : päivystysleikkausten sekä suunniteltujen tähystys- ja avoleikkausten määrät. Päivystyskirurgia Elekt. avokirurgia LAP -kirurgia Kaavio Munuaiskasvainten tähystys- ja avoleikkaukset Tyksissä vuosina Avokirurgia LAP -kirurgia Kaavio Eturauhassyövän radikaalikirurgian robotti- ja avoleikkaukset Tyksissä vuosina Avokirurgia Robottikirurgia Tutkimukset Yleisimmät diagnostiset tutkimukset ovat taulukossa Taulukko Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostisten tutkimusten ryhmät vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna koodi diagnostinen tutkimus- tai toimenpideryhmä UJF suoliston tähystys 1957 GD1 keuhkojen diagnostinen radiologia 1850 UJD mahalaukun tähystys 1724 UKC virtsarakon tähystys 1482 JN3 vatsan diagnostinen radiologia 1378 KH1 virtsateiden diagnostinen radiologia 1031 JN1 ylävatsan diagnostinen radiologia 508 JN4 vartalon diagnostinen radiologia 395 UJK sappi- ja haimatietähystykset 362 XJH peräaukon tutkimustoimenpiteet 344 Hoitoon pääsy Taulukossa on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 5915 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kahden seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana vain 29 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta

61 Taulukko Hoitotakuun toteutuminen vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna Erikoisalat tai vastuualueet Taulukko VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET Erikoisalat tai vastuualueet Käyntiä odotavien joista odottaneet 1-60 vrk vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % Gastroenterologia Vatsaelinkirurgia ,8 63,5 Sis. gastroenterologia ,6 39 Urologia ,7 49 Yhteensä ,7 % Taulukko Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalle hoitoon odottaneet Erikoisalat tai vastuualueet Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen on kuvattu taulukossa Potilasturvallisuustyöryhmässä, joka kokoontui neljä kertaa, käsiteltiin ajankohtaisia asioita, HaiPro-ilmoituksia ja potilaspalautteita. Työryhmän tavoitteena on ongelmista oppiminen ja käytän- Käsitellyt lähetteet Hoitoa odotavien joista lähetteen käsittely Odotusaika vrk 0-3 vrk 4-21vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % mediaani Gastroenterologia Vatsaelinkirurgia ,77 1 Sis gastroenterologia ,62 2 Urologia ,25 2 Yhteensä ,5 % 2 joista odottaneet 1-90 vrk vrk vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Odotusaika vrk mediaani Gastroenterologia Vatsaelin- Kirurgia ,1 34,5 Urologia ,5 Yhteensä ,2 % Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli 1 2 kuukautta (taulukko ). Hoitoon pääsyn odotus kesti yli kuukauden (taulukko ). Hoitotakuun varmistamiseksi hoidon tarpeen arvioinnissa toimintaa tehostettiin varsinkin urologian poliklinikalla ja gastroenterologian poliklinikalla. 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo vuonna 2013 oli 4,4 (asteikko 1-5). Avoimista palautteista (n=54) oli kiitoksia 43 % (23), moitteita 31 % (17), ehdotuksia 9 % (5) ja muuta palautetta 17 % (9). Taulukossa on kyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen. Vertailua aikaisempiin vuosiin ei voitu tehdä. Osa tavoitetasoa heikommista vastauksista saattaa heijastaa toiminnan päivystysluonteisuutta. Tiedon välittämisen haasteet korostuvat kiireellistä päätöksentekoa vaativissa tilanteissa. Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin vastanneet ka. 4 & 5 (%) 48 4, , Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 45 4, Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 44 4,4 82 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Vuoden aikana ohjeistettiin toimintaympäristön muutokseen liittyen monia päivystykseen ja konsultaatiotoimintaan kuuluvia käytännön toimintoja. 61

62 töjen yhtenäistäminen, joilla saadaan potilasturvallisuutta lisättyä (mm. lääkehoidon, raportoinnin, kirjaamisen ja potilasohjeiden osalta). Työryhmään kuuluu toimialueen johtaja, ylihoitaja, kliinisen hoitotyön asiantuntija, yhdyshenkilöt joka osastolta, hygieniahoitaja, osastofarmaseutti, laitoshuollon edustus ja Totek-leikkausosaston edustus. Läsnäolo-oikeus kokouksiin on osastonhoitajilla, ylilääkäreillä ja VSSHP:n potilasturvallisuuspäälliköllä. Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 4 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 4 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste (%) Operaan kirjatuista leikkauksista Vatsaelinkirurgia: Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Urologia: Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Kyllä 4 5,4 3,1 4,3 Kyllä Kyllä Kyllä 80 % 68 % 60 % 71 % 53 % 46 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat () 2 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 35 % mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus (l/1000 hpv) 52,9 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 hoitojaksoa) 1,7 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. TUKU-tulokset 2013 (n=41) olivat verrattain hyviä ja osittain parempia kuin VSSHP:n kokonaistulokset. Vertailupohjaa aikaisempiin tuloksiin ei ole. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa tehtiin vuoden 2013 aikana 141 HaiPro- ilmoitusta. Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon liittyvistä (39 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvistä (35 %) vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten kommunikointi ja tiedonkulku (32 %) sekä koulutus, perehdytys ja osaaminen (26 %). Toimialueella järjestettiin vuonna 2013 kaikki lääkehuoneet saman mallin mukaiseen järjestykseen. Kirjaamisen kehittämishankkeen myötä sovittiin yhteisistä lääkekäytännöistä. Lisäksi raportoinnin tarkistuskortin (ISBAR) käyttöä tehostettiin yhteistyössä EPPL: n ja leikkausosastojen kanssa. 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Tieteellisten tutkimusten aiheita olivat haavan paraneminen, vatsaelinkirurginen ja urologinen syöpä- ja lääketutkimus, endoskooppinen kirurgia, lihavuuskirurgia ja appendisiittitutkimus. Lihavuuskirurgian vaikuttavuudesta julkaistiin SLEEVEPASS-tutkimus. Tutkimuksen mukaan sekä mahalaukun kavennusleikkaus että ohutsuolen ohitus laskevat painoa tehokkaasti ja molemmat vaikuttavat yhtä tehokkaasti diabetekseen ja verenpainetautiin. Helmiö M., Scandinavian Journal of Surgery, 0:1 7, 2013 Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli klinikassa vastuualueittain 0,84 4,57 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Vastuualuekohtaista seurantatietoa aikaisemmilta vuosilta ei ole käytettävissä. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 27 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot vatsaelinkirurgiassa ja urologiassa (sisältää akuuttikirurgian): 3 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 1 % (vakioimaton) 62

63 Neurotoimialue 1. Tavoitteiden toteutuminen Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia), kirurgian yhteispoliklinikka sekä aikuisten lääkinnällinen kuntoutus. Toiminta on sekä operatiivista että avohoitopainotteista. Ervan yhteistyö on käynnistynyt hyvin. Keskeiset hoitoketjut, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön (AVH) akuuttihoito, toimivat hyvin, ja eräiden hoitoketjujen kehitystyö on kesken, esimerkkinä aivovamma. Avohoitokäyntien määrä vakiintui vuonna 2013 ja jatkuva neurologisten avohoitokäyntien määrän kasvu taittui. Hoitojaksojen määrä ja leikkaustoimenpiteet lisääntyivät, mutta toiminnan tehostumisen johdosta hoitoaikoja onnistuttiin lyhentämään, eikä hoitopäivien määrä kasvanut. Vuoden lopulla toiminta väheni tilapäisesti noin viidenneksellä. Neurokirurgian päivystyksessä jouduttiin loppuvuodesta ostamaan ulkopuolisia palveluja korkean työkuorman vuoksi. Neurotoimialue toimii erityisvastuualueen neuropalvelujen (palvelumallit, koulutus- ja tutkimusyhteistyö) tuottajana ja yhteistyön kehittäjänä. Tavoitteena on tarjota vaikuttavat ja laadukkaat palvelut hoitotakuulain puitteissa. Neurotoimialueella tehdään aktiivisesti korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta, ja lisäksi on osallistuttu kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten laadintaan. Potilashoidon tunnusluvut Neurotoimialueelle saapuneet lähetteet on esitetty taulukossa vastuualueittain. Aivoverenkiertohäiriöpotilaat tulevat päivystyksenä, samoin yli kolmannes muista neurologisista ja neljännes neurokirurgisista potilaista. Tauluko Neurotoimialueelle saapuneet lähetteet vastuualueittain vuonna Vastuualue EPLL:n kautta Tyks yht, elektiiviset päivystys Aivoverenkiertohäiriöiden hoito Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito Yleisneurologia Neurokirurgisen potilaan hoito Verisuonikirurgisen potilaan hoito Yhteensä Tauluko Neurotoimialueen tunnusluvut vastuualueittain vuonna Erikoisalan koodi ja nimi avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 77A Aivoverenkiertohäiriöiden hoito ,7 77C Kuntoutus ja aivovammapotilaat ,8 25Y Neurokirurgisen potilaan hoito ,2 20V Verisuonikirurgia ,8 77Y Yleisneurologia ,3 Yhteensä ,5 Vertailuksi neurologian ja neurokirurgian luvut vuosilta 2011 ja 2012 ovat liitetaulukossa 17. Verisuonikirurgian tai kuntoutuksen vastaavia lukuja ei organisaatiomuutoksen vuoksi ollut saatavilla. Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhtensä lähes 2000 (taulukko ). Päiväkirurgisena tehtiin vain 17 leikkausta, ja lisäksi polikliinisesti tehtiin yli 700 laskimovajaatoiminnan hoitotoimenpidettä. Tarkemmin leikkaukset ovat toimenpideryhmittäin taulukossa Kolmen vuoden luvut tärkeimmistä yksittäisistä neurokirurgisista leikkaustoimenpiteistä ovat liitetaulukossa 18. Taulukko Leikkaustoimenpiteet Tyksin Neurotoimialueella vuonna kaikki leikkaukset / toimenpiteet leikkaukset päiväkirurgia Neurologia 48 Neurokirurgia 1352 Verisuonikirurgia Yhteensä 1994 Toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa Hoitojaksoja oli lähes 5000 ja hoitopäiviä yli sekä avohoitokäyntejä lähes

64 64

65 Taulukko Yleisimmät TOIMENPIDERYHMÄT Tyksin Neurotoimialueella Koodi Leikkaus PHM Laskimon suonensisäinen tukkeava hoito 768 ABC Selkäydinhermon vapautukset 219 AAD Aivo- ja kallovammojen leikkaukset 215 AAF Aivonestekierron säätelytoimenpiteet 196 NAG Rangan luudutus 168 AAB Aivokasvaimen tai muutoksen poisto 152 NFQ Reisiamputaatiot 70 PEF Reisivaltimon puhdistusleikkaus 68 PEH Ohitukset reisivaltimosta 64 PDG Vatsavaltimon aneurysmakorjaukset 45 PFH Polven alapuoliset valtimo-ohitukset 33 Tutkimukset ja angioradiologia Neurotoimialueella tarvitaan paljon kuvantavia tutkimuksia diagnoosien selvittämiseksi. Lisäksi sekä verisuoni- että neurokirurgiassa merkittävä osa hoidosta tuotetaan angioradiologisesti. Yleisimmät diagnostiset tutkimukset ja radiologiset toimenpiteet ovat taulukossa Hoitoon pääsy Taulukossa on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 5168 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana 39 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Taulukko Hoitotakuun toteutuminen Tyksin Neurotoimialueella. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna Erikoisalat tai vastuualueet Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Odotusaika vrk mediaani Verisuonikirurgia ,2 1 Neurokirurgisen potilaan hoito ,2 1 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito ,0 2 Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito ,0 1 Yleisneurologia ,1 1 Yhteensä ,0 1 Taulukko Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostiset tutkimusten ryhmät neurotoimialueella vuonna koodi Toimenpide tai tutkimus kpl AA1 Kallon diagnostinen radiologia 4808 GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 2392 NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia 1525 PH2 Alaraajan laskimoiden tutkimukset ja hoidot 1307 NA1 Kaularangan diagnostinen radiologia 1206 PA6 Kaulavaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide 834 PA2 Aivovaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide 699 PD4 Alaraajavaltimoiden diagnostinen radiologia tai toimenpide 697 NA2 Rintarangan diagnostinen radiologia 326 TPH Alaraajalaskimoiden toimenpiteet 244 TAB Selkäydinkanavan pisto 235 AA5 Aivojen muu kuvantava tutkimus 233 eri tutkimuksia tai toimenpiteitä yhteensä Hoidosta kerrottiin etukäteen ja jälkikäteen. Oli erittäin turvallinen olo. KIITOS! potilaspalaute 65

66 Taulukko TYKSIN NEUROTOIMIALUEELLA Hoidon tarpeen arviointia odottaneet Erikoisalat tai vastuualueet Taulukko Neurotoimialueelle hoitoon odottaneet Erikoisalat tai vastuualueet Käyntiä odotavien Hoitoa odotavien joista odottaneet 1-60 vrk joista odottaneet 1-90 vrk vrk vrk vrk yli 90 vrk yli 180 vrk yli 90 vrk % yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Verisuonikirurgia ,9 46 Neurokirurgisen potilaan hoito ,3 69 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito ,0 19 Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito ,2 26 Yleisneurologia ,4 40 Yhteensä ,0 Odotusaika vrk mediaani Verisuonikirurgia ,8 56,5 Neurokirurgisen potilaan hoito ,2 42,5 Yleisneurologia Yhteensä ,5 Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli alle kaksi kuukautta, mutta etenkin verisuonikirurgiassa joka viides potilas joutui odottamaan yli hoitotakuun rajan (taulukko ). Hoitoon pääsyn odotus kesti kolmesta viikosta kuuteen viikkoon neurologian hoitoihin. Verisuonikirurgialla hoidon odotus oli keskimäärin 1,5 kuukautta ja neurokirurgialla yli 2 kuukautta (taulukko ). 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,3 vuoden 2013 asteikolla (taulukko ). Kaikki vastaukset jäivät alle sairaanhoitopiirin tavoitetason. Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Neurotoimialueella. Kysymys vastanneet ka. 4 & 5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 88 4, Henkilökunta kohteli minua hyvin 87 4, Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 89 4, , ,4 84 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Neurotoimialueelle tulleista potilaspalautteista (124) ehdotuksia oli 12, kiitoksia 53 ja moitteita 30. Reklamaatioista 13 oli hoitoon liittyvää muistutuksia. Potilasvakuutuskeskuksen selvityspyyntöjä oli 25 ja yhteensä 3 korvauspäätöstä. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Neurotoimialueella on keskitytty organisaatiomuutoksen jälkeen henkilöstömenettelyjen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Toimialue tekee yhteistyötä useiden potilasjärjestöjen kanssa vahvistaakseen asiakasnäkökulmaa. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Neurotoimialueella tehtiin vuoden 2013 aikana 222 HaiPro-ilmoitusta. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (38 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (27 %) liittyviä vaaratapahtumia. Ilmoitusaktiivisuus nousi vuoden 2013 aikana, mutta läheltä piti -ilmoitusten osuutta tulisi edelleen lisätä. Myötävaikuttavina tekijöinä vaaratapahtumien syntyyn olivat useimmiten työympäristö, välineet ja resurssit (24 %) sekä kommunikointi ja tiedonkulku (20 %). Jatkossa tavoitteena on saada GTT (potilasasiakirja-analyysi) käyttöön uudessa toimintaympäristössä. Taulukossa kuvataan käytössä olevat potilasturvallisuusmenettelyt. 66

67 Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Neurotoimialueella vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 4 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 15 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Kyllä 3 5,3 3,5 4 Kyllä Kyllä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat 3 79 % 81 % 67 % Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus 35 % Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) 53,9 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI /100 HJ) 3,2 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Neurokirurgian laadunvarmistukseen käytössä on SAV-rekisteri ja lisäksi on liitytty Suomen neurokirurgisten yksiköiden vertaisarviointityöhön. Neurologian alalla AVH:n hoitotuloksia seurataan ja vertaillaan kansallisesti. Neurokirurgista tutkimusta: Aivoverisuonisairaudet (osin kansallisena ja kansainvälisenä verkostoyhteistyönä) Tukirankasairaudet (kaularanka: Perfect) NPH (normaalipaineinen hydrokefalus) Aivokasvaintutkimus (glioomatutkimus) Leikkaustiimin tarkistuslistan vaikutus hoidon laatuun neurokirurgialla Verisuonikirurgista tutkimusta ja laadunvarmistusta: Barosleep tutkimus anestesian vaikutuksista verisuonipotilailla PureASO tutkimus, jossa selvitetään puriiniaineenvaihdunnan yhteyttä valtimokovettumatautiin Kansallinen haavanhoitosuositus 2013 Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 1,4 7,8 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 25 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot verisuonikirurgiassa ja neurokirurgiassa: 5 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 1,8 % (vakioimaton) 67

68 68

69 Medisiininen toimialue 1. Tavoitteiden toteutuminen Medisiinisen toimialueen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvää potilashoitoa turvallisessa ympäristössä parhaiden asiantuntijoiden antamana. Samalla pyrimme turvaamaan henkilökunnan hyvät työolosuhteet ja miellyttävän työympäristön. Pyrimme olemaan seuraavien vuosien aikana Suomen kolmen parhaimman yliopistosairaalan joukossa. Medisiininen toimialue muodostettiin vuoden 2013 alussa sisätautien erikoisaloista (pois lukien kardiologia), keuhkosairauksien, iho- ja sukupuolitautien, kliinisen genetiikan sekä kliinisen fysiologian erikoisaloista ja isotooppija PET- tutkimusten yksiköistä. Työlääketieteen toiminta käynnistettiin. Kahden yhdysosaston ( endo-gastro-nefro ja iho-infektio ) syntyminen muuttojen seurauksena on tehostanut toimintaa ja resurssien käyttöä. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät lähes kaikilla erikoisaloilla ja strategian mukaisesti toiminta oli entistä enemmän avohoitopainotteista. Myös hoitajavastaanottokäyntien määrä lisääntyi (esim. endokrinologia). Sairaansijoja vähennettiin 33:lla, mutta hoitojaksot ja -päivät vähenivät vielä oletettua enemmän, osittain potilaiden hoitopaikkojen uudelleen sijoittelun vuoksi (esim. infektiopotilaat) ja koska osa potilaista voitiin siirtää muualle kuin Tyksiin jatkohoitoon suoraan yhteispäivystyksestä. Siirtoviivepäivät eivät vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Jatkopaikkaa odottavia potilaita on edelleen ollut 9 10 vuorokaudessa. Diagnostisissa yksiköissä kliinisfysiologisten ja isotooppitutkimusten kysyntä väheni ja diagnostiikka muuttui PET-painotteisemmaksi. Palvelujen tarpeen kasvun myötä hoitotakuussa pysyminen on ollut haastavaa etenkin loppuvuotta kohti. Myös kiireelliseen hoitoon pääsyajat ovat paikoin venyneet (infektiotaudit). Erityisesti hematologia on tarjonnut aikaisempaa enemmän palveluja ulkokuntalaisille, ja kliininen genetiikka on lisännyt erityisvastuualueen yhteistyötä. Keuhkosairauksien vastuualueella uniapneapotilaiden osalta otettiin käyttöön etäseuranta, minkä avulla on voitu vähentää poliklinikkakäyntien määrää. Potilasprosesseja hiottiin lean-menetelmällä. Kaksipaikkainen valvontayksikkö käynnistyi. Potilashoidon tunnusluvut Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa Taulukko Medisiinisen toimialueen vastuualueiden toimintaluvut vuonna Vastuualueet lähetteet avohoitokäynnit hoitojaksot hoitopäivät keskimääräinen hoitoaika Sisätaudit ,1 Akuutti sisätautihoito ,2 Endokrinologia ,2 Gastroenterologia ,9 Hematologia ,6 Infektiosairaudet ,4 Nefrologia ,6 Reumatologia ,5 Ihotaudit ,3 Keuhkosairaudet ,4 Perinnöllisyyslääketiede Työlääketiede Yhteensä ,9 Hemodialyysihoitokertoja oli Tyksissä , kotona hemodialyysejä tehtiin Päivystyskäyntejä, jotka hoidettiin yhdessä EPLL:n lääkäreiden kanssa, oli vuonna 2013 noin Päivystyksenä toimialueelle EPLL:sta tulleita potilaita oli Vertailuksi liitetaulukossa 19 on tunnusluvut kahdelta aikaisemmalta vuodelta osasta Medisiinisen toimialueen muodostaneista yksiköistä. Luvut eivät ole täysin verrattavissa, sillä esimerkiksi sisätautien luvuissa on Sydänkeskukseen siirtynyt kardiologia mukana ja reumasairauksien hoitoyksikössä on mukana reumakirurgia. 69

70 Taulukko Yleisimmät ihotoimenpiteet vuonna Koodi Ihotoimenpiteet 2013 kpl QDB10 Alaraajan ihohaavan tarkistus/sidevaihto 476 TQW80 Ihotautipotilaan paikallishoito 630 QAE10 Pään/kaulan ihon/ihonalaisen muutoksen poisto 81 QBE10 Vartalon ihon /ihonalaisen muutoksen poisto 51 QCE10 Yläraajan iho/subcut muutoksen poisto 13 QDE10 Alaraajan iho/subcut muutoksen poisto 16 WXQ UV-valohoidot 5738 ZXC15 Fotodynaaminen hoito 453 ZXC50 Kryo-hoito 784 Medisiinisellä toimialueella tarvitaan paljon diagnostisia tutkimuksia (taulukko ). Taulukko Medisiinisen toimialueen yleisimmät diagnostiset tutkimukset vuonna Toimenpiteet ja tutkimukset Medisiinisen toimialueen vastuualueista Keuhkosairauksien vastuualueella ja Ihoklinikassa on ollut varsinaisia toimenpiteitä. Keuhkotoimenpiteiden lukumäärät ovat taulukossa ja ihotoimenpiteet taulukossa Munuaisbiopsioita tehtiin 71 kappaletta. Taulukko Keuhkovastuualueen toimenpiteet vuonna 2013 ja vastaavat luvut kahtena edellisenä vuonna. Keuhkovastuualueen tavallisimmat toimenpiteet GAA10 Pleuradreeni GAC00 Pleurabiopsia TGA30 Pleurapunktio TGC00 BAL UGC12 Bronkoskopia GD1AT Uä-skopia GD2AT Uä-skopia Keuhkofunktiotutkimuksia XG410 Spirometria XG412 Sp+bronkodilat XG474 NO XG480 Histamiini Koodi Tutkimus / toimenpide GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset 7539 NK4 Nivelten diagnostinen radiologia 3261 XQ8 Allergiatestit 3208 TNX Pehmytkudospisto tai aukaisu 1733 JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 1195 OKS Yön yli oksi- ja kapnometriseuranta 1140 NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia 1045 Hoitoon pääsy Hoitotakuurajoissa pysyttiin kaikilla vastuualueilla (taulukko ). Keuhkosairauksien vastuualueella unipoliklinikan hoitajien vastaanottoaikoja lisättiin lyhentämällä käyntiin varattua aikaa. Uniapneapotilaiden hoidon etäseuranta on vähentänyt käyntien määrää. Vastuualueilla on laadittu ohjeita tavallisimmista sairauksista, joissa pyritään vähentämään rutiinikontrollikäyntien määrää ja nopeuttamaan potilaiden siirtymistä takaisin perusterveydenhuoltoon. Lähetteiden palauttamista hoito- ja tutkimusohjeiden kera tehostettiin eri vastuualueilla. Kliinisen fysiologian ja isotooppitutkimusten odotusajat ovat olleet tavoitteiden mukaisia. PET-tutkimusten kasvusta johtuen on vuoden 2013 lopussa ollut ongelmia kiireellisten tutkimusten järjestämisessä ja lausunnot ovat ruuhkautuneet. 70

71 Taulukko Hoitotakuun toteutuminen Medisiinisen toimialueen vastuualueilla vuonna Vastuualueet Lähetteet Käsittelyajan mediaani Yli 21 vrk osuus Hoidon tarpeen arviointi odotusajan mediaani Yli 90 vrk odottaneet Hoitoa odottavien lukumäärä Mediaaniaika Yli 180 vrk odottaneet kpl vrk % vrk % hlö vrk % Sisätaudit ,0 % Endokrinologia ,4 % % Gastroenterologia , Hematologia ,7 % Infektiosairaudet ,9 % Nefrologia , Reumatologia Ihotaudit ,4 % 56 6,9 % Keuhkosairaudet ,4 % 20, ,5 % Perinnöllisyyslääketiede ,3 % Työlääketiede ,5 % Asiakastulokset Potilastyytyväisyyskyselyssä 92 % palautteista on ollut positiivisia. Keskimääräinen arvosana palautteissa oli 4,7. Negatiivisissa palautteissa kiinnitettiin erityisesti huomiota potilaan kohteluun ja ajanvaraukseen hoitoon liittyen. Teette hyvää työtä! potilaspalaute Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Medisiinisellä toimialueella. Vastanneet % 4 & 5 ka. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 399 4, Henkilökunta kohteli minua hyvin 400 4, Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta 393 4,7 95 oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 355 4, Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 384 4,8 96 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Endokrinologisen ja diabetespotilaan polikliiniset prosessit päivitettiin ja uusi toimintatapa otettiin käyttöön. Kilpirauhasen liikatoiminta- ja Tyypin-2-diabetespotilaan ohjauksen kehittäminen hoitajavastaanotolla -projekti saatiin toteutettua. Infektiovastuualueella käynnistettiin polikliininen hoitajavastaanotto. Sisätautien vastuualueella tehtiin iäkkään potilaan vajaaravitsemusriskin tunnistamisen projekti. Kliinisen fysiologian, isotooppi- ja PET-tutkimusten vastuualueella on FINAS:n akkreditoima toimintajärjestelmä kliinisen fysiologian ja isotooppitutkimusten toiminnassa ja PET:ssa oma laatujärjestelmä. FINAS:n suorittamassa ulkoisessa auditoinnissa ei havaittu merkittäviä laatupoikkeamia. Toimialueelta johtaja, ylihoitaja, joitakin vastuualuejohtajia ja osastonhoitajia on osallistunut EFQM- itsearviointikoulutukseen. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Vuonna 2013 toimialueella tehtiin yhteensä 1285 HaiPro-ilmoitusta, joka on 1/3 kaikista Tyksissä tehdyistä ilmoituksista. Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon (30 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyviä (23 %) vaaratapahtumia. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten työympäristö, välineet ja resurssit (30 %) ja toimintatavat (28 %). Potilaille tapahtuneita haittatapahtumia (73 %) ilmoitettiin enemmän kuin läheltä piti -tilanteita (27 %). Lääkehoidon turvallisuutta parannettiin tuloksekkaasti koko toimialueen yhtenäisillä lääkehoitokäytännöillä, jotka kehitettiin yhdessä yksiköiden kanssa. Potilasturvallisuusasiat ovat olleet aiempaa enemmän esillä mm. toimialueen laajennetussa johtoryhmässä (taulukko ). 71

72 Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Medisiinisellä toimialueella vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 1 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Ei - Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): - Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) - Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) - Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 24 Potilaan tunnistaminen: - Tunnistusranneke käytössä - Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä 5,2 3,2 4,2 Kyllä Osittain Ei Muut käytössä olevat tarkistuslistat 1 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden 38 % osuus Käsihuuhdekulutus (I/1000 hp) 79,8 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 3,4 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Potilasrekisterit Nefrologian vastuualue seuraa Suomen Munuaistautirekisterin avulla hoidon vaikuttavuutta. Kaaviossa on analyysi hoidon laadusta koskien yli 20-vuotiaitten hemodialyysipotilaiden hypertension hoitoa eri sairaanhoitopiireissä. Suosituksen mukaan hemodialyysipotilaan ennen dialyysiä mitatun verenpaineen tavoitetaso on alle 140/90 mmhg. Vuoden 2012 lopussa Suomessa tämän saavutti 49 % hemodialyysipotilaista. Tulos vaihteli sairaanhoitopiireittäin välillä %. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hemodialyysipotilaista yli 60 % saavutti suositustason (SHP 3 kuviossa 23). Verenpainelääkityksen käyttäjien osuus sairaanhoitopiirissämme oli sama kuin koko maan keskiarvo, 68 %. Kaaviossa Yli 20-vuotiaiden hemodialyysipotilaiden, joiden predialyyttinen verenpaine on alle 140/90, osuus sairaanhoitopiireittäin. VSSHP on kaaviossa SP SHP A1 A2 A3 A4 A5 FIN Puuttuvat arvot (%) Alle yhden vuoden uremian aktiivihoidossa olleet potilaat ja kotihemodialyysipotilaat suljetttiin pois analyysistä Suomen Munuaistautirekisterin tavoitteena on saada luotua laaturekisteri, jonka avulla voidaan raportoida mm. hoitojärjestelmien toimivuudesta, sekä hoidon laadusta ja sen mittareista. Esimerkkinä käytetty hemodialyysipotilaiden verenpaineen hoitotulosten alueellisen vaihtelun osoittaminen osoittaa kehittämiskohteen kansallisesti tasa-arvoisemman hoidon aikaansaamiseksi. Tutkimustoiminta Hoidon vaikuttavuutta kuvaavia tutkimustuloksia valmistui useista aiheista. Sisätautien tieteellisen tutkimuksen alueet ovat sydän- ja verisuonitautitutkimus, ateroskleroosi, hypertensio, diabetes, Fabryn tauti, infektiosairaudet, osteoporoosi, nivelreuma ja hematologia. Pitkäaikaisina tutkimusprojekteina ovat jatkuneet sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla aikuisilla (LASERI-tutkimus) sekä yhdessä Tyksin lastenklinikan kanssa sepelvaltimotaudin ehkäisy lapsuusiästä lähtien (STRIP-tutkimus). LASERI-tutkimuksen tulokset ovat merkittävästi vaikuttaneet kansainvälisiin lasten ja nuorten liikunta- ja ravitsemussuosituksiin, mukaan lukien American Pediatric Societyn suositukset. Suomalaisten entsyymikorvaushoidossa olleiden Fabrypotilaiden munuaistoiminta näytti paranevan seitsemän vuoden seurannassa, tosin proteinuria lisääntyi. 72

73 Medisiininen toimialue tekee paljon yhteistyötä PET-yksikön kanssa. PET-tekniikalla voidaan selvittää monipuolisesti sydänlihaksen verenkiertoon liittyviä kysymyksiä sekä sydän- ja luurankolihaksen glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyä terveillä koehenkilöillä, diabeetikoilla ja sydänpotilailla. Vuoden 2013 aikana on tutkittu erityisesti lihavuuden ja lihavuusleikkausten vaikutusta suolihormonien toimintaan ja vatsan elinten verenkiertoon. Myös lisämunuaisten ylitoiminnan diagnostiikkaa on selvitetty sekä kilpirauhasen liikatoiminnan vaikutusta ruskean rasvan aktivaatioon. PET-keskuksen johtaja on toiminut European Society of Cardiologyn noninvasiivisen kuvantamisen jaostossa laatimassa eurooppalaisia suosituksia sepelvaltimotaudin tutkimusmenetelmien valinnasta. Keuhkosairauksien vastuualueella tutkitaan CPAP-hoidon hyötyä uniapneapotilailla ja siihen sitoutumista, tuberkuloosihoidon toteutumista ja sen aiheuttamia maksahaittavaikutuksia sekä keuhkosyöpäpotilaiden ominaisuuksia, hoitoa ja ennustetta. Keuhkosairauksien vastuualueella tehdyssä tutkimuksessa CPAP-hoidosta ja hoitomyöntyvyydestä todettiin, että 74 % potilaista sitoutuu CPAP-hoitoon pitkäaikaisesti ja 73 % heistä käytti konetta suosituksen mukaisesti keskimäärin neljä tuntia tai enemmän yössä. Tulokset ovat kansainvälistä luokkaa. Tutkimuksen mukaan ensimmäisen puolen vuoden aikana nähdään, tuleeko potilaasta CPAP-laitteen pitkäaikaiskäyttäjää. CPAP-hoidosta ja hoitomyöntyvyydestä Duodecim 2013;129: (linkki) Tuberkuloosi VSSHP:ssä vuosina tutkimuksessa selvitettiin tuberkuloosin hoidon onnistumista, josta oheinen taulukko Taulukko Tuberkuloosin hoitotuloksia Tyksissä (lähde: syventävien opintojen tutkielma 2013). % n Hoidon lopputulos hyvä 73,1 87 Parantunut 43,7 52 Hoito saatettu loppuun 29,4 35 Hoidon lopputulos huono 14,3 17 Potilas kuollut 8,4 10 Keskeytynyt hoito 5,0 6 Puuttuva tieto 12,6 15 Hoito jatkunut 12 kk kohdalla 6,7 8 Ei tiedossa 6,7 8 Tuberkuloosin lääkehoidon aikaisen maksareaktion ilmaantuvuuden todettiin olevan 15 %. Yli 65-vuotiaiden potilaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus oli 31 %. Muita tieteellisten tutkimusten aiheita olivat: Ihoklinikalla tutkitaan ihosyöpää, ihon fibroosia, neurofibromatoosia, atooppista ekseemaa ja kosketusallergiaa. Lisäksi tutkitaan uutta lääkettä atooppiseen ekseemaan. Kliinisen fysiologian, isotooppi- ja PET-tutkimusten vastuualueen keskeiset tutkimuslinjat ovat olleet LASERI- ja STRIP-konsortiot yhteistyössä sisätautien ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa sekä Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö Molecular imaging in cardiovascular and metabolic research PETkeskuksessa. Kliinisen genetiikan julkaisut vuonna 2013 liittyivät harvinaisiin sairauksiin (mm. harvinaiset kromosomipoikkeavuudet, harvinaiset geneettiset syövät, kehitysvammaisuusoireyhtymät). Meneillään olevia seurantoja PETU-projekti: PET infektio- ja autoimmuunitautien diagnostiikassa/ erotusdiagnostiikassa. Neuroborrelioosi-tutkimus: Yhdessä HUS:n kanssa tehtävä neuroborrelioosihoidon ja diagnostiikan helpottamiseen tähtäävä tutkimus. Monikeskustutkimus lihavuusleikkauksista on raportointivaiheessa. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 0,22 14,34 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 14 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot toimialueella: 0,5 sataa hoitojaksoa kohti Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (ei tietoa) Hoitojaksokuolleisuus: 2,6 % (vakioimaton) 73

74 74

75 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 1. Tavoitteiden toteutuminen Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialue kattaa korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, suusairauksien, yleis- ja plastiikkakirurgian sekä syöpätautien erikoisalat. Potilashoidon strategiset tavoitteet ovat korkeatasoinen potilastutkimus ja hoito oikea-aikaisesti. Minimivaatimuksena on hoitotakuussa pysyminen. Vuotta 2013 leimasi muutos, joka kohdistui sekä toiminnan organisointiin että toimitiloihin. Merkittävimpiä toiminnallisia muutoksia olivat alueellisen hammaslääkäripäivystyksen siirtyminen yhteispäivystyksen tiloihin sekä plastiikka- ja yleiskirurgian järjestelyt (vastuualueen sisäisen synergian hyödyntäminen, leikkausindikaatioiden tarkentaminen, aluesairaalayhteistyö) ja syöpäpotilaiden sujuvien hoitokäytäntöjen kehittäminen, joiden avulla hoitotakuutilanne parani. Silmätautien potilasmäärien kasvun aiheuttamaa ruuhkaa on purettu toimintakäytäntöjä tehostamalla. Ongelmat toimitiloissa hankaloittivat korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualueella hoitotakuussa pysymistä. Yhteistyötä alueen kuntien ja erityisvastuualueen sisällä lisättiin. Saattohoitosuunnitelman laatiminen on käynnistetty. Potilashoidon tunnusluvut Toimialueelle tuli lähetteitä kappaletta, joista päivystyslähetteitä oli (taulukko ). Lisäksi EPLL:n kautta saapui noin 860 potilasta. Ilman lähetettä saapui 309 potilasta. Taulukko Lähetteet Operatiiviselle toimialueelle vuonna EPLL:n Tyks Elektiiviset Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit kautta yhteensä Päivystys Korvaklinikka Silmäklinikka Plastiikka- ja yleiskirurgia Suu- ja leukasairauksien klinikka Syöpäklinikka Yhteensä Tulosalueen toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa Taulukko Operatiivisen toimialueen toimintaluvut vastuualueittain vuonna Hoitojaksopäiväaika Hoito- Hoito- Avohoito Erikoisalan koodi ja nimi 55Y Korvaklinikka ,3 79A KNK kuntoutus 6 20M Plastiikka- ja yleiskirurgia ,4 50Y Silmäklinikka ,3 79V Näön kuntoutus S Suu- ja leukasairauksien klinikka ,8 65Y Syöpäklinikka ,9 65R Sädehoito ,0 Yhteensä ,2 Lukujen kehityksen vertailemiseksi taulukossa on vastaavat toimintaluvut vuosilta 2011 ja Plastiikka- ja yleiskirurgian vastaavia lukuja ei ole käytettävissä. Taulukko Operatiivisen toimialueen piiriin kuuluvien vastuualueiden toimintalukuja vuosilta 2011 ja Syöpätautien tulosyksikkö yht. Hoitoaika Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät ,2 Syöpätautien pkl+vos ,2 Sädehoito-osasto 821 (sis. sarjahoidot) Silmätautien tulosyksikkö Korva-, nenä- ja kurkkutautien tulosyksikkö Suusairauksien tulosyksikkö (sisältää alueellisen hammaslääkäripäivystyksen) , , (98) (85) (182) (176) 2,1 Toiminnan muuttuminen avohoitopainoiseksi näkyy erityisesti hoitojaksojen, hoitopäivien ja keskimääräisen hoitoajan lukumäärissä. 75

76 Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhteensä yli , joista päiväkirurgisesti lähes 6000 (taulukko ). Taulukko Operatiivisen toimialueen VUODEOSASTOLTA KÄSIN TEHDYT LEIKKAUKSET JA PÄIVÄKIRURGISET TOIMENPITEET vuonna Leikkaukset Päiväkirurgia Päiki, osuus (%) Korvaklinikka % Silmäklinikka % Plastiikka- ja yleiskirurgia % Suu- ja leukasairauksien klinikka % Syöpäklinikka % Yhteensä % Yleisimpiä toimenpideryhmien määriä on lueteltu taulukossa Taulukko Yleisimmät toimenpideryhmät (leikkaukset ja avohoitotoimenpiteet) Operatiivisella toimialueella vuonna Koodi Toimenpide tai leikkaus kpl CKW Muut silmän suonikalvon lasiaisen tai retinan leikkaukset 3290 CJE Kaihileikkaus 2738 EBA Hampaan poisto 1054 QAE Pään tai kaulan ihon tai ihonalaisen muutoksen poisto 555 CKD Silmän sisäiset lasiais- tai retinaleikkaukset 536 EMB Nielurisaleikkaus 453 HAB Rintarauhasen osan poisto 450 DFF Sisäkorvan tutkimus 355 HAC Rintarauhasen poisto 237 QBE Vartalon ihon tai ihonalaisen kudoksen toimenpiteet 231 Silmätautien leikkaukset olivat yleisiä. Kaihileikkausten lukumäärät vuosina ovat kaaviossa Luvuissa on huomioitu kumpikin silmä erikseen. Kaavio Kaihileikkaukset Tyksissä vuosina Plastiikka- ja yleiskirurgian kolme yleisintä leikkausta liittyvät rintasyövän hoitoon. Vuonna 2013 rintasyövän primaarileikkauksia tehtiin 480. Rintasyövän ilmaantuvuus lisääntyy maailmanlaajuisesti noin 5 % vuodessa, myös meidän sairaanhoitopiirissämme. Merkittävä osa hoitoa ovat syöpäsairauksien hoitomuodot. Vuoden 2013 aikana sädehoitokäyntejä oli ja potilaita Myös erilaisia sytostaattihoitoja annettiin runsaasti. Hoitoon pääsy Taulukossa on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana vain 0,5 % lähetteistä ylitti hoitotakuun. Taulukko Hoitotakuun toteutuminen Operatiivisella toimialueella. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna Erikoisalat Plastiikka- ja yleiskirurgia Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Odotusaika vrk mediaani ,6 1 Silmätaudit ,7 2 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,2 1 Audiologia ,0 1 Foniatria ,3 1 Hammas-, suu ja leukasairaudet ,5 1 Syöpätaudit ja sädehoito ,7 1 Yhteensä ,5 1 76

77 Taulukko Operatiivisella toimialueella Hoidon tarpeen arviointia odottaneet Erikoisalat tai vastuualueet Käyntiä odotavien 1-60 vrk joista odottaneet vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % Odotusaika vrk mediaani Plastiikkakirurgia ,5 29 Yleiskirurgia ,0 32,5 Silmäklinikka ,0 51,5 Kuulokeskus ,0 21 Suu- ja leukasairauksien klinikka ,3 33,5 Yhteensä ,4 Taulukko OPERATIIVISELLE TOIMIALUEELLE hoitoon odottaneet Erikoisalat tai vastuualueet Hoitoa odotavien joista odottaneet 1-90 vrk vrk vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Plastiikkakirurgia ,3 40 Yleiskirurgia ,0 24 Silmäklinikka ,0 41 Näön Kuntoutus ,8 61 Korvaklinikka ,0 33 Kuulokeskus ,0 34 Foniatria ,0 28 Suu- ja leukasairauksien klinikka ,0 18 Syöpäklinikka ,0 12 Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli useimmilla vastuualueilla noin kuukausi, silmäklinikalla vajaa kaksi kuukautta (taulukko ). Hoitoon pääsyn odotus kesti syöpätaudeissa kaksi viikkoa, ja muilla aloilla noin kuukauden, paitsi silmätaudeilla kaksi kuukautta (taulukko ). 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,5 (taulukko ). Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialueella. Kysymys vastanneet ka. 4 & 5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 57 4, Henkilökunta kohteli minua hyvin 59 4, Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 56 4, Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 55 4, Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 57 4,5 89 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan muut kuin potilashoitoon liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja niiden saavuttaminen on kuvattu alla: Turvalliset, tarkoituksenmukaiset ja työterveyden turvaavat tilat : Tässä ei vuonna 2013 tavoitetta saavutettu. Kandidaattiopetuksen korkean tason säilyttäminen : Palautteen mukaan tässä onnistuttiin. Hyvä erikoistuvan lääkärin teoreettinen ja käytännön koulutus : Tässä ei onnistuttu tilaongelmien vuoksi. Merkittävä ja vaikuttava tieteellinen tutkimus : Tässä onnistuttiin osittain, tutkimustoiminta on ilahduttavan laaja-alaista ja siihen kuuluu syöpätutkimusta, rinologista tutkimusta, biomateriaalitutkimusta ja traumojen tutkimusta. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Vuoden 2013 aikana tehtiin 302 HaiPro-ilmoitusta, joista tapahtui potilaalle -ilmoituksia oli 214. Tapahtumat liittyivät useimmiten tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (45 %) sekä lääke- ja nestehoitoon (30 %) sekä kirjaamiseen ja hoitokäytäntöjen toimintatapojen epäselvyyteen. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat toimintatavat (28 %) sekä tiedonkulun ja kommunikoinnin (26 %) ongelmat. Henkilökunnan informointi ja keskustelu olivat yleisin välitön toimenpide. 77

78 Toimialueella otettiin käyttöön raportoinnin tarkistuskortti (ISBAR) ja kotiutuvan potilaan lääkehoidon ohjauksen tarkistuslista sekä aloitettiin osastohoidon tarkistuslistan kehittäminen. Lisäksi panostettiin turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen ottamalla useilla osastoilla käytäntöön lääkkeidenjaon kaksoistarkistus, jakovirheiden seuranta sekä aloitettiin osastojen lääkehoitosuunnitelmien selkeyttäminen (taulukko ). Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Operatiivisella toimialueella vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 4 6 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä, 6 = Täysin samaa mieltä) Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 5 Potilaan tunnistaminen Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista KNK Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Plastiikkakirurgia Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Silmätaudit Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Suu ja leukakirurgia Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Kyllä 5 6 5,3 3,5 4,1 Kyllä Kyllä Kyllä 90 % 81 % 73 % 85 % 71 % 65 % 93 % 89 % 83 % 88 % 85 % 73 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 2 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden 30 % osuus Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) Syöpätaudit Plastiikka Korvataudit Silmätaudit 73,1 41,9 75,3 187,7 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 3,4 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Korva-. nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla tehtiin tieteellistä tutkimusta seuraavista aiheista: pään ja kaulan alueen syöpä, nenän ja sivuonteloiden toiminta, biomateriaalien käyttö, pään ja kaulan alueen traumojen hoito. Potilasryhmäkohtaiset vaikuttavuustiedot trendit ja vertailu: Kurkunpään syövän valtakunnallisessa selvityksessä Tyksin erityisvastuualueen hoitotulokset vastasivat hyvää kansallista tasoa. Lisäksi valmistui tutkimus astmaa sairastavien lasten nenän tukkoisuudesta. Lue suomenkielinen tiivistelmä. Muita meneillään olevia vertailevia tutkimuksia: Nenänielusyöpä ja sen hoitotulokset Suomessa : linkki 2. Plastiikkakirurgia Plastiikkakirurgiasta tehtiin kliinistä tutkimusta seuraavista aiheista: Raajan lymfedeeman kirurginen hoito, josta valmistui väitöstutkimus mikrokirurgisista imusolmukesiirroista yläraajan lymfedeeman hoidossa Melanooman vartijasolmuketutkimus ja kirurginen hoito Magneettikuvaus rintasyövän primaaridiagnostiikassa Kroonisen haavan kirurginen hoito Syöpäsairaudet Syöpähoitojen jälkeen eloonjäämistä seurataan Suomen syöpärekisterissä. VSSHP:n tulokset ovat olleet kansallisen keskiarvon mukaisia. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 0,24 7,0 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Poikkeuksellisesti vuodeosastolla AA5 todettiin viisi MRSA-tartuntaa. Asiaa selvitetään. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 34 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot: 1 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0,9 % (vakioimaton) 78

79 Tauluko Naistenklinikalle saapuneet lähetteet vastuualueittain vuonna Tyksiin elektiivinetyhetettä päivys- ilman lä- EPLL lähetteellä Vastuualue Yht. Gynekologisen syövän hoito Gynekologinen hoito Raskauden ja synnytyksen hoito Yhteensä Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa Taulukko Naistenklinikan toimintaluvut vuonna Naistenklinikka 1. Tavoitteiden toteutuminen Naistenklinikan toiminta oli vakaata vuonna Synnytysten määrä pysyi aikaisemmalla tasolla. Avohoitokäyntien määrä kasvoi ja vuodeosastohoitopäivien määrä väheni. Toiminnallisista muutoksista merkittävimmät olivat sytostaattihoitojen siirtyminen T-sairaalan lääkehoitopoliklinikalle. Suoritettujen leikkausten määrä laski edellisvuoteen verrattuna, koska toimitilojen remonttien vuoksi käytetty leikkaussaliaika väheni ja osa perusleikkauksista ohjattiin aluesairaaloihin. Syöpä- tai syöpäepäilyleikkausten määrä kuitenkin lisääntyi 19 % vuoteen 2012 verrattuna. Erityisvastuualueen laajenemisen myötä palveluja tarjottiin ulkokuntalaisille aikaisempaa enemmän. Erikoisalan koodi ja nimi avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika 30Y Gynekologinen hoito ,6 993 Gynekologinen päivystys (ei sis. gyn. hoitoon) ,4 30C Gynekologisen syövän hoito ,9 30B Raskauden ja synnytyksen hoito ,6 31Q Seurattava vastasyntynyt ,2 31T Terve vastasyntynyt ,8 33Y Raskauden aikainen erityisprosessi ,0 Yhteensä ,3 Vertailuksi naistentautien ja synnytysten luvut vuosilta 2011 ja 2012 ovat taulukossa Toiminta on muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä on vähentynyt. Leikkauspotilaat tulevat lisääntyvässä määrin osastolle leikkauspäivänä, ja hyvälaatuisista syistä leikattujen keskimääräinen hoitoaika oli 1,6 pv. Erityisvastuualueen vaikeiden lantionpohjaongelmien leikkaukset on keskitetty Tyksiin. Vaikean endometrioosin ja miehen lapsettomuuden leikkaushoitoon lähetetään potilaita myös ervan ulkopuolelta. Potilashoidon tunnusluvut Naistenklinikalle lähetteellä ja ilman lähetettä saapuneet potilaat kuvataan vastuualueittain taulukossa Lähetteellä saapuneita muuta kuin päivystyshoitoa tarvitsevia oli lähes vuonna Synnyttäjät ovat tyypillinen ryhmä, jotka saapuvat ilman lähetettä. 79

80 Tauluko Naistentautien ja synnytysten toimintaluvut vuosilta 2011 ja Taulukko Synnytyksiin tai raskauteen liittyvät yleisimmät toimenpiteet Tyksissä vuonna Naistentautien ja synnytysten ty. Naistentaudit (osastoilla 322,314 ym.) Synnyttäjät (osastoilla 320,360 ym.) avohoito hoitojaksot hoitopäivät hoitoaika , Koodi Leikkaus Tai Toimenpide MAX Normaalin synnytyksen avustaminen 2821 MCA Keisarileikkaus istmuksen läpi 781 MAE Imukuppiulosautto 454 MBA Synnytyksen tai keskenmenon jälkeinen toimenpide 245 MBC Synnytysvaurion korjaus 229 MAA Kohdun sisäinen toimenpide raskauden aikana, esim. lapsivesipisto 227 Synnytykset, toimenpiteet ja leikkaukset Naistentautien leikkauksia tai toimenpiteitä tehtiin yhtensä yli 2000 (taulukko ), joista päiväkirurgisesti yli Gynekologisen hoidon ja syövän hoidon vastuualueilla tehtiin yhteensä 2115 toimenpidettä, joka oli 282 vähemmän kuin vuonna Syöpä- tai syöpäepäilyleikkausten määrä lisääntyi, ja niitä tehtiin 341, mikä oli 19 % enemmän kuin vuonna Uusintaleikkausten määrä oli alhainen, 0,9 %. Taulukko VUODEOSASTOLTA KÄSIN TEHDYT SYNNYTYS- ja leikkaustoimenpiteet ja päiväkirurgisesti (päiki) tehdyt toimenpiteet Naistenklinikalla vuonna Vastuualue Leikkaukset Päiki Gynekologisen syövän hoito Gynekologinen hoito Raskauden ja synnytyksen hoito Yhteensä Synnytyksiä oli 4058 ja syntyneitä lapsia 4123 vuonna Synnytyksistä keisarileikkauksena tehtiin 782 kappaletta (17,9 %). Tarkemmin synnytyksiin liittyvät luvut on esitetty taulukossa Välilihan osittaisen repeämän korjaustoimenpiteitä oli 109, kaikkiaan synnytysvaurion korjauksia kirjautui 229 kappaletta. Riskisynnytykset koko erva-alueelta keskitetään Tyksin Naistenklinikalle. Tarkemmin toimenpideryhmittäin yleisimmät leikkaukset ja toimenpiteet ovat taulukossa Taulukko Yleisimmät naistentautien toimenpideryhmät vuonna Koodi Leikkaus tai toimenpide LCD Kohdun poistot 287 LAA Munasarjan pistot ja tähystykset 217 LEF Laskeuman leikkaukset 196 LAF Munanjohtimen tai munasarjan poistot 154 LDA20 Koepalan otto kohdun napukasta 161 LDC03 Konisaatio diatermialla tai laserilla 122 ULC Kohdun tähystys 410 ULA Emättimen tähystys 378 Lapsettomuushoitoja annetaan Tyksissä avohoitokäynteinä IVF-hoitoja oli 103 ja ICSI-hoitoja 112. Pakastusalkion siirtoja tehtiin 269. Kohdassa toiminnan tulokset, on esitetty toiminnan laadun vertailu THL:n tilastojen pohjalta. 80 Ovulaatio ja siittiöitä.

81 Taulukko TYKSIN Hoitotakuun toteutuminen Naistenklinikalla. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna Erikoisalat tai vastuualueet Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Hoitoon pääsy Taulukossa on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 8787 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin samana tai saapumisesta seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana vain kuuden lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Odotusaika vrk mediaani Naistentaudit ,8 0 Raskauden ja synnytyksen hoito ,9 1 Gynekologisen syövän hoito ,0 1 Endokrinologia ,0 0 Perinatologia ,0 0 Urologia ,0 2 Gynekologinen hoito ,1 0 Raskauden aikainen erityisprosessi ,0 2 Yhteensä ,1 1 Taulukko TYKSIN Naistenklinikalla Hoidon tarpeen arviointia odottaneet Erikoisalat tai vastuualueet Käyntiä odotavien joista odottaneet 1-60 vrk vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % Odotusaika vrk mediaani Naistentaudit ,5 Raskauden ja synnytyksen hoito Gynekologisen syövän hoito Gynekologinen hoito Yhteensä ,2 Taulukko TYKSIN Naistenklinikalle hoitoon odottaneet Erikoisalat tai vastuualueet Raskauden ja synnytyksen hoito Gynekologisen syövän hoito Gynekologinen hoito Hoitoa odotavien joista odottaneet Odotusaika vrk yli 180 yli 180 mediaani vrk vrk vrk vrk vrk % , , Yhteensä ,2 Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli syövän hoidossa kaksi viikkoa ja muuhun hoitoon pari kuukautta (taulukko ). Hoitoon pääsyn odotus kesti syöpäpotilailla noin kolme viikkoa ja gynekologiseen hoitoon kaksi kuukautta (taulukko ). Leikkaushoidossa on pysytty hoitotakuussa. 81

82 2. Asiakastulokset Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,4 (taulukko ). Tyytyväisten osuus väheni 6 12% eri osioissa. Klinikan toimintaa hankaloitti viisi kuukautta jatkunut äitiyspoliklinikan ja synnytyssalien remontti. Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Naistenklinikalla. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana vastanneet ka. 4 & 5 (%) vastanneet ka. 4 & 5 (%) 228 4, , , , , , , , , ,3 83 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämiseksi on meneillään useita hankkeita: Ylempään AMK-tutkintoon liittyvänä kehittämistyönä tehtiin kätilötyössä tarvittavan osaamisen kuvaus. Hoitohenkilökunnan osaamiskartan laatiminen on menossa, samoin imetysohjaajakoulutus ja Parasta vauvalle -vauvamyönteisyysohjelman toimeenpano. Klinikkakoulussa on näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto: imetysohjaussuositus, leikkauksen jälkeisen kivunhoitotyön suositus ja synnytyksen ponnistusvaiheen hoitosuositus. Synnytyspelkopoliklinikkaa on kehitetty aloittamalla kätilövetoinen vastaanotto. Toimintaa arvioidaan ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyönä. Gynekologisen syövän vastuualueella tehty laatukäsikirja on ollut pohjana hoitojen yhtenäistämiselle koko erityisvastuualueella. Lisäksi on meneillään koko klinikan lääkehoitoprosessien kuvaaminen. Prosessin laatumittareiden kehitys on aloitettu Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Naistenklinikalla tuli vuoden 2013 aikana yhteensä 151 HaiPro-ilmoitusta, joka on noin 4 % enemmän kuin vuonna Eniten raportoitiin tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (74 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä lääke- ja nestehoitoon (37 %) liittyviä vaaratapahtumia. Raportoiduista vaaratapahtumista 48 % oli läheltä piti -tilanteita ja 52 % tapahtui potilaalle. Myötävaikuttavina tekijöinä oli useimmiten kommunikointi (24 %) sekä työympäristö, työvälineet ja resurssit (23 %). Potilasturvallisuusasioita tuotiin esille säännöllisesti osastokokouksissa ja lääkäreiden kokouksissa. ISBAR-raportointikortti otettiin käyttöön kaikilla osastoilla ja ohjeet yhdenmukaiseen imetysohjaukseen Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Naistenklinikalla vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 2-3 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä, 6 = Täysin samaa mieltä) Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Kyllä 3 5,5 3 4,5 Useita Kyllä Osittain Kyllä 100 % 90 % 70 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 17 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus 40 % Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) 64,6 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI /100 HJ) 3,4 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9 (linkki). 82

83 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Raskauden ja synnytysten valtakunnallinen seuranta tapahtuu THL:n rekisterien avulla. Käytettävissä Tyksin tulosten vertailuksi on vuoden 2012 tiedot (taulukko ) Taulukko Suomen synnytyssairaaloiden tilastoa 2012 Tyks Koko maa Yliopistosairaalat pienin ja suurin arvo Synnytyksiä , 5589 Äitiyspoliklinikan lääkärikäynnit , 8438 Päivystyskäynnit , 5704 Poliklinikkakäyntejä / synnyttäjä 2,4 3,1 2,1, 3,5 Synnyttäjistä ensisynnyttäjiä 44,3 % 41,4 % 35,8 %, 48,8 % Synnyttäjistä yli 40-vuotiaita % 3,6 % 3,6 % 3,3 %, 5,5 % Synnyttäjistä BMI > 30 % 13.1% 12,7 % 9,4 %, 13,9 % Synnyttäjistä insuliinihoitoinen GDM % 1,4 % 1,8 % 0,5 %, 5,3 % Syntyneet lapset , 5729 Kaksoset , 134 < 37 viikon synnytyksiä 7 % 5,1 % 6,3 %, 11,7 % < 28 viikon synnytyksiä 0,6 % 0,3 % 0,4 %, 0,9 % > 42 viikon synnytyksiä 4,7 % 4,3 % 2,5 %, 4,7 % < 1000 g syntymäpaino , 60 > 4500 g syntymäpaino , 109 Fetus mortus , 23 < 7 päivän iässä kuolleita , 14 Perinataalinen mortaliteetti % 0,55% 0,39 % 0,32, 0,64 Hoito lasten teho- tai valvontaosastolla 18,3 % 0 9,8 %, 18,3 % Vastasyntyneen elvytys (=intubaatio) 2,3 % 0,9 % 0,9 %, 2,2 % Napavaltimoveren ph < 7,00 0,4 % 0,4 % 0,2 %, 0,5 % Synnytyksen käynnistäminen % 16,3 % 20,0 % 16,3 %, 26,2 % Sektiot % 14,8 % 16,3 % 13,4 %, 23,5 % Imukupit % 9,4 % 8,7 % 6,6 %, 10,4 % Pihdit kpl , 1 Perätarjonnan ulosautto 0,8 % 0,6 % 0,3 %, 1,1 % Oksitosiinin käyttö synnytystä edistämään % 40,2 % 53,7 % 4,20 %, 62,1 % Episiotomia (% alateitse synnyttäneistä) 5,4 % 22,0 % 5,40 %, 28,2 % 3-4 asteen perineumrepeämä 1,4 % 1,2 % 0,7 %, 2,2 % Verenvuoto > 1500 ml 1,6 % 1,5 %, 3,4 % Verensíirto 3,2 % 2,5 % 1,4 %, 4,2 % Epiduraalipuudutus 54 % 48,2 % 42,2 %, 77,1 % Spinaalipuudutus 3,8 % 18,3 % 3,8 %, 20,8 % Paracervikaalipuudutus 17 % 16,0 % 1,1 %, 34,2 % Pudendushermon puudutus 5,9 % 8,3 % 2,6 %, 10 % Hoitoaika synnytyksen jälkeen (päivää) 3,1 2,9 2,5, 3,1 83

84 Hedelmällisyyshoitojen tuloksia on saatavilla THL:n tilastoista. Kaavioissa on kuvattu vuonna 2011 annettujen hedelmällisyyshoitojen tulosten vertailu hoitavien yksiköiden kesken. Tyks on kuvioissa pylväs B. Raskauksien ja synnytysten osuus on ollut keskiarvoa suurempi Tyksissä. Potilaskäyntejä lapsettomuusyksikössä oli kpl ja hoitajan soittoajoille kirjattiin yhteydenottoa vuonna Inseminaatiohoitoja tehtiin 253 kpl, joista kliinisiä raskauksia alkoi 22 kpl (8.7 %). IVF/ICSI-stimulaatiota aloitettiin 209 kpl, joista 97.1 % eteni munasolukeräykseen ja 86.6 % alkionsiirtoon asti. Kaavio Yhden alkion siirrot (IVF+ICSI+FET) klinikoittain 2011, % kaikista siirroista A B C D E F G H I J K L M N O P Q R Kaavio Hedelmällisyyshoitojen (IVF/ICSI-hoitojen) tulokset siirtoa kohti klinikoittain vuonna Kliiniset raskaudet: keskimäärin 31 % (21 41 %). Synnytykset: keskimäärin 24 % (19 35 %). Kliiniset raskaudet Synnytykset Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 0,05 5,44 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 17 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot: 1 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla oman seurannan mukaan: 0,9 % Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0 % (vakioimaton) A B C D E F G H I J K L M N O P Q R %

85 Lasten ja nuorten klinikka Lasten ja nuorten klinikka (aikaisemmin Lastenklinikka) on Tyksin toimialue 8. Klinikka vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tyksissä lasten erikoissairaanhoidosta. Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin aluesairaaloissa on lasten avohoidon poliklinikka, kuten myös Turunmaan sairaalassa. Salossa hoidetaan synnytyksiä ja aluesairaalassa on myös lasten vuodeosasto. Turun kaupungilla on oma lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon poliklinikka. 1. Tavoitteiden toteutuminen Lasten ja nuorten klinikan strategia noudattaa sairaanhoitopiirin strategiaa. Alueen väestölle tarjotaan laadukasta erikoissairaanhoitoa. Lasten ja nuorten hoitoa suunnataan mahdollisimman paljon avohoitopainotteiseksi. Henkilöstöön ja osaamiseen panostaminen ovat keskeisiä laatutekijöitä. Ajantasainen hoito edellyttää kansainvälisen tason tutkimusta, joka on klinikassa vilkasta. Vuonna 2013 avohoitokäyntien määrä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna. Toimintaa tehostettiin mm. muuttamalla kaksi vuodeosastoa päiväsairaalaksi. Tämän seurauksena vuodeosastopäivien määrä pieneni ja vastaavasti avohoito lisääntyi. Sairaalahoito keskittyi yhä vaativampiin potilaisiin. Kaikista hoitopäivistä 48 % oli teho-hoitoa, tehovalvontaa tai vaativaa syöpähoitoa. Sekä oman sairaanhoitopiirin alueen että ulkokunnista tulevien potilaiden määrät kasvoivat. Toisaalta valtakunnallisesti keskitettäviä erityistason hoitoja, esimerkiksi sydänleikkauksia ja elinsiirtoja varten potilaita lähetettiin Helsinkiin. Yksittäisiä potilaita hoidettiin myös ulkomailla. Lisääntyneestä toiminnasta huolimatta hoitotakuu toteutui pediatriassa ja lastenkirurgialla hyvin, mutta haasteita oli lastenneurologialla. Leikkaustoimenpiteiden määrä väheni edellisvuodesta. Toimintamalleja kehitettiin sujuvammiksi eri osastojen toimintoja yhdistelemällä, lisäämällä henkilöstön liikkuvuutta ns. tähtivuoromenettelyn avulla ja leikkaussalitoimintaa tehostamalla. Potilashoidon tunnusluvut Keskeiset Lasten ja nuorten klinikan toimintaluvut vuodelta 2013 on esitetty taulukossa Lähetteitä saapui 5104 kappaletta, joista päivystyslähetteitä oli Lisäksi EPLL:n kautta saapui 519 potilasta. Tauluko Lasten ja nuorten klinikan toiminnan tunnusluvut erikoisaloittain vuonna Lasten ja nuorten klinikka, 2013 Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika Lasten ja nuorten kirurgia ,7 Tartuntatautilain mukainen hoito ,9 Lasten ja nuorten sairaanhoito ,4 tai muu erityispotilas 510 Hematologia ,7 Infektiosairaudet ,1 Lasten neurologia ,8 Lastenneurologinen kuntoutus ,0 Neonatologia ,0 Lasten ja nuorten päivystys ,5 Yhteensä ,7 Kehityssuuntien vertailuksi taulukossa on erikoisaloittain vastaavat luvut vuosilta 2011 ja Avohoidon määrä on lisääntynyt tuntuvasti, mutta hoitojaksojen kokonaismäärä on vähentynyt ja keskimääräinen hoitoaika lyhentynyt vuonna

86 Taulukko Lasten ja nuorten klinikan toimialuetta vastaava lastentautien tulosyksikön toiminta vuosina 2011 ja Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika Lastentautien tulosyksikkö ,5 Lastentaudit ,2 Lastenkirurgia ,3 Lastenneurologia ,5 Leikkaukset ja toimenpiteet Tavallisimmat leikkaustoimenpideryhmät on esitetty taulukossa Kaikkiaan leikkauksiksi tai pientoimenpiteiksi luokiteltavia toimenpiteitä vuodeosastolta käsin tehtiin 2722 joista päiväkirurgiana 346 toimenpidettä. Taulukko Yleisimmät toimenpideryhmät Lasten ja nuorten klinikalla vuonna Koodi Leikkaus tai toimenpideryhmä kpl NCJ Kyynärnivelen ja -varren leikkaukset 106 JEA Umpilisäkkeen poisto 68 KFH Kivespussin leikkaukset 65 JAB Nivustyrän leikkaukset 63 KFA Kiveksen tutkimusleikkaukset 57 NAG Selkärangan luudutusleikkaukset 53 NBJ Olkavarren murtumaleikkaukset 52 AAF Aivonestekierron säätelytoimenpiteet 46 NDJ Ranteen ja käden murtumien leikkaukset 43 KGH Siittimen korjausleikkaukset 38 Tutkimukset Yleisimmät diagnostiset tutkimukset on lueteltu taulukossa Taulukko Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostiset kuvantamistutkimusten ryhmät Lasten ja nuorten klinikalla vuonna Koodi Diagnostinen ryhmä kpl GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 1776 AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia 780 JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 715 NG1 Polven diagnostinen radiologia 581 ND1 Ranteen diagnostinen radiologia 571 NA7 Selkärangan diagnostinen radiologia 556 NF1 Lonkan diagnostinen radiologia 537 NH1 Nilkan diagnostinen radiologia 494 XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset 468 NK6 Luuston diagnostinen radiologia 377 KH1 Virtsateiden diagnostinen radiologia 332 AA5 Aivojen diagnostinen radiologia

87 Hoitoon pääsy Taulukossa on lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Kaikkiaan muita kuin päivystyslähetteitä saapui 3407 kappaletta. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumista seuraavana päivänä. Koko vuoden aikana vain 12 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Taulukko Hoitotakuun toteutuminen Lasten ja nuorten klinikalla. THL:lle ilmoitetut lähetteet vuonna joista lähetteen käsittely Erikoisalat Käsitellyt lähetteet 0 3 vrk 4 21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Odotusaika vrk mediaani Lastentaudit yhteensä ,5 1 Lastenkirurgia yhteensä ,5 1 Lastenneurologia yhteensä ,1 2 Poikkileikkaustilanne vuoden 2013 lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli kaksi viikkoa lastentaudeille, vajaa kolme viikkoa lastenkirurgiaan ja yli kuukausi lasten neurologialle (taulukko ). Hoitoon pääsyn odotus kesti keskimäärin neljä viikkoa lastentaudeille ja kirurgiaan, mutta noin 4 kuukautta lastenneurologialle. THL:lle ilmoitettaviin tietoihin lastentaudeille oli kirjautunut 7 odottajaa yli hoitotakuun rajan. Lasten neurologialla 5 potilasta odotti kuntoutuspalveluihin yli hoitotakuun (taulukko ). Taulukko Lasten ja nuorten klinikalla Hoidon tarpeen arviointia odottaneet Erikoisalat Lasten ja nuorten sairaanhoito Lasten ja nuorten kirurgia Lasten neurologia ja kuntoutus Käyntiä odotavien 1 60 vrk joista odottaneet vrk yli 90 vrk yli 90 vrk % , Taulukko Lasten ja nuorten klinikalla hoitoon odottaneet Erikoisalat Lastentaudit yhteensä Lastenkirurgia yhteensä Lasten neurologia yhteensä Hoitoa odotavien 2. Asiakastulokset 1 90 vrk vrk joista odottaneet vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Odotusaika vrk mediaani , ,7 123 Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,6 / 5. Taulukossa on kyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteiseen kysymykseen. Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Lasten ja nuorten klinikalla (Lastenklinikka vuonna 2012). Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana ka. 4 & 5 (%) Vastanneet Vastanneet ka. 4 & 5 (%) 33 4, , , , , , , , , ,6 91 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 87

88 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Lasten ja nuorten klinikan arvoperustana on potilas- ja perhekeskeisyys. Strateginen visiomme on: Hyvä ja luotettava henkilöstö varmistaa laadun. Laatu on arjen työkalu ja laadun parantaminen on jokaisen työntekijän tehtävä. Laatua rakennetaan EFQM-mallin mukaan. Johtajuus on selkeää, läpinäkyvää ja lähellä toimintaa. Johtoryhmä on moniammatillinen ja toimialuejohtaja ja ylihoitaja kiertävät kaikilla osastoilla kuukausittain. Johtamiskoulutukseen läpi organisaation on panostettu (Medimerc, JEAT, Varsa, MQ ym.) ja johtajuutta arvioidaan itsearvioinnilla kerran vuodessa toimialueen kehittämisiltapäivässä. Palvelurakennetta ja toimintaprosesseja kehitetään jatkuvasti, ja kehitystyö nivoutuu uuden sairaalan suunnitteluun. Menestyksen kulmakivenä on vahva erikoissairaanhoidon tutkimus ja osaaminen. Kansallisen tason toimintaa tehdään etenkin lasten ortopedian osaamiskeskuksessa, neonatologiassa ja hematologiassa. Harvinaisten tautien seulontaa on kehitetty yhteistyössä Tyks- Sapan kanssa ja valtakunnallista kehitystyötä suunnataan myös harvinaisten keuhkosairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Näyttöön perustuvia hoitokäytänteitä kehitetään valtakunnallisissa toimintaryhmissä ja paikallisella tasolla. Toimialueella on systemaattisesti tuotettu oppaita (päivystävän opas, varahenkilöstön opas, lääkelaimennusopas). Osaamista kehitetään sekä yksilö-, että tiimi- tasolla (LOVe, TUTKA, ohjepankki, perehdytyspassit, tarkistuslistat, ISBAR, Hygieniapassi, Tietus jne). Hoitajille ja erikoistuville lääkäreille on systemaattinen kirjallinen perehdytysohjelma. Sisäiseen täydennyskoulutukseen panostetaan. Lisäksi on kolme viikoittaista koulutusmeetingiä (neonatologia, journal club ongelmatapauksista ja alueellinen viikkomeeting) ja erikoistuville lääkäreille viikoittain yksi koulutustunti. Viikoittainen radiologinen meeting on koulutusorientoitunut, ja siellä käsitellään vuosittain myös sädeturvallisuusasioita. Potilasturvallisuutta koulutetaan systemaattisesti, kuten myös lääkeosaamista. SH-piirin Moodle-portaali on otettu sisäisen täydennyskoulutuksen apuvälineeksi. Erikoistuvia lääkäreitä rohkaistaan kansainvälistymään ja valtaosa klinikan erikoislääkäreistä onkin ollut 1 2 vuotta ulkomailla tutkijoina ja koulutuksessa. Yhteydet kansainvälisiin asiantuntijajärjestöihin ja tutkijaryhmiin ovat aktiivisia. Kansainväliset kontaktit ja tutkijayhteistyö nostavat hoidon laatua ja ajantasaisuutta. Toiminnan vertailua yliopistosairaaloiden välillä tapahtuu erilaisissa yhteisissä tapaamisissa ja itsearviointia tehdään vastuualueilla vuosikertomuksen yhteydessä. Toimialue kehittää tiedottamista (myös sosiaalisessa mediassa) saavuttaakseen ja lisätäkseen sekä asiakkaiden että sidosryhmien tietoisuutta toiminnastamme. Lasten ja nuorten klinikalla on kehitetty henkilöstövoimavarojen päivittäiseen resursointiin sähköinen työvuorojen varausjärjestelmä (Resurssipankki). Sähköinen työvuorojen varausjärjestelmä käyttöönotettiin 4/2013. Lue lisää Resurssipankista. Laadukas erikoissairaanhoidon huippuyksikkötoiminta edellyttää riittävää määrää vaativan erikoissairaanhoidon potilaita. Tämän vuoksi ulkokuntatoiminta (hoidetaan myös oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelta tulevia potilaita) on tärkeää niin hoidon laadun, vaikuttavuuden kuin taloudellisuudenkin takia. Riittävän kokoinen huippuyksikkö pystyy hoitamaan laadukkaasti myös oman sairaanhoitopiirin potilaat (liitetaulukko 20). Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Toimialueella tehtiin vuonna 2013 yhteensä 412 Haipro-ilmoitusta. Ilmoitusten tekoon kannustetaan aktiivisesti. Ilmoituksiin reagoidaan nopeasti ja hoitoja kehitetään myös havaittuja ongelmia korjaamalla. Läheltä piti -tilanteita oli ilmoituksista 38 % ja 2,5 % (13 kpl) arvioitiin kuuluvan vakavaan haittaluokkaan. Ilmoittajista 90 % oli sairaanhoitajia. Noin puolet tapahtumista liittyi lääkehoitoon, johon onkin järjestetty systemaattinen koulutus. Myötävaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä olivat puutteellinen kommunikaatio (25 %), koulutus/perehdytys (20 %), toimintatavat (15 %) tai laitteet ja tarvikkeet (15 %). Geelipatjojen käyttö vauvoilla lopetettiin palovammariskin vuoksi, ja asiasta ilmoitettiin Valviraan. Tapahtumista 2,5 % johti kehittämistoimenpiteeseen ja 90 % riitti osastolla/klinikassa käyty keskustelu tapahtuneesta. Tunnistusranneke on käytössä koko toimialueella (pikkukeskosilla ranneke on nilkassa) ja tarkistuslista on leikkaussalissa käytössä 70 % toimenpiteistä. Potilasturvallisuutta käsitellään toimialueen johtoryhmässä säännöllisesti ja koko toimialueen klinikkakokouksessa. Potilasturvallisuustyöryhmä piti säännöllisiä sähköpostikokouksia. Vuoden 2013 aikana 128 toimialueen työntekijää (noin 40 %) on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen. Taulukkoon on koottu keskeiset potilasturvallisuusmenettelyt. 88

89 Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Lasten ja nuorten klinikassa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (kyllä/ei) Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset (1=Täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä 1 2 Kyllä 4 5,5 3,2 4,0 10 Kyllä Kyllä Ei Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista 70 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 4 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) lasten teho-osasto muu toimialue 40 % 215,2 53,8 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 7,5 * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Sairaalahygienia toteutui hyvin. Henkilöstön influenssarokotuskattavuus oli yli 85 % lasten teho-osastolla ja hematologisella osastolla. (kaavio 5.12) Toimialueella kului käsihuuhdetta keskimäärin 139,5 litraa / 1000 hoitopäivää. Luku on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa ja edustaa VSSHP:n parhaimmistoa. Korkein käsihuuhteen kulutus oli lasten teho-osastolla (kaavio 5.11). SAI-rekisteriin ilmoitettiin 7,5 infektiota / 100 hoitojaksoa vuonna Lasten toimialueen infektioiden ilmoitusaktiivisuus oli kattavalla ja hyvällä tasolla. 4. Toiminnan tulokset Lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualue Lasten ja nuorten sairaanhoidon vastuualue (TO8A) vastaa 0 16-vuotiaiden lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa vaativasta poliklinikka- ja vuodeosastotoiminnasta VSSHP:n alueella lukuun ottamatta lastenkirurgiaa, neonatologiaa, hematologiaa ja lastenneurologiaa. TO8A:lla on kaikkien lastentautien suppeiden erikoisalojen poliklinikat, lasten vuodeosasto, infektio-osasto, päiväsairaala ja lasten teho-osasto (taulukko ). Sairaansijoja on 28, päiväsairaala ei ole luvussa mukana. Kansallisesti vain avosydänkirurgia ja akuutit elinsiirrot ovat sairauksia, joita ei hoideta Tyksissä, vaan ne on keskitetty HUS:iin. Toisaalta vastuualueella hoidetaan esimerkiksi muissa sairaanhoitopiireissä asuvien tiettyjä aineenvaihduntasairauksia. Taulukko Lääkäri- ja hoitajavastaanottojen potilasmäärät TO8A-vastuualueella vuonna Poliklinikka Käyntimäärät Lääkärivastaanotto Käyntimäärät Hoitajavastaanotto Reuma Suolisto Elinsiirto 72 - Munuais Endokrinologia Aineenvaihdunta Sydän Astma Diabetes Opetus Yhteensä

90 Vuonna 2013 päivystyskäyntejä oli 4093 ja hoidettuja potilaita yhteensä Ilman päivystyslähetettä tulleiden keskimääräinen hoitoon pääsyn aika oli 27 vrk. Vuonna 2013 toiminnassa tapahtui kaksi merkittävää muutosta aiempaan nähden: 1) Aloitettiin lasten päiväsairaala, jossa hoidetaan kaikki muutaman tunnin sairaalassaoloaikaa vaativat lasten tutkimukset, hoidot ja pediatriset toimenpiteet (mm. lääkeinfuusiot, nivelpistot, tähystystutkimukset, anestesiaa vaativat MRI-kuvaukset). Päiväsairaala on huomattavasti helpottanut ja nopeuttanut monen lapsen sairauden hoitoa ja tutkimuksia. 2) Lastenneurologinen ja pediatrinen vuodeosasto yhdistettiin. Osastot yhdistämällä voitiin kohdentaa hoitajaresurssit aiempaa paremmin ja taloudellisemmin. Vastuualueeseen kuuluvien sairauksien hoidossa systemaattisia hoitotulosvertailuja ei ole juurikaan maassamme eri yksiköiden välillä tehty. Lapsidiabeetikkojen hoitotuloksissa Tyksin lasten toimialueen tulokset ovat muutamia vuosia sitten tehdyssä kansallisessa selvityksessä sijoittuneet vertailun parhaimmistoon. Vastasyntyneiden sairaanhoito Vuonna 2013 Tyksissä syntyi 4123 lasta ja Salon aluesairaalassa 721 lasta. Vastasyntyneiden osastolla hoidettiin 638 vastasyntynyttä (hoitopäiviä 6324) ja lasten teho-osastolla hoidettiin 188 neonatologista lasta. Vastasyntyneiden sairaanhoidon osalta keskitymme tässä raportissa vain pikkukeskosiin. Vermont-Oxford Network on kansainvälinen vertailutietokanta, johon kuuluu yli 950 sairaalaa, joissa hoidetaan pikkukeskosia. Valtaosa sairaaloista sijaitsee USA:ssa. Tietokantaan kerätään tiedot kaikilta alle 1500 g painoisena tai alle 30 raskausviikolla syntyneiltä keskosilta ( Pikkukeskosten hoidon laatua (kuolleisuutta, sairastavuutta ja hoitoaikoja) seurataan kansainvälisen Vermont-Oxford -laaturekisterin avulla. Tyksin hoitotulokset viimeisimmältä arvioidulta vuodelta 2012 ovat kansainvälisessä vertailussa parhaassa neljänneksessä. Kaaviossa on esitetty kuolleisuus Vermont-Oxford Networkin sairaaloissa raskausviikkojen mukaan. Y-akselilla esitetään prosenttiosuus kaikista pikkukeskosista, ja janan vaihteluväliin kuuluu 50 % sairaaloista. Janan alapuolelle jää paras neljännes ja yläpuolelle huonoin neljännes sairaaloista. Oma sijoittumisemme eri muuttujien osalta näkyy renkaana. Tyks on parhaan neljänneksen joukossa alle 24 raskausviikolla syntyneiden eloonjäämisessä ja keskiarvossa raskausviikoilla syntyneiden osalta. Vuonna 2012 ei yksikään 27 raskausviikon jälkeen Tyksissä syntyneistä pikkukeskosista ole enää menehtynyt. Myös hoitoajat kaikissa syntymäryhmissä olivat kansainvälisessä vertailussa lyhyitä. 90

91 Kaavio Pikkukeskosten kuolleisuus syntymäajan raskausviikkojen mukaan Vermont-Oxford -verkostossa vuonna Lastenklinikan tulos on merkitty renkaalla, ja janat kuvaavat vertailussa mukana olevien sairaaloiden sijoittumista 50 % vaihteluväliin. Kaavio Pikkukeskosten kuolleisuus ja hoidon laatua kuvaavia sairauksia Vermont-Oxford -verkostossa vuonna Lastenklinikan tulos on merkitty renkaalla ja janat kuvaavat vertailussa mukana olevien sairaaloiden sijoittumista 50 % vaihteluväliin I I I I I I < 24 vko vko vko vko > 32 vko kaikki I I I I I I I I I I I I I I I I I Mort Mort Death CLD CLD PNTX Late CNEG NOSO Furgal Any IVH SIVHS ROP SROP PVL NEC EED or <33 Bact Late Morb GA Inf Inf 0 Kaaviossa on esitetty kuolleisuus (Mort) ja keskosille tyypillisiä diagnooseja, joiden yleisyyteen hoidon laatu vaikuttaa. Death or Morb on summamuuttuja, johon sisältyy kuolleisuus tai jokin luetelluista diagnooseista. Vuonna 2012 olemme selkeästi parhaan neljänneksen joukossa summamuuttujan osalta. Mort = kuolleisuus Mort EED = kuolleisuus keskolassa (synnytyssalissa ennen keskolahoitoa kuolleet poissuljettu) Death or Morb = kuolema tai jokin diagnooseista CLD = keskosen pitkittynyt keuhkosairaus CLD <33 GA = keskosen pitkittynyt keuhkosairaus alle 33. raskausviikolla syntyneillä PNTX = ilmarinta Late Bact Inf = yli 3 vrk:n iässä alkanut veren bakteeri-infektio CNEG = ihostafylokokin aiheuttama veren bakteeri-infektio NOSO = yli 3 vrk:n iässä alkanut veren bakteeri-infektio, sisältäen ihostafylokokin aiheuttamat Fungal = veren sieni-infektio Any Late Inf = kaikki yli 3 vrk:n iässä alkaneet infektiot IVH = aivokammioverenvuoto SIVH = iso aivokammioverenvuoto ROP = keskosen silmänpohjamuutokset SROP = hoitoa vaativa keskosen silmänpohjamuutos PVL = aivojen valkean aineen muutokset NEC = keskosen suolistotulehdus Lue lisää keskosten hoidon tutkimustuloksista internet-sivuiltamme. 91

92 Veri- ja syöpätaudit Lasten ja nuorten veri- ja syöpätautien yksikössä hoidetaan päivystyksellisesti ja elektiivisesti kaikki oman erityisvastuualueen pahanlaatuiset veri- ja kasvaintaudit, joista suurimmat ryhmät ovat akuutti leukemia ja aivokasvaimet. Tämän lisäksi hoidetaan benignin (hyvänlaatuisen) hematologian alaan kuuluvia potilasryhmiä (anemiat, hyytymishäiriöt, benignit valkosolujen ja verihiutaleiden tuotantohäiriöt). Lisäksi teemme Tyks-ervan syöpäpotilaiden allogeeniset ja autologiset kantasolujensiirrot ja otamme potilaita näihin hoitoihin myös muista sairaanhoitopiireistä. Seuraamme syöpäpotilaita ja vaikeaa veritautia sairastaneita potilaita aikuisikään vähintään viisi vuotta hoitojen päättymisestä, jopa 25-vuotiaaksi asti. Huolehdimme myös saattohoitopotilaista sairaalassa ja kotikäynnein. Uusia vakavaa veri- tai syöpätautia sairastavia potilaita tulee hoitoon noin 30 vuosittain. Hoito suunnitellaan kansainvälisten hoito-ohjelmien mukaisesti ja potilaat rekisteröidään näihin ohjelmiin. Kantasolujensiirtotoimintaa valvotaan sekä FIMEAn että JACIEn toimesta. Akkreditointikäynnit tapahtuvat 2 3 vuoden välein. Hoitotuloksia seurataan vuosittain Pohjoismaiden tasolla. Leukemiaa tai kiinteitä syöpiä sairastavista potilaista laaditaan vuosittain eloonjäämisennustekäyrät maittain. Samoin kansainväliset syöpärekisterit analysoivat viiden vuoden välein eri maiden hoitotuloksia. Olemme aloittaneet Tyksin hoitotulosten analysoinnin ja vertaamme tuloksia pohjoismaisiin lukuihin, koska suomalaisia tietoja eri yliopistosairaaloiden tuloksista ei vielä ole käytettävissä. ALL eli akuutti lymfoblastileukemia on yksi yleisimmistä lasten syöpätaudeista. Tyksissä noudatetaan Pohjoismaista hoito-ohjelmaa. Hoitotulokset ovat keskimääräisen tason yläpuolella. Vuosina meillä diagnosoiduista lapsista kahden vuoden selviämisprosentti oli 91 % ja viiden vuoden 84 %. Vuoden 2000 jälkeen hoidettujen luvut olivat 94 % ja 90 %, kun vastaavat luvut Pohjoismaissa yhteensä olivat 90 % ja 87 %. Harvinaisemman eli akuutin myeloisen leukemian (AML) osalta kahden vuoden selviämisennuste on 1990-luvun 50 prosentista noussut vuonna 2004 alkaneella ohjelmalla 90 % tasolle, kun se Pohjoismaissa oli keskimäärin 78 %. Syövän ja veritautien hoito on lapsilla vuosia kestävää ja intensiivistä, mutta avohoitopainotteista. Potilaat käyvät 3 12 tuntia kestävillä hoitojaksoilla osastohoidon sijaan. Avohoidon ohella myös käynnin korvaava puhelinneuvonta on kasvava työmuoto. Puhelinneuvonnan tarve ja vaativien hoitopäivien määrän nousu liittyvät myös monien hoitoprotokollien vaativuuden ja yksilöllisyyden lisääntymiseen. Tämä lisää entisestään myös perheiden neuvontaa ja tukemista. Tyks on edustettuna STM:n työryhmässä, joka kehittää Suomeen lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden aikuisiän myöhäisseurantapoliklinikkajärjestelmää. Lasten kirurgia ja ortopedia Vuosina lastenkirurgian kaksikymmentä yleisintä toimenpidettä lukumäärineen on lueteltu liitetaulukossa 21. Eniten tehtiin tyräleikkauksia, umpilisäkkeen poistoja ja laskeutumattoman kiveksen korjauksia. Kaikkien selkäleikkaukseen tulevien lasten ja nuorten tiedot (kliiniset havainnot, elämänlaatu, radiologiset muuttujat, perioperatiiviset tiedot ja komplikaatiot) kerätään laadun varmistamiseksi etenevästi Tyksin Lasten selkärekisteriin. Yksiköllämme on myös vetovastuu kansallisessa The Finnish Paediatric Orthopaedic Study Groupissa. Idiopaattista skolioosia sairastavien lasten leikkaushoidon tulokset raportoitiin osana toimintaamme vuonna 2013 (Mattila M. et al., Spine 2013;38: ). Yksikössämme leikattujen potilaiden selän virheasennosta korjaantui yli 70 % (vrt. keskimääräinen 61 % kansainvälinen monikeskusarvio Ledonio CG et al., J Bone Joint Surg Am. 2011;93: ) ilman vakavia neurologisia komplikaatioita. Potilastyytyväisyys leikkauksen jälkeen oli korkea (Scoliosis Research Society: 24 kysymyksen kyselylomakkeen keskimääräinen pistemäärä kaksi vuotta leikkauksen jälkeen oli 99.4 / 120, jossa yli 100 pistettä vertautuu erittäin tyytyväiseen). Syvien selkäleikkaushaavatulehdusten määrä pysyi poikkeuksellisen alhaisena vuonna 2013, eikä yksikössämme sattunut yhtään pysyvää selkäytimen vaurioitumista (Tyks / Lasten selkärekisteri 2013, julkaisematon havainto). Lastenneurologia Lastenneurologian hoitoprosessien erityisiä kehittämiskohteita vuonna 2013 ovat olleet CP-vammaisten arviointi ja kuntoutus, Käypä hoito -suositusten mukainen hoidon porrastus sekä epilepsiaa sairastavien tutkimukset ja hoito. Kansallisen CP-hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on yhtenäistää CPvammaisten lasten arvioinnissa käytettävät menetelmät tutkimusnäyttöön perustuen. Suositus arviointimenetelmistä julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä vuonna Systemaattinen arviointimenetelmien käyttö ohjaa moniammatillista työryhmää yhtenäisempään toimintaan myös kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Kun yhtenäisyys arviointimenetelmien käytössä Suomessa on saavutettu, seuraavana tavoitteena on yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen sisältöä, määrää ja ajoitusta. Hanke on taloudellisestikin merkittävä, sillä Kelan mukaan 50 % CP-vammaisista lapsista on vaikeavammaisia ja CP-vamma luokittuu kalliiden hoitojen ryhmään. CP-vammaisia lapsia arvioidaan Suomessa tällä hetkellä 22 terveydenhuollon yksikössä. Vuonna 2013 suosituksen mukaisiin arviointimenetelmiin pystyi sitoutumaan 8 kaikkiaan 22 arviointiyksiköstä. Tyksin lastenneurologian yksikkö on ollut mukana kansallisessa CP-hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Tyksissä kaikki CP-vammaiset lapset arvioidaan suosituksen mukaisin menetelmin. Suomen Lääkäriliitto myönsi Tyksin, Turun kaupungin ja Hyksin lastenneurologian yksiköille laatupalkinnon CPlasten kuntoutuksen kansallisesta kehittämishankkeesta vuonna Suurin lastenneurologian potilasryhmä on epilepsiapotilaat. Näyttötutkimusten perusteella epilepsialääkkeiden pitoisuusmäärityksen ja verenkuvan systemaattinen seuraaminen ei ole hyödyllistä, joten olemme pystyneet kohdentamaan verikokeet vain niihin potilaisiin, joille se turvallisuussyistä on tarpeellista. Samoin tutkimusnäyttöön perustuva lasten aivojen kuvantamistutkimusten käyttö (pääsääntöisesti MRI) on keskeinen tekijä tutkimusten määrän hallinnassa. Lastenneurologian alalta on käytettävissä viisi Käypä hoito -suositusta (epilepsia ja kuumekouristukset, pitkittynyt epileptinen kohtaus, kielellinen erityis- 92

93 vaikeus, päänsärky ja ADHD). Tyksissä perusopetus ja erikoistuvien lääkäreiden koulutus on yhtenäistetty vastaamaan Käypä hoito -suosituksia. Kehityskohteena VSSHP:n alueella on hoidon porrastus, koska vain osassa kuntia toimii moniammatillinen neurologinen kuntoutustyöryhmä. Tästä johtuen Tyksin lastenneurologialla on tutkittu myös potilaita, jotka kuuluisivat perustason hoitoon. Tämä on aiheuttanut haastetta hoitotakuussa pysymiselle. Suomen lääkärilehti Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa Tutkimustyö Hoidon laatua seurataan ja kehitetään myös aktiivisen tutkimustyön avulla. Tyksin lastenklinikka ja lastentautien oppiaine ovat tunnettuja johtamistaan suurista seurantatutkimuksista (endokrinologia/ diabetestutkimus, keskoslapset) sekä allergian, liikalihavuuden ja sepelvaltimotaudin riskien interventiotutkimuksista. Merkittäviä tutkimusaiheita ovat lisäksi lisääntymisterveys, syöpätutkimus, suolistoimmunologian, infektiotautien ja rokotuksin torjuttavien tautien tutkimushankkeet. Ulkopuolisen rahoituksen avulla toteutettavia projekteja oli viime vuonna käynnissä 58 ja niissä toimi 28 eri senioritutkijaa. EVO-rahoitusta saatiin 29 projektille, joihin oli palkattuna 19 tutkijaa. Vuonna 2013 julkaisuja oli 120 kpl ja valmistui 5 väitöskirjaa. Väitösten trendi on nouseva (yhteensä 12 väitöstä vuosina ). Lastentautien opetuksesta voi lukea lisää internetistä: Opetus T08 Laatupoikkeamat Hoidon poikkeamia seurataan sairaalainfektiorekisterillä ja eräiden yleisten laatuindikaattoreiden avulla. Hoitoon liittyvät infektio Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten keskiarvo oli 7,5 ja infektioiden määrä vaihteli vastuualueittain 2,5 37,5 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Matalin luku oli lastenkirurgialla jo korkein lasten infektiosairauksissa. Suurin osa oli vastasyntyneiden infektioita (koska määritelmän mukaan kaikkien alle 28 vuorokauden ikäisten infektioiden katsotaan olevan hoitoon liittyviä infektioita). Luvut ovat samaa tasoa kuin viime vuosina. Muut laatuindikaattorit 2013 Valviralta 3 selvityspyyntöä Lääkevahinkoselvityspyyntöjä: 2 Muistutuksia: 6 Potilasvahinkoilmoituksia: 10 Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 7 T-ryhmän komplikaatiot lastenkirurgiassa: 1 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk:n kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0,3 % (vakioimaton) 93

94 Asiantuntijapalveluiden potilaspalvelut 1. Tavoitteiden toteutuminen ja tulokset Asiantuntijapalvelut tuottivat alueellisen apuvälinekeskuksen, fysioterapian, lääketieteellisen fysiikan, kuntoutusohjauksen, puheterapian, psykologien, ravitsemusterapian, sosiaalityön ja toimintaterapian palvelut Tyksin toimi- ja palvelualueiden ja yhteispäivystyksen potilaille. Asiantuntijapalvelut tuottavat toimialueille ja muille yhteistyökumppaneille ns. työpanoksia, ja niitä onnistuttiin tuottamaan vähän enemmän kuin sopimuksissa, yhteensä n. 162, mikä on noin 120 henkilötyövuotta. Näistä muodostuvat käynnit ja muut kuntalaskutettavat suoritteet näkyvät toimialueiden suoritteina. Suoraan potilastyöhön tästä kohdentui noin työtuntia niissä yksiköissä, joissa oli käytössä ko. tiedon mahdollistava potilastietojärjestelmä ja tieto oli kirjattu. Lisäksi toteutui kuntalaskutettavia käyntejä Asiakaspalautteet QPro-potilaspalautteita tuli 18 kpl, joista puolet kohdentui alueelliseen apuvälinekeskukseen. Palautteet olivat sekä positiivisia että kehittämiskohteita sisältäviä. Palautteet on käsitelty yksiköissä. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Asiantuntijapalveluilla oli 16 HaiPro-palautetta, joista kolme oli läheltä piti -tilanteita. Suurin yksittäinen ryhmä oli onnettomuus, kuusi tapahtumaa, ja näistä neljä sähkömopolla kaatumista. Vastuualueet Alueellinen apuvälinekeskus Lähetteitä tuli noin 300 ja apuvälinekeskuksessa oli 2444 potilaskäyntiä vuonna Käynneillä arvioitiin potilaille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ja puheen korvaavia kommunikaation apuvälineitä. Alueellisen apuvälinekeskuksen potilaspalautteet koskivat pääasiassa apuvälinehuoltoa ja sen henkilökunnan tavoittamisen ongelmia. Apuvälinekeskuksessa aloitettiin kehittämistyöt koskien apuvälineiden tarkempaa varastokirjausta ja palauttamattomien apuvälineiden laskutusta. Molemmat kehittämistyöt jatkuvat vuodelle Apuvälinekeskuksen toimintaa ohjaavat osaltaan oma toimintakäsikirja ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineiden toimintakäytäntö. Fysioterapia Fysioterapiapalvelut muodostuivat suurelta osin erilaisista toimintakyvyn arvioinneista ja akuutin tilanteen fysioterapiasta. Jonkin verran annetaan vaativan tason pitkäkestoista fysioterapiaa. Pidempikestoiseen fysioterapiaan potilaat ohjataan oman terveyskeskuksen, Kelan tai tietyissä tapauksissa ostopalveluiden piiriin. Fysioterapiassa arvioitiin potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen ja fysikaalinen terapia. Lisäksi fysioterapiaan kuuluu apuvälinepalvelut, jatkoterapian järjestäminen ja dokumentointi. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjauksella edistettiin kuntoutusta tarvitsevien eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien potilaiden selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia sekä vaikutettiin potilaan ja ympäristön suhteeseen. Kuntoutusohjauksen palveluita olivat: asiakkaan tilanteen selvittäminen ja arviointi, asiakkaan kuntoutumisen ja kuntoutusohjauksen suunnittelu, sairastumiseen ja vammautumiseen sekä palveluihin ja tukitoimiin liittyvä ohjaus, tuki, neuvonta ja tiedottaminen, kasvatusta ja koulunkäyntiä tukeva ohjaus, ammattiin ja työelämään liittyvä ohjaus, elinympäristössä selviytymistä tukeva toiminta, apuvälinepalvelut ja ensitiedon antaminen ja sopeutumisvalmennuksen järjestäminen. Kuntoutusohjaajapalveluita toteutettiin myös koti-, päiväkoti- ja koulukäynteinä. Kuntoutusohjaajaan voivat ottaa yhteyttä potilas itse tai hänen läheisensä sekä hoito- ja kuntoutushenkilökunta sekä muut yhteistyötahot. Kuntoutusohjaus on potilaalle maksutonta. Puheterapia Puheterapeutit hoitivat lasten ja aikuisten kommunikointiin, puheen ymmärtämiseen, puhumiseen, ääneen, nielemiseen ja syömiseen sekä puhekyvyttömyyteen liittyviä häiriöitä. Puheterapeuttien tehtävänä oli arvioida häiriön laatu ja sen aiheuttama haitta- ja vaikeusaste. Työ painottui sairaanhoidon porrastusjärjestelmän mukaan vaativan tason tutkimusten tekemiseen, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadintaan moniammatillisessa työryhmässä, vaikea-as- 94

95 teisten ja/tai erityisperehtyneisyyttä vaativien häiriöiden puheterapiaan sekä kommunikoinnin apuvälinearvioihin. Kun tarvittiin pitkiä puheterapiajaksoja, ne ohjattiin perusterveydenhoitoon tai lähetettiin yksityiselle ammatinharjoittajalle ostopalveluosoituksella tai vaikeavammaisuuskriteerein Kelan kustantamaan puheterapiaan. Puheterapiasta on Varsinais-Suomessa pulaa, joten jatkohoidon järjestelyt olivat joskus haasteellisia. Psykologipalvelut Psykologit tuottivat palveluita neurologisille lapsi- ja aikuispotilaille, kroonisista kivuista kärsiville potilaille, kuulon ja näönkuntoutuksen potilaille sekä jossain määrin myös syöpäpotilaille. Palveluita toteutettiin osana moniammatillista yhteistyötä, ja niitä suunnattiin sekä yksilöille että ryhmille. Erityisesti lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutusprosesseissa korostui myös yhteistyö perheen ja muiden läheisten kanssa. Keskeisiä työmuotoja olivat laajuudeltaan ja luonteeltaan erilaiset psykologiset tutkimukset ja psyykkisen toimintakyvyn arviot, yksilöllinen ja ryhmille suunnattu kuntoutus sekä potilaiden ja heidän läheistensä ohjaus ja neuvonta. Psykologit osallistuivat kuntoutussuunnitelmien laatimiseen sekä ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden sekä niitä tukevien lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteiden suunnitteluun ja järjestämiseen. Tarvittaessa annettiin suosituksia lasten ja nuorten päivähoito- ja kouluratkai suista sekä näihin liittyvistä tukitoimenpiteistä. Psykologien työnkuvaan on perinteisesti kuulunut myös erilaisia koulutusja opetustehtäviä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vahva ammatillinen osaaminen on tärkeä laadunhallinnan osatekijä. Ravitsemusterapia Ravitsemusterapiassa potilasvastaanotoilla ravitsemusterapeutit suunnittelivat, ohjasivat ja seurasivat eri sairauksien hoidossa tarvittavien ruokavalioiden toteutusta sekä arvioivat ruokavalion ravitsemuksellista riittävyyttä. Ravitsemushoito on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa, ja sen tarkoituksena on edistää potilaan toipumista ja hyvinvointia sekä pärjäämistä ruokavaliohoitoa vaativan sairauden kanssa. Tyypillisimpiä tilanteita, joissa potilaat saivat ravitsemusterapiaa, olivat lihavuus (lihavuuskirurgia ja konservatiivinen laihdutus), syöpätaudit, nielemisvaikeuksien tai muun tilanteen takia kehittynyt vajaaravitsemus, munuaissairaudet, letkuruokintaan liittyvät tilanteet, ruoka-allergiat ja keliakia, syömishäiriöt, lasten kasvuongelmat ja aineenvaihduntasairaudet. Ravitsemusterapiaresursseja ei ole lainkaan aluesairaaloissa ja Varsinais- Suomen alueella perusterveydenhuollossakin vain Turussa ja Salossa, joten poikkeuksellisen suuri osuus ravitsemusterapiaa tarvitsevista alueen potilaista ohjautuu erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeuteille. Sosiaalityö Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän tuottamia palveluita toimialueiden potilaille, sekä sosiaalityöntekijän sairaanhoitopiirin henkilökunnalle antamaa konsultaatiota. Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluivat sosiaalivakuutuksen, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen ohjaus ja neuvonta sekä tarvittaessa hakemusten ja valitusten teossa avustaminen, sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen potilaan voimavarojen lisäämiseksi psykososiaalisin keinoin, viranomaisyhteistyö sekä moniammatillisen työryhmän tai verkoston kanssa tehtävä yhteistyö. Sosiaalityö tarjoaa palveluita tarpeen mukaan. Potilaat ja heidän omaisensa voivat myös itse ottaa yhteyttä suoraan sosiaalityöntekijään, jolloin sosiaalityöntekijä määrittää käynnin tarpeen. Toimintaterapia Toimintaterapiapalveluiden tavoitteena on selvittää asiakkaiden toiminnalliset ongelmat itsestä huolehtimisen, työn ja tuottavuuden sekä vapaa-ajan alueilla. Toimintaterapeutit tekivät laaja-alaisia arviointeja sekä suunnittelivat terapian arviointien pohjalta potilaille, jotka olivat akuutissa toipumisvaiheessa sairauden toteamisen tai leikkauksen jälkeen. Akuuttivaiheen terapiassa potilaiden toimintakyky pyrittiin saamaan parhaalle mahdolliselle tasolle ja potilaita valmisteltiin kuntoutuksen seuraavaan vaiheeseen. Terapiatyössä korostui potilaan itsestä huolehtimisen taitojen sekä kognitiivisten valmiuksien ja taitojen arviointi ja harjoittelu. Toimintaterapia sisälsi myös yksilöllisten lastojen valmistamista virheasentojen ehkäisyyn ja käsileikkausten jälkihoidoksi, apuvälineiden sovitusta ja käytön opettelua, potilaan ja hänen läheistensä ohjaamista sekä erilaisia harjoitusohjelmia nivelliikkuvuuksien, tunnon, voiman ja kestävyyden parantamiseksi. Turvallisen kotiutumisen suunnittelu sekä mahdollisen jatkoterapian järjestäminen olivat olennainen osa akuuttivaiheen toimintaterapiaa. Sairaalasielunhoito Sairaalapapit ovat tarjonneet osaamistaan sairauden ja onnettomuuksien herättämien elämänarvoja ja elämänkatsomusta koskettavien kysymysten käsittelyssä potilaille ja omaisille. Näitä kysymyksiä on käsitelty myös henkilökunnan kanssa erilaisissa purkuryhmissä ja keskustelutilanteissa. Tilaisuuksia on ollut n. 15. Sairaalapapit antoivat henkilökunnalle ja terveydenhoidon opiskelijoille koulutusta osaamisalueensa kysymyksissä. Näitä tilaisuuksia oli n. 77 tuntia. Työnohjaajakoulutuksen saaneet sairaalapapit ovat toimineet työnohjaajina sairaalan henkilökunnalle yhteensä 117 tuntia. Erilaisia säännöllisesti kokoontuvia keskusteluryhmiä henkilökunnalle ja potilaille oli n. 120 kertaa. Tilastoituja potilaiden ja omaisten kanssa käytyjä henkilökohtaisia keskusteluja oli 905. Kirkollisia toimituksia oli 205 kertaa. Yhteistyö henkilökunnan kanssa on ollut sujuvaa. 95

96 96

97 Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 1. Tavoitteiden toteutuminen Totek tuottaa Tyksin toimialueille leikkaussalipalvelut ja tehohoitopalvelun. Se vastaa VSSHP:n alueella myös kroonisen kivun sekä hengityshalvauspotilaiden hoidosta. Totekin hengitystukiyksikkö vastaa myös neuromuskulaarisista syistä hengitysvajeesta kärsivien potilaiden hoidon seurannasta ja koordinoinnista sairaanhoitopiirissä. Totek tuottaa osan lääkinnällisessä ensihoidossa päivystävistä ensihoitolääkäreistä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle. Vuonna 2013 suoritettiin Tyksin 46 leikkaussalissa yhteensä noin toimenpidettä. Lisäksi synnytysosastolla tehtiin noin 2300 synnytyspuudutusta. Lukumäärät olivat suunnilleen samansuuruiset kuin edellisvuonna. Uudessa T-sairaalassa sijaitsevalla teho-osastolla oli 1681 potilashoitojaksoa ja yhteensä 6281 hoitopäivää. Määrät olivat aikaisempien vuosien tasolla. Teho-osastolla on myös valtakunnallinen ylipainehappihoitokeskus, jossa hoidettiin 85 ylipainehappihoitoa tarvitsevaa potilasta kaikkialta Suomesta. Tehoosaston elvytysryhmä hälytettiin150 käynnille vuodeosastoille. Kipuklinikalla toteutui noin 3700 käyntiä tai soittoa vuonna Hengitystukiyksikön hoidossa oli 12 hengityshalvauspotilasta ja seurannassa noin 140 hengitysvajepotilasta. Leikkaussalien käyttöasteet vaihtelivat 50 % (Raisio) ja 75 % (useimmat kantasairaalan yksiköt) välillä. Huomionarvoista on, että erityisesti T-Totekissa noin 70 % kaikesta toiminnasta on päivystysluonteista. Potilashoidon tunnusluvut Totek tuottaa avohoitokäyntejä kipupoliklinikalla ja hengitystukiyksikössä. Molempien yksiköiden toiminta on kasvanut. Lähetteiden kokonaismäärä oli 624. Käyntien lukumäärät vuonna 2013 on taulukossa Taulukko Totekin avohoitokäynnit vuosina PA2 TOTEK (aik. Atek) Käynnit yhteensä Kipuklinikka VSSHP hengitystukiyksikkö Teho-osaston toimintaluvut on kuvattu taulukossa Taulukko Teho-osaston toimintaluvut vuosina Tehohoitopotilaiden hoitojaksoja Tehohoito- ja tehovalvontapäiviä Eristys: hoitopäiviä Ylipainehappihoito: potilaita Ylipainehappihoito: hoitokertoja Elvytysryhmän käyntejä vuodeosastoilla MET-hoitajan seurantakäyntejä vuodeosastoilla Potilaskuljetuksia toiseen sairaalaan (saattaja teholta) Leikkausmäärien kehitys vuosina näkyy taulukosta Toimialueiden kuvauksissa on raportoitu leikkaustoiminnan jakautuminen potilasryhmiin. Taulukko Leikkaustoiminnan lukumäärät vuosina TOTEK (aik. Atek) Toimenpiteet yht Päivystykset päivystysten osuus % 24 % 24 % 26 % Päiväkirurgia (sis. polikliiniset) päiväkirurgian osuus % 33 % 32 % 31 % Synnytyspuudutukset Hoitoon pääsy Hoitotakuun piiriin kuuluvaa toimintaa Totekissa on pääasiassa kipuklinikalla. Hoitotakuu toteutui hyvin. Taulukossa on esitetty vuoden 2013 hoitoon pääsyluvut. Lähetteet ovat THL:lle ilmoitettuja lukuja. Kaikkiaan eipäivystyksellisiä hoitotakuun piiriin kuuluvia lähetteitä ulkopuolelta tuli 334. Taulukko Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Totekissa: hoitoon pääsyn tilanne sekä lähetteiden kertymät koko vuodelta. odotusajan hoitotakuun TOTEK mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika ,4 Hoidon tarpeen arviointia odottavat 0 Hoitoa odottavat * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 97

98 2. Asiakastulokset Leikkauspotilaiden asiakaspalautteet kohdistuvat yleensä toimialueille ja raportoidaan toimialueiden yhteydessä. Kipupoliklinikalla palautetta antoi noin 40 potilasta. Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,7 (taulukko ). Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen sekä kivun hoidon toteutumiseen vuonna Kysymys vastanneet ka. 4 & 5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 37 4, Henkilökunta kohteli minua hyvin 37 4, Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 37 4, Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 32 4, Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 37 4, Kipujani ja oireitani hoidettiin riittävästi 36 4,8 94 ka.: vastausten keskiarvo 4 & 5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. Totekin toimintaan kohdistettuja selvityspyyntöjä potilasvakuutuksista oli vuonna 2013 neljä kappaletta. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Totekin toiminnan perustavoitteet ovat turvallisuus, joustavuus ja tehokkuus. EFQM-mallia sovelletaan laajalti. Sekä tehohoidon että leikkaustoiminnan tulosta arvioidaan osallistumalla kansallisiin vertailuihin (BM-ICU ja BM-OR). Osana laadunhallintaa erikoistuvat lääkärit perehdytetään toimipistekohtaisesti rakenteisen perehdytysohjelman avulla, joka kuvataan Totekin toimintakäsikirjassa. Toimintakäsikirja on kaikkien helposti saatavilla intranetissä. Toimintakäsikirjaan on koottu myös keskeiset yleiset ja toimipaikkakohtaiset toimintaohjeet (kaikkiaan noin 100 ohjetta). Totekin edeltäjä Atek on Euroopan anestesiayhdistyksen (ESA) akkreditoima koulutusyksikkö. Akkreditointi on voimassa vielä vuoden Totek osallistuu myös erikoistuvien lääkäreiden koulutuksen kansalliseen auditointiin. Lisäksi erikoistuvat lääkärit osallistuvat vuosittain syksyisin Euroopan anestesiayhdistyksen kirjalliseen tenttiin (ESA:n ITA-tentti) osana koulutustaan. Jokainen erikoistuva lääkäri osallistuu useita kertoja vuodessa erityyppisiin simulaattoriharjoituksiin, joissa valmistaudutaan keskeisiin työssä mahdollisesti kohdattaviin hätätilanteisiin. Myös erikoislääkärit osallistuvat simulaatioharjoituksiin. Kaikki lääkärit suorittavat säteilyturvallisuuskurssin viiden vuoden välein. Totekin kaikki sairaanhoitajat suorittavat Lääkeosaaminen verkossa -kurssin kolmen vuoden välein. Teho-osaston hoitajat suorittavat laiteajokortin säännöllisesti. Koko henkilökunta suorittaa vuosittain tietoturvallisuuskurssin. Jokaisessa toimipisteessä on käytössä nk. turvakierros, jossa perehdytään hätätilannevalmiuteen. Tämä sisältää mm. kaasusulut, sähkökatkaisimet, vesihuuhtelupisteet, poistumistiet ja kokoontumispaikat, potilaiden siirtotapahtuman hätätilanteessa, väkivaltatilanteeseen varautumisen jne. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Vuonna 2013 alkaneen organisaatiouudistuksen toimeenpanon myötä yhtenäinen potilasturvallisuuskulttuuri vahvistuu vastuualueittain. Toiminta Totekissa on vahvasti ohjeistettua. Vuoden 2013 potilasturvallisuustulosten myötä on kiinnitetty huomiota potilaan siirtotilanteisiin, laiteturvallisuuden systematiikkaan sekä yksinkertaistettu hoitoyhteenvetokirjaamista kirjaamispohjissa (Clinisoft, CA, Miranda-rajapinta). Potilasturvallisuus on ollut näkyvästi ja järjestelmällisesti esillä kokouksissa, toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Totekin vahvuutta on notkeus kehittää moniammatillisesti toimintaa omalla alueella sekä toimialueiden kanssa yhdessä. 98

99 Vuoden 2013 aikana tehtiin 726 HaiPro-ilmoitusta. Eniten raportoitiin tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (23 %) liittyvistä vaaratapahtumista sekä laitteeseen ja sen käyttöön (22 %) liittyvistä tapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten laitteet ja tarvikkeet (20 %) sekä työympäristö ja välineet (15 %). Potilasturvallisuusmenettelyt on koottu taulukkoon ja käsihuuhteen kulutus on taulukossa Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen Totekissa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU-kyselyn tulokset(1=täysin eri mieltä, 6=Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä* (ka.) Potilasturvallisuusjohtaminen* (ka.) Potilasturvallisuusjärjestelmä* (ka.) HaiPro - ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste (%) Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Muut käytössä olevat tarkistuslistat () Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus TEHO-OSASTO (l/1000 hpv) hoitopäiviä kohti LEIKKAUSSALIT (l/1000 tmp) toimenpiteitä kohti Kulutus leikkaussaleissa A, U, K, T Totekeissa yhteensä Hoitoon liittyvät infektiot - Teho-osasto ICU (HLI/100 hoitojaksoa) - Leikkausalueen infektiot (HLI/ 100 toimenpidettä) Kyllä, joka kokouksessa Kyllä 6 4,5 3, Kyllä Kyllä Kyllä 74 % 64 % 59 % kymmeniä 52 % 158,3 312,1 6,8 1.0 Taulukko Käsihuuhteen kulutus / virassa olevat henkilöt Totekissa Litrat Hoitopäivät Litraa/1000 hoitopäivää Teho-osasto 979, ,3 Litrat Toimenpiteet Litraa/ 1000 toimenpiteet A-TOTEK 172, ,1 U-TOTEK 619, ,3 T-TOTEK ,4 K-TOTEK 439, ,3 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Leikkaustoiminnan laatua seurataan säännöllisesti toiminnan sujuvuutta kuvaavilla mittareilla, kuten päiväkirurgisten leikkausten ja leiko-toiminnan määrät, leikkaussalien ja leikkauskiintiöiden käyttöaste, päivystystoimenpiteiden jakaumat työvuoroittain, odotusajat leikkauksiin, peruutusten syyt ja valvonta heräämössä. Toiminnan tehokkuutta kuvaa mm. leikkaussalien käyttöaste ja odotusajat leikkauksiin. Leikkaussalien tuntimärät ja käyttöaste on taulukossa Saliaika on kasvanut vuodesta 2012 noin 3000 tuntia. Taulukko Saliaika ja leikkaussalien käyttöaste Totekissa vuonna Totek vastuualue Saliaika tuntia/vuosi Käyttöaste A-Totek % K-Totek % T-Totek % U-Totek % Leikkauksiin odottaminen tarkoittaa aikaa, joka kuluu leikkauspäätöksestä siihen, kun potilas pääsee leikkaukseen. Yleensä potilaalle tarjotaan ensimmäistä vapaata aikaa leikkauksen kiireellisyyden mukaan. Kaaviossa on esitetty odotusaikojen jakaumat vuosilta * Turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9 (linkki). 99

100 Kaavio Odotusajat leikkauksiin vuosina a b c d e f g h i j j k l pv päivää Potilaiden yleiskunto vaikuttaa anestesian ja toimenpiteen sujumisen. Kaaviossa on hoidettujen potilaiden yleiskuntoa kuvaava ASA-luokka viimeisen kolmen vuoden aikana (1 terve, 6 elvytystä vaativa). Kaavio Leikkauspotilaiden ASA-luokkien jakaumat Taulukko Tehohoito Tyksin teho-osastolla : vertailu yliopisto- ja keskussairaaloihin Suomessa (Lähde: BM-ICU laatutietokanta 1/2014). Tyks Tyks Tyks Yliopistosairaalat Kaikki sairaalat Hoitojaksot Hoitoaika (pv) (ka.) 3,4 3,8 3,5 3,0 3,0 Ikä (ka.) * SAPS II (ka.) * APACHE II (ka.) ** TISS (ka.) Tehohoitokuolleisuus 7,0 % 7,0 % 5,9 % 5,1 % 6,0 % Sairaalakuolleisuus 12,8 % 13,4 % 13,3 % 9,3 % 11,6 % *** SMR 1,08 1,00 0,88 0,82 0,86 *SAPS II ja APACHE II ovat sairauden vaikeusasteen mittareita, suurempi arvo tarkoittaa vaikeampaa sairautta ** TISS mittaa tehohoidon toimenpiteiden määrää ja intensiteettiä *** SMR Sairaalakuolleisuus suhteessa sairauden vaikeuden perusteella odotettuun kuolleisuuteen (arvot alle 1 merkitsevät odotettua pienempää kuolleisuutta) Tehohoidon tulos parani edellisiin vuosiin verrattuna. Kuolleisuus tehohoidon aikana pieneni, vaikka hoidettavat potilaat olivat aiempaa sairaampia. Myös pitkittyvän tehohoidon jälkeen aiempaa useampi potilas toipui. Vuosina 2011 ja 2012 noin 25 % yli 6 vuorokautta teholla hoidetuista kuoli, kun taas vuonna 2013 luku oli 17 %. Anestesiologian ja tehohoidon vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään tutkimuksen avulla. Totekissa tehdään tutkimusta mm. seuraavista aiheista: Lääketutkimus xenonin yhdistämisestä hoidollisen alilämmön aiheuttamiseen Lääketutkimus SAV-potilailla dexmedetomidinen vaikutuksista aivojen autoregulaatioon ja hapen saantiin. Tutkimus elvytysryhmän taktiikkamallin kouluttamisesta Aivovammapotilaiden seurantatutkimus TBIcare 0 ASA 1 ASA 2 ASA 3 ASA 4 ASA 5 ASA 6 0 Tehohoito Tehohoidon laatua seurataan Intensium-konsortion ylläpitämän rekisteritiedon avulla. Keskeiset vertailutiedot ja kolmen vuoden kehitys on kuvattu taulukossa Lisää tehohoidon tunnuslukuja ja tuloksia on kuvattu toimialueiden raporttien yhteydessä. 100

101 Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Taulukko Totekin toimintaan liittyvät Hoitoon liittyvät infektiot / 100 hoitojaksoa vuonna HLI (n) HJ HLI / 100 HJ TOTEK/ ICU teho-osasto ,8 LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT HLI (n) TMP HLI/ 100 toimenpidettä Pinnallinen leikkausalueen infektio ,4 Syvä leikkausalueen infektio ,2 Leikkausalue/Elininfektio ,5 Yhteensä: ,0 Muut laatuindikaattorit Kansallisesti suositeltu laatumittari on leikkaustoiminnassa potilaista johtumattomat peruutukset samana päivänä. Se on esitetty kolmen vuoden seurantana peruutuksen aiheiden mukaan ryhmiteltynä taulukossa Tärkein peruutuksen syy oli kiireellistä leikkausta tarvitsevan potilaan ottaminen leikkaussaliin. Tehohoidon ajoittaisen ruuhkan vuoksi jouduttiin perumaan 16 leikkausta, ja 10 tehovalvontapotilasta jouduttiin siirtämään heräämöön tai lasten tehoosastolle. Taulukko Leikkausten peruutukset eri syistä johtuen Totekissa (aikaisemmin Atek) vuosina Leikkausten peruutusten syyt Ei anestesialääkäriä Ei toimenpidelääkäriä Ei hoitohenkilökuntaa Kiireellisempi potilas saliin Muu muutos leikkauslistaan Tmp:n tarvikkeita puuttuu Tmp:n laitteisto puutteellinen 7 6 Muu TMP-yksiköstä johtuva syy Remontista johtuva syy Aikakiintiön ylitys Ei valvontapaikkaa Ei vuodeosastopaikkaa Muu jatkohoitopaikasta johtuva syy Ei tehopaikkaa Kaikki yhteensä

102 6.4. Alueellinen erikoissairaanhoito Somaattista erikoissairaanhoitoa annetaan VSSHP:ssä Tyksin lisäksi neljässä aluesairaalassa. Salon ja Loimaan aluesairaalat sekä Tyks Vakka-Suomen sairaala muodostavat alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen. Turunmaan sairaala (Åbolands sjukhus) on liikelaitos. 1. Tavoitteiden toteutuminen Avohoidon osuuden lisääminen Vuonna 2013 aluesairaaloiden vuodeosastotoimintaa vähennettiin yhteensä 26 sairaansijalla. Myös leikkaussalien aukioloaikoja supistettiin. Tämä on näkynyt hoitojaksojen ja hoitopäivien määrän jäämisessä arvioitua pienemmäksi. Vastavuoroisesti avohoidon palvelut ylittyivät 8,4 % arvioidusta. Tarkemmat tunnusluvut kuvataan sairaaloittain. Joustavat konsultaatiot Liikkuvien lääkäreiden toiminta lisääntyi sovitusti. Aluesairaalat käyttivät mm. ulkopuolisia hematologian, kardiologian ja reumatologian palveluja aikaisempaa enemmän. Potilashoidon tunnusluvut Potilashoidon tunnusluvut on kuvattu luvussa 2 osana sairaanhoitopiirin raportointia sekä erikseen sairaaloittain. Taulukossa on esitetty alueelliseen erikoissairaanhoitoon kuuluvien sairaaloiden vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti hoidettujen potilaiden yleisimmät diagnoosiryhmät ja kustannukset vuonna Vastaavat luvut polikliinisesta hoidosta ovat taulukossa Turunmaan sairaalan tilinpäätös ja toimintakertomus on luettavissa VSSHP:n internetsivulla. Olin hyvissä käsissä ja hymyilevän henkilökunnan hoidossa. potilaspalaute Taulukko Yleisimmät diagnoosiryhmät, joita hoidettiin alueellisen erikoissairaanhoidon (LAS, SAS ja VSS) sairaaloissa vuodeosastoilla tai päiväkirurgisesti sekä niiden kustannukset vuonna Koodi Diagnoosiryhmä kpl Kustannus K00-K93 Ruuansulatuselinten sairaudet I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet M00-M99 S00-T98 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet J00-J99 Hengityselinten sairaudet R00-R99 Muut oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset C00-D48 Kasvaimet O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus G00-G99 Hermoston sairaudet Muut pääryhmät yhteensä Kaikki yhteensä

103 Taulukko Yleisimmät diagnoosiryhmät, joita hoidettiin alueellisen erikoissairaanhoidon (LAS, SAS ja VSS) sairaaloissa polikliinisesti sekä niiden kustannukset vuonna Koodi Diagnoosiryhmä kpl kustannus Z00-ZZB M00-M99 S00-T98 R00-R99 Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Muut oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet C00-D48 Kasvaimet K00-K93 Ruuansulatuselinten sairaudet J00-J99 Hengityselinten sairaudet G00-G99 Hermoston sairaudet Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja E00-E90 aineenvaihduntasairaudet H60-H95 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet A00-B99 Tartunta- ja loistauteja Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin D50-D89 häiriöt Muut pääryhmät yhteensä Kaikki yhteensä Liitetaulukoissa 22 ja 23 on lueteltu vuodeosastojen ja päiväkirurgisten hoitojen sekä polikliinisten käyntien yleisimmät DRG-ryhmät ja niiden kustannukset vuonna 2013 ja vertailuksi lukumäärät vuosilta 2012 ja Yleisimmät leikkaustoimenpiteet esitellään jäljempänä sairaaloittain. 2. Asiakastulokset Potilastyytyväisyyskyselyjen tulokset on esitetty jokaisen sairaalan kohdalla erikseen ja luvuissa 2 ja 4. Aluesairaaloiden yhteistuloksen keskiarvo oli 4,7 (maksimi 5) ja yli 90 % vastanneista antoi arvosanan 4 tai 5 kaikkiin viiteen sairaanhoitopiirien yhteiseen kysymykseen. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Laadunhallintasuunnitelmat on päivitetty Tyks Vakka-Suomen sairaalassa ja Turunmaan sairaalassa. Aluesairaaloissa on käynnistetty laadunhallintajärjestelmien rakentamista. Tyks-Vakka-Suomen sairaalassa ja Turunmaan sairaalassa tehtiin myös ensimmäiset itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit vuonna Näissä sairaaloissa on käytössä SHQS-laadunhallintajärjestelmä ja Loimaan aluesairaalassa on hyväksytty EFQM-mallin käyttöönotto. Vuonna 2013 aluesairaaloissa on lisätty laatutietoisuutta mm. kouluttamalla laatuosaamiseen ja valitsemalla yksiköihin laatuyhdyshenkilöt. EFQM- Itsearvioijakoulutuksen suoritti 9 henkilöä, sen lisäksi Tyks VSS:ssa kahdella henkilöllä on ulkoisen auditoijan pätevyys ja yksi henkilö on suorittanut SHQS-menetelmäkoulutuksen. Tyks VSS:ssa henkilöstöä on perehdytetty menetelmään ns. vierihoitoperehdytyksellä. Prosessiosaamista on myös kehitetty edelleen ja prosessikuvauksia on tehty ja päivitetty useita prosesseja koskien lääkehoitoa, päivystysleikkauksia, yhteispäivystystä, gynekologista vuodeosastoa ja poliklinikkaa, hemodialyysiä, infektioita, kirurgista leiko- tai päikitoimintaa, preoperatiivista ja poliklinikkatoimintaa, neurologista poliklinikkaa sekä sisätautipotilaan, sisätautien päivystyspotilaan, raskaana olevan, kirurgisen potilaan, tekonivelpotilaan, kardiologisen potilaan, aikuispsykiatrisen potilaan, sappipotilaan, silmätautipotilaan ja skopiapotilaan prosesseja. Jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen on aluesairaaloissa toimintaa kehitetty mm. potilasohjaukseen, lapsidiabeetikkojen hoitoon, moniammatillisiin työkäytäntöihin, saattohoidon ja kotisairaalatoiminnan kehittämiseen, erilaisten perehdytysmateriaalien ja henkilöstön työnkuvien päivitykseen, systemaattiseen kirjaamiseen ja kipumittarin käyttöön ja päiväsairaalatoiminnan laajentamiseen. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuuden toteutumista koskevat tiedot on kuvattu luvussa 5 ja erikseen kunkin aluesairaalan kohdalla. Potilasturvallisuuden tilaa kuvaavat mittarit aluesairaaloissa ovat hyvällä tasolla. Erityisesti vuonna 2013 potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suorittamisessa aluesairaalat menestyivät hyvin muihin sairaanhoitopiirin tulosalueisiin verrattuna (kaavio 5.7). Käsihuuhdekulutuksen seuranta on yksi sairaalahygienian toteutumisen mittari. Kaaviossa on kuvattu VSSHP:n hygieniayksikön keräämät tiedot käsihuuhteen kulutusmääristä aluesairaaloissa vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2013 kulutus kasvoi Salon aluesairaalassa ja Turunmaan sairaalassa, mutta laski Vakka-Suomen sairaalassa ja pysyi ennallaan Loimaan aluesairaalassa. 103

104 5000 Kaavio Käsihuuhdekulutus hoitopäiviin suhteutettuna VSSHP:n aluesairaaloissa vuosina Yhteensä RAS SAS LAS V-S TURUNM Hoitoon liittyvät infektiot Aluesairaalatasolla hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssi nousi hieman edellisvuoteen verrattuna, 8,3 prosentista 10,8 prosenttiin (kaavio 6.4.2). Pienten lukumäärien vuoksi yksittäisen vuoden luvusta ei kuitenkaan voi tehdä päätelmiä kehityssuunnasta. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla hoitoon liittyvien infektioiden määrät aluesairaaloissa ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. Kaavio Hoitoon liittyvien infektioiden määrä VSSHP:n aluesairaaloissa (prevalenssi) LAS SAS Turunmaa V-SS Infektio % Hoidon laatua kuvaavia muita tuloksia on esitetty sairaaloittain luvussa Loimaan aluesairaala (LAS) Loimaan aluesairaalan väestöpohja on noin asukasta. Palveluita käyttävät oman alueen asukkaiden lisäksi myös lähikuntien asukkaat Satakunnan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireistä. Aluesairaalassa oli vuoden alkaessa yksi kirurgian vuodeosasto, jossa hoidetaan myös naistentautien erikoisalan potilaat, yksi sisätautiosasto sekä päivystysosasto, jossa hoidetaan pääasiassa sisätautipotilaita. Kaksi valvontahoitopaikkaa ovat yhteispäivystyspoliklinikan yhteydessä. Avohoidon palveluita tarjotaan seuraavilla erikoisaloilla: lastentaudit, silmätaudit, korvataudit, syöpätaudit, neurologia, keuhkosairaudet ja fysiatria. Lisäksi sairaalassa on laboratorio, röntgen, päiväkirurginen yksikkö, dialyysiyksikkö ja yhteispäivystyspoliklinikka. 1. Tavoitteiden toteutuminen Vuodeosastopaikkoja vähennettiin 84:sta 70:een lopettamalla päivystys-viikko-osaston toiminta lokakuun lopulla, minkä jälkeen Loimaan aluesairaalaan jäi kaksi vuodeosastoa. Lauantain leikkaussalivarallaolosta luovuttiin kesäkuun alusta alkaen. Avohoitopainotteisuus kasvoi: avohoitokäyntien määrä lisääntyi, mutta vuodeosastopotilaiden keskimääräinen hoitoaika lyheni ja hoitopäivät vähentyivät. Lähetteiden määrässä oli pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna etenkin terveyskeskuksesta tulleissa lähetteissä. Palveluja saaneiden eri henkilöiden määrä kuitenkin kasvoi. 104

105 Potilashoidon tunnusluvut Loimaan aluesairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille on esitetty taulukossa Erityisesti vuodeosastohoito ja vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä vähentyi. Avohoitokäyntien määrä kasvoi, mutta päiväkirurgisten leikkausten määrä pieneni. Taulukko Loimaan aluesairaalan somaattista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta Loimaan aluesairaala Muutos (%) VUODEOSASTOHOITO Hoitojaksot ,4 Hoitopäivät ,2 Leikkaustoimenpiteet Keskimääräinen hoitoaika AVOHOITO ,4 4,55 4,41 4,10-7,0 Avohoitokäynnit ,6 Päiki-toimenpiteet ,1 Leikkaustoimenpiteet yhteensä ,2 Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011 on esitetty taulukossa Taulukko Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2013 Loimaan aluesairaalassa ja lukumäärät verrattuna edellisiin vuosiin Koodi Leikkaus / toimenpide kpl kpl kpl JAB Nivustyrän leikkaus JKA Sappirakon leikkaus KFD Kivespussin poisto/sterilisaatio ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset JAF Napatyrän leikkaus EMB Nielu- tai kitarisojen poisto Pään tai kaulan ihomuutosten QAE toimenpiteet Vartalon ihon tai ihonalaisen kudoksen QBE toimenpiteet LEF Laskeumaleikkaus DCA Tärykalvotoimenpide Hoitoon pääsy Hoitotakuu Loimaan aluesairaalassa toteutui hyvin vuonna Taulukossa on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna Tyypillisesti hoitoon tai hoidon tarpeen arviointiin odottaminen kesti kolmesta viikosta kuukauteen. Hoitotakuun ylittäneiden osuus oli erittäin pieni. Taulukko Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Loimaan aluesairaalassa vuonna 2013: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. Odotusajan Hoitotakuun Loimaan aluesairaala mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika ,3 Hoidon tarpeen arviointia odottavat 16 27,5 0 Hoitoa odottavat ,2 Yleisimpiin leikkauksiin odottavat* * kumulatiivinen tulos koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 2. Asiakastulokset Potilaspalautteet ovat olleet hyviä ja niiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,6 (taulukko 6.4.6). Kuitenkin niiden vastanneiden osuus, jotka antoivat arvion 4 tai 5 (maksimi 5), laski vuoteen 2012 verrattuna. Vastauksissa tyytyväisyys hoidon koettuun turvallisuuteen tai saatuun tietoon väheni eniten. Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Loimaan aluesairaalassa. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana n ka. 4&5 (%) n ka. 4&5 (%) 144 4, , , , , , , , , ,5 87 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 105

106 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä AMK:n kanssa on jatkettu mm. Tehu-hankkeen puitteissa. Vsshp:n perusterveydenhuollon yksikkö on myös tullut mukaan kehittämistyöhön. Potilasturvallisuuteen liittyviä HaiPro-ilmoituksia tehtiin eniten lääke- ja nestehoitoon sekä tiedonkulkuun liittyen. Kaikkiaan ilmoituksia oli 223, mikä vastaa yhtä ilmoitusta jokaista työntekijää kohti. Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon (61 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (23 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä vaaratapahtumien syntyyn olivat useimmiten kommunikointi ja tiedonkulku (27 %) sekä toimintatavat (13 %). Lääkkeiden jaon ongelmia ovat aiheuttaneet vaihtuvat rinnakkaisvalmisteet ja lääkitysohjelmaan kirjaamattomat lääkkeet. Kotilääkityksen epäselvyydet ja niiden selvittäminen ovat vieneet paljon resursseja. Työryhmässä on haettu ratkaisua kotilääkityksen kirjaamiseen liittyviin ongelmiin. Potilaan tunnistamiseen on kiinnitetty huomiota. Potilaille laitetaan tunnisterannekkeet sekä varmennetaan henkilöllisyys suullisesti (taulukko 6.4.7). Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Salon aluesairaalassa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 2 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Ei Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 20 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista 5,3 3,8 4,4 Kyllä Kyllä Kyllä Salon aluesairaala (SAS) Salon aluesairaala tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja noin asukkaalle. Sairaansijoja on 111. Aluesairaalassa on sekä poliklinikka- että vuodeosastotoimintaa erikoisaloilla: sisätaudit, kirurgia, lastentaudit, korva-, nenä-, ja kurkkutaudit sekä naistentaudit ja synnytykset. Seuraavat erikoisalat toimivat vain poliklinikkoina: neurologia, silmätaudit, syöpätaudit, keuhkosairaudet sekä fysiatria ja kuntoutus. Aluesairaalan ja samalla alueella toimivan Salon terveyskeskuksen päivystykset toimivat rinnakkain yhteispäivystyksenä. Päivystyksen yhteydessä on toimenpidepoliklinikka. 1. Tavoitteiden toteutuminen Avohoitopainotteisuus kasvoi: avohoitokäyntien määrä kasvoi mutta hoitopäivien ja myös leikkaustoiminnan määrät pienenivät. Hoitotakuu onnistuttiin ylläpitämään kaikilla erikoisaloilla. Suunnittelua käytiin synnytystoiminnan siirtämisestä Tyksiin. Päätöksiä siirtämisestä ei tehty, ja Salon aluesairaalassa hoidettiin vuonna 2013 synnytyksiä aikaisempaan tapaan. Potilashoidon tunnusluvut Salon aluesairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille on esitetty taulukossa ja ne perustuvat tilinpäätöskertomus- Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista 94 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 20 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus 59 % Käsihuuhdekulutus (l/1000 hpv) 76,3 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 1,01 *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9 (linkki). Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa

107 ten lukuihin. Kaikkiaan toiminta lisääntyi. Vaikka vuodeosastohoitojaksojen määrä kasvoi, hoitopäivät vähenivät ja etenkin vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä laski. Avohoitokäyntien määrä kasvoi runsaasti, mutta päiväkirurgisten leikkausten määrä väheni hieman. Synnytyksiä vuonna 2013 oli yhteensä 648. Taulukko Salon aluesairaalan somaattista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta Salon aluesairaala Muutos (%) 2013/2012 VUODEOSASTOHOITO Hoitojaksot ,6 Hoitopäivät ,3 Leikkaustoimenpiteet ,5 Keskimääräinen hoitoaika 3,80 3,86 3,71-3,9 AVOHOITO Avohoitokäynnit ,1 Päiki-toimenpiteet ,6 Leikkaustoimenpiteet yhteensä ,1 Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011 on esitetty taulukossa Taulukko Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2013 Loimaan aluesairaalassa ja lukumäärät verrattuna edellisiin vuosiin Koodi Leikkaus/toimenpide kpl kpl kpl MAX Normaali synnytys JHB Peräpukamien toimenpiteet BAR Barron ligaatiot JKA Sappirakon leikkaus JAB Nivustyrän leikkaus CY Kystoskopia ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset NFB Lonkan tekonivelleikkaus QAE Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet EMB Nielu- tai kitarisojen poisto Hoitoon pääsy Hoitoon pääsy Salon aluesairaalassa toteutui pääosin hoitotakuun puitteissa. Taulukossa on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna Tyypillisesti hoidon tarpeen arviointiin odottaminen kesti alle kuukauden ja hoitoon odottaminen alle 1,5 kuukautta. Leikkauksiin odottaminen kesti yleensä yli kaksi kuukautta. Hoitotakuun ylittäneiden osuus vaihteli. Taulukko Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Salon aluesairaalassa vuonna 2013: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. odotusajan hoitotakuun Salon aluesairaala mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika ,3 hoidon tarpeen arviointia odottavat hoitoa odottavat ,3 yleisimpiin leikkauksiin odottavat* * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 2. Asiakastulokset Potilaspalautteissa arviot ovat olleet hyviä ja niiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,7 (taulukko ). Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Salon aluesairaalassa. Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana Vastanneet ka. 4&5 (%) Vastanneet ka. 4&5 (%) 59 4, , , , , , , ,8 95 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 107

108 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Potilasturvallisuuden edistäminen on ollut aktiivista. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 618 HaiPro-ilmoitusta ja ilmoitusaktiivisuus lisääntyi verrattaessa aikaisempiin vuosiin. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (52 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (34 %) liittyviä tapahtumia. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten toimintatavat (56 %) sekä koulutus, perehdytys ja osaaminen (28 %). Läheltä piti -tapahtumia (48 %) ilmoitettiin vähemmän kuin tapahtui potilaalle -tapahtumia (52 %). HaiPro-Ilmoitukset käsiteltiin systemaattisesti osastoilla sekä osastojen välillä mm. tiedonkulun parantamiseksi. Taulukossa on tiedot potilasturvallisuusmenettelyistä. Vuoden aikana otettiin käyttöön ISBAR- raportoinnin tarkistuskortti ja tehostettiin potilaan tunnistamista (kysymällä nimeä ja henkilötunnusta). Tunnistusrannekkeet ovat käytössä 100 % kaikilla potilailla ja erilaisia tarkistuslistoja on käytössä useilla eri osastoilla. Osaamisen kehittämistyötä ja perehdytystä kehitettiin osastoilla. Elvytystaitoja ylläpidettiin säännöllisillä elvytys- ja virvoittelukoulutuksilla. Väkivaltatilanteisiin varautumista varten järjestettiin koulutusta. Yksiköt ovat tehneet työtä hyvien käytänteiden hyödyntämisessä ja päivittämisessä. Sairaalahygieniaa kehitetään ja omaksutaan toimintaohjeita hygieniahoitajan tuella. Sairaalassa on käytössä Onk kaik hyvin toimintamalli. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen myötä potilasturvallisuustietous on oleellisesti lisääntynyt. Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Salon aluesairaalassa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus x 2-3 Kyllä 4 5,5 3 4,5 useita Kyllä Kyllä osittain Kyllä 100 % 90 % 70 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 6 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden 60 % osuus Käsihuuhteen kulutus (l/ 1000 hp) 80,6 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 1,59 *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa Vakka-Suomen sairaala (VSS) Tyks Vakka-Suomen sairaalan osavastuualueella on noin asukasta, mutta suuren loma-asuntomäärän takia alueella asuu kesäisin jopa yli henkilöä. Sairaalassa on 36 sairaansijaa. Avohoidossa tarjotaan seuraavien erikoisalojen palveluja: yleiskirurgia, ortopedia, gastroenterologinen kirurgia, sisätaudit, sisätautien gastroenterologia, urologia, naistentaudit, lastentaudit, silmätaudit, korvataudit, syöpätaudit, reumasairaudet, neurologia, keuhkosairaudet ja fysiatria. Lisäksi sairaalassa on gastroenterologian ja kardiologian yksiköt, dialyysiyksikkö, ensiapupoliklinikka, laboratorio ja kuvantamispalvelut. Sairaalan päivystyspoliklinikalla toimii myös Vakka-Suomen alueen terveyskeskusten yhteispäivystys, joka hoitaa Kustavin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan iltapäivystyksen sekä viikonloppu- ja pyhäpäivystyksen. 108

109 1. Tavoitteiden toteutuminen Sairaansijoja on vähennetty yhteensä 12 kpl. Vuoden lopussa niitä oli 36. Sairaansijat jakaantuvat seuraavasti: sisätautiosasto 19, kirurginen osasto 14 (sisältää yhden naistentautien sairaansijan) ja valvonta 3 sairaansijaa. Avohoitopainotteisuus lisääntyi: hoitopäivät alittuivat hienoisesti edellisvuodesta, sen sijaan avohoitokäyntien ja leikkaustoimenpiteiden määrät kasvoivat. Potilashoidon tunnusluvut Vakka-Suomen sairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille on esitetty taulukossa , ja ne perustuvat tilinpäätöskertomusten lukuihin. Vuodeosastohoito ja vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä väheni tuntuvasti, kun taas päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi siinä määrin, että leikkaustoiminnan kokonaisvolyymi lisääntyi. Kaikkiaan avohoitokäyntien määrä pieneni vuoteen 2012 verrattuna. Taulukko Vakka-Suomen sairaalan somaattista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta Vakka-Suomen sairaala VUODEOSASTOHOITO Muutos (%) 2013/2012 Hoitojaksot ,8 Hoitopäivät ,0 Leikkaustoimenpiteet ,4 Keskimääräinen hoitoaika 4,07 3,96 4,21 6,3 AVOHOITO Avohoitokäynnit ,6 Päiki-toimenpiteet ,4 Leikkaustoimenpiteet yhteensä ,6 Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011 on esitetty taulukossa Taulukko Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2013 Vakka-Suomen sairaalassa ja lukumäärät verrattuna edellisiin vuosiin Koodi Leikkaus/toimenpide kpl kpl kpl NBA Olkapään leikkaus/tähystys NGF Polven nivelkalvo/rustoleikkaus NGB Polven tekonivelleikkaus MA2 Raskaudenajan ultraäänitutkimukset NGD Polven nivelkierukkaleikkaus NBG Olkapään luudutus/muovaus NFB Lonkan tekonivelleikkaus LCA Näytteen otot kohdusta JAB Nivustyrän leikkaus ACC Ääreishermon toimintahäiriön korjaukset Hoitoon pääsy Hoitotakuu Vakka-Suomen sairaalassa toteutui hyvin. Taulukossa on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna Tyypillisesti hoidon tarpeen arviointiin odottaminen kesti noin kuukauden ja hoitoon odottaminen yli 1,5 kuukautta. Leikkauksiin odottaminen kesti alle kaksi kuukautta. Hoitotakuun ylityksiä oli lähetteiden käsittelyssä. Taulukko Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Vakka-Suomen sairaalassa vuonna 2013: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. odotusajan hoitotakuun Vakka-Suomen sairaala mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika ,5 Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Yleisimpiin leikkauksiin odottavat* ,1 * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 2. Asiakastulokset Potilastyytyväisyyttä mitattiin pääasiassa HappyOrNot palauteautomaattien avulla. Kyselyjen tulokset on kuvattu kaavioissa Kaikkiaan vastaukset heijastivat korkeaa potilastyytyväisyyttä palveluun ja hoitoon sekä koettuun kohteluun. Eniten tyytymättömyyttä kuvastavia vastauksia saatiin yhteispäivystyksessä. 109

110 Kaavio Vakka-Suomen sairaalan kirurgian vuodeosaston potilaspalaute saamani palvelu tai hoito oli hyvää ajanjaksolla Kaavio Vakka-Suomen sairaalan sisätautien vuodeosaston potilaspalaute henkilökunta kohteli minua hyvin ajanjaksolla eri mieltä eri mieltä samaa mieltä palautteita samaa mieltä palautteita Kaavio Vakka-Suomen sairaalan kirurgian vuodeosaston potilaspalaute henkilökunta kohteli minua hyvin ajanjaksolla Kaavio Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksen potilaspalaute saamani palvelu ja hoito oli hyvää ajanjaksolla eri mieltä eri mieltä samaa mieltä palautteita samaa mieltä palautteita Kaavio Vakka-Suomen sairaalan sisätautien vuodeosaston potilaspalaute saamani palvelu ja hoito oli hyvää ajanjaksolla Kaavio Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksen potilaspalaute henkilökunta kohteli minua hyvin ajanjaksolla eri mieltä eri mieltä samaa mieltä palautteita samaa mieltä palautteita Koska pääasiallinen potilaspalaute saatiin HappyOrNot automaatilla, sairaanhoitopiirin 21-kohtaisen potilaspalautekyselyn vastausten lukumäärät jäivät pieniksi (n=30). Tuloksen keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4, sairaanhoitopiirien yhteisten viiden kysymyksen keskiarvot vaihtelivat välillä 3,6 4,1. Tyytyväisten osuudet vaihtelivat välillä % eli tulos oli heikompi kuin automaattipalautteessa. 110

111 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallintasuunnitelman mukaisesti vuoden 2015 aikana haetaan SHQSlaaduntunnustusta. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi Vakka-Suomen sairaalassa on käytössä erilaisia menettelyjä ja seurantakeinoja, joita kuvataan taulukossa Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Vakka-Suomen sairaalassa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 2 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 10 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä 1 5,1 3,5 4,1 Kyllä Kyllä Osittain Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste. Operaan kirjatuista leikkauksista 100 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 2 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden 49 % osuus Käsihuuhteen kulutus (l/ 1000 hp) 91,3 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) 1,6 *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. TYKS Vakka-Suomen sairaalassa tehtiin 189 HaiPro- ilmoitusta, joista raportoitiin eniten lääke- ja nestehoitoon liittyviä vaaratapahtumia (42 %) ja muita vaaratapahtumia kuten potilaiden ylipaikkatilanteita (24 %). Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyviä ilmoituksia oli viidesosa (22 %) ilmoitusten kokonaismäärästä. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten työympäristö, välineet, resurssit (20 %), organisaatio ja johto (20 %) sekä kommunikointi (18 %). Ilmoitusaktiivisuus lisääntyi vuoden 2013 aikana vuoteen 2012 verrattuna. Kaikista raportoiduista vaaratapahtumista yli puolet (54 %) oli läheltä piti tilanteita, mikä kertoo hyvästä potilasturvallisuuskulttuurista. Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa 5.4. Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita sekä omalle, noin asukkaan Paraisten ja Kemiönsaaren vastuualueelleen, että muillekin Varsinais-Suomen kunnille. Turunmaan sairaala on täysin kaksikielinen. Sairaalassa oli vuoden 2013 alussa 37 sairaansijaa: sisätautien vuodeosasto, kirurginen/gynekologinen vuodeosasto ja leikkausosasto. Poliklinikoilla on saatavissa palveluja sisätautien, kirurgian, keuhkotautien, lastentautien, naistentautien, silmätautien, korvatautien ja fysiatrian erikoisaloilta. Sairaalan yhteydessä toimii laboratorio ja kuvantamisyksikkö. Sairaalalla on myös psykiatrian yksikkö Paraisilla ja sivuvastaanotto Kemiönsaarella. Yksikössä toimii aikuisten, lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikka sekä 15-paikkainen hoito-osasto. 1. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnan avohoitopainotteisuutta lisättiin edelleen vuonna Vuodepaikkoja vähennettiin neljällä. Vuodeosastohoitojaksot ja hoitopäivät vähenivätkin tuntuvasti. Lähetteiden määrä kasvoi 4,1 % ja avohoitokäyntien määrä somaattisella puolella lisääntyi, mutta väheni psykiatriassa. Kaikkiaan avohoito kasvoi 1,3 % edellisvuoteen verrattuna. Leikkauksista 63,5 % tehtiin päiväkirurgisesti. Yhteensä potilasta sai hoitoa Turunmaan sairaalassa vuonna 2013, mikä oli 1,2 % enemmän kuin vuonna

112 Vuoden lopulla otettiin käyttöön uusi endoskopiahuone. Lähetteet tähystyksiin ovat lisääntyneet, ja näin voidaan tulevaisuudessa vastata kasvaneeseen tutkimusten tarpeeseen. Potilashoidon tunnusluvut Turunmaan sairaalan toiminnan kehittymistä kuvaavat tunnusluvut vuosille on esitetty taulukossa , ja ne perustuvat tilinpäätöskertomusten lukuihin. Vuodeosastohoito väheni, mutta vuodeosastolta käsin tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden määrä lisääntyi. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä vastaavasti hieman pieneni, vaikka kaikkiaan avohoitokäyntien määrä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna. Leikkauksia tehtiin 2406 kappaletta (-0,6 % vuoteen 2012 verrattuna). Psykiatrista hoitoa annettiin hieman vähemmän sekä osastolla että polikliinisesti. Taulukko Turunmaan sairaalan somaattista ja psykiatrista vuodeosastohoitoa ja avohoitoa sekä leikkaustoimintaa kuvaavat tunnusluvut vuosilta Turunmaan sairaalan liikelaitos SOMAATINEN HOITO Vuodeosastohoito Muutos 2013/2012 % Hoitojaksot ,1 Hoitopäivät ,4 Leikkaustoimenpiteet ,7 Keskimääräinen hoitoaika 4,59 4,19 4,04-3,6 Avohoito Avohoitokäynnit ,3 Päiki-toimenpiteet ,8 Leikkaustoimenpiteet yhteensä ,6 PSYKIATRINEN HOITO Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,4 Hoitopäivät ,0 Keskimääräinen hoitoaika 14,6 16,1 18,7 16,1 Avohoito Avohoitokäynnit ,5 Yleisimmät leikkaustoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna vuosiin 2012 ja 2011 on esitetty Taulukossa Taulukko Yleisimmät leikkausten tai toimenpiteiden ryhmät vuonna 2013 Turunmaan sairaalassa ja lukumäärät verrattuna edellisiin vuosiin Koodi Leikkaus/toimenpide kpl kpl kpl CJE Kaihileikkaus CBB Silmäluomimuutoksen poisto JFA Paikallinen ohut/paksusuolileikkaus NGB Polven tekonivelleikkaus QAE Pään tai kaulan ihomuutosten toimenpiteet EMB Nielu- tai kitarisojen poisto NGD Polven nivelkierukkaleikkaus JAB Nivustyrän leikkaus NFB Lonkan tekonivelleikkaus NGF Polven nivelkalvo/rustoleikkaus Hoitoon pääsy Hoitoon pääsy Turunmaan sairaalassa toteutui pääosin hyvin. Taulukossa on kuvattu THL:lle ilmoitettava hoitoon pääsyn tilanne vuonna Hoidon tarpeen arviointiin odottamista ei seurattu. Tyypillisesti hoitoon odottaminen kesti noin 1,5 kuukautta. Leikkauksiin odottaminen kesti yleensä yli kolme kuukautta. Hoitotakuun ylittäneiden osuus oli vähäinen. Taulukko Hoitoon pääsyn mediaaniajat ja osuudet hoitotakuun ylittäneistä Turunmaan sairaalassa vuonna 2013: hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn tilanne sekä lähetteiden ja leikkauksiin odottaneiden kertymät koko vuodelta. odotusajan hoitotakuun Turunmaan sairaala mediaani raja yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika ,1 Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat ,5 Yleisimpiin leikkauksiin odottavat* ,2 * kumulatiivinen koko vuodelta, lähetteissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 112

113 2. Asiakastulokset Asiakaspalautetta seurataan säännöllisesti. Potilaspalautteet ovat erittäin hyviäja niiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,9 (taulukko ). Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuosina 2012 ja 2013 Turunmaan sairaalan liikelaitoksessa vas- vas- 4&5 4&5 tan- neet neet ka. tan- ka. (%) (%) Kysymys 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 191 4, Henkilökunta kohteli minua hyvin 191 4, Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää , Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 186 4, , Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 193 4, ,9 99 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai 5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Turunmaan sairaalassa on käytössä SHQS-laatujärjestelmä. Vuonna 2013 tehtyjen itsearviointien perusteella käynnistettiin laadun kehittämishankkeita toimintayksiköissä. Korvattavien potilasvahinkojen määrä Turunmaan sairaalassa on ollut matala. Turunmaan sairaalassa tehtiin vuoden 2013 aikana yhteensä 111 HaiProilmoitusta. Ilmoituksista 46 % oli luonteeltaan läheltä piti- tapahtumia ja 54 % haittatapahtumia. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon (57 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (25 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat useimmiten kommunikointi ja tiedonkulku (41 %) sekä toimintatavat (15 %). Vaaratapahtumista aiheutui potilaille lievä haitta 21 %:ssa. Vakavaa haittaa ei aiheutunut lainkaan. Yleisemmin (60 %) vaaratapahtumista ei ollut haittaa potilaalle. Vaaratapahtumista seurasi hoitavalle yksikölle imagohaitta (37 %). Potilasturvallisuuskoulutuksen suoritti v % sairaalan henkilöstöstä (taulukko ). Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Turunmaan sairaalassa vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä - 6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Operaan kirjatuista leikkauksista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus 6 Ei Kyllä Kyllä Kyllä 100 % 100 % 100 % Muut käytössä olevat tarkistuslistat 11 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden 21 % osuus Käsihuuhdekulutus (l/ 1000 hp) 73 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI / 100 HJ) *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Muita hoidon laatua kuvaavia tietoja esitetään sairaaloittain luvussa 5.4. Tack för god vård. potilaspalaute 113

114 6.5. Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen käyttäjien kotipaikkaa. Tulosalue vastaa lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon ja osastohoidon palvelujen järjestämisestä sairaanhoitopiirin kunnille, lukuun ottamatta Kemiönsaaren, Paraisten, Punkalaitumen ja Turun kuntia. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastohoidon palvelut tulosalue tuottaa kaikille sairaanhoitopiirin kunnille. Sairaanhoitopiirin osana myös Turunmaan sairaala tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Psykiatrian tulosalue aloitti toimintansa vuonna 2006, jolloin yhdistettiin neljän alueen eli Loimaan, Salon, Tyksin ja Vakka-Suomen erikoissairaanhoito. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on osa laajempaa mielenterveystyötä (kaavio 6.5.1). Kaavio Mielenterveystyön tasot, tavoitteet ja tehtävät. Paikalliset mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat Osaava oikea-aikainen erikoissairaanhoito Kynnyksetön, leimaamaton peruspalvelu Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö Hyvinvointia ja mielenterveyttä vaaliva ympäristö 1. Tavoitteiden toteutuminen Erityistason diagnostiikan ja hoidon tarvitsija Erikoissairaanhoito Peruspalvelut Yhteiskunta Peruspalvelujen tarvitsija Riskiväestö Väestö Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Potilaan ja hänen läheistensä tarpeet huomioivan hoitolinjapohjaisen palvelurakenteen luominen ja siihen liittyvien palveluprosessien laadun parantaminen. 2. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon palvelujen tehostaminen ja monipuolistaminen sekä päivystysaikaisten avohoidon palvelujen saatavuuden parantaminen hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi. 3. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelurakenteen kehittäminen yliopistosairaalan tasoa vastaavaksi. Tuottavuuden parantaminen ja palvelujen kohdistaminen erikoissairaanhoidon tarpeessa oleviin potilasryhmiin toimintakäytäntöjä uudistamalla, erikoisalojen välistä yhteistyötä lisäämällä sekä ammattiryhmien välistä työnjakoa muuttamalla. 4. Strategisen ja operatiivisen yhteistyön vahvistaminen kuntien kanssa mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Avohoidon palvelujen piirissä olleiden henkilöiden määrä kasvoi vuodesta Osastohoito väheni, mikä sopii tulosalueen visioon olla Suomen avohoitoisin palvelujärjestelmä. Uusia toiminnallisia suunnitelmia ovat aikuis- ja nuorisopsykiatrian yhteinen syömishäiriöpäiväyksikkö, neuropsykiatrisen toiminnan yhteistyön kehittäminen sekä neuromodulaatiopoliklinikan suunnittelun käynnistäminen. Lisäksi on valmisteltu suunnitelma toisen nuorisopsykiatrisen osaston muuttamisesta päiväyksiköksi. Aikuispsykiatria Keskeisenä tavoitteena on ollut avohoidon lisääminen jo usean vuoden ajan. Vuonna 2013 avohoitokäyntien määrä kasvoi. Vastaavasti osastojen hoitopäivät vähenivät. Erityisesti Halikon mielialahäiriöosastolla ja Tyksin yleissairaalapsykiatrian osastolla oli suunniteltua vähemmän hoitopäiviä. Erityispalveluyksikön käyntimäärät kasvoivat runsaasti. Nuorisopsykiatria Pyrkimyksenä on jatkuva tuki perusterveydenhuollon toimijoille, jotta varhainen apu nuorille ja heidän perheilleen toteutuisi ja erikoissairaanhoidon tarve vähenisi. Aluepoliklinikoiden toiminta on lisääntynyt, vaikka Uudenkaupungin ja Kaarinan poliklinikoilla ei ollut vakituista lääkäriä ja Kaarinan poliklinikka joutui siirtymään Paimion sairaalan tiloihin, mikä nuorten kannalta on selvästi vaikeuttanut poliklinikan palvelujen käyttöä. Osastoista toinen oli suljettuna osan vuotta. Akuuttiosastolla hoitopäiviä oli hieman suunniteltua enemmän. Vaikeahoitoisten nuorten palveluja ostettiin sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Lastenpsykiatria Strategian mukaisesti avohoitopainotteisuus toteutui hyvin. Tyksin erityispoliklinikoilla oli aikaisempaa enemmän käyntejä, mihin vaikutti parantunut lääkärien saatavuus. Hoitotakuun toteutumiseen yksilöpsykoterapioihin pääsyssä kiinnitettiin erityistä huomiota. Aluepoliklinikoiden avohoitokäyntien määrä väheni aikaisempiin vuosiin verrattuna. Syynä oli ennakoimattoman henkilöstövajeen lisäksi Kaarinan poliklinikan siirtyminen Halikon sairaalaan. Hoitotakuu ei toteutunut kaikilla eteläisillä poliklinikoilla. Lastenpsykiatrinen osastohoito väheni. Viisi tutkimusintervalliosaston paikkaa oli käytössä suunnitellusti, mutta akuuttipaikat olivat osin vajaakäytöllä. 114

115 Potilashoidon tunnusluvut Psykiatrian tulosalueelle sairaalan ulkopuolelta tulleiden lähetteiden määrät ovat vaihdelleet 4500:n molemmin puolin vuosina (taulukko 6.5.1). Lähetteiden lukumäärissä erikoisaloittain ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Taulukko Psykiatrian tulosalueelle saapuneet ulkoiset lähetteet vuosina Psykiatria Lähetteet yht Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Hoitojaksojen ja hoitopäivien sekä avohoitokäyntien määrien kehittyminen on esitetty taulukossa Avohoitokäyntien määrä kaikilla erikoisaloilla on lisääntynyt samalla kun vuodeosastohoitopäivien määrä on laskenut. Taulukko Psykiatrian tulosalueen avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja hoitopäivien kehitys vuosina erikoisaloittain sekä oma toiminta ja ostopalvelut eriteltynä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Oma toiminta Ostetut Yhteensä Avohoitokäynnit Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Hoitojaksot Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Hoitopäivät Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria

116 Liitetaulukoissa 24 ja 25 on kuvattu psykiatrisen vuodeosastohoidon ja avohoidon yleisimmät DRG-ryhmät ja kustannukset vuonna Turunmaan sairaalan psykiatrian toimintaluvut on esitetty luvussa Hoitoon pääsy Suosituksena on, että potilas pääsisi avohoidon ensikäynnille kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tähän pyritään erityisesti kiireellisen arvion tarpeessa olevien potilaiden kohdalla. Esimerkiksi avohoidon akuuttilastenpsykiatrinen toimintamalli on luotu varmistamaan nopeaan arvioon pääsyä. Hoitotakuun toteutumisen kriteerit lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatriassa ovat: lähetteiden käsittely 21 vuorokaudessa ja hoidon tarpeen arviointi 6 viikossa lähetteen saapumisesta sekä hoitoon pääsy 3 kk sisällä lähetteen saapumisesta. Aikuispsykiatriassa hoidon tarpeen arvioinnin raja on 3 kk ja hoitoon pääsyn määräaika 6 kk. Taulukossa on kuvattu hoitotakuun toteutuminen. Hoitotakuutiedot ilmoitettiin THL:lle lähes 2000 lähetteestä. Mediaani aika lähetteiden saapumisen ja käsittelyn välillä oli 1 4 vuorokautta psykiatrian erikoisalasta riippuen. Lähetteitä saapui vuonna 2013 kaikkiaan 4455 kappaletta. Päivystyslähetteiden määrä oli 758 kappaletta. Taulukko Hoitotakuun toteutuminen vuonna THL:lle ilmoitetut lähetteet. joista lähetteen käsittely Erikoisalat Käsitellyt lähetteet 0 3 vrk 4 21 vrk yli 21 vrk yli 21 vrk % Odotusaika vrk mediaani Psykiatria ,4 3 Geriatrinen psykiatria Nuorisopsykiatria ,4 4 Lastenpsykiatria ,2 1 Lähetteiden käsittelyssä syntyi viiveitä kesälomakaudella etenkin nuorisopsykiatriassa. Hoidon tarpeen arviointi- ja hoitoon pääsytiedot ilmoitetaan THL:lle poikkileikkaustietoina kolmesti vuodessa. Taulukossa on kuvattu hoidon tarpeen arviointia odottavien alle 23-vuotiaiden tilanne ja taulukossa on vastaavat tiedot kaikista hoitoa odottavista. Hoidon tarpeen arviokäynnille pääsyn viiveitä oli ajoittain lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa. Taulukko Mielenterveyspalvelujen tarpeen arviointikäynnille odottaneet alle 23-vuotiaat erikoisaloittain THL:lle toimitettujen hoitotakuutietojen mukaan. Psykiatrian erikoisalat Käyntiä odottavat joista odottaneet alle 6 vk alle 6 vk % yli 6 vk yli 6 vk % Keskimääräinen odotusaika vrk mediaani Psykiatria , Nuoriso- Psykiatria Lasten- Psykiatria ,5 6 37, ,0 6 60,0 56 Yhteensä , ,4 39 Taulukko Psykiatrian erikoissairaanhoitoon odottaneet THL:lle toimitettujen hoitotakuutietojen mukaan. Erikoisalat Hoitoa odottavien joista odottaneet 1 90 vrk vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Keskimääräinen odotusaika vrk mediaani Psykiatria Nuoriso- Psykiatria Lasten- Psykiatria 2. Asiakastulokset Potilastyytyväisyys Psykiatrian tulosalueella potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2013 asteikolla 4,4. Taulukossa on esitetty tulokset viiden sairaanhoitopiirien yhteisen kysymyksen osalta. Lisäksi luvussa 4.1 on esitetty tyytyväisten osuus kaikkien 21 kysymyksen kohdalla. 116

117 Taulukko Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien yhteisiin viiteen kysymykseen vuonna 2013 Psykiatrian tulosalueella. Kysymys Vastanneita ka. 4&5 (%) 1 Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana 429 4, , , , ,4 84 ka.: vastausten keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4 tai5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 3. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta Tulosalueella toteutettiin vuonna 2013 Suomen ensimmäinen potilasjärjestön ulkopuolinen auditointi koskien vuodeosastohoitoa. Laadunhallinnassa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin. Toimintatapoja on kehitetty etenkin pakkotoimien vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Muita kehittämishankkeita ovat Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa projekti ja syömishäiriöiden hoitokäytäntöjen kehittäminen. Potilasturvallisuus Vuonna 2013 Psykiatrian tulosalueella HaiPro-ilmoituksia tehtiin yhteensä 252 kpl, joka on henkilöstömäärään suhteutettuna 0,44 ilmoitusta per henkilö. Potilaille tapahtuneita vaaratapahtumia raportoitiin 52 % (131 ilmoitusta) suhteessa koko ilmoitusmäärään. Läheltä piti -tapahtumia ilmoitettiin 48 % kaikista vaaratapahtumista (121 ilmoitusta). Vuonna 2013 vakavia riskejä ei ilmoitettu potilaille tapahtuneeksi. Yksi merkittävän riskin ilmoitus tehtiin lastenpsykiatrialta. Kohtalainen riski potilaalle -ilmoituksia tehtiin kuusi kappaletta. Noin 68 % ilmoituksista liittyi potilaiden lääkehoidon toteutukseen, noin 14 % tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan ja reilu 8 % väkivaltaan liittyviin riskeihin. Kommunikointi (54 %) ja toimintatavat (39 %) myötävaikuttivat useimmiten tapahtumien kulkuun. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tapahtumat on käsitelty yksiköiden omissa moniammatillisissa palavereissa ja tapahtumien välttämiseksi tehtiin toimintamuutoksia. Vuonna 2013 alkanut potilasturvallisuutta taidolla -verkko koulutus jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Tavoitteena on, että koko henkilöstö on suorittanut kurssin 2014 loppuun mennessä. Taulukossa on kuvattu käytössä olevat systemaattiset potilasturvallisuusmenettelyt. Taulukko Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien systemaattisten menettelytapojen toteutuminen Psykiatrian tulosalueella vuonna Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) TUKU kyselyn tulokset (1 = Täysin eri mieltä -6 = Täysin samaa mieltä): Potilasturvallisuus omassa työssä*( ka) Potilasturvallisuusjohtaminen** (ka) Potilasturvallisuusjärjestelmä*** (ka) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä ,1 4,1 4,0 Ei tiedossa Ei Kyllä Ei Muut käytössä olevat tarkistuslistat 2 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen mennessä suorittaneiden osuus Käsihuuhdekulutus (l/hpv) SAI rekisteriin tehdyt ilmoitukset (HLI / 100 HJ) 40 % Ei tiedossa Ei tiedossa *-*** turvallisuuskulttuurikyselyn tulosten keskiarvoon mukaan lasketut kysymykset ja niiden keskiarvo VSSHP:ssä on kuvattu liitetaulukossa 9. Sairaanhoitopiirien väliset hoitopäivien ja avohoitokäyntien vertailut ovat vuodelta VSSHP:n hoitopäivien määrät suhteutettuna asukaslukuun olivat kolmanneksi alhaisimmat (kaavio 6.5.4). Kun tarkastellaan pelkästään Psykiatrian tulosaluetta, se tuottaa hoitopäiviä vähiten asukaslukuun suhteutettuna (alle 150 hoitopäivää / 1000 asukasta) verrattuna muihin suuriin palvelutuottajiin. Avohoitokäyntejä Psykiatrian tulosalue tuottaa hieman keskimääräistä enemmän. Keskittymällä kaikista eniten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoa tarvitseviin potilasryhmiin (psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyshäiriöt), osastohoidon tarvetta on kyetty vähentämään. Tästä voi päätellä, että avohoitomme on toimintalaadultaan riittävän hyvätasoinen. 117

118 4. Toiminnan tulokset Laatu ja vaikuttavuus Psykiatrisen hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellisempaa kuin somaattisen hoidon tulosten mittaaminen. Nuorisopsykiatriassa käytössä on uusi elämänlaatua kuvaava mittari. Osastoilla seurataan hoitoprosessin onnistumista. Lastenpsykiatrialla suunnitellaan yliopistosairaanhoitopiirien tutkimus- ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä tavoitteena yhteismitalliset tuotteet, joita voidaan vertailla. Mittarien kehitystyö on kesken. Psykiatrisen hoidon kehittymistä kuvastavat kaaviot ja 6.5.3, joissa on alueittain avohoitokäyntien ja vuodeosastohoitopäivien määrä / 1000 asukasta vuosina 2005 ja Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut ovat siirtyneet avohoitoon ja palvelujen saatavuus eri alueilla on yhtenäistynyt. Osastohoidon määrä on vähentynyt 40 %. Kaavio Psykiatristen avohoitokäyntien määrä / 1000 asukasta vuosina 2005 ja 2013 Psykiatrian tulosalueen alueellisilla poliklinikoilla Kaavio Hoitopäivät 1000 asukasta kohden sairaanhoitopiireittäin vuonna Vihreä palkki on maan keskiarvo ja keltainen palkki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Loimaan poliklinikat Raision poliklinikat Liedon poliklinikat Uudenkaupungin poliklinikat Kaarinan poliklinikat Salon poliklinikat käyntiä / 1000 asukasta Kaavio Psykiatristen hoitopäivien määrä / 1000 asukasta vuosina 2005 ja 2013 Psykiatrian tulosalueen alueellisten poliklinikoiden väestössä. Liedon poliklinikat Raision poliklinikat Kaarinan poliklinikat Loimaan poliklinikat Uudenkaupungin poliklinikat Salon poliklinikat KAINUU LSHP P SSHP P P SHP IS SHP KP SHP V SHP PK SHP KYM SHP HUS KOKO MAA E S SHP LP SHP P SHP P H SHP ÅLAND SAT SHP EP SHP KH SHP VS SHP EK SHP KS SHP hp / 1000 asukasta Hpv /1000 asukasta

119 7. Yhteenveto Vuosi 2013 oli Varsinas-Suomen sairaanhoitopiirissä haastava. Yliopistosairaalan organisaatiomuutos toteutettiin vuoden alusta, ja huhtikuussa useita vuodeosastoja sekä leikkaussali ja teho-osasto muuttivat uusiin tiloihin T-sairaalaan. Myös muita muuttoja tehtiin vuoden aikana. Toiminnan seuranta ja raportointijärjestelmiä sopeutettiin uuteen organisaatiomalliin. Kaikki nämä muutokset heijastuivat vääjäämättä myös potilashoidon järjestämiseen. Organisaatiomuutos aiheutti myös taitekohdan tunnuslukujen ja seurantatiedon keräämiselle, koska monien potilasryhmien hoito järjestettiin uudella tavalla prosesseittain muodostetuissa toimintayksiköissä. Hoitotakuun toteutuminen, joka vuonna 2012 oli sairaanhoitopiirin historian parhaimmalla tasolla, heikkeni vuoden 2013 loppua kohti. Taloustilanteen epävarmuus ja siitä seuranneet henkilöstökulujen säästöt loppuvuodesta hidastivat edelleen hoitoon pääsyä. Silti hoitotakuussa onnistuttiin maan keskiarvon mukaisesti ja vain muutamalla alalla ajauduttiin määräaikojen ylityksiin. Potilastyytyväisyydessä tapahtui myös osin heikkenemistä ja eräät potilasturvallisuuden ja hoidon laadun mittarit, jotka vuoteen 2012 saakka ovat osoittaneet paranemista, taittuivat. Kaikkiaan potilaan kokema laatu on kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Myönteisintä kehitys oli hoidon tehokkuutta, tuloksia ja vaikuttavuutta kuvaavissa mittareissa. Myönteistä kehityssuuntaa osoittaa myös se, että tulos- ja toimialueilla on entistä tietoisempi pyrkimys oman toiminnan tulosten ja laadun seuraamiseen, vertaiskehittämiseen ja prosessien sujuvuuden lisäämiseen sekä sitä kautta laadukkaamman ja vaikuttavamman hoidon tarjoamiseen jokaiselle sairaanhoitopiirin palveluja käyttävälle potilaalle. 119

120 120

121 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. VSSHP:n hoitojaksot ja päiväkirurgia sekä kustannukset eri diagnoosi- ja tautiryhmittäin yleisyyden mukaan vuonna Vertailuksi lukumäärät vuosilta 2012 ja ICD Koodit Diagnoosiryhmä kustannus C00-D48 Kasvaimet I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet K00-K93 Ruoansulatuselinten sairaudet S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset O00-O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus J00-J99 Hengityselinten sairaudet N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet R00-R99 Muut oireet, sairaudenmerkit sekä löydökset G00-G99 Hermoston sairaudet F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt A00-B99 Tartunta- ja loistaudit E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet Z00-ZZB Tekijöitä, jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin P00-P96 Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet H60-H95 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Q00-Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet D50-D89 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt puuttuu Ei diagnoosia Yhteensä Liitetaulukko 2. VSSHP:n avohoitokäyntien jakautuminen sekä kustannukset eri diagnoosi- ja tautiryhmittäin yleisyyden mukaan vuonna Vertailuksi lukumäärät vuosilta 2012 ja ICD Koodi Diagnoosiryhmä Kustannus Mielenterveyden ja F00-F99 käyttäytymisen häiriöt C00-D48 Kasvaimet Z00-ZZB Yhteydenotot terveyspalvelujen tuottajiin M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet S00-T98 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset R00-R99 Muut oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat löydökset N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet K00-K93 Ruoansulatuselinten sairaudet I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet J00-J99 Hengityselinten sairaudet G00-G99 Hermoston sairaudet Ihon ja ihonalaiskudoksen L00-L99 sairaudet

122 ICD Koodi Diagnoosiryhmä Kustannus E00-E90 H60-H95 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet A00-B99 Tartunta- ja loistaudit Raskaus, synnytys O00-O99 ja lapsivuoteus Q00-Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet puuttuu Ei diagnoosia D50-D89 P00-P96 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä immuunimekanismin häiriöt Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat Yhteensä Liitetaulukko 3. Hoitotulosten vertailujen tilanne erikoisaloilla VSSHP:ssä vuosina 2012 ja Hoitotulosten vertailua tekevät erikoisalat VSSHP:ssä Erikoisala Akuuttihoito / ensihoito Anestesiologia ja tehohoito (kivunhoito) Endokrinologia Gastroenterologia Gastroenterologinen kirurgia Ihotaudit ja allergologia Kapeakaistaisen UVB-valohoidon vaikutus ihotautipotilaan elämänlaatuun, , 9 sairaalaa, Valtakunnallinen psoriaasin systeemisen hoidon rekisteri Infektiosairaudet, sairaalahygienia Kardiologia Vertailu yliopistosairaaloiden kesken tai muu vertailu vuonna 2012 Ei vertailua Tehohoito: Intensium-konsortio, Leikkaustoiminta: Intensium-konsortio Lihavuusleikkaukset Ei vertailua Monikeskustutkimus: lihavuuskirurgia, Monikeskustutkimus: akuutin appendisiitin konservatiivinen vai operatiivinen hoito, kroonisen haimatulehduksen hoito Kapeakaistaisen UVB-valohoidon vaikutus ihotautipotilaan elämänlaatuun, vuosina , yliopistosairaalat ja 4 keskussairaalaa Invasiiviset MRSA-löydökset (sairaalahygieniayksikkö), SIRO Vaativan sydänpotilaan HILMO, AF- CAS ja FINPAC -tutkimukset: PCI:n ja tahdistintoimenpiteiden tulokset varfariinipotilailla, FINAMI 2013 Meneillään olevat ja uudet hankkeet Valtakunnallinen ensihoidon benchmarking-järjestelmä Tehohoito: BM-ICU -konsortio, Leikkaustoiminta: BM-OR -konsortio, aloitetaan v. 2014: APRI- COT (yhteiseurooppalainen lasten anestesian haittatapahtumien reksiteröintitukimus) Lihavuusleikkaukset Hepatiitti-C -vertailu meneillään Monikeskustutkimus: lihavuuskirurgian 6 kk:n tulokset julkaistu, Monikeskustutkimus: akuutin appendisiitin konservatiivinen vai operatiivinen hoito, kroonisen haimatulehduksen hoito Invasiiviset MRSA-löydökset (sairaalahygieniayksikkö), SIRO Säteilyn käyttö invasiivisissa toimenpiteissä Keuhkosairaudet ja allergologia Kliininen hematologia Korva-. nenä- ja kurkkutaudit CPAP-hoito ja kardiovaskulaari-tapahtumien esto, tuberkuloosihoito, keuhkosyöpähoidot Akuutin myelooisen leukemian vertailu, eurooppalainen keskusrekisteri: kantasolusiirto Nenänielusyöpä CPAP-hoito ja kardiovaskulaaritapahtumien esto, tuberkuloosihoito, keuhkosyöpähoidot Akuutin myelooisen leukemian vertailu, eurooppalainen keskusrekisteri: kantasolusiirto Suunielun syöpä, esiintyvyys, hoito ja ennuste 122

123 Käsikirurgia Ei vertailua Kansallisen laaturekisterin kehitystyö käynnistetty Käsikirurgiyhdistyksen tuella Lastenkirurgia Trombi-tutkimus, idiopaattisen skolioosin leikkaushoito (3 yo-sairaalaa), lasten primäärit luutuumorit, ortopediset anomaliat, early onset -skolioosin leikkaushoidon tulokset, selkäleikkausrekisteri PERFECT, Pienet keskoset -rekisteri THL, Vermont-Oxford; syntymärekisteri; hemofiliarekisteri; leukemia (NOPHO-rekisteri); syöpäpotilaiden eloonjääminen Synnytysrekisteri: sektiot, alatiesynnytykset, repeämät; infertiliteettihoidot; onkologinen alaryhmä Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Selkäortopedia PERFECT, Pienet keskoset -rekisteri THL, Hemofiliarekisteri; Vermont- Oxford; syntymärekisteri; diabeteksen hoitotasapaino; leukemia Sektiot, alatiesynnytykset, infertiliteettihoidot Nefrologia Munuaistautien aktiivihoito Munuaistautien aktiivihoito Syöpätaudit Urologia Syöpärekisterin 5-vuotisennusteet viidestä suuresta kasvainryhmästä Robottiavusteinen eturauhassyöpäkirurgia (HUS, TAYS, OYS); Invasiivinen virtsarakkosyöpä ja neoadjuvantti sytostaattihoito (HUS). Rakkokarsinooman radikaalikirurgia (Toronto, Kanada) Syöpärekisterin 5-vuotisennusteet viidestä suuresta kasvainryhmästä Robottiavusteinen eturauhassyöpäkirurgia (HUS, TAYS, OYS); Invasiivinen virtsarakkosyöpä ja neoadjuvantti sytostaattihoito (HUS). Rakkokarsinooman radikaalikirurgia (Toronto, Kanada) Hoitotulosten vertailua tekemättömät tai suunnittelevat erikoisalat VSSHP:ssä Erikoisala Vertailun tilanne vuonna Uudet hankkeet Yhtenäisten kriteerien kehittäminen hoitotulosten vertailua varten Fysiatria Ei vertailua Ei käynnistettyjä hankkeita Aikuispsykiatria Lastenneurologia CP-vamma, vertailuprojekti suunnitteilla, Kustannusten vertailu / THL Neurokirurgia Neurologia Ortopedia ja traumatologia PERFECT Spine -hanke selkä- ja kaularankakirurgiassa, Rankapotilaiden omat leikkaustulokset, seuranta PERFECT aivoverenkiertohäiriön hoitotulokset, Aivoinfarktin tuottavuusvertailu PERFECT lonkka- ja polviproteesit, Proteesileikkausten tuottavuusvertailu, Traumacuff (vertailu Tampere ja Kuopio) Olkapotilaan oma vointi, polven nivelkierukkapotilaan tutkimus PERFECT Spine -hanke selkä- ja kaularankakirurgiassa, Rankapotilaiden omat leikkaustulokset, seuranta. MS kustannusvaikuttavuus PERFECT aivoverenkiertohäiriön hoitotulokset, Aivoinfarktin tuottavuusvertailu. Olkapään ja polven leikkaushoitojen vaikuttavuustutkimukset on julkaistu. Muut vertailut jatkuvat. Uusia mittareita otettu käyttöön Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Perinnöllisyyslääketiede Ei vertailua Ei vertailua Yo-sairaalat: ennaltaehkäisevän hoidon vaikuttavuus suunnitteilla Sisätaudit Ei vertailua Ei vertailua, katso sisätautierikoisalat Verisuonikirurgia Ei vertailua Kansalliseen verisuonikirurgian rekisteriin liittyminen ei ollut mahdollista kustannussyistä Yleiskirurgia Ei vertailua Ei vertailua, katso kirurgian erikoisalat Plastiikkakirurgia Oman toiminnan tulosten seurantaa useissa tutkimushankkeissa. Fin-Era, RAMI Reumatologia Silmätaudit Suun hoito, suu- ja leukakirurgia, oikomishoito Sydän- ja rintaelinkirurgia Ei vertailua, Ihomelanooman leikkaushoito, oma rekisteri Fin-Era, RAMI-tulokset valmistumassa Ei vertailua Ortognaattisen kirurgian potilaat Vaativan sydänpotilaan HILMO, eform-rekisteri, omat tulokset BM-vertailu neljän yo-sairaalan välillä Ortognaattisen kirurgian potilaat Vertailu eurooppalaiseen Euroscoreen 123

124 Liitetaulukko 4. Yleisimpiin leikkauksiin ja konservatiivisiin hoitoihin odottavien lukumäärät ja odotusajat toteutuneiden hoitojen osalta VSSHP:ssä. Jonoryhmät Hoitoa odottavien 1 90 vrk joista odottaneet vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Kaihileikkaus ,0 69 Kitarisaleikkaukset ja tärykalvon putkitukset Polvinivelen tähystykset ja leikkaukset ,4 38 Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset ,2 44 Rannekanava-ahtauman leikkaus ,5 44 Polven tai lonkan tekonivelleikkaus ,9 118 Olkapään tähystykset ja leikkaukset Sappileikkaus Kohdunpoisto ,9 50 Suonikohjujen hoito Gynekologiset laskeumaleikkaukset ,5 82,5 Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet Hampaiden poistoleikkaukset Isovarpaan tyvinivelen ongelmien leikkaus ,5 58 Käden pehmytkudosleikkaus Nenän sivuonteloiden leikkaukset ,9 93,5 Kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus ,1 95 Kilpirauhasleikkaukset ,5 Rintarauhasen pienennys- tai ,0 131,5 muovausleikkaus Ranne- ja käsinivelen muovaus- tai luudutusleikkaus ,4 85 Naisen virtsankarkailuleikkaus ,8 64 Peräpukamaleikkaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ,5 Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti Sepelvaltimoiden kuvaukset Rytmihäiriöiden hoito Ruokatorven, mahalaukun ja suoliston tähystykset Yhteensä ,8 51 Liitetaulukko 5. VSSHP:n somaattisen ja psykiatrisen hoidon tunnuslukujen kehitys vuosina potilastietojärjestelmän kirjausten mukaan. VSSHP yhteensä Somaattinen ja psykiatrinen yhteensä Muutos (%) Oma toiminta / 2012 LÄHETTEET (eivät sisällä sisäisiä lähetteitä) ,3 AVOHOITOKÄYNNIT YHTEENSÄ* ,4 -ESH:n päivystyskäynnit*** ensikäynnit PÄÄTTYNEET HOITOJAKSOT ,2 -päivystyssisäänotot ,1 HOITOPÄIVÄT** ,1 KESKIMÄÄRÄINEN HOITOAIKA (VRK ) 4,7 4,6 4,5 4,5 4,5 VARSINAISET LEIKKAUKSET (A-Q,Y) ,5 joista elektiiviset leikkaukset ,9 joista päiväkirurgia ,8 *Kuntalaskutetut käynnit, hoitokertoja ei lasketa käynteihin. Mukana Ensiavun ja yhteispäivystyksen liikelaitoksen ESH:n käynnit. Mukana eivät ole EPLL:n PTH:n käynnit. **Hoitopäivissä on päättyneiden hoitojaksojen hoitopäivät mukaan lukien edellisenä vuonna alkaneiden hoitojaksojen hoitopäivät. Poikkeus: Tyksin hoitopäivälaskenta alkaa uuteen organisaatiioon siirtymisestä johtuen (vaikutus noin hoitopäivää). Psykiatrian hoitopäivissä on mukana myös keskeneräisistä hoitojaksoista kertyneet hoitopäivät. *** Tyksin ensavusta ja Turun päivystyksestä on 2012 alkaen tullut Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 124

125 Liitetaulukko 6. Yleisimmät yksittäiset leikkaukset tai kajoavat toimenpiteet VSSHP:ssä vuonna Koodi Leikkaus tai toimenpide MAX99 Normaalin synnytyksen avustaminen 3345 CJE20 Kaihimykiön ultraäänipoisto, takakammiot 3327 CKW99 Muu suonikalvon, lasiaisen ja verkkokalvon toimenpide 3290 FN1BC Sydämen ja/tai sepelvaltimoiden angiografia 896 MCA10 Keisarinleikkaus istmuksen läpi 880 ACC51 Keskihermon vapautus 746 QAE10 Pään tai kaulan ihon ja ihonalaiskudoksen leikkaus 744 NGB20 PolviTEP ilman lumpio-osaa, liukuproteesi 667 JHB30 Peräpukamien sitominen kumilenkeillä tähystyksessä 663 GAA10 Keuhkopussin kanavointi kylkiluuvälistä 629 JKA21 Sappirakon poisto vatsaontelon tähystyksessä 602 QDB10 Alaraajan ihohaavan tarkistus/sidevaihto 590 NFB30 Lonkan kokotekonivel, standard, sementitön 581 EMB10 Nielurisaleikkaus 556 JAB30 Nivustyrän korjaus keinoaineella 550 MAE00 Imukuppiulosautto 453 QBE10 Vartalon ihon tai ihonalaiskudoksen paikallinen toimenpide 435 PHM76 Laskimon suonensisäinen hoito, v. saphena magna 411 JEA00 Umpilisäkkeen poisto 408 DCA20 Ilmastointiputken asettaminen, tympanostomia 394 NGD05 Polven nivelkierukan osan poisto ASKO 377 NHJ10 Nilkkamurtumaleikkaus, osteosynteesi 338 Liitetaulukko 7. Yleisimmät tietojärjestelmiin kirjatut tähystystoimenpideryhmät vuonna 2013 verrattuna aikaisempiin vuosiin VSSHP:ssä. Yleisimmät tähystystoimenpideryhmät UJD Mahalaukun tähystys UJF Suoliston tähystys UKC Virtsarakon tähystys UGC Keuhkoputken tähystys ULC Kohdun tähystys ULA Emättimen tähystys UDH Nenän ja nenänielun tähystys UJK Sappi- ja haimatietähystykset UJC Ruokatorven tähystykset Liitetaulukko 8. Yleisimmät tauti- ja elinkohtaiset diagnostiset tutkimusten ryhmät vuonna 2013 ja vastaavat luvut vuosilta 2012 ja Koodi Diagnostinen tutkimus GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia JN3 Vatsan diagnostinen radiologia NG1 Polven diagnostinen radiologia NF1 Lonkan diagnostinen radiologia XG4 Hengityksen diagnostiset tutkimukset NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia NH1 Nilkan diagnostinen radiologia ND1 Ranteen diagnostinen radiologia EB1 Hampaiston diagnostinen radiologia NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia NB1 Olkapään diagnostinen radiologia ND2 Käden diagnostinen radiologia HA1 Rintarauhasen diagnostinen radiologia PH2 Laskimoiden diagnostinen radiologia NK6 Luuston diagnostinen radiologia JN4 Vartalon diagnostinen radiologia NA1 Kaularangan diagnostinen radiologia KH1 Virtsateiden diagnostinen radiologia XQ8 Allergiatestit NE1 Lantion ja lonkan diagnostinen radiologia

126 Liitetaulukko 9. Potilasturvallisuuden toteutumista kuvaavat turvallisuuskulttuurikysymykset (TUKU) ja niiden KESKIARVOT VSSHP:ssä. Potilasturvallisuus omassa työssä. Väitteiden 1-4 keskiarvo VSSHP:ssä 5,2 1 Potilasturvallisuus on keskeisin omaa työtäni ohjaava arvo 5,1 2 Mielestäni on tärkeää, että potilasturvallisuutta korostetaan työpaikallani näkyvästi 5,4 3 Potilasturvallisuus on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia 5,4 4 Pyrin aktiivisesti hahmottamaan potilasturvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä 5 Potilasturvallisuuden johtaminen. Väitteiden 1-6 keskiarvo VSSHP:ssä 3,4 1 Sairaalan johtamistapa osoittaa, että potilasturvallisuus on keskeinen asia 3,2 2 Potilasturvallisuuteen liittyviä asioita tuodaan esiin sairaalaan sisäisessä viestinnässä 4 3 Esimiehet ottavat huomioon alaistensa ehdotukset potilasturvallisuuden parantamiseksi 4,1 4 Esimiehet antavat myönteistä palautetta, jos näkevät että työ on tehty potilasturvallisuuden kannalta hyvin 5 Johto pyrkii varmistamaan, että organisaatiolla on riittävästi taloudellisia resursseja tehdä kaikki turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet 6 Muutosten vaikutuksia potilasturvallisuuteen arvioidaan huolellisesti 3,1 Potilasturvallisuusjärjestelmä. Väitteiden 1-6 keskiarvo VSSHP:ssä 4,2 1 Meillä on toimivat käytännöt potilasturvallisuuteen liittyvien riskien ennakoimiseksi 4,2 2 Kehitämme aktiivisesti toimintaamme parantaaksemme potilasturvallisuutta sairaalassamme 4,2 3 Potilasturvallisuuden tasoa seurataan säännöllisesti sairaalassamme 4,2 4 Meillä on toimivat käytännöt vaaratapahtumista oppimiseksi 4,2 5 Käyttämämme potilashaittatapahtumien ehkäisemisen työkalut (tarkistuslistat, tuplavarmistus jne.) ovat toimivia 6 Sairaalassa on pitkän tähtäimen suunnitelma potilasturvallisuuden varmistamiseksi 4,1 3,4 2,8 4,2 Liitetaulukko 11. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen avohoitokäyntien lukumäärät ja kustannukset kymmenessä suurimmassa DRG-ryhmässä (Diagnosis Related Group) vuonna Avohoitokäyntien DRG-ryhmät, EPLL PKL kpl Kustannus, eur 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Ihosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä P Pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Virtsaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä Muut yhteensä Kaikki yhteensä Liitetaulukko 10. Paluu erikoissairaanhoidon päivystykseen 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä VSSHP:ssä vuosina Luvuissa ei ole mukana päiväkirurgian jaksoja. Hoitojakson jälkeinen päivystyskäynti Kaikki hoitojaksot, jotka päättyneet kotiin tai laitokseen Päivystyskäyntien osuus ,34% 12,34% 12,37% 12,69% 13,12% 8,35 % 14,81% Liitetaulukko 12. Palvelutasopäätös , potilaiden TAVOITTAMISEN TAVOITETASO. Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 85 % 99 % 75 % 99 % 95 % 2 65 % 94 % 85 % 95 % 95 % 3 45 % 80 % 85 % 90 % 95 % 4 20 % 65 % 85 % 80 % 92 % 5 126

127 Liitetaulukko 13. Potilaiden tavoittaminen neljännesvuosijaksoittain vuonna VIHREÄLLÄ on kuvattu yhden prosentin poikkeamat ja punaisella yli yhden prosentin poikkeamat tavoitetasosta. 1-3 / / / 2013 Liitetaulukko 14. Tules toimialuetta vastaava ortopedinen ja traumatologinen toiminta Tyksissä vuosina 2011 ja Ortopedian ja traumatologian ty. -Ortopedian ja traumatologian pkl 228 (T-sair.) -Ortopedian pkl + vos (Kir.sair.) Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika , Liitetaulukko 15. Yleisimmät yksittäiset leikkaukset Tules-toimialueella vuonna Koodi Leikkaus NGB20 PolviTEP ilman lumpio-osaa,liukuproteesi 400 NFB30 Lonkan kokotekonivel, standard, sementitön 374 ACC51 Keskihermon vapautus 359 NHJ10 Nilkkamurtumaleikkaus ruuvi, cerclage, Kirschner 240 NFJ54 Reisiluun yläosan gamma-naulaus 183 NCJ62 Kyynärvarren murtumaleikkaus levyllä 178 NBL00 Olkanivelen kiertäjäkalvosinompelu/kiinnitys 165 NHU20 Nilkka/jalkaterä, fiksaatiomateriaalin poisto 156 QDB10 Alaraajan ihohaavan tarkistus/sidevaihto 134 NBG15 Olkalisäkkeen avarrus tähystyksessä 126 Leikkaukset yhteensä / 2013 Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 84 % 98 % 100 % 98 % 100 % 2 63 % 93 % 98 % 95 % 100 % 3 41 % 81 % 97 % 88 % 100 % 4 20 % 69 % 93 % 79 % 100 % 5 18 % 32 % 80 % 57 % 100 % Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 85 % 99 % 98 % 98 % 100 % 2 68 % 94 % 97 % 96 % 100 % 3 45 % 84 % 98 % 92 % 100 % 4 23 % 68 % 93 % 79 % 100 % 5 3 % 28 % 75 % 46 % 86 % Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 85 % 99 % 98 % 98 % 100 % 2 64 % 93 % 98 % 96 % 100 % 3 47 % 86 % 99 % 90 % 100 % 4 22 % 66 % 94 % 77 % 100 % 5 5 % 28 % 81 % 44 % 97 % Riskialueluokka AB AB hoitotaso C ambulanssi D ambulanssi 8min 15min 30min 30min 120min 1 87 % 98 % 99 % 99 % 100 % 2 63 % 94 % 97 % 95 % 100 % 3 44 % 81 % 97 % 86 % 100 % 4 19 % 67 % 95 % 78 % 100 % 5 12 % 38 % 67 % 54 % 100 % 127

128 Liitetaulukko 16. Tavallisimmat vatsaelin- tai urologiset toimenpiteet tai leikkaukset vuonna Koodi Leikkaus JHB30 Peräpukamien hirtto kumilenkeillä tähystimen kautta 413 JEA00 Umpilisäkkeen poisto 246 JKE02 Papillotomia duodenumtietä endoskopiassa 187 JFA15 Polyypin poisto paksusuolesta tähystyksessä 159 KEC01 Eturauhasen täydellinen poisto tähystimen kautta iholta 153 JKE12 Sappitiekiven poisto endoskopiassa 152 KED22 Eturauhasen höyläys virtsaputken kautta 145 KCD02 Virtsarakon resektio tähystyksessä, TURB 130 KAT00 Munuaiskivien murskaus, ESWL 112 JKE18 Sappiteiden sisäinen kanavointi endoskopiassa 99 Yhteensä 4908 Liitetaulukko 17. Neurologian tulosyksikön ja neurokirurgian tunnusluvut vuosilta 2011 ja Neurologian tulosyksikkö Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika ,1 Neurokirurgia ,7 Liitetaulukko 18. Tavallisimmat neurokirurgiset leikkaukset vuonna 2013 ja vertailuluvut vuosilta Neurokirurgia Koodi Leikkaus kpl kpl kpl AAB00 Aivokasvaimen tai aivomuutoksen poisto AAB10 Aivokasvaimen tai aivomuutoksen osapoisto AAC00 Aivovaltimopullistuman kaulan sulkeminen AAD05 Verihyytymän poisto kovan aivokalvon alta AAD10 Verihyytymän poisto kovan aivokalvon alta AAF05 Aivokammion kanavointi vatsaonteloon AAG00 Koepalan otto stereotaktisen laitteen avulla ABC36 Hermojuuridekompressio lannerangan alueelle NAG41 Kaularangan luudutus etukautta, kiinnitys NAG62 Lannerangan luudutus takaa, kiinnitys Liitetaulukko 19. Toiminnan tunnusluvut Medisiinisen tulosalueen muodostaneista yksiköistä vuosilta 2011 ja Yksiköt eivät ole suoraan verrattavissa 2013 organisaatioon. Sisätautien tulosyksikkö Sisätaudit / kantasairaala Reumasairauksien hoitoyksikkö Sisätaudit / Raisio sairaala Ihotautien tulosyksikkö Keuhkosairauksien tulosyksikkö Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika , , , , , ,5 Liitetaulukko 20. Tyksin Lasten ja nuorten klinikan ulkokuntapotilaiden hoitopäivät sairaanhoitopiireittäin Sairaanhoitopiiri AHV EKSHP EPSHP ESSHP HUS KHSHP KSSHP KYMSHP LPSHP LSHP PHSHP PKSHP PPSHP PSHP PSSHP SATSHP VSHP Muut shp:t yhteensä Ulkomaalaiset

129 Liitetaulukko 21. Tavallisimmat lastenkirurgiset leikkaukset ja tähystykset Tyksissä vuosina Toimenpide Tyrä/vesikives Appendicectomia Retentio testis Akuutti testis Osteosynteesimateriaalin poisto Olkaluunmurtuman piikitys Kyynärvarrenmurtuman piikitys Kystoskopia/uretra dil/tmp Shunttitoimenpide Fimoosi Th-luudutus Rannemurtuman piikitys Kyynärvarrenmurtuman repositio Kyynärvarrenmurtuman TEN Laaja kipsaus Rannemurtuman repositio Ihomuutoksen poisto pää Fibrooma Ihomuutoksen poisto vartalo Napatyrä Gastroskopia Kolonoskopia Liitetaulukko 22. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian käyntien yleisimmät DRG-ryhmät ja niiden kustannukset vuosina ALE (LAS, SAS, VSS) Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia HJ+päiki kpl Kustannus, 162 Nivustaipeen tyräleikkaus, aikuinen, ei komplisoitunut Alatiesynnytys, ongelmaton G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus Sappirakon poisto vatsaontelon tähystyksessä, ei komplisoitunut Sydämen toiminnanvajaus tai kardiogeeninen shokki E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut Pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, komplisoitunut Kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, ei komplisoitunut 160 Tyräleikkaus aikuisen muu kuin nivustaipeen, ei komplisoitunut Infektiosairaudet, muut Muut yhteensä: Kaikki yhteensä:

130 Liitetaulukko 23. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen polikliinisen hoidon yleisimmät DRG-ryhmät ja niiden kustannukset vuosina vuosi ALE (LAS, SAS ja VSS) Avohoito PKL kpl Kustannus, 908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 906O Ruoansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 923O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 903O Suun, korvan, nenän tai kurkun sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 905O Sydän- ja verisuonisairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 901O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 911O Virtsaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 904O Keuhkosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 910O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä 909O Ihosairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä Muut yhteensä Kaikki yhteensä Liitetaulukko 24. Psykiatrisen vuodeosastohoidon yleisimmät DRG-ryhmät kustannuksineen vuonna 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia HJ+päiki, kpl Kustannus, 432M Psykiatrinen kuntoutus N Psykiatrisen potilaan pitkäaikaishoito C Muu mielialahäiriö, työikäinen C Muu lapsuusiän psyykkinen häiriö A Ei-psykoottinen maanis-depressiivinen häiriö, työikäinen D Krooninen ei-skitsofreeninen psykoosi A Ahdistuneisuushäiriö B Skitsofrenia, työikäinen D Muu mielialahäiriö, > B Muu väärinkäyttöoireyhtymä, ei komplisoitunut Muut yhteensä Kaikki yhteensä Liitetaulukko 25. Psykiatrisen avohoidon yleisimmät DRG-ryhmät kustannuksineen vuonna 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Psykiatria mukaan lukien Turunmaan psykiatrian yksikkö Avohoito PKL kpl Kustannus, 919O Psyykkinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Muu tai määrittämätön ongelma, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Lyhyt hoito ilman diagnoosia Puutteellinen tai virheellinen tieto tai diagnoosi puuttuu O Neurologinen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä O Endokriininen sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä Q Vaativa pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide O Psyykkinen sairaus, pientoimenpide Muut yhteensä Kaikki yhteensä

131 131

132 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja D nro 52, 2013, ISSN Tyks Kantasairaala puh postiosoite: PL 52, Turku katuosoitteet: A ja U sairaalat: Kiinamyllynkatu 4 8 T sairaala: Hämeentie Tyks Kirurginen sairaala puh Luolavuorentie 2, PL 28, Turku 3 Tyks Paimion sairaala puh Alvar Aallon tie 275, Preitilä 4 Tyks Raision sairaala puh Sairaalakatu 5, PL 43, Raisio 5 Tyks Vakka Suomen sairaala puh Terveystie 2, PL 12, Uusikaupunki 6 Turunmaan sairaala/ Åbolands sjukhus puh./tel Kaskenkatu 13, PL 663, Turku Kaskisgatan 13, PB 663, Åbo 6a Psykiatrian yksikkö/ psykiatriska enheten puh./tel Vapparintie 15, Parainen Vapparvägen 15, Pargas 7 Loimaan aluesairaala puh Seppälänkatu 15 17, PL 17, Loimaa 8 Salon aluesairaala puh Sairaalantie 9, Salo 9 Halikon sairaala puh Märyntie 1, Halikko 10 Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala puh Välskärintie 2, Uusikaupunki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat 2013 Aura Kaarina (S:t Karins) Kemiönsaari (Kimitoön) * Koski tl (Koski åbl) Kustavi (Gustavs) Laitila (Letala) Lieto (Lundo) Loimaa Marttila (S:t Mårtens) Masku Mynämäki (Virmo) Naantali (Nådendal) Nousiainen (Nousis) Oripää Paimio (Pemar) Parainen (Pargas) * Punkalaidun Pyhäranta Pöytyä (Pöytis) Raisio (Reso) Rusko Salo Sauvo (Sagu) Somero Taivassalo (Tövsala) Tarvasjoki Turku (Åbo) * Uusikaupunki (Nystad) Vehmaa (Vemo) Lisäksi Turun yliopisto * kaksikielinen kunta PT 62s - Letterhead / Paino-Kaarina