Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.



Samankaltaiset tiedostot
Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Monimuotoisuuden suojelu

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO-ohjelma

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Luonnonsuojelun ohjaus

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

METSO-ohjelma :

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

Metsäohjelman seuranta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Metsäohjelman seuranta

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Metsäohjelman seuranta

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

SUOJELE JA HOIDA METSÄLUONTOA. luonnonhoidon uusia malleja. Kaj Lindh (toim.)

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Lounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

Lapin luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsien suojelu

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Metsäohjelman seuranta

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Määräaikaiset suojelukorvaukset ja laskennalliset tulonmenetykset vapaaehtoisessa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa

Metsäohjelman seuranta

tavalla lain lähtökohtiin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan vo i- maan ensi tilassa. mistä.

METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät

Metsien suojelu

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1

Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä yksityisten maanomistajien metsissä luonnolliset henkilöt luonnollisten henkilöiden muodostamat yhteisöt sekä säätiöt, joiden pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen yhteismetsät Pääsääntöisesti niille alueille joilla metsälaki on voimassa ei kaavoissa suojeluun osoitetuille alueille ei luonnonsuojelulain nojalla muodostetuille suojelualueille asemakaava-alueella vain maa- ja metsätalouteen osoitetuille alueille oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella vain maa- ja metsätalouteen tai virkistykseen osoitetuilla alueilla Rahoitusta myönnetään hakemuksen perusteella Rahoitus on harkinnanvaraista l. maanomistajalla ei ole ns. subjektiivista oikeutta rahoituksen saamiseen Kohde jää aina metsänomistajan omistukseen 2

Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Ympäristötuella korvataan maanomistajalle metsälain erityisen tärkeän elinympäristön säilyttämisestä, muusta metsän biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä tai luonnonhoidosta aiheutuvat vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai taloudelliset menetykset Tuki muodostuu: peruskorvauksesta hakkuuarvokorvauksesta se osuus ympäristötukikohteen hakkuuarvosta, joka ylittää vähäisen haitan muusta korvauksesta ympäristönhoitotyöt ja niiden suunnittelu EI: kohteen rajaaminen ja merkintä maastoon eikä arviointi Käytönrajoituksista, tuesta, mahdollisista luonnonhoitotöistä ja tuen muista ehdoista sovitaan maanomistajan kanssa tehtävällä sopimuksella Pääsääntöisesti toimenpiteet kohteilla ovat sallittuja ainoastaan metsäkeskuksen suostumuksella 3

Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Sopimuskausi on kymmenen vuotta Sopimuksesta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin ja sopimus on voimassa vaikka maanomistaja vaihtuu Uudella omistajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus. Irtisanominen edellyttää jäljellä olevaan sopimuskautta vastaavan korvauksen palauttamista Korvaus maksetaan sopimuskauden alussa Ympäristötuki on muuttunut veronalaiseksi tuloksi 2012 alkaen Kun sopimuskausi päättyy, alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla. Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen käyttö on metsälain mukaisesti rajoitettua 4

Ympäristötuki uudessa kemeralaissa Tuki perustuu kohteen hakkuuarvoon, josta vähennetään omavastuuosuus 4 % ympäristötukikohteen puuston hakkuuarvosta Korvausta voidaan maksaa: puuston hakkuuarvosta ympäristönhoitotöistä hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisesta [puuston arvioinnin ja kohteen merkitsemisen kustannuksista] Pinta-alaan perustuva ns. peruskorvaus poistuu Ympäristötuen vähimmäismäärä sopimusta kohti on 500 euroa l. sopimuksia tätä pienemmästä ympäristötuesta ei tehdä Sopimus, joka on voimassa 10 vuotta neuvottelu => neuvottelupöytäkirja => metsäkeskuksen päätös tuesta sopimus syntyy, kun metsäkeskus tekee rahoituspäätöksen sopimuksen muodostavat rahoituspäätös ja neuvottelupöytäkirja 5

Ympäristötuen kohdentaminen VN:n periaatepäätös METSOsta: Kestävän metsätalouden rahoituslailla (1094/1996) rahoitettavien keinojen tavoitteena on luontaisesti pienialaisten, hoitoa vaativien tai luontoarvoiltaan muuttuvien kohteiden sekä metsätaloustoimien ohella säilytettävien luontoarvojen turvaaminen. Voimassa olevan MMM:n asetuksen mukaan ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Muihin kohteisiin tukea voidaan käyttää käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. MMM:n rahoituksen jakoa koskevan päätöksen (2011) mukaan varoja: käytetään ympäristötukeen metsälain erityisen tärkeissä elinympäristöissä silloin, kun hakkuu on todellinen uhka monimuotoisuuden häviämiselle käytetään myös puhtaiden METSO-kohteiden rahoitukseen ja luonnonhoitohankkeisiin kohdennetaan alueellisten METSO-elinympäristökohtaisten toimenpideohjelmien mukaisesti pyritään suuntaamaan alueellisesti monimuotoisuutta turvaaviin verkostoihin 6

Ympäristötuen kohdentaminen Metsäkeskuksen toimintajärjestelmään sisältyvän taustamuistion METSO ja metsätalouden ympäristötuki mukaan: ympäristötuki kohdistetaan ensisijaisesti metsälain 10 kohteisiin voidaan käyttää myös elinympäristöverkostojen luomiseen ja pienten kohteiden laajentamiseen erityisesti metsälain 10 :n kohteiden mutta myös muiden suojelukohteiden ympäristössä tavoitteena verkoston luominen ja keskittäminen Lounais-Suomen METSO-tavoiteohjelmassa ei ole metsätalouden ympäristötuella eikä luonnonhoitohankkeina toteutettavia puustoisia perinnebiotooppeja 7

Metsätalouden ympäristötuki Lounais-Suomessa MMM päättää vuosittain metsätalouden ympäristötukeen ja luonnonhoitoon osoitettujen varojen alueellisesta jaosta Lounais-Suomessa ympäristötukea on maksettu seuraavasti: Vuosi Tuen määrä Uusien kohteiden Uusien kohteiden tuki yhteensä ( ) pinta-ala (ha) /ha keskimäärin 2008 167.000 78 2141 2009 282.000 115 2452 2010 391.000 144 2340 2011 574.000 244 1947 2012 (arvio) 195.000 n. 50-60 8

9 Hehtaaria 2010 2011 Metsälakikohteet Pienvedet 16,6 31,8 Rehevät korvet ja letot 0,7 5,2 Lehtolaikut 13,5 20,4 Kangasmetsäsaarekkeet - 0,3 Rotkot ja kurut - - Jyrkänteet alusmetsineen 0,8 2,8 Vähätuottoiset elinympäristöt 35,2 67,2 Yhteensä 66,8 127,7 Muut METSOn mukaiset elinympäristöt Lehdot 2,0 9,2 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 55,4 48,6 Pienvesien lähimetsät 4,1 4,9 Puustoiset suot 1,4 2,5 Metsäluhdat ja tulvametsät 1,8 3,0 Harjujen paahdeympäristöt - - Maankohoamisrannikoiden metsät - 7,7 Puustoiset perinneympäristöt 2,7 - Kalkkivaikutteiset ja ultraemäksiset metsät - - Muut metsät, kalliot, jyrkänteet 10,1 40,7 Yhteensä 77,5 116,6

Luonnonhoitohankkeet Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa: 1) tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä; 2) metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoitusta; 3) talousmetsien maisemanhoidon kannalta merkittäviä metsän kunnostustöitä; 4) metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämistä tai korjaamista; 5) metsäojitusalueen ennallistamista; sekä 6) muita metsien monikäyttöä, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia, alueellisesti merkittäviä hankkeita. 10

Puustoiset perinneympäristöt luonnonhoitohankkeilla Lounais- Suomessa Maisemapainotteinen metsäsuunnittelu lisäkustannukset korvattu luonnonhoitorahoituksella Ei elinympäristöjen kunnostustöitä yksittäisiä lehtokohteita lukuun ottamatta 11

Varojen niukkuus uhkaa Metsätalouden ympäristötuen ja luonnonhoidon rahoitus valtion talousarviossa vähenee: Vuosi Rahoitus (milj. euroa) Tavoite (ha) 2009 7,965 8.100 2010 10,325 8.000 10.000 2011 11,325 7.600 2012 7,325 5.000 2013 6,527 3.700 Ympäristötuesta on niukkuutta: määräaikainen suojelu kiinnostaa ja nykyinen korvaustaso on suojelun lyhyt kesto huomioon ottaen varsin korkea Jääkö varoja uusien sopimusten tekemiseen, kun: vanhoja 10-vuotisia sopimuksia on uusittava vanhojen 30-vuotisten sopimusten toisista ja kolmansista maksueristä on huolehdittava luonnonarvokaupan kokeiluhankkeessa tehdyt sopimukset päättyvät vuodesta 2014 alkaen 12