Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle

Samankaltaiset tiedostot
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Ravinteiden tai muiden ominaisuuksien vähimmäispitoisuus

Timperintie SAUVO. metsäpuiden taimet Vihannes-Superex NPK kg 40 Vihannekset, turve-ja kivivillaviljely 57,62

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Elintarviketurvallisuusvirasto Pvm/Datum/Date Määräyksen numero

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Yhdyskuntalietteen käyttö

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Lisälannoitus kasvukaudella

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

MegaLab tuloksia 2017

Kekkilä Professional. Valmistamme laadukkaita ammattiviljelytuotteita 90 vuoden kokemuksella. Terve kasvu lähtee vahvoista juurista.

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Tuotteet / Product Group

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

31 RYHMÄ LANNOITTEET

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Myllyvehnän lannoitus AK

17VV VV 01021

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Soveltamisala

Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen

Luonnonmukaista vahvistamista

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

NPK-LANNOITTEIDEN TUOTANTO

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Ripen? Mitä on. Ravinne kukinnan loppuvaiheeseen. Sadonkorjuuta valmisteleva aine. of your harvest

Biohiili ja ravinteet

LIITE I KANSALLINEN LANNOITEVALMISTEIDEN TYYPPINIMILUETTELO IA EPÄORGAANISET LANNOITTEET

Avomaan vihannesviljely

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Kiinteät lannoitteet. Riippumatta siitä toimitko pienen

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Transkriptio:

2013 Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 0

Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa... 2 2.1 Käyttö Luomulainsäädännön kannalta... 2 2.2 Käyttö luomukasvihuonetuotannon kannalta... 3 3. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö tavanomaisessa kasvihuonetuotannossa... 4 3.1 Käyttö lannoitevalmistelainsäädännön kannalta... 4 3.2 Käyttö kasvihuonetuotannon kannalta... 6 4. Vesiliukoisia typpipitoisia lannoitteita markkinoilla... 6 4.1 Yara... 6 4.2 Nutriforte Oy... 7 4.3 Kekkilä Oy... 8 4.4 Novarbo Oy... 8 4.5 Oy Neko Ab... 8 5. Lannoitusohjelmapalvelu... 9 6. Kasvihuoneyrittäjien haastattelut lannoituskäytänteistä... 9 1

1. Taustaa Biokaasulaitoksen mädätysjäännökseen jää ravinteita kuten fosforia ja typpeä, joita voidaan hyödyntää maanviljelyssä varsinaisen maanparannusvaikutuksen ohella. Suuri osa typestä siirtyy kuitenkin mädätysjäännöksen ohella syntyvään rejektiveteen, josta se voidaan erottaa strippausmenetelmän avulla käytettäväksi nestemäisenä typpilannoitteena, joka luontaisesti sisältää vain typpeä. Typpipitoisen rejektiveden (jäteveden) käsittely strippausmenetelmän avulla palvelee myös yritystä ympäristöluvan vaateissa, sekä kustannusmielessä välttämään esim. korotetun teollisuusjätevesimaksun, lannoitemyynnistä saatavan tuoton lisäksi. Kunnallisen vesihuoltoliikelaitoksen osalta menettelyllä saavutetaan myös vastaava hyöty ympäristölupaehtojen kuormitusvaatimusten osalta. Envi Grow Park hankkeessa selvitettiin typpiliuoksen soveltuvuutta kasvihuonetuotantoon sekä lainsäädännön, että kysynnän ja vallitsevan markkinatarjonnan osalta. 2. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa 2.1 Käyttö Luomulainsäädännön kannalta Noudatettava lainsäädäntö Luonnonmukaisen tuotannon lainsäädäntö pohjautuu vahvasti EU-lainsäädännön soveltamiseen sellaisenaan. Kansallisena toimeenpanoasetuksena noudatetaan Maa- ja metsätalousministeriön asetusta 846/2008 luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä ja valvonnasta. Suomessa ei ole erillistä luomuhyväksyntää lannoitevalmisteille. Luomutuotannossa voi käyttää niitä lannoitevalmisteita jotka on lueteltu luonnonmukaista tuotantoa koskevassa EY 889/2008 asetuksen (toimeenpanoasetus) liitteessä I ja jotka täyttävät myös lannoitevalmisteita koskevan lainsäädännön vaatimukset. Neuvoston asetus ei toistaiseksi määrittele tuotantovaatimuksia luonnonmukaiselle kasvihuonetuotannolle ja siihen saakka kunnes neuvoston asetus näiltä osin täsmentyy, luonnonmukaiseen kasvihuonetuotantoon sovelletaan voimassa olevaa neuvoston asetusta, toimeenpanoasetusta ja Eviran luonnonmukaisen kasvintuotannon ohjeita. 2

Erityispiirteitä luonnonmukaisen kasvihuonetuotannon vaatimuksissa Luonnonmukaisessa kasvihuonetuotannossa on mahdollista käyttää myös maapohjasta eristettyä kasvatusratkaisua, kunhan kasvualustana käytetään joko luomulantaa ja -kompostia tai toimeenpanoasetuksen liitteessä I mainittuja tuotteita. Ravinneliuosviljely on kiellettyä. Luonnonmukainen tuotanto, tarkastelee käytettäviä tuotteita raaka-ainelähtöisesti, sallitut raaka-aineet lannoitteissa ovat eläinlanta, kasviperäinen jäte, oman tilan sakokaivoliete (omaan käyttöön) ja asetusmuutoksen 108/2012 johdosta myös erilliskerätty kotitalousjäte (myös suurkeittiö ja pitopalvelu). Käsittelymenetelmällä ei ole vaikutusta hyväksyttävyyteen, vaan esim. strippauskäsittely rinnastetaan luomun näkökulmasta teollisen väkilannoitteen valmistusmenetelmäksi. Markkinoille on tästäkin huolimatta päätynyt myös tuotteita jotka ovat sisältäneet muita kuin sallittuja raaka-aineita kun strippauksessa on käytetty orgaanista happoa, jolla on korvattu esim. typpihapon, rikkihapon tai muurahaishapon käyttö. Tulevaisuuden mahdollisuudet luomumarkkinoihin tukeutuvat siten suureksi osaksi kysyntään ja tarjontaan, onko välttämätöntä käyttää luomussa stripattua typpeä. 2.2 Käyttö luomukasvihuonetuotannon kannalta Tavanomaisesta viljelystä poiketen luomun lannoitus pohjautuu ns. panoslannoitukseen. Lannoitusta ei ole mahdollista toteuttaa tavanomaisella kastelulannoituksella, jossa kaikki kasvin tarvitsema ravinne annetaan kasteluveden mukana. Erona tavanomaiseen on käytettävän kasvualustan suurempi hyödyntäminen, jolloin viljeltävälle kasville jää vapaus huolehtia itse mitä ravinteita se kasvualustastaan käyttää. (Tuominen 2013 ja Gaia Consulting Oy 2012) Näillä oletuksilla nestemäinen typpilannoitus soveltuisi luomuun panoslannoituksena käytettynä. 3

3. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö tavanomaisessa kasvihuonetuotannossa 3.1 Käyttö lannoitevalmistelainsäädännön kannalta Epäorgaaniset lannoitteet eivät saa sisältää orgaanista ainetta kokonaismäärältään yli yhtä prosenttia laskenttuna hiilipitoisuutena lannoitteen kuiva ainepitoisuudesta. Epäorgaanisiin lannoitteisiin tehdyt sallitut orgaaniset lisäykset on ilmoitettava tuoteselosteessa. Pääravinteiden pitoisuudet on ilmoitettava kokonaislukuna tyyppinimen perässä. Sivu- ja hivenravinteet Mikäli epäorgaaninen lannoitevalmiste sisältää luontaisesti tai siihen on lisätty hivenravinteita, jotka ylittävät minimipitoisuuden ylittävän määrän lisätään tyyppimerkintään sisältää sivu- ja/tai hivenravinteita ja merkitään sivuravinteet järjestyksessä Ca, Mg, Na, S ja hivenravinteet järjestyksessä B, Co, Cu, Fe, Mn, Mo, Zn. 4

Esimerkkejä tyyppinimistä Strippauskäsittelystä saatu ammoniumnitraatti on epäorgaaninen yksiravinteinen pääravinnelannoite, jossa typpi on kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Lisäämällä siihen muita ravinteita voidaan siitä tehdä myös toiseen tyyppinimeen soveltuvaa lannoitteita. Epäorgaanisilla yksiravinteisilla pääravinnelannoitteilla Tarkoitetaan lannoitteita, jotka sisältävät yhtä pääravinnetta ilmoitetun pitoisuuden. Ilmoitettu pitoisuus on vähintään 3,0 %. Lannoitteella ei ole tyyppinimeä EY-asetuksessa 2003/2003. Epäorgaanisilla moniravinteisilla pääravinnelannoitteilla Tarkoitetaan lannoitteita, jotka sisältävät vähintään kahta pääravinnetta ilmoitetun pitoisuuden. Ilmoitettu pitoisuus on vähintään: 1,0 % N, 1,0 % P ja 1,0 % K, yhteensä pääravinteiden pitoisuus on vähintään 7,0 %. Lannoitteella ei ole tyyppinimeä EY-asetuksessa 2003/2003. Sivuravinteiden pitoisuudet on ilmoitettava, mikäli ne ylittävät kohdan IA3 arvot. Hivenravinteiden pitoisuudet on ilmoitettava, mikäli ne ylittävät komission asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteen IE kohdassa E.2.2 ja E.2.3 esitetyt pitoisuudet. 5

3.2 Käyttö kasvihuonetuotannon kannalta Tavanomaisessa kasvihuoneviljelyssä lannoitus toteutetaan lähes yksinomaan käyttämällä kiteistä NPK lannoitetta, joka liuotetaan tankkiin ja syötetään lannoitusohjelman mukaisesti kasveille (Jokinen 2013). Toiminnassa on kuitenkin myös suurehkoja kasvihuoneita, jotka käyttävät ns. turvepetiratkaisua ja panoslannoitusta. Kasvihuoneviljelyssä voidaan osa NPK- täyslannoitteesta korvata esim. kiinteämuotoisella kaliumnitraatilla, minkä avulla voidaan kustannustehokkaasti nostaa johtoluku arvoa (ms/cm), käytäntö edesauttaa käyttöliuoksen hivenainetason pitämistä lähes vakiona. Käyttötapa on sekoittaa kaliumnitraatti NPK lannoitteen tai kastelukalkkisalpietarin kanssa samaan emoliuossäiliöön. (Nutriforte) 4. Vesiliukoisia typpipitoisia lannoitteita markkinoilla Esimerkkejä markkinoilla olevista lannoitteista: 4.1 Yara Kiinteät lannoitteet YaraLiva Calcinit - Sopii kastelulannoitukseen kasvihuoneessa - Tarkoitettu typpi- ja kalsiumlannoitukseen - Käyttömäärät kasvihuoneen kastelulannoituksessa: 0,05-0,2 % (0,5-2 kg/1000 l vettä) - Ravinnepitoisuus painoprosentteina % Kokonaistyppi (N) 15.5 Ammoniumtyppi (NH4-N) 1 Nitraattityppi (NO3-N) 14,5 Kalsium (Ca) 19 Krista U - Typpilannoite, joka sopii lisälannoitukseen kasvihuoneessa - Käyttömäärät kasvihuoneen kastelulannoituksessa: 0,001-0,03 % (0,1-0,3 kg/1000 l vettä) - Ravinnepitoisuus painoprosentteina % Kokonaistyppi (N) 46,3 Ureatyppi (Urea-N) 46,3 Nestemäiset lannoitteet Magnesiumnitraatti, neste - Kastelulannoite kasvihuoneeseen - Tuote varastoitava lämpimässä - Käyttömäärät kastelulannoitteena kasvihuoneessa: 0,01-0,1% liuos (0,1-1 l/1000 l vettä) - Ravinnepitoisuus g/l Typpi (N) 94 Magnesium (Mg) 81 6

4.2 Nutriforte Oy Kiinteät lannoitteet Hyperflex-1 NPK 8-6-30 - Suosituin tuote - Tomaatin, kurkun, paprikan, salaatin, yrttien ja kukkien kasvatuksessa Kastelukalkkisalpietari, MINIPRILL - sisältää 15,5% typpeä (N), mistä nitraattityppeä on 14,5% ja ammoniumtyppeä 1,0% sekä kalsiumia (Ca) 19%. - Kastelukalkkisalpietari ja NPK-täyslannoite tulee sekoittaa eri emoliuossäiliöön, koska väkevässä liuoksessa ne saattavat reagoida keskenään, jolloin voi muodostua veteen liukenemattomia yhdisteitä. - käytetään typpi- ja kalsiumlannoitteeksi kasvihuoneviljelyssä kaikille kasveille eri kasvualustoilla - myös vesiviljelyssä - Kasvihuoneviljelyssä käyttöliuoksen väkevyys: 0,01-0,15% (0,1-1,5kg/1000l vettä) Kaliumnitraatti NPK 14-0-38 - Kaliumnitraatti voidaan sekoittaa joko kastelukalkkisalpietarin tai NPK-täyslannoitteen kanssa samaan emoliuossäiliöön. - Kasvihuoneviljelyssä voidaan osa NPK-täyslannoitteesta korvata kaliumnitraatilla, minkä avulla voidaan nostaa edullisesti ms/cm -arvoa. Tällä tavalla voidaan pitää käyttöliuoksen hivenainetaso lähes vakiona - Kasvihuoneviljelyssä käyttöliuoksen väkevyys: 0,01-0,15% (0,1-1,5kg/1000 l vettä) Nutricote13.13.13.2 (NPK 13-5-11 + 1,2%Mg+hivenaineet) - luovuttaa ravinteet hitaasti (pitkävaikutteinen). Lannoiterakeita peittää kova polymeerikerros, mikä mahdollistaa veden pääsyn rakeen sisälle ja ravinteiden ulostulon. Lannoitteella ei ole vaikutusta kasvualustan johtokykyyn tai ph-arvoon. Pienentää riskiä vaikka lannoitetta olisi annosteltu liikaa tai ravinnetasapaino olisi virheellinen. - kukat ja koristekasvit Turpeen peruslannoite NPK 13-7-22 - jauheinen turveseos kasvualustaan annosteltava - vihannekset, kukat - käyttömäärä turveseoksissa 0,6-1,5 kg/m3 7

4.3 Kekkilä Oy Nestemäiset lannoitteet MgN-liuos (magnesiumnitraatti) - Mg 7,6, N 8,8 - Tomaatin ja paprikan viljelyyn - magnesiumnitraatin voi sekoittaa samaan säiliöön Superexin (NPK) ja CaN jauheen kanssa 4.4 Novarbo Oy Nestemäiset luomulannoitteet Novarbo Aino 5-0-0 - N 5%,P 0%, K 0% - luonnonmukainen kurkku, tomaatti, paprika - lisäravinteeksi satorasituksen aikana, liuokseen lisätään kalium - annostelu kasteluveden mukana 0,2-1,0 % liuoksena Novarbo Aino 3-0-3 - N3%, P0%, K3% - luonnonmukainen kurkku, tomaatti, paprika - koko satokauden lisäravinne, liuokseen on lisätty nestemäistä kaliumia - annostelu kasteluveden mukana 0,2-1,0 % liuoksena Novarbo Arvo 4-1-2 - N4%, P1%,K2%, Cu0,01%, Fe0,10%,Mn0,04%,Zn0,02% - mitoitetaan kasvien ravinnetarpeen mukaan - luomukasvihuoneviljelyssä voidaan tarvittava lannoitemäärä antaa kerralla. Lannoitetta ei silloin sekoiteta kasvualustaan, vaan sijoitetaan esim. nauhamaisesti kasvualustan sisään. 4.5 Oy Neko Ab Orgaaninen lannoite NEKO Luonnonlannoite (N5) - kasviperäinen, hidasliukoinen yleislannoite - sisältää elintarviketeollisuuden tuottamaa biomassaa: sokeria, melassia, glukoosisiirappia ja sienirihmastoa - luonnonmukainen vihannestuotanto, koristekasvit - annostelu 1000-2000 kg/ha - ravinnesisältö: N 5%, P 0,65%, K 0,42%, Ca 11%, Z 0,2% 8

5. Lannoitusohjelmapalvelu Yleisesti lannoitetehtailla on tarjolla viljelmäkohtainen lannoitepalvelu, jossa puutarhalle valmistetaan oma räätälöity viljelmäkohtainen lannoiteresepti. Lannoitussuosituksia tehtäessä huomioidaan ravinneliuokseen haluttavien pitoisuuksien ohella myös raakaveden ravinnepitoisuudet, sekä kastelu- ja lannoitusjärjestelmän tyyppi, kasvualusta ja ylikasteluprosentti, kasvilaji ja -lajike. Vaihtoehtoisesti kasvihuoneyritys mittaa ja seuraa itse ravinneliuoksen konsentraatiota ja säätää sitä tarpeen mukaan. Typpeä kasvi ottaa joko positiivisena ammonium- kationina (NH 4 + ) tai negatiivisena nitraattianionina (NO 3 - ), kasvi voi lisäksi ottaa mikroravinteita lehdillään ja juurillaan varauksettomassa kelaattimuodossa. Makroravinteita (hiili, vety, typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja rikki) kasvit ottavat yli 10 kg hehtaarilta. 6. Kasvihuoneyrittäjien haastattelut lannoituskäytänteistä Kasvihuoneyrityksiä haastateltiin puhelimitse kuusi yritystä (taulukko 1). Yrityksistä kaksi oli suurta 0,8 ja 1 ha ja neljä pientä 0,1-0,3 ha. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään seuraavia seikkoja kasvihuoneiden käytänteistä: - Typpilannoitusmäärät ja tuote, lisälannoituksen käyttö - Lannoituskemikaalin olomuoto (kiinteä/neste) - Lannoitusreseptin tarve myyjältä/ perustuu omaan seurantamittaukseen ja säätöön - Varastoititapa ja tilojen riittävyys - Kiinnostus siirtyä käyttämään kierrätysravinteita Pienet kasvihuoneyritykset eivät kokeneet lannoitteiden nykyistä varastointia toimintansa kannalta ongelmallisena. Lannoitteet säilytettiin kasvihuoneissa sisällä. Suuremmat yritykset säilyttivät lannoitteet ulkotiloissa. Kaikki haastattelut yritykset olivat kiinnostuneita uusista vaihtoehdoista liittyen lannoittamiseen, kuitenkin olennaista käytön kannalta olisi tieto miten lannoitetta pystytään käyttämään jo olemassa olevan lannoitusohjelman puitteissa tai miten itse mitaten kiertoliuosta tulisi säätää. Puhelimitse tavoiteltiin myös turvemulta viljelypeti kasvihuoneyrittäjää, jolla on merkittävää tuotantotoimintaa, mutta yrittäjä ei ollut halukas keskustelemaan nyt. Sähköpostin tai kotisivujen yhteydenottolomakeen kautta (6 kpl) ei saatu vastauksia myöskään. 9

Taulukko 1. Tavanomaisen tuotannon kasvihuoneviljelyn puhelinhaastattelut Tuotanto-suunta Kurkku lopettanut hiljattain toimintansa Koko ha pieni Leikkoruusu 1 annosteltuna säiliöstä Lannoitustapa Lannoitteet Lannoitemäärät(typpi) panoslannoitus (ei Y-lannos tippulannoitusta) kalkkisalpietari kiinteää lannoitetta Urea pintaan (hetkittäin) NPK ei lisälannoitusta typen osalta tiedossa Kekkilällä Kasvualusta vapaa turvealusta Kukat 0,1 annostelu säiliöstä TurveSuperx 200 kg/a ei ongelmaa näin pienellä tuotantomäärällä Ruukkusalaatti 0,3 annostelu säiliöstä, kiinteät ei lisälannoitusta typen osalta salaatti ja kesäkukat kurkku, tomaatti, ruukkusalaatti 0,1 raakaturve lannoitetaan itse 0,8 annostelu säiliöstä, veden hidassuodatus ja kierrätys Yara Y-lannos joskus lisätyppeä Nutriforten tuote (kiinteä) 200 kg/a ravinneliuos kulkee viljelykourujen pohjalla,suljettu vesikierto Lannoitteiden Reseptin Kiinnostus varastointi tarve kasvihuoneessa teki itse - sisällä, ei ongelmaa näin pienellä tuotantomäärällä Kekkilä, ohjeistaa myös muutokset. Lannoitusohjelmaa pitäisi muuttaa. Kekkilä, lannoitusohjelman säätö pitäisi muuttaa Kekkilä, lannoitusohjelman mukaan alle 200 kg/a turve yleisvarastossa teettävät salaatin analyysit Hortilabissa ja säätävät itse 1 krt/kk 3 lavaa typpilannoitet ta (3x1000 kg) kouruviljely ulkona lavoilla, joista tehdään emoliuossäiliöön seos mitataan ja säädetään itse (ei reseptiä) mahdollisesti voisi olla mahdollista kyllä, seuraa lannoitetarjontaa kyllä näkevät mahdollisuutena muille, joilla merkitystä kyllä, seuraa tarjontaa näkee ongelmallisena kiertoliuoksen säädön - 0

Tavanomaisen tuotannon yritykset maapohjalla tai viljelypedissä (turvemulta) Vaikkakin valtaosa kasvihuoneviljelmistä käyttää ns. kiertoliuosviljelyä, löytyy myös viljelypedissä (ympärivuotista) tai maapohjalla tapahtuvaa kasvatusta (kausiluonteisena). Tamsin vihannes Oy (yritys koostuu neljästä yrityksesä Matti Tamsi Oy, Esa Tamsi Oy, Tamsin vihannes Oy ja Tamsin Tarhat Oy) - kaikki tuotteet viljellään turvemultapedissä - tuotteina salaatti, tilli ja persilja - yhteispinta-ala noin 3 ha - tuottaa noin 50 % suomen salaateista - ympärivuotista Husulan puutarha - maapohjalla - salaattia, yrttejä - kausiluonteista Sorrin puutarha - maapohjalla - salaattia - yrttejä, tilliä.. - kausiluonteista Lindrothin puutarha - salaatteja, yrttejä (DeliVerde tuotteet) - kausiluonteista - turvemultapedissä Lähteet: Kekkilä. http://www.kekkila.fi/ammattiviljely/ammattiviljelija/ohjeet/viljelyohjeet Myyrä-Mustonen, Satu. Salaatin idättäminen ja taimikasvatus. Opinnäytetyö 2011, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu. http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34257/myyramustonen_satu.pdf?sequence=1 Nutriforte Oy.KALIUMNITRAATTI NPK 14-0-38 Käyttöohje. http://www.nutriforte.fi/tuotesivut/kaliumnitraatti.htm Särkkä, Liisa Tuomola, Päivi. Leikkoruusun talvikauden viljelytapojen merkitys energiankulutukseen, sadon määrään ja kukkien laatuun. MTT, 2010 Yara. http://www.yara.fi/fertilizer/products/solutions/phosfik.aspx 0