Tampereen kaupungin henkilöstölehti 3 2009 Perhetyötä tutkittiin Tyk-kuntoutus virkistää s.6 Passin paikalle selviämishoitoasema s.12
PÄÄKIRJOITUS HUHTIKUU 2009 Entisten nuorten työhyvinvointi SUSANNA LYLY Julkisuudessa on käyty kiivasta keskustelua hallituksen tekemästä eläkeuudistuksesta. Laman varjolla räväkästi julkituotu ehdotus sai niin negatiivisen vastaanoton, että siitä päätettiin toistaiseksi luopua. Nyt asiassa on otettu aikalisä, mutta tavoite on asetettu ja sitä tavoitellaan hieman demokraattisemmin keinoin: on kuitenkin syntynyt houkutus pitää työntekijät entistä pidempään työelämässä. Valtion talouden tasapainottaminen vaatii entistä pidemmän työuran meiltä jokaiselta. Jo ennen eläkeiän nostoajatusta räätälöitiin erikoistarjous korottamalla eläkekertymäprosenttia ns. ylivuosilta. Raha on hyvä houkutin. Työuran jatkaminen ei onnistu pelkällä rahahoukutuksella. Ikääntyvän työntekijän täytyy olla motivoitunut ja innostunut työstään, jotta hän jaksaisi työskennellä täysipainoisesti. Työnantajien ja esimiesten on mietittävä, miten tukea työskentelyä jatkavaa työntekijää. Ikä tuo valitettavasti mukaan erilaisia työkykyä alentavia vaivoja. Fyysisten vaivojen lisäksi on huomioitava myös työn henkinen kuormittavuus. Opettajien ja muiden kasvatusalan työntekijöiden suurin kuorma tuleekin juuri henkisen kuormittavuuden kautta. Miten entinen nuori sitten jaksaa entistä pitempään työelämässä? Itse olen päässyt osallistumaan kuntoremonttikurssille, joka palveli hieman yli nelikymppisen rehtorin sen hetkistä huollontarvetta. Kuntoremontti herätteli panostamaan jatkuvaan ja määrätietoisempaan liikuntaan. Palaute kuntokartoituksesta antoi pohdittavaa ja pakotti tekemään itseni kanssa sopimuksen liikunnan lisäämisestä. Pituuden ja painon indeksi osoitti, että olen 30 cm:ä liian lyhyt. Muutama vuosi sitten hieman yli viisikymppisenä pääsin osallistuman Aslak-kuntoutukseen, joka taas toi mukanaan eväitä jaksaa työssäni. Liikunnan ohella lihashuoltoon ja henkiseen hyvinvointiin panostaminen korostuivat. Pitkäkestoinen kuntoutusjakso toi mukanaan hyviä ystäviä myös toisilta toimialoilta. Työkykyä ylläpitäviin kuntoutuksiin osallistuneet ovat kertoneet omista kursseistaan pelkkää positiivista. Omien ja naapureiden kokemusten myötä kannustan kaikkia Tampereen kaupungin työntekijöitä suunnittelemaan yhdessä työterveyden asiantuntijoiden kanssa kuntoutuspolkua oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Jokainen meistä on osa oman yksikkömme työhyvinvointia ja siihen me kaikki omalta osaltamme vaikutamme. Motivoituneessa ja hyvähenkisessä työyhteisössä jaksamme ja viihdymme paremmin. Se myös kannustaa meitä työskentelemään pidempään Markku Salonen Etelä-Hervannan koulun rehtori kaakkoisen alueen aluerehtori SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta järjestettiin seminaari 5 Johtaja Pekka Palola kannustaa säästöihin 5 Säästökeinoja haetaan 6 Tyk-kuntoutuksesta uutta potkua elämään 8 Infratuotantoa johtaa Sakari Suominen 9 Perhetyöstä henkilöstö- ja asiakastutkimus 11 Turvallisuuskoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle 12 Hatanpään päivystysasema lopetetaan toukokuun alussa 14 Tampereen ammattiopistossa uudistettiin purunpoistojärjestelmä 15 Kahva välittää kaikkien työntekijöiden yhteystietoja 16 Keittiön ammattilaiset 17 Tuokiokuva opintopiiri Mielekkäästä 18 Ilmoituksia 19 Palkanmaksussa muutoksia 19 Tarmo Touhunen 20 230-vuotias Tampere juhlii 20 Kaupunkistrategiaa uudistetaan VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 45. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi/ tiedotus/ julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy toukokuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 8.5.2009 mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Perhetyön suunnittelija Minna Nurminen syöttämässä Kauri Kinnusta perheryhmä Pellavan keittiössä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ 16 300 kpl.
Tampere voi parantaa tuottavuuttaan ja silti syödä salaattia TEKSTI MIRVA KIPINOINEN Tampere voi parantaa tuottavuutta ilman juustohöyläleikkauksia ja ilman, että työntekijöiden hyvinvointi joutuu koetukselle. Se onnistuu, kunhan apuvälineiksi otetaan oikeat mittarit ja karsitaan harkitusti ja oikeista paikoista. Näin esitettiin Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden seminaarissa maaliskuun lopussa. Tampereen kaupungin henkilöstöyksikön järjestämässä tilaisuudessa puhuttiin työhyvinvoinnista, tuottavuudesta, niiden yhteydestä ja merkityksestä sekä siitä, miten työhyvinvointia ja tuottavuutta voidaan parantaa. Aihe on Tampereella nyt ajankohtainen, sillä kaupunki alkaa huhtikuussa valmistella omaa tuottavuusohjelmaansa. Ikääntyminen, niukat resurssit, taloudellinen tilanne. Myös maan hallitus on asettanut kunnille suuria paineita, vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen luettelee syitä tuottavuusvaateiden taustalla. Seminaariin osallistui noin 120 kaupungin eri johtoryhmien jäsentä, työsuojeluvaltuutettua, -päällikköä ja pääluottamusmiestä. Työhyvinvoinnista seuraa tuottavuutta Mutta miten työhyvinvointi ja tuottavuus sitten liittyvät toisiinsa? Tyytyväinen työntekijä on paras tae tuottavuudelle, tiivistää työsuojeluvaltuutettu Timo Välimäki. Niina Pietikäinen ja johtaja Pekka Palola ovat samoilla linjoilla. Henkilöstö on Tampereen kaupungille suuri voimavara, mutta myös suuri kustannuserä, Pietikäinen selvittää. Pekka Palola laskee, että kaupunki maksaa joka päivä palkkoina ulos 1,7 miljoonaa euroa. Erityisen huolestuttavaa on se, että vuonna 2008 menetimme sairaspoissaoloina 760 henkilötyövuotta. Ja työtapaturmat ovat kasvussa, Palola tarkentaa. Kun työhyvinvointi on kunnossa, siitä seuraa tuottavuutta. Timo Välimäen mukaan parannettavaa riittää vielä ainakin työympäristössä, esimiestyöskentelyssä ja palkitsemisessa. Seminaari herätti Tuula Haapion (oik.), Marita Lehtisen ja Ella Suojalehdon huomaamaan, kuinka paljon sairaspoissaoloja kaupungilla on. Esa Kanerva korosti, että tuottavuuden parantamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. KUVAT: STEFAN MOBERG Timo Välimäki tarjoaa yhteistyön kättä. Henkilöstö on valmis tulemaan talkoisiin, mutta emme suostu siihen oman tilipussin keventämisellä. Paula Liukkosen mukaan suurin sudenkuoppa taantumassa on, että tehdään päättömiä leikkauksia ja leikataan osaaminen pois. Etenkin sitä pitää miettiä, miten nuoria työntekijöitä kohdellaan. Se vaikuttaa tulevaisuuteen. Nuoret tuovat myös uudistumista työhön. 3
Olen aina miettinyt, että miten sanan kiitos sanominen voi olla niin hankalaa. Työhyvinvoinnin parantaminen kaikissa Tampereen kaupungin yksiköissä on tärkeää. Sairaspoissaoloihin ja tapaturmiin on puututtava ja yksiköiden ongelmia mietittävä. Kaupungin kaikkien yksiköiden tulisi tulevaisuudessa laatia työhyvinvoinnin ohjelma, kukin yksikkö omista lähtökohdistaan. Henkilöstöyksikkö ohjeistaa ohjelmista ja niiden laatimisesta myöhemmin. Mittarit auttavat eteenpäin Yksi seminaarin keskeisimmistä ajatuksista oli, että ennen kuin päästään konkreettisiin tuottavuutta parantaviin tekoihin, on tutkittava tarkkaan, mitä kannattaa tehostaa ja mistä voidaan nipistää. Siinä auttavat mittarit ja mittaaminen. Se ei tarkoita kello kaulassa juoksemista, vaan pikemminkin termostaattia, joka ihmisvaltaisissa töissä löisi päälle aina tarvittaessa, dosentti Paula Liukkonen selittää. Mitata voidaan esimerkiksi työajan käyttöä. Näin on Tampereella tehtykin, mutta Liukkonen läksytti, ettei Tampereen kaupungin henkilöstön kokonaistyöajan käyttöä ei ole selvitetty riittävästi. Jos halutaan mitata tehokkuutta ja tuottavuutta, on suurena haasteena saada ajankäyttötilastot kuntoon. Palkkatilastoista saadaan tarkat luvut. Liukkonen muistutti, että aina kun mitataan tehokkuutta, on mitattava myös laatua ja tuottavuutta. Todennäköisesti esimerkiksi työajan mittauksissa saadaan hänen mukaansa eroja vakituisten työntekijöiden, määräaikaisten ja sijaisten välille. Tampereen johdon kannattaisi Liukkosen mielestä määritellä alle kymmenen mittaria, jotka olisivat kaikille samat, jotka kaikki työntekijät ymmärtäisivät ja jotka toimisivat tukena päätöksenteossa. Perusasia on viedä luottamus työntekijälle. Ei teillä ole varaa laittaa pientä ekonomia jokaisen työntekijän selän taakse. Työntekijän täytyy itse ymmärtää, onko varaa vaikka soittaa sijaista. Mittauksista pitäisi päästä myös eteenpäin: keskustella siitä, mitä pitäisi tehdä ja sitten tehdä. Lumetyöstä eroon Perustyöstä ei voida karsia, se on tehtävä. Pääluottamusmies Esa Kanerva vertasi julkisen puolen terveyshuoltoa 400 metrin pikajuoksuun: työ on tehtävä, kummassakaan ei voida oikaista kentän läpi. Sen sijaan voitaisiin Kanervan mielestä yhdessä miettiä, miten työprosessien pullonkauloihin voidaan puuttua. Yhteistyö on tärkeää. Nyt viimeistään pitäisi kokoontua saman pöydän ääreen. Kun poistetaan pullonkaulat, sujuu 400 metrin matkakin sujuvammin ja tehokkaammin, ilman aitoja ja vesiesteitä, Kanerva sanoo. Tuottavuutta voi kasvattaa monella eri tavalla. Järkevintä va. kehitysjohtajan Kari Hakarin mukaan on katsoa, tehdäänkö turhaa työtä. Jos se karsitaan pois, saadaan säästöä ilman että asiakas huomaa mitään. Työtyytyväisyyskin voi lisääntyä. Tuottavuutta voidaan parantaa, kun tarkastellaan työprosesseja ja karsitaan mahdolliset turhat pois. Toiminta tehostuisi, mutta kukaan ei kärsisi. Salaattia olisi edelleen tarjolla, uimahallit auki eikä mummojakaan jätettäisi heitteille. Paul Lillrank: Pitää ymmärtää, mihin rahat menevät STEFAN MOBERG Paul Lillrank on sitä mieltä, että menot saadaan kuriin vasta sitten, kun ymmärretään mihin rahat menevät. Tuottavuus ei kasva itsestään, vaan se vaatii järjestelmällistä työtä ja toimintaa. Mutta se on tehtävissä. Kun tuottavuutta parannetaan oikein ja kustannuksia nipistetään harkitusti ja oikeasta paikasta, eivät työ ja työhyvinvointi kärsi. Olennaista on, että tarkastellaan koko palvelutuotantoprosessia, eli valmistelua, tiedon kulkua, menetelmiä ja prosessin järjestystä. Silloin itse palvelutapahtumaan, eli asiakkaan kohtaamiseen, ei välttämättä tarvitse tehdä yhtään muutosta. Professori Paul Lillrank antaa esimerkin: Töölön sairaalan ortopedisen kirurgian osastolla saatiin tunti pois saliajasta, kun leikkauksen valmisteluja tehostettiin ja siirrettiin salin ulkopuolelle. Tunti on paljon, sillä aika leikkaussalissa on kallista, Lillrank sanoo. Ja revittiinkö se henkilöstön selkänahasta? Työtyytyväisyyskyselyn mukaan ei. Kaikki olivat sitä mieltä, että uusi järjestelmä oli kivempi. Henkilöstökin sai keskittyä siihen, mitä parhaiten osasi. Lillrank uskoo, että Suomen kuntakentästä on mahdollista ottaa pois muutama miljardi. Se onnistuu kuitenkin vasta sitten, kun kunnat ymmärtävät, mihin niiden rahat menevät. Täytyy ymmärtää palvelujärjestelmää ja analysoida tarkkaan numeroilla, mitä mikäkin maksaa, miten tehokasta toiminta on ja mitkä ovat toiminnan vaikutukset. Sieltä täältä säästäminen ei Lillrankin mielestä kannata, vaan kaikki pitää ajatella huolellisesti. Jos niin ei tehdä, jää vain yksi asia: juustohöylä, Lillrank sanoo. 4
SUSANNA LYLY Johtaja Pekka Palola kannustaa hoitamaan työpaikkojen yhteishenkeä ja huolehtimaan työilmapiiristä. Moni asia on sujuvampaa ja letkeämpää käsitellä, kun työpaikalla on avoin ilmapiiri. Johtaja Pekka Palola kannustaa henkilöstöä: Yhteistyöllä mennään säästökauden läpi TEKSTI RAIJA LINDELL Toivottavasti löydetään sopivat keinot toteuttaa säästöjä. Henkilöstön pitäisi nyt vain vieläkin jaksaa, vaikka takana on monien vuosien laajat ja vaativat muutosprosessit. Henkilöstö on kiitettävästi jaksanut olla mukana uudistamassa kaupungin toimintamallia. Näin pohtii hallintoja henkilöstöryhmän johtaja Pekka Palola. Hän haluaa nostaa talouselämän huonojen uutisten keskellä myönteistä mielialaa ja kannustaa yhteistyöhön ja sitkeyteen: Ei tämä lama loputtomasti jatku. Lisäksi kaupungin toimintamallin uudistukset vaativat edelleen kehittämistä, työntekijöiden voimavaroja sekä luovia näkemyksiä. Yhteistyössä tämän vaiheen yli pitäisi päästä. Tampereen kaupungin henkilöstöllä on yhteinen tavoite taata kuntalaisille hyvät palvelut oli lama tai ei, Palola painottaa. Pitäisi jaksaa uskoa tulevaisuuteen, mikään lama ei ole koskaan jäänyt päälle. Kaupunki työnantajana on vakaa ja monessa muussakin mielessä hyvä työnantaja, vaikka palkoissa emme kaikilla ammattialoilla pystykään kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa. Palola kannustaa hoitamaan työpaikkojen yhteishenkeä ja huolehtimaan työilmapiiristä. Moni asia on sujuvampaa ja letkeämpää käsitellä, kun työpaikalla on avoin ilmapiiri. Säästöt eivät ole itsetarkoitus Pekka Palolan mielestä säästämisen tulisi olla järkevää, ettei käy kuin 1990-luvulla, jolloin työttömyys- ja lomautusluvut nousivat pahasti. Tampereellakin työttömyysprosentti oli yli 25. Tänä vuonna helmikuun lopulla Tampereen työttömyysprosentti oli 12,4. Nyt on kuitenkin erilainen asetelma. Työn tekemisen tapoja uudistetaan ja kehitetään tavoitteena tulla toimeen pienemmällä henkilöstöllä. Samalla puhutaan myös tulevasta työvoimapulasta, koska työvoimaa poistuu eläkkeelle suurien ikäluokkien mukana niin paljon, Palola vertaa. Hän toivoo, että kaupungin henkilöstöjärjestöjen kanssa päästään sopimukseen, jonka takana olisi mahdollisimman laajasti kaikki osapuolet. Esimerkiksi syksyn palkankorotusten siirtäminen vuodenvaihteeseen olisi Palolan mielestä hyvä keino, koska se kohdistuisi prosentuaalisesti tasaveroisesti kaikkiin. Palolan vastuualueeseen kuuluu yhtenä merkittävänä osa-alueena henkilöstöpolitiikka, mutta varsinaisia neuvotteluja henkilöstöjärjestöjen kanssa on käynyt henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. Vaikka Tampereen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä muihin kuntiin verrattuna vielä paremmasta päästä, Palola evästää neuvottelijoita siitä, että realismia kaivataan. Kaikkea ei voida hoitaa ottamalla lisää lainaa tai korottamalla veroja ja lomautuksetkin vaikuttavat palveluihin haitallisesti. Säästöpäätöksillä pitäisi pyrkiä selviytymään ongelmasta. Muilla keinoin tasapainoon pääseminen on hidasta. Henkilöstömenoihin etsitään säästöjä T ampereen kaupunki on neuvotellut henkilöstökustannuksiin liittyvistä säästöistä henkilöstöjärjestöjen kanssa helmikuun alusta lähtien. Tampereen kaupunki teki JUKO ry:n, JHL ry:n, Jyty ry:n, KTN ry:n, TNJ ry:n ja Tehy ry:n paikallisille järjestöille sopimusesityksen säästöistä. Järjestöt vastasivat 3.4. kielteisesti kaikkiin säästöesityksiin. Kaupungin esityksessä oli kolme säästötoimea. Virka- ja työehtosopimuksissa sovitun palkkojen 2,4 prosentin yleiskorotuksen siirtämisellä syyskuun alusta vuodenvaihteeseen olisi saavutettu arviolta 4,6 miljoonan euron säästö tänä vuonna. Toiseksi kaupunki esitti 30 prosentin suuruista lomarahan leikkausta. Lomarahojen leikkauksella olisi saavutettu arviolta 7,5 miljoonan euron säästöt vuonna 2009. Kolmanneksi esitettiin jäljelle jäävän lomarahan vapaaehtoista vaihtamista vapaaksi. Säästöjen aikaansaamiseksi henkilöstökustannuksiin henkilöstöjaosto päätti 7.4. ylimääräisessä kokouksessaan, että taloudellisiin syihin perustuvaa palkatonta virka- tai työvapaata myönnetään yksityisasioihin ja silloin, kun vapaan myöntämisestä syntyy taloudellisia säästöjä. Palkattomiksi vapaiksi muodostuvat ainoastaan viikon säännönmukaiset työpäivät. Palkaton vapaapäivä ei siis vähennä viikon normaalien vapaapäivien, kuten viikonlopun, palkkaa. Palkatonta vapaata ei voida liittää lakisääteisiin tai muihin sopimuksen mukaisiin tai harkinnanvaraisiin vapaisiin kuten esimerkiksi sairaus lomaan, perhevapaaseen tai opintovapaaseen. Henkilöstöjaosto jatkaa henkilöstökustannusten säästökeinojen käsittelyä 20.4. Pormestarin johtoryhmä sai 6.4. omalta osaltaan valmiiksi kaupungin talouden tasapainotusesityksen. Alkuperäinen säästötavoite toimialoille oli 30 miljoonaa euroa. Sitä lievennettiin noin 3 miljoonalla. Perusopetuksen säästövelvoitetta kevennettiin noin 1 miljoonalla eurolla. Lisäksi perusopetuksen säästöt jakautuvat koko lukuvuodelle 2009 2010 eikä vain tälle vuodelle. Hervannan uimahallia ei esitetä lakkautettavaksi. Tampereen Aterian säästötavoitetta pienennettiin 390 000 euroon alkuperäisestä 678 000 eurosta. Kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät eri toimintayksiköiden säästöesitykset vuodelle 2009 ja vuosille 2010 2011 ovat kaupunginhallituksessa käsittelyssä 14.4. Kaupunginvaltuusto päättää 22.4. tasapainottamistoimenpiteistä. Säästöohjelman tavoitteena on kuroa umpeen puolet tälle vuodelle ennustetusta 60 miljoonan euron alijäämästä. Apua odotetaan myös valtiolta. Kelamaksun poisto tuo Tampereelle lisätuloa 3 miljoonaa euroa ja yhteisöveron tuoton kuntaosuuden nostaminen arviolta 10 miljoonaa euroa. Lainanottoa lisätään, mutta kaikkien toimenpiteiden jälkeenkin tälle vuodelle ennustetaan yli 9 miljoonaa euroa alijäämää. 5
Tyk-kuntouksessa haetaan uusia näkökulmia omaan työhön ja sen tekemiseen TEKSTI RAIJA LINDELL Mielenkiinnolla tulin, kun en tiennyt mitä odottaa. Täällä on sanottu ääneen, mikä on painanut mieltä. Päätä on tuuletettu, mutta puruja ei ole vaihdettu. Olen saanut päästellä höyryjä ja etsinyt syviä vatsalihaksia. Tyk Työkykyä ylläpitävällä ja parantavalla kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään työ- ja toimintakykyä. Toteutetaan 6 8 hengen ammattiala- tai työpaikkakohtaisina ryhminä. Tarkoitettu henkilöille, jotka ovat olleet jo pitkään työelämässä ja esimerkiksi jokin sairaus on jo selkeästi alkanut haitata työntekoa. Kuntoutukseen haetaan oman työterveyshuollon kautta. Kelalle toimitetaan lääkärin B-lausunto ja kuntoutushakemus. Toteutetaan yleensä neljässä 1 2 viikon jaksossa, kesto yhteensä noin 33 vuorokautta. Kuntoutuksen yhteistyöpäiviin osallistuvat sekä työterveyden, työnantajan että työsuojelun edustajat. Eväs on ollut hyvää, prosessi on lähtenyt hyvin käyntiin. Näin kertoilivat opettajat tyk-kuntoutuksen yhteistyöpäivänä tunnelmiaan ensimmäisestä kuntoutusjaksostaan. Joukko tamperelaisia opettajia käy työkykyä ylläpitävässä ja parantavassa (tyk) valmennuksessa Petrea-kuntoutuskeskuksessa Turussa. Eritysluokanopettaja Arja Keränen on yksi kurssilaisista. Hän on tehnyt kasvatustyötä yli 30 vuotta, viimeiset 13 vuotta Saukonpuiston koulussa. Onhan tällaiseen kuntoutukseen pääseminen luksusta. Minä koin, että siellä oli kiva olla. Oli ihanaa, kun pääsi irti niin koti- kuin työarjesta, ja sai olla ja elää itselleen. Ensimmäisellä kahden viikon kuntoutusjaksolla kartoitetaan jokaisen osanottajan tilanne ja jokainen asettaa omat henkilökohtaiset tavoitteensa valmennukselle. Pitkällä jaksolla pyritään saamaan osanottajien vauhti pysähtymään niin, että todellinen arki saataisiin käsittelyyn. Koska Keräsen ryhmässä kaikki ovat opettajia, yhteinen nimittäjä auttoi ryhmää yhdessä pääsemään nopeasti työstämistä kaipaavien asioiden äärelle. Kaikki tiesivät heti, mistä puhutaan. Keskusteluissa nostettiin esiin asioita eri kanteilta. Ohjelmaan kuuluu, että kaksi ensimmäistä Tällaiseen kuntoukseen pääseminen on luksusta, sanoo erityisluokanopettaja Arja Keränen. ARI JÄRVELÄ kuntoutuksen viikkoa vierähtää erilaisissa keskusteluissa ja ryhmätapaamisissa, mutta myös kuntotesteissä ja lihastesteissä, vaikka liikunnalla ei olekaan tyk-kuntoutuksessa pääpainoa. Henkilökohtaisia keskusteluja käydään esimerkiksi lääkärin, psykologin ja fysioterapeutin kanssa. Pohtimisen ja miettimisen kautta saadaan vähitellen selkiytettyä sitä, mitä kunkin pitäisi tehdä oman olonsa parantamiseksi. Keskusteluissa tavoitteena on oppia katsomaan omaa työtään ja itseään uusin silmin. Ryhmäkeskusteluja mm. työssä jaksamisesta ja stressin hallinnasta vetävät psykologi, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Fysioterapeutti opettaa rentoutumista, jonka taidon opettelu ei suinkaan ole helppoa ja yksinkertaista, jos työ on uuvuttanut ja stressi painaa. Rentoutuminen on hirveä vaikeaa, kyllä sitä piti ja pitää ihan opetella, Keränen toteaa. Työnohjauksesta paljon apua Kotitehtäväksi saimme ohjeen seurata omaa aktiivisuuttamme. Liikunta on ollut minulle aina väylä töistä irtautumiseen. Harrastan lattaritanssia, hydrobiciä, sauvakävelyä sään mukaan ja luen paljon muutakin kuin työhön liittyvää. Arja Keränen peräänkuuluttaa haastavalle työlle säännöllistä työnohjaustukea, jossa saisi 6
purkaa työn kerryttämiä lasteja. Keräsen ryhmä oli onnekas, sillä se sai yhteisen työnohjaajan tämän kevään ajaksi. Monilla on kynnys lähteä etsimään tukea esimerkiksi tällaisesta kuntoutuksesta. Erityisopettajan työ on vaativaa. Luokan oppilailla kaikilla on erilaisia kasvamisen ongelmia ja kaikilla on oma tapansa oppia. Keränen kertookin, että riittämättömyyden tunne vaivaa usein. Tuntuu että pitäisi olla monta kättä ja monta silmää, jotta työt sujuisivat luokassa. Työ tuo silti tyydytystä, sillä pitemmällä aikavälillä voi nähdä oman työnsä tuloksia, kun oppilaissa näkyvät oppimistulokset. Yhteistyöpäivänä rakentavia keskusteluja Tyk-kuntoutus on pitkä, 1,5 2 vuoden prosessi. Syvään luotaava työstämisvaihe voi alussa tuntua raskaalta, mutta muuten ei saada ajatuksia liikahtamaan vanhasta kohti uutta. Tyk-kuntoutukseen kuuluu olennaisena osana yhteistyö esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajien kanssa. Kaikki osallistuvat ohjattuihin keskusteluihin, joissa pohditaan työpaikkojen fyysisiä ja henkisiä piirteitä, miten ne vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen. Voidaanko esimerkiksi työpaikalla kohentaa työergonomiaa. Yhdessä mietitään myös työyhteisön työilmapiiriin liittyviä asioita. Saukonpuiston koulun rehtori Petri Fihlman osallistui esimiehenä keskusteluihin. Hän pitää hyvänä sitä, että työnantajan, työsuojelun ja työterveyden edustajat kokoontuvat saman pöydän ääreen kurssilaisten kanssa. Keskustelut olivat hyvin rakentavia. Pääsimme käsittelemään monenlaisia asioita ja keskustelu antoi hyvän pohjan jatkoakin ajatellen arjen työhön. Arja Keräsen ryhmän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta polkaistiin vauhtiin kohdennettu työnohjaus tälle ryhmälle. He pyysivät sitä, ja on hienoa, että toive saatiin toteutettua. Myös työergonomia nousi käydyissä keskusteluissa esiin. Ongelmakohtiin puututtiin ja hankittiin uudet työtuolit, Fihlman kertoo. Hän kannustaa hakeutumaan tyk-kuntoutukseen. Saukonpuiston koulusta kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Opettajat ovat niin tunnollisia ja tekevät itseään säästelemättä kaiken loppuun saakka. Pienet flunssat eivät paina, Fihlman kertoo. Opettajat ja rehtorit ovat hyvin työorientoituneita. Jossakin kohtaa suuresta kuormittumisesta johtuvat oireet tulevat sitten kuitenkin esiin ja pysähdys on paikallaan. Filmanin mielestä tyk on hyvä pysäkki, koska siellä tutkaillaan omaa tapaa tehdä työtä koko elämän viitekehyksessä. SUSANNA LYLY Kelan ja työnantajan tuella kuntoutukseen Työterveyshoitaja Marjukka Laine Tullinkulman työterveydestä on huomannut että tykkuntoutuksen tarve on kasvanut, kun työntekijöiden keski-ikä on nousussa. Tyk on tarkoitettu työelämässä jo pitkään olleille, joilla on joku kroonistunut sairaus tai jaksamisvaikeudet haittaavat työkykyä. Laine kannustaa esimiehiä ohjaamaan aktiivisesti alaisiaan kuntoutukseen, vaikka sinne voi hakeutua myös itse työterveyden kautta. Tampereen kaupunki on kuntouttanut muun muassa opettajia ja päiväkotien henkilöstöä Petrea-kuntoutuskeskuksessa Turussa. Tyk-kuntoutuksessa toimitaan yhteistyössä työnantajan, työterveyshuollon ja Kelan kanssa. Kela on kuntoutuksen rahoittaja ja työterveyshuolto laatii sinne kuntoutusta koskevan hakemuksen. Työnantaja maksaa kuntoutusviikkojen aikaisen palkan ja työnantaja saa kuntoutusrahaa Kelalta. Kela päättää kuntoutuslaitoksen ja myös kuntoutuksen ajankohdan. Yleensä hakemisesta noin parin kuukauden sisällä tulee kuntoutuspäätös, kertoo Laine. Kelalla on tiukat kriteerit joiden perusteella kuntoutukseen valitaan osanottajat. Hakuprosessi lähtee käyntiin hakemuksella, jonka perusteella työterveyshoitajat valitsevat ehdokkaat haastatteluun. Lääkäri tekee B-lausunnon. Sen jälkeen Kelan työntekijä valitsee kanssamme hakijoista kuntoutusjaksolle pääsevät, Laine selittää. Kuntoutuksen ohjelma ei ole samankaltainen kaikille, vaan siinä huomioidaan kunkin ammattiryhmän tarpeet ja työnantajan toiveita. Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan yhteistyössä Kelan, työnantajan, kuntoutuslaitoksen, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Marjukka Laine toivoo, että tyk-kurssilaiset veisivät kokemuksistaan viestiä työpaikoille sekä kannustaisivat ja tukisivat kollegoitaan osallistumaan kuntoutukseen. Työterveyshoitajat Marjukka Laine (vas.) ja Petra Koski kannustavat esimiehiä ohjaamaan alaisiaan kuntoutukseen. 7
Sakari Suominen aloitti Infratuotannon toimitusjohtajana Uusi liikelaitos rakentuu yhteistyöllä TEKSTI MATTI WACKLIN Tampereen Infratuotannon toimitusjohtajana helmikuussa aloittanut Sakari Suominen, 51, astui suuriin ja uusiin saappaisiin. Tammikuussa käynnistynyt kaupungin omistama liikelaitos on 800 työntekijän yksikkö. Liikevaihtokin on yli 75 miljoonaa euroa vuodessa. Parin kuukauden kokemuksen perusteella voin sanoa, että meillä on erittäin ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on vahvaan kokemukseen perustuvaa osaamista. Sen kanssa on hyvä kohdata tulevat haasteet. Meillä on löytymässä yhteinen sävel, kiittää Suominen ja muistuttaa, että myönteistä palautetta tulee myös asiakkailta. Viimeksi Destiassa työskennellyt diplomiinsinööri tuntee Infratuotannon haasteet. Hän on ollut muuttamassa Tielaitosta liikelaitokseksi ja nähnyt läheltä, mitä julkisen organisaation pitää kohdata matkalla kilpailuille markkinoille. Uudessa Infratuotannossa yhdistyvät suunnittelupalvelut, katu- ja viherpalvelut sekä auto- ja konekeskus. Niistä kaksi ensimmäistä ovat Suomiselle perin tuttuja entisistä töistä. Muutos liikelaitokseksi edellyttää ehdottomasti yhteistyötä henkilöstön kanssa. Ilman kaikkien sitoutumista muutos ei ole mahdollinen. Strategia lokakuussa Kaupungin koko infratuotannon sovittaminen saman liikelaitoksen alle on lähtenyt siitä, että muutoksella halutaan helpottaa tilaamista ja palvelujen hallintaa. Sen uskotaan lisäävän myös joustavuutta, kun työntekijät voivat liikkua liikelaitoksen sisällä. Parhaillaan luodaan strategiaa, joka on tietysti kaiken perusta. Siinä katsotaan mitä yhteistä aikaisemmin itsenäisinä toimineista yksiköistä löytyy. Sitä löytyy varmasti. Yksiköitten välistä kauppaa on tehty miljoonilla euroilla jo ennen Infratuotannon perustamista, kertoo Sakari Suominen. Strategia on tarkoitus hyväksyä liikelaitoksen johtokunnassa lokakuussa. Uusi liikelaitos joutuu miettimään myös ulkopuolisilta ostettavia palveluja. Nyt saman katon alla elävät kaupungin infrayksiköt ostavat palveluja yksityisiltä yrityksiltä 17 miljoonalla eurolla. On selvää, että myös yksityiset palveluntuottajat ovat mukana myös tulevaisuudessa. Siitä, mikä on oman työn ja ulkopuolisten palveluiden suhde, tehdään päätös strategian yhteydessä. Muutokseen avoimin mielin Sakari Suominen sanoo, ettei hän ole kohdannut Infratuotannossa suurta muutosvastarintaa. Sakari Suomisen johtama Infratuotanto rakentaa palvelujaan myös Hatanpään kasvihuoneissa. Väki on tietysti vähän ymmällään uuden edessä. Tällaisessa tilanteessa avoin viestintä on avainasemassa. Työtä pelkäämättömillä Infratuotannon työntekijöillä ei ole mitään syytä pelätä tulevaisuutta. Suominen tietää, ettei julkisen organisaation muuttaminen markkinoilla kilpailevaksi liikelaitokseksi käy vaivattomasti. Se vie ilman muuta aikaa. Minun ja muiden johtajien tehtävänä on pitää huolta siitä, että organisaatio uskoo itseensä ja on oikeasti kilpailukykyinen tulevaisuudessakin. Juuri kilpailukyvyn kehittäminen on suurin haaste. Suominen sanoo, että liikelaitosmalli tuo infratuotantoon ilman muuta yritysmäisiä elementtejä. Haasteena on purkaa turhaa byrokratiaa, jota vanha kunnallinen malli on kantanut sisällään. Esimerkiksi ihmisten työajan valvontaan käytetään liikaa panoksia ja niin hukataan tehollista työaikaa. Työtä pitää mitata tuloksilla. Toimitusjohtaja myöntää, että hän on luonteeltaan vähän kärsimätön. Siksi haluan tuloksia mahdollisimman nopeasti. Rokkaava basisti Vapaa-ajalla Sakari Suomisen intohimo on vanhojen miesten rokki. Hänet saattaa pongata 1970-luvun suosikkibändien keikoilta. Tutun kaveriporukan harrasteyhtyeessä bassoa soittava Suominen oli viimeksi katsastamassa hassun huilumiehen Ian Anderssonin ja hänen yhtyeensä Jethro Tullin nykykunnon. Soitan omaksi iloksi ja muiden murheeksi, sanoo toimitusjohtaja turhan vaatimattomasti. Suominen kiersi nuorena miehenä kotikulmillaan Noormarkussa keikkapaikkoja paikallisen bändin basistina, joten mistään aloittelevasta harrastelijasta ei ole kyse. Satakunnassa kasvaneella on tietysti päässään laaja kokoelma basistivitsejä. Mistä tietää, että esiintymislava on balanssissa eikä kallistu kumpaankaan suuntaan? No siitä, että valuuko basistin kuola toisesta vai molemmista suupielistä. 8 Infratuotannolle tahtia antava Sakari Suominen viihtyy rytmin parissa myös vapaa-aikanaan. Basso tuli tutuksi jo nuoruusvuosina.
SUSANNA LYLY Ennaltaehkäisevää työtä halutaan kehittää Perhetyöntekijä tukee lapsiperheiden arkea Perhetyötä tehdään yleensä yksittäisen perheen omassa kodissa, mutta Tampereella toimii myös kolme ohjattua perheryhmää. Anu Kinnunen (vas.) valmistaa ruokaa perheryhmä Pellavan keittiössä, Kauri-poika odottaa hoitaja Tuula Kiviniemen sylissä. TEKSTI JOHANNA TOIVANEN Kaupungin perhetyöntekijät kokevat tekevänsä tärkeää työtä lapsiperheissä, kertoo tuore henkilöstötutkimus. Mielekkään työn heikkouksina nähdään muun muassa, että työssä tarvittavaa tietoa on vaikea saada sosiaaliasemilta. Työntekijät haluaisivat myös erikoistua tehtävissään. Tutkimus tehtiin lapsiperheiden perhetyössä vuodenvaihteessa tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikön eli tietulan ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Henkilöstökyselyyn vastasivat kaikki perhetyöntekijät, yhteensä 114 henkilöä. Selvitys tehtiin tilaajaryhmän toimeksiannosta ja siihen kuului myös asiakaskysely. Asiakaskyselyä varten haastateltiin kaikkiaan 51 asiakasperhettä. Tärkeimmät syyt perhetyön saamiseen ovat kyselyn mukaan vanhemmuuden tukeminen, raskauden ja synnytyksen aiheuttamat muutokset perheen arjessa sekä lastensuojelun avohuoltotyö. Henkilöstökysely osoittaa, että lapsiperheissä tehty työ koetaan arvokkaaksi ja monipuoliseksi. Kääntöpuolena nähdään matala palkkaus, työn kuormittavuus sekä ongelmien kasautuminen perheissä. Lastensuojelullisen työn uskotaan lisääntyvän. Henkilöstö arvioi, että tämä vähentää jatkossa mahdollisuuksia muuhun perhetyöhön. Luotettava, ahkera, ammattitaitoinen Perhetyöntekijät haluaisivat selkeyttää työnkuvaansa ja lisätä työn suunnitelmallisuutta. Yhteistyötä ja tiedonkulkua halutaan parantaa erityisesti sosiaalityöntekijöiden kanssa. Vastanneista 41 prosenttia katsoi, että perhetyöntekijöiden tulisi erikoistua työssään, esimerkiksi lastensuojeluperheiden kanssa tehtävään työhön ja ennaltaehkäisevään työhön. Perhetyöntekijöistä 44 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus näkyy runsaina sairauspoissaoloina. Sijaisia perhetyössä tarvittaisiin enemmän kuin tällä hetkellä on saatavilla. Asiakkaat näkevät perhetyön tehtävän osin erilaisena kuin työntekijät. Asiakkaat arvostavat etenkin käytännön apua lastenhoidossa ja kotitöissä. Työntekijät itse pitävät tärkeänä ohjaavaa rooliaan. Tavoitteena on, että perheet selviytyisivät arjestaan itsenäisesti. Valtaosa asiakkaista oli palveluihin tyytyväisiä. Asiakkaat kokivat perhetyöntekijät luotettaviksi, lämpimiksi, äidillisiksi, ahkeriksi ja pääosin myös varsin ammattitaitoisiksi. Asiakkaat toivoivat, että palveluita olisi enemmän saatavilla ja työntekijöiden jaksamista tuettaisiin henkilöstöresursseja lisäämällä. Vahvat perheryhmät ja uusi Nepsy Perhetyötä tarjotaan Tampereella ensisijaises- 9
KUVAT SUSANNA LYLY ti alle kouluikäisten lasten perheille omaan kotiin. Perhetyöntekijän apua voivat tilata kaikki tamperelaiset lapsiperheet. Tavoitteena on, että perhettä voitaisiin auttaa kolmen päivän sisällä yhteydenotosta. Etusijalla ovat vauva perheet, lastensuojelun asiakkaat ja perheet, joita on kohdannut kriisi esimerkiksi vanhempien erotessa. Perhetyöntekijä auttaa perheitä lastenhoidossa ja päivittäisissä askareissa ja neuvoo asiakkaita vanhemmuuteen ja lastenkasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Tiivistä yhteistyötä tehdään hyvinvointineuvoloiden ja neuvoloiden terveydenhoitajien sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tarvittaessa perhetyöntekijä ohjaa asiakasta muiden palveluiden piiriin. Palveluihin kuuluu myös perheryhmätyö. Siinä perhe osallistuu kodin ulkopuolella ohjatun perheryhmän toimintaan. Ohjauksella ja vertaistuella parannetaan arjenhallinnan taitoja ja tuetaan vanhemmuutta erilaisissa elämäntilanteissa olevissa perheissä. Tampereella toimii nykyisin kolme ryhmää. Nepsy-perhetyö on uusi palvelumuoto. Nepsy-perhetyö on tarkoitettu lapsille, joilla on diagnosoitu tai epäillään olevan neuropsykiatrinen tai neurologinen ongelma, kuten autismi, asperger, AD/HD tai dysfasia. Nepsy-perhetyö tukee perhettä kuntouttamalla lasta esimerkiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen tarvittavissa taidoissa. Lapsiperheiden perhetyössä tilanteet vaihtuvat ja työpisteet muuttuvat nopeasti. Työ on antoisaa, mutta myös henkisesti raskasta, tietää perhetyöntekijä Miitja Reijonen. Perhetyön selvitys osoitti, että moni perhetyöntekijä haluaisi erikoistua tehtävissään. Aleksis Konttinen ohjaa ja tukee Nepsyperhetyössä neuropsykiatrisesti tai neurologisesti oirehtivia lapsia ja heidän perheitään. Työ muuttunut perheiden mukana Perhetyöntekijä herättää monessa yhä vanhan tutun mielikuvan kodinhoitajasta, joka laittaa ruokaa ja järjestää kodin kuntoon vanhemman sairastaessa. Työ on kuitenkin muuttunut paljon siitä, mitä kodinhoitajat tekivät vielä parikymmentä vuotta sitten, arvioi 13 vuotta perhetyötä tehnyt Aleksis Konttinen. Nykyisin tehtävänä on pikemminkin ohjata ja neuvoa arjessa selviytymistä kuin tehdä perheen puolesta. Ennen hoidimme paljon esimerkiksi sairaita lapsia, Aleksis Konttinen sanoo. Yhä useampi asiakasperhe tarvitsee aktiivista ohjausta tavallisen arjen haltuunotossa. Perhetyöntekijä tukee omatoimista selviytymistä ja auttaa kodin päivittäisissä tehtävissä. Työn kirjo yllättää Aleksis Konttinen ja alalla hieman lyhyemmän aikaa työskennellyt perhetyöntekijä Miitja Reijonen vahvistavat, että työ vaatii tekijältään henkisesti paljon. Tilanteet vaihtelevat nopeasti ja tuovat eteen raskaitakin asioita. Toisen ihmisen kotiin meneminen on aina tietyllä tavalla haastavaa. Tutustumme työssä koko ajan uusiin perheisiin ja perehdymme heidän tilanteeseensa. Perhetyöntekijät otetaan perheissä yleensä hyvin vastaan, mutta neuvoja perheet eivät meiltä aina halua, tiivistää Miitja Reijonen. Työn laaja-alaisuus yllättää usein sijaiset ja nuoret työntekijät. Olemme paljon miettineet, millä keinoin jaksamista voisi tukea. Työn herättämiä tuntemuksia voi purkaa säännöllisissä ryhmätapaamisissa, lisäksi on järjestetty työnohjausta ja tykytoimintaa. Perhetyöntekijät vuorottelevat perheissä työpareina, mikä myös vähentää henkistä kuormaa, kun yhdessä pohditaan ja suunnitellaan työskentelyä, perhetyön suunnittelija Minna Nurminen kertoo. Erikoistumismahdollisuudet houkuttelevat myös Miitja Reijosta ja Aleksis Konttista. Konttinen on toiminut pian kolme vuotta perhehoidon Nepsy-perhetyössä, jossa hän työparinsa kanssa kiertää ohjaamassa ja tukemassa neuropsykiatrisista tai neurologisista oireista kärsiviä lapsia ja heidän perheitään. Erikoistuminen motivoi työhön ja myös kehittämään omaa osaamista edelleen, Konttinen sanoo. Hyviä tuloksia tästä on saatu myös Etelä-Tampereen kokeilussa, jossa 10 perhetyöntekijää erikoistuu lastensuojelun perhetyöhön. 10
Erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon henkilöstöä on osallistunut kevään aikana paloja henkilöstöturvallisuusasioiden peruskoulutukseen. Pienet käytännön asiat voivat hätätilanteessa olla merkittäviä pelastustoimien onnistumiselle. Koulutuksessa halutaan herättää työntekijät huomaamaan riskitekijät työpaikallaan, ja korjaamaan mahdollisia epäkohtia. Esimerkiksi tieto jauhesammuttimien sijainnista ja esteetön pääsy sähköpääkeskukseen nopeuttavat hätätilanteessa toimimista. Aloite turvallisuuskoulutuksen järjestämiseen tuli erikoissairaanhoidon henkilökunnalta. Koulutukset järjestää laitoshoidon tekninen yksikkö ja kouluttajana on turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus on valtakunnallinen koulutuspaketti, jonka avulla henkilökunnalle tarjotaan yhdenmukainen ja tasalaatuinen turvallisuuskoulutus. Koulutusohjelman on laatinut Palopäällystöliitto, joka myös valmentaa kurssien johtajat. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK rekisteröi kurssin hyväksytysti suorittaneet henkilöt, Pasi Keinonen kertoo. Kurssin aiheina ovat mm. paloturvallisuus, pelastussuunnitelmat, sähköpalojen erityiskysymykset, ensiapu, toiminta väkivaltatilanteissa ja kadonneen ihmisen etsiminen. Kurssin sisältö on aina samanlainen, mutta käsiteltäviä asioita voidaan painottaa kohderyhmän mukaan. Kurssin päätteeksi osallistujien tiedot testataan kokeessa, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakortin. Se on voimassa viisi vuotta. Tämän jälkeen henkilö voi osallistua kertauskoulutukseen. Kevään aikana järjestetään yhteensä 14 koulutusta, ja yhteen koulutukseen voi osallistua kerrallaan enintään 30 henkilöä. Kaikki kevään kurssit ovat jo täynnä. Avopalveluiden tuotantoalueen ja mahdollisesti muiden organisaatioiden koulutus suunnitellaan tämän jälkeen, kertoo teknisen yksikön johtaja Jorma Lehtisaari. Turvallisuusnäkökohdat osaksi arjen työtapoja Laitoshoidon tukipalvelupäällikkö Virva Iisala ja erikoissairaanhoidon projektipäällikkö ja osastonhoitaja Pirjo Karppanen kiittelevät turvakorttikoulutusta erittäin monipuoliseksi ja käytännönläheiseksi. Hatanpään kantasairaalan osastonhoitajille tämä koulutus on ollut erittäin tärkeä asia, koska olemme osaltamme vastuussa siitä, että henkilökunnalla on riittävä tietämys turvallisuusasioista. Turvallisuusasiat nostettiin esille hyvään ajankohtaan, sillä sairaalan remontissa B-siipeen on asennettu uudet tekniset turvalaitteet, joiden käyttöön henkilökunnan on nyt perehdyttävä, sanoo Pirjo Karppanen. Koulutuksessa käsiteltiin tuttuja ja arkisiakin asioita, mutta turvallisuusasioita on hyvä kerrata, jotta tietää miten toimia hätätilanteessa. Lisäksi nyt muistaa jälleen katsella ympärilleen työpaikalla, ja miettiä asioita turvallisuuden kannalta. Jokaisella työntekijällä on vastuu työympäristönsä turvallisuudesta, sanoo Virva Iisala. Pasi Keinonen toteaa, että koulutuksen avulla turvallisuussuunnitelmien sisältö viedään ruohonjuuritasolle osaksi työntekijöiden toimintatapoja ja tieto turvallisuusasioista leviää työyhteisössä. Perehdytyksen ansiosta meillä on lopulta aina henkilöstö, joka tietää palo- ja henkilöstöturvallisuusasiat ja osaa toimia hätätilanteessa, Pasi Keinonen sanoo. Hyvinvointipalvelujen henkilökunnalle annetaan turvallisuuskoulutusta TEKSTI MINNA PAJUNEN KUVAT SUSANNA SANNAA LYLY Turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen esittelee paloilmoitinkeskuksen toimintaa apulaisosastonhoitaja Marika Laurenille (vas.), osastonhoitaja Aija Rajalalle ja apulaisosastonhoitaja Marja-Terttu Juntuselle. Lähihoitajat Heidi Kemi (oik.), Päivi Mäkirinta ja Mira Latva-Kauriinmäki tutkivat Hatanpään puistosairaalan sprinklerikeskusta. 11
Hatanpään päivystysasemalla tehdään surutyötä. Tiivis työyhteisö hajoaa, kun Ensiapu Acuta avataan Taysin tiloissa ja päivystysaseman toiminta loppuu. Saataisiinpa Passin henki otettua uuteen työpaikkaan mukaan, huokaa moni päivystysaseman työntekijä. Hatanpään päivystysasema sulkee ovensa vapun jälkeisenä maanantaina 4. toukokuuta kello 7.30. Hatanpään päivystysasema, sotelaisten keskuudessa myös Passina tunnettu, on ollut pidetty työpaikka. Siellä on tällä hetkellä noin 60 työntekijää, joista yli 20 on viihtynyt sen leivissä koko toiminta-ajan lähes 30 vuotta. Palvelupäällikkö Susanna Kallioniemi ja apulaisosastonhoitaja Jukka Lehtola kertovat tunnelman olevan haikea, sillä hyvän työilmapiirin vuoksi töitä olisi mielellään jatkettu Hatanpäällä. Työ on raskasta, mutta sitä on jaksettu tehdä, kun henkilökunnan mielipidettä on kuultu esimerkiksi työvuorosuunnittelussa, työtoverukset toteavat. He myös kiittelevät työnantajan heille suomasta vastuusta. Esimerkiksi toimintojen kehittämiselle on annettu varsin vapaat kädet. Päivystysaseman nykyisistä vakituisista työntekijöistä 44 on ilmoittanut siirtyvänsä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palkkalistoille. Osa on hakeutunut itse uusiin tehtäviin. Työstä entistä monipuolisempaa Henkilökuntaa on koulutettu yhteispäivystyspistettä varten viime syksystä lähtien. Acutassa henkilökunta pyritään saamaan työnkiertoon, joten osaamista on kartutettu uusilla erityisaloilla. Lisäksi on erilaisia työryhmiä, joihin on osallistunut henkilökuntaa molemmilta puolilta. Näin on kehitetty muun muassa yhteneviä hoitokäytäntöjä. Työn monipuolistuminen ja oman osaamisen lisääminen ovat muutoksen suuria plussia. Toisaalta erilaiset toimintakulttuurit hieman hämmentävät. Taysin ensiavussa työskentelevät ovat eläneet pääosin lähetemaailmassa ja tottuneet siihen, että potilaat on jo valmiiksi valikoitu. Kun perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon ensiapu yhdistyvät, potilasaines on sangen kirjavaa, Susanna Kallioniemi arvelee. Tuleviin työtovereihinsa passilaiset ovat tutustuneet mm. koulutuksissa ja erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa. Kun Susanna Kallioniemeä ja Jukka Lehtolaa pyytää kirjaamaan muutoksen myönteisiä ja kielteisiä puolia, he katsovat asiaa potilaan näkökulmasta. Hyvää on se, että potilas saa avun yhdestä paikasta. Hänen ei tarvitse enää miettiä, suuntaako akuutin vaivan tullen Taysiin vai Hatanpäälle. Osoitteita on vain yksi: Tays ja Ensiapu Acuta. Pas hyvästellään haikein mielin TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA KUVAT: SUSANNA LYLY 12 Apulaisosastonhoitaja Jukka Lehtola, ylilääkäri Paula Viita ja palvelupäällikkö Susanna Kallioniemi 1. jättävät Hatanpään päivystysaseman haikein mielin.
Uhkana puolestaan koemme sen, pääsevätkö potilaat Acutasta jatkohoitoon eli toimivatko hoitoketjut. Acutaan vain äkillisesti sairastuneet Acuta ottaa vastaan vain äkillisesti loukkaantuneet ja sairastuneet, joten terveysasemien ja työterveydenhuollon on hoidettava muut kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Tavanomaisia päivystysluonteisia ja terveysasemilla hoidettavia ovat esimerkiksi äkilliset hengitystietulehdukset, selkäkivut, nyrjähdykset ja lasten korvatulehdukset. Hatanpään päivystysasemalla on jo pari vuotta käytetty hoidon tarpeen arviointiin entistä tiukempia kriteereitä. Tällä on haluttu valmistaa Acutan tuloa ja vähentää sieltä potilaita, jotka eivät kuulu ensiapuun. Jos potilaan vaiva ei ole tarvinnut kiireellistä hoitoa, hänet on ohjattu omalle lääkäriasemalle, selventää Hatanpään päivystysaseman ylilääkäri Paula Viita. Hän hoiti yöpäivystyksiä päivystysasemalla jo 30 vuotta sitten, kun asema avattiin Hatanpäällä. Asemamme oli maamme suurin ja kaunein. Alussa oli rauhallista ja potilaatkin olivat nykyistä terveempiä. Kävijämäärät kasvoivat vuosi vuodelta ja huippu saavutettiin vuonna 2002 ennen omalääkäriasemien perustamista. Silloin kävijöitä oli yli 100 000 vuodessa, nykyinen potilasmäärä on lähes puolta pienempi. Päivystysasemasta selviämishoitoasema Viime vuosikymmenenä yhä useampi asiakas on ollut Passille tullessaan humalassa. Humalaisiin päivystysaseman seinät saavat tottua jatkossakin, sillä tiloihin perustetaan seutukunnallinen selviämishoitoasema. Jo yhdeksän lähikuntaa on tehnyt Tampereen kanssa sopimuksen selviämishoitoaseman palvelujen ostamisesta. Selviämisasema ei ole varsinainen päivystyspiste, sillä sen asiakkaat ohjautuvat sinne joko poliisin tai ambulanssin tuomina tai Acutan lähettämänä. Sinne ei siis voi tuoda omaa ukkoaan katkolle, Paula Viita tarkentaa. Selviämishoitoasemalle tulee kymmenen asiakaspaikkaa, joista kahdeksan kuuluu tamperelaisille. Työntekijöitä otetaan asemalle 15. Kiinnostus paikkoja kohtaan oli kova: hakemuksia saatiin lähihoitajan, sosiaaliohjaajan, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan ja osastonhoitajan vakansseihin yhteensä 130. Selviämisasema avaa ovensa Acutan kanssa samaan aikaan eli 4. toukokuuta. Marika Muotiala (vas.), Päivi Hirvonen ja Marjut Laine ovat tottuneet Passissa puhaltamaan yhteen hiileen. Ensiapu Acuta ainoa vaihtoehto Konekirjoittaja Marika Muotiala istuu Hatanpään päivystysaseman tiivistunnelmaisessa toimistossa. Yhteistyö suuntaan ja toiseen on mutkatonta ja sujuvaa. Me olemme täällä tasapäisiä kaikki, lääkäreistä lähetteihin. Marika Muotiala harmittelee, että hän ja myös moni muu tuntee joutuneensa pakkovalinnan eteen. Jos haluaa säilyttää omaa osaamistaan vastaavan työn, on Acutan valitseminen tulevaksi työpaikaksi ainoa vaihtoehto. Työt toki muuttuvat Acutassakin. Hatanpäällä Muotiala on ollut konekirjoittaja, Acutassa hän työskentelee sekä konekirjoituksessa sekä vastaanotossa yhdessä triage-hoitajan kanssa. Uuden tuulahduksen tuovat myös yövuorot, joita Hatanpään päivystyksessä ei ole ollut. Marika Muotiala on tottunut vuorotyön tekijä, itse asiassa hän pitää vaihtelevista työajoista. Hieman kuitenkin pelottaa, että työ käy liian raskaaksi, lähinnä yövuorot. Myös yksintyöskentely oudoksuttaa, kun meitä täällä Passilla on 2 3 henkeä samassa huoneessa. Marika Muotiala työtovereineen on käynyt Taysissa tutustumassa tulevaan työhönsä. Muu sihteerin koulutus järjestetään loppumetreillä juuri ennen Ensiapu Acutan avaamista. Taysin valtavaan työntekijäjoukkoon sulaudumme vähitellen yhdeksi pieneksi nappulaksi. Muotiala toivoo monen muun passilaisen tavoin, että saisipa vietyä uuteen työpaikkaansa edes ripauksen päivystysaseman hyvästä hengestä. 3. 13
Tampereen ammattiopistossa: Remontilla purujen ja pölyn poistojärjestelmä moderniksi Pasi Lammelan työstökoneen purut eivät enää jää heikentämään puutyösalin ilmaa. Ismo Pentinlehto kiittelee Tilakeskusta ja muita yhteistyökumppaneita siitä, että Hervannassa on nyt entistä modernimmat työtilat. TEKSTI MATTI WACKLIN Ilma ei ole enää niin tunkkainen kuin ennen. Täällä on nyt paljon parempi työskennellä. Opiskelija Pasi Lammela keskittyy Tampereen ammattiopistossa puutyöhönsä. Mikä on keskittyessä, sillä Hepolamminkadun toimipisteessä Hervannassa on poikkeuksellisen vähän purua ja pölyä, vaikka koneet ovatkin kovassa käytössä. Mielikuvat vanhan puutyöverstaan tunkkaisuudesta ovat historiaa. Työtiloissa on nyt niin moderni purun- ja pölynpoistojärjestelmä, ettei sellaista löydy monestakaan suomalaisesta puutyöyrityksestä. Syynä on se, että Tampereen ammattiopiston tiloissa on tehty perusteellinen, toista miljoonaa maksanut remontti. Yli 20 vuotta vanha purun- ja pölynpoistojärjestelmä on uudistettu perusteellisesti. Viime vuoden kesäkuussa alkaneet työt valmistuivat marraskuussa. Jo ATEX, valtioneuvoston asetus, joka määrittelee rähähdysvaarallisia tiloja, edellytti järjestelmän uudistamista. Myös monet muut vaatimukset ja määräykset ovat tiukentuneet. Siksi remontti oli välttämä- Käsityö vetää puoleensa Käsillä tekeminen on juuri sitä, mitä olen pitkään halunnut. Puutyö on minun hommani. Tässä näkyy heti oman työn jälki. Opiskelija Pasi Lammela tiivistää syyn siihen, miksi puutyö ja muut kädentaidot ovat alkaneet taas vetää nuoria puoleensa. Itse puusepän töihin Pyynikin silloisesta ammattikoulusta 1980-luvun alussa valmistunut Ismo Pentinlehto sanoo, että puupuolen opiskelijat ovat hyvin motivoinutta joukkoa. Vuosittaiset hakijamäärät ovat kasvaneet. Käsityö on selvästi noussut uuteen arvoon nuorten keskuudessa. Lahden ammattikorkeakoulusta insinööriksi valmistunut Pentinlehto on työskennellyt myös aikuispuolella opettajana. Käsityön arvostuksen kasvu näkyy sielläkin. Pari vuotta sitten puutyön opinnot aloittanut Mari Tuukkanen sanoo, että lapsena hänen ihanneammattinsa oli taiteilijan työ. Myöhemmin hän haaveili monien eri alojen opiskelemisesta. Kaikissa niissä tarvitaan kädentaitoja. Ehkä tuo lapsuuden taiteilijajuttu voi joskus toteutua myös puutöiden kautta. Voi olla, että löydän oman erikoistumisalani juuri näiden opintojen avulla. 14
KUVAT SUSANNA LYLY tön, kertaa opettaja Ismo Pentinlehto. Myös vuosien aikana hankitut uudet koneet edellyttivät purunpoistotehon kasvattamista. Puupöly on terveysongelma Ismo Pentinlehto on ollut Tilakeskuksen hallinnoimassa projektissa ammattiopiston asiantuntijana. Hän on tehnyt hankkeesta päättötyönsä insinööriopintoihinsa. Hienojakoinen puupöly voi aiheuttaa hengitystieoireita, allergiaa ja pahimmillaan jopa nenäsyöpää. Puupöly on ilman muuta terveydellinen ongelma. Siksi sen saaminen kuriin on välttämätöntä. Uusi järjestelmä on parantanut selvästi opiskeluoloja ja työturvallisuutta. Se on tietysti myös meidän opettajien etu. Meillä kaikilla on nyt entistä parempi, terveellisempi ja turvallisempi oppimis- ja työympäristö. Jokaisen kolmen hiomapöydän päällä on raitisilmahuuva, joka tuo korvausilmaa pöytien päälle. Pöydältä imetään hienojakoinen pöly suoraan poistojärjestelmään. Uusi järjestelmä vie pölyt sisätiloista poistojärjestelmän kautta suodatettuna suoraan pihalle. Imettyä ilmaa ei kierrätetä takaisin sisälle. Paloturvallisuuskin koheni selvästi Puutyösalien paloturvallisuuskin koheni muutoksessa. Vaikka Tampereen ammattiopistossa onkin säästytty tuhoilta, tulipalon vaara on todellinen helposti syttyvää purua ja pölyä tuottavissa työtiloissa. Palontorjuntaan on kiinnitetty uudessa järjestelmässä paljon huomiota. Purunpoistojärjestelmään asennettiin takaiskupellit, jotka estävät räjähdysliekin paluun sisätiloihin. Samalla putkistot varustettiin kipinätunnistimilla ja sammutusjärjestelmällä, kertoo Ismo Pentinlehto. Kokonaisuus on sellainen, että tulipalon riski on minimoitu. Pentinlehto muistuttaa kuitenkin, että varovaisuus on edelleen viisautta. Uusi järjestelmä on myös energiataloudellisesti tehokas. Se on varustettu lämmöntalteenotolla. Puutyösaleihin on asennettu myös ilmankostuttimet, jotka raikastavat ilmaa ja sitovat samalla sisäilman epäpuhtauksia. Ilman laatu on parantunut selvästi. Lisäksi puu vaatii tietyn ilmankosteuden, ettei se kuivu liikaa. Koneohjaus työstökoneille Kun työsali tyhjenee ruokatunnilla, opettaja sammuttaa valvontatilastaan työstökoneiden käyntiluvat. Niitä säädellään tietokoneella. Opiskelijat eivät pääse omin päin työstökoneille. Kyse on työturvallisuudesta. Ilman opettajan valvontaa koneita ei voi käyttää. Tietokoneen avulla voidaan antaa käyntilupa jokaiselle koneelle erikseen, sanoo Ismo Pentinlehto. Hepolamminkadun toimipisteen työsalien uudistus on herättänyt kiinnostusta muuallakin. Siihen ovat käyneet tutustumassa muun muassa monet tamperelaiset alan yrittäjät. Kahva-järjestelmä yhtenäistää ja selkeyttää Kahva-järjestelmä on käyttöoikeuskäytäntöjen hallintaan tarkoitettu järjestelmä, jonka tarkoituksena on yhtenäistää ja selkeyttää tunnuksiin liittyviä toimenpiteitä ja tietoja. Kahva tulee välittämään kaupungin kaikkien työntekijöiden yhteystietoja, työsuhteen voimassaolotietoja sekä käyttöoikeusmuutoksia liitettävien järjestelmien osalta. Kahvan kautta haetaan käyttöoikeuksia siihen liitettyihin järjestelmiin. Järjestelmä myös parantaa tietoturvaa. Mitä Kahva tuo tullessaan? Kahva tuo muutoksen aiempaan toimintaan, joten esimiesten tai ATK-vastuuhenkilöiden ei enää tarvitse huolehtia mm. määräaikaisten työntekijöiden tunnusten jatkoista eikä pois lähteneiden henkilöiden tunnusten poistamisesta Kahvaan liitetyistä järjestelmistä. Käyttäjien tiedot yhtenäistyvät Kahvaan liittyvien ohjelmien välillä. Kahvan avulla esimies saa uuden työntekijän Windows-tunnuksen automaattisesti heti, kun työsuhde on kirjattu SAP HR:ään (kaupungin henkilötietojärjestelmään). Samalla tavalla työsuhteen jatkaminen SAP HR:ssä jatkaa myös Windows-tunnuksen voimassaoloa. Jatkossa tunnuksiin liittyvät muutokset hoidetaan Kahvan kautta, eikä niitä tarvitse käsitellä erikseen. Työntekijät pääsevät itse hakemaan itselleen niitä oikeuksia, jotka on määritelty kyseiselle yksikölle haettaviksi. Työntekijän esimies saa oikeuksien hausta tiedon sähköpostiinsa ja pääsee postissa olevan linkin kautta käsittelemään hakemuksen. Miten Kahvaa käytetään? Kahvaa käytetään www-selaimella. Helpoimmin Kahvaan pääsee, kun avaa ensin Looran. Kahva-linkin saa lisättyä Looran oikean reunan Omiin työkaluihin seuraavasti: Valitse Looran yläreunasta Omat asetukset, laita Omista työkaluista rasti ruutuun Kahva ja paina listan alla olevaa Tallenna-nappia. Jos on kirjautuneena koneelle omilla tunnuksilla, ei Kahvaan tarvitse erikseen kirjautua. Jos Kahvan käyttöliittymä ei aukea, niin Windows-tunnuksen salasanan vaihto saattaa auttaa. Mistä Kahvan käyttöohjeet löytyvät? Loora > Tietotekniikka > Käyttäjätunnusten hallinta eli Kahva > Kahvan käyttöohjeet Tälle sivulle lisätään kaikki Kahvan käyttöohjeet. Sivustolle pääsee myös suoraan osoitteella www.loora.fi/kahva Milloin Kahva tulee käyttöön? Kahvan käyttöliittymä on otettu käyttöön viikolla 12, jonka jälkeen Kahva aloitti sähköpostiviestien lähettämiset uusien työntekijöiden Windows-tunnuksista esimiehille. Kahvan käyttöön on siirrytty vaiheittain jo vuoden 2008 aikana. Järjestelmän käyttöönotosta on tiedotettu etukäteen yksikön esimiehille sekä eri yksiköiden ATK-vastuuhenkilöille. Ensimmäisenä Kahvaan on liitetty Windows-tunnukset sisältäen mm. sähköpostioikeudet. Käyttöönottoa jatketaan kevään 2009 aikana. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ota yhteyttä TIO Tukikeskukseen puh. 65100. 15
KEITTIÖN AMMATTILAISET Elina Pasanen toivoo saavansa jatkaa samassa keittiössä, sillä uuden haltuun ottamiseen menee aina oma aikansa. Kaukajärven koulun keittiön työporukassa huumori kukoistaa. Kouluruoka on mainettaan maistuvampaa TEKSTI RIINA KILPINEN Kaukajärven koulun keittiössä on juuri valmistettu ja tarjoiltu 160 litraa maistuvaa kalakeittoa. Määrä riittää nipin napin koulun 700 nälkäiselle oppilaalle ja opettajalle, koska kalakeitto kuuluu niihin ruokalajeihin, jotka katoavat nopeasti parempiin suihin. Samassa keittiössä tehdään ruoka myös kahteen päiväkotiin. Ruokapalveluesimies Elina Pasanen ehtii tehdä ruoanvalmistuksen lisäksi myös raakaaine tilaukset, työvuorolistat ja laskutuksen. Kaukajärven koulun keittiössä työskentelee hänen lisäkseen dieettikokki erityisruokavalioita varten ja kolme ruokapalvelutyöntekijää. Suurin menekki on koulukeittiössä lihamakaronilaatikolla, kalapuikoilla ja broilerikastikkeella. Pasasen mielestä kouluruokailussa on edistytty parempaan suuntaan menneistä ajoista. Piimäpiirakka 4 dl piimää, kermaviiliä tai maustamatonta jogurttia 100 g voita tai margariinia sulatettuna 3 dl sokeria 4 dl vehnäjauhoja 1½ tl leivinjauhetta 1 tl soodaa Pinnalle marjoja ja sokeria tai omenaviipaleita, kanelia ja sokeria. Sekoita taikinan ainekset ja levitä seos voideltuun piirakkavuokaan. Ripottele pinnalle marjat ja sokeri. Paista +225 asteessa 15 20 minuuttia. 16 SUSANNA LYLY Pyrimme pysymään ajan hengessä makutottumusten suhteen, eikä mitään varsinaisia inhokkiruokia väkisin tyrkytetä. Enää ei siis ole niitä vatkuleita ja tillilihoja, joiden kanssa itsellä meni aikoinaan ruokahalu. Muutakin kalaa kuin seitiä voisi olla useammin tarjolla, mutta siinä tulee budjetti vastaan, koska ruoka-annoksen hinnaksi on varattu 60 senttiä. Kiitoksia, moitteita ja ruokatoiveita Kaukajärven koulun keittiöön satelee kiitettävästi. Mausteita toivotaan usein enemmän ja joitakin ruokalajeja halutaan tarjottavan useammin. Legenda ruokaloiden kamalista kumiperunoista elää edelleen, joten niistä myös valitetaan. Perunat höyrykeitetään meillä valmiiksi kuorittuina sitä mukaa kuin niitä tarjotaan, joten niihin ei pitäisi ehtiä muodostua sitkeää pintaa. Yhtä sitkeässä on uskomus siitä, ettei keittiöissä valmisteta ruokia itse. Ainoastaan esimerkiksi lihapyörykät ja kalapuikot ostetaan valmiina. Usein kuulee puhuttavan, että ruoat tuodaan sieltä Aterialta. Ihan meidän omassa keittiössämme ne valmistetaan, koska Tampereen Aterialla ei ole olemassakaan mitään salaperäistä suurkeittiötä, josta lounaat tuotaisiin kaikkiin toimipisteisiin, Pasanen selventää. Liki 900 ruokittavalle ei aivan tyhjästä taiota syötävää, joten Pasanen pelkääkin eniten unohtavansa tilata joitakin oleellisia aineksia. Jos joskus kävisi niin, ettei esimerkiksi tilattuja raaka-aineita saataisikaan ajoissa paikalle, niin on meillä jonkin verran varasuunnitelmia. Puuron ja mehukeiton saisi varmasti aikaiseksi melkein aina. Kun vanha tiskikoneemme hajosi, niin silloin syötiin kertakäyttölautasilta, Pasanen muistelee. Nainen ei kuitenkaan stressaa työasioista sen jälkeen, kun hän sulkee keittiön oven takanaan iltapäivällä. Harrastin nuorempana aktiivisesti lentopalloa, ja nyt olen löytänyt lajin uudelleen. Käyn myös kävelemässä usein. Lopun vapaa-ajan vietän perheen parissa ja kotiaskareissa. Omassa keittiössään Elina Pasanen myöntää joutuvansa toisinaan laskemaan rauhallisesti kymmeneen ennen kuin alkaa kokkailla. Ulkona syöminen on silloin tällöin luksusta. Vaikka motivaatio olisikin joskus hukassa kotikeittiössä, niin kyllä meillä ihan lastenkin takia syödään joka päivä illalla lämmin ruoka. Joskus tuottaa ongelmia asennoitua kokkaamaan vain neljälle ihmiselle, koska tulee helposti tehtyä tottumuksesta niin paljon ruokaa, että sitä sitten syödäänkin koko viikko, Pasanen nauraa. Piimäpiirakan resepti on ruokapalveluesimiehen mukaan yksinkertainen ja helposti mukailtava herkku. Piirakka ei sisällä kananmunaa, ja se on muutenkin nopeasti muunneltavissa allergisellekin sopivaksi. Siitä saa myös mehevän jälkiruoan vaniljakastikkeen kera tarjottuna.
TUOKIOKUVIA Mielekäs tuo voimia ja virkistystä Opintopiiri Mielekäs on tuonut voimia ja virkistystä kymmenen vuoden ajan naisporukalle, joka vuonna 1999 huhtikuussa oli Tampereen kaupungin perhetyössä aikanaan keskisellä alueella. Vaikka sittemmin porukka hajaantui eri alueille ja eri tehtäviin, on ryhmä pysynyt kutakuinkin samana. Opintopiirissä ovat mukana Kyllikki Mäkelä, Leena Koivunen, Merja Alhgren, Pirkko Jäminki-Kuurila, Vuokko Salonen, Mirja Kulmala ja Riitta Uusitalo. Opintopiiri on Työväen sivistysliiton alainen (Tsl), joten tiettyjen kriteerien täyttyminen on edellytys avustuksen saamiselle. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa laaditun suunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen Opintopiiri Mielekkään opintokokonaisuus muodostui Lapset ja mielenterveys -teoksen pohjalta (Vappu Taipale 1998). Koimme saavamme aineistosta lisätietoa omaan työhömme. Vuosien varrella aiheet ovat sivunneet mm. eri kulttuureja sekä omassa työssä jaksamiseen liittyviä aiheita, opintopiiriläiset kertovat. Vuonna 2001 ryhmä osallistui Viron kodinhoitajien koulutuspäiville Nellijärvellä. Ryhmä esitteli Tampereella tehtävää perhetyötä ja sen eri muotoja, ja kokemusten vaihtaminen oli mielenkiintoista ja avartavaa. Myös Tsl:n varsinaisesta kurssivalikoimasta opintopiiriläiset ovat hakeneet lisäpotkua niin itsensä kehittämiseen kuin työssä jaksamiseen. Kurssit mm. vuorovaikutuksesta ja ristiriitojen hallitsemisesta työelämässä ovat olleet hyviä. Toki olemme käsitelleet kevyempiäkin aiheita, sillä ainoastaan työhön liittyvän aineiston käsittely ei tunnu mielekkäältä. Omaa hyvinvointia, terveyttä ja kauneutta olemme tukeneet tutustumalla esimerkiksi Lempäälän Luontaiskylpylään ja Viron kylpylöihin, naiset kertovat. Kylpylävierailuista onkin muodostunut ryhmän jokasyksyinen perinne. Ryhmä on käsitellyt monipuolisesti niin liikuntaan kuin omaan hyvinvointiin liittyviä asioita. Kokoontumisia sävyttä- Vilkku julkaisee eri työpaikoilta henkilöstön kirjoittamia tuokiokuvia työn äärestä tai vapaaajalta. Jos sinulla on työsi arkisesta aherruksesta tai työyhteisöstäsi pieni kertomus tai tarina, l ähetä kirjoituksesi Vilkun toimitukseen viestintäyksikköön sisäisellä postilla tai sähköpostilla raija.lindell@tampere.fi Kyllikki Mäkelä (takana vas.) Leena Koivunen, Merja Alhgren, Pirkko Jäminki-Kuurila ja Riitta Uusitalo sekä Vuokko Salonen (edessä vas.) ja Marja Kulmala ovat kokoontunet opintopiiri Mielekkään nimissä jo kymmenen vuoden ajan. vät huumorintaju ja iloisuus, kuunteleminen ja toisen kunnioittaminen. Näin monen yhteisen vuoden jälkeen voimme todeta, että meitä yhdistää jo muukin kuin yhteinen ammattinimike. Tämän vuoden opintosuunnitelmat Mielekkään piirissä painottuvat kulttuurin eri aloille. Teatteri, taidenäyttelyt ja kirjallisuus ovat kaikkia kiinnostavia alueita. Eläkkeelle siirtymisien myötä opintopiirimme aiheet saattavat ehkä muuttua. Olisikohan Pharma Fennika silloin ajankohtainen, naiset pohtivat pilke silmäkulmassa. Tietoiskuja selän ja niskan äkillisen kivun hallintaan Tullinkulman työterveydessä järjestetään joka maanantai äkilliseen niskakipuun liittyvä tietoisku. Tiistaisin tietoiskun aiheena on äkilliset selkäkivut. Tietoiskuissa kerrotaan, miten tulisi toimia äkillisen selkä tai niskakivun kanssa ja annetaan kipuun liittyviä hallintakeinoja. Tilaisuudet eivät siis ole jumppatuokiota, kertoo työfysioterapeutti Birgitta Ojala. Hän painottaa, että on tärkeätä tietää, millaiset asiat ja toimet voivat pahentaa tai parantaa selän ja niskan kiputiloja. Näin voi omalla toiminnallaan parhaiten edistää toipumistaan. Tunnin pituisissa infotilaisuuksissa jaetaan tietoa, jolla on tutkimusten mukaan vaikuttavuutta selän ja niskan kiputilojen hoitamisessa. Tieto on ns. käypä hoito suositusten mukaista. Äkillisessä kipuvaiheessa on oltava varovainen, koska silloin ei yleensä ole hyötyä esimerkiksi liikunnasta. Normaalia aktiivisuutta tulee kuitenkin jatkaa työssä ja vapaa-aikana kivun sallimissa rajoissa, Ojala sanoo. Kun akuutti kiputila on helpottunut, on mahdollista osallistua toiminnalliseen harjoitteluryhmään. Harjoitteista saa voimisteluohjeet kotiin. Harjoitteluun ilmoittaudutaan tietoiskussa. Äkillisestä selkä- tai niskakipuja koskevaan infotilaisuuteen on varattava aika omalta työterveyshoitajalta tai työterveyslääkäriltä. Tietoisku akuutista niskakivusta maanantaisin kello 14.30 15.30. Tietoisku akuutista selkäkivusta tiistaisin kello 14.30 15.30. Lisätietoja: oma työterveyshoitaja tai Birgitta Ojala p. 32296 tai birgitta.ojala@tampere.fi 17
KIINNOSTAAKO YLEMPI AMK-TUTKINTO? ASTU URALLASI ETEENPÄIN! TAMKissa voit suorittaa insinöörin tai tradenomin ylemmän AMK-tutkinnon. Tutkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. TAMKissa alkaa syksyllä 2009 neljä ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa: Automaatioteknologia Insinööri (ylempi AMK), 60 op Teknologiaosaamisen johtaminen Insinööri (ylempi AMK), 60 op Tietojärjestelmäosaaminen Tradenomi (ylempi AMK), 90 op Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (ylempi AMK), 90 op Koulutus on tutkintoon johtavaa ja maksutonta. Koulutukset alkavat elo-syyskuussa 2009 ja ne on suunniteltu työn ohella suoritettaviksi. Ylempi AMK-tutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja joille on kertynyt vähintään kolme vuotta työkokemusta asianomaiselta alalta em. tutkinnon jälkeen. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon ja sen jälkeen soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, josta vähintään vuosi on kertynyt ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Koulutusohjelmakohtaiset pohjakoulutusvaatimukset ovat luettavissa TAMKin www-sivuilta. Haku: www.amkhaku.fi Hakuaika: 14.4. - 30.4.2009 Lisätietoja: www.tamk.fi TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Teiskontie 33, puh. (03) 565 47111, fax (03) 565 47222 OPISKELE AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TYÖN OHESSA! Syksyllä 2009 alkava AMK-tutkintoon johtava aikuiskoulutus: Hakuaika: 14.4. 30.4.2009 Haku: www.amkhaku.fi Lisätietoja: www.tamk.fi Insinööri (AMK), 240 opintopistettä, 3-4 v. Kone- ja tuotantotekniikka Rakennustekniikka, infrarakentaminen Tradenomi, 210 opintopistettä, 3,5 v. Liiketalous Tietojenkäsittely Kuvataiteilija (AMK), 240 opintopistettä, 2 v. Kuvataide Opintojen laajuus ja kesto riippuvat aiemmasta koulutuksestasi ja työkokemuksestasi. Tutkintoon johtava aikuiskoulutus on maksutonta. Hakijalta vaaditaan kahden vuoden yleinen työkokemus 18 ikävuoden jälkeen. Kaikissa koulutusohjelmissa on valintakoe. ASTU URALLASI ETEENPÄIN! TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Teiskontie 33, puh. (03) 565 47111, fax (03) 565 47222 18
Muutoksia palkanmaksupäivissä Perusopetuksen, lukiotoimen, Työväenopiston ja Sara Hilden Akatemian henkilökunnan palkan maksupäivissä ja palkanlaskentajärjestelmän palkanlaskentayksiköissä tapahtuu muutoksia 1.8.2009 alkaen. Maksupäivät muuttuvat seuraavasti: Perusopetuksen ja lukiotoimen vakituisilla opettajilla palkanmaksupäivä siirtyy kuukauden 7. päivästä saman kuukauden 15. päivään. Määräaikaisen henkilöstön maksupäivä pysyy ennallaan eli kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Työväenopiston ja Sara Hilden Akatemian vakituiset opettajilla palkanmaksupäivä siirtyy kuukauden 7. päivästä saman kuukauden 15. päivään. Määräaikaisen henkilöstön maksupäivä aikaistuu seuraavan kuukauden 7. päivästä edellisen kuukauden viimeiseen arkipäivään. Lukion, työväenopiston ja Sara Hilden Akatemian henkilökunnan palkkajärjestelmän palkanlaskentayksiköt muuttuvat. Lukion henkilökunta siirretään 2. asteen koulutuksen alaisuuteen ja Työväenopisto sekä Sara Hilden Akatemian henkilökunta kulttuuritoimen alaisuuteen. Muutos aiheuttaa sen, että joulukuun palkkalaskelmassa näkyvät ainoastaan 1.8.2009 alkaen kertyvät ansiot. Perusopetuksen osalta kertymä säilyy joulukuun palkkalaskelmassa. Taloushallinnon palvelukeskus suosittelee veroehdotuksen tarkistamista varten säästämään myös heinäkuun palkkalaskelman paperisena (verkkopalkan valinneilla palkkalaskelmat säilyvät 18 kuukautta automaattisesti verkkopalkan arkistossa). Lukiotoimen opettajilla säästettävä palkkalaskelma voi olla myös elokuun palkkalaskelma, jolloin maksetaan takautuvasti ylitunnit ym. lisät heinäkuulta niille opettajille, joilla em. lisiä on. Muutosten myötä saadaan opettajien palkkapäivät yhdenmukaiseksi kaupungin muiden kuukausipalkkaisten palkansaajaryhmien kanssa. Myöhentämisellä parannetaan myös palkkaprosessin toimivuutta; mahdollistetaan ajantasaisemmat tiedot palkkajärjestelmään, tasoitetaan tietojen talletusruuhkia, jolloin tietojen oikeellisuus paranee sekä saadaan maksettua määräaikaiselle henkilöstölle palkat entistä nopeammin. Sosiaalialalla työskenteleviä miehiä etsitään tutkimukseen Olemme kaksi sosionomi-opiskelijaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja teemme opinnäytetyötä aiheesta Miehet sosiaalialalla. Etsimme eripituisen työhistorian omaavia, sosiaalialalla työskenteleviä miehiä haastattelututkimukseen. Tutkimuksessa käsitellään haastateltavien työuraa ja miten he aikoinaan päätyivät juuri sosiaalialalle. Lisätietoja ja yhteydenotot: leena.marttila@piramk.fi ja anne.tikkanen@piramk.fi TARMO TOUHUNEN KARI HIETALA 19
230-vuotias Tampere juhlii Tampereen kaupunki täyttää tänä vuonna 230 vuotta. Syntymäpäiviä vietetään varsinaisesti lokakuun ensimmäisenä päivänä, mutta pitkin vuotta järjestetään myös juhlavuoden merkeissä tapahtumia. Juhlavuoden logo on nimeltään Tiiliratas. Sen on suunnitellut kuvataiteilija Milla Laitinen. Tiiliratas symboloi Tampereen kasvua tiili tiileltä, kosken kuohuista voimaa ammentaen. Rattaista muodostuu myös aurinkoinen kehäkuvio, jossa voi nähdä mitalin muotoa ja monia positiivisia mielikuvia, jolloin Tampere on ollut kehityksen kärkijoukoissa, vaikkapa sähkövalon tuomisessa Suomeen. Voihan siinä nähdä myös kukkaisviikkoja, Näsinneulaa, kirjojen selkämyksiä tai Keskustorin kehää, josta kaupunki sykkii kaikkiin suuntiin, Laitinen selittää. Juhlavuoden logo valittiin Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry:n jäsenille suunnatun kilpailun avulla. Merkkivuoden ohjelmaa on valmisteltu niin, että kaikille ikäryhmille ja kaupunkilaisille tarjotaan monia mahdollisuuksia osallistua Tampereen juhlavuoden viettoon, sanoo juhlavuoden ohjelmaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, yhteysjohtaja Kirsi Koski. Olemme myös muistaneet ajankohtaiset säästötalkoot ja siksi juhlavuosi ei sisällä suuria rahallisia lisämenoja. Tampereen juhlavuoden kunniaksi Hämeensillalla on juhlaliputus 2.5. alkaen vuoden loppuun saakka. Tampereen päivän tapahtumia vietetään 1.10. 4.10. perinteisin menoin. Museot, kirjastot, paloasema ja monet kaupungin laitokset ovat avoinna sunnuntaina 4.10. Raatihuoneen ovet avataan kaikelle kansalle lauantaina 3.10. Tampere Filharmonia järjestää Tampereen 230-vuotisjuhlakonsertin 2.10. Lisää juhlavuodesta ja sen ohjelmasta www.tampere.fi/tapahtumat/tampere230vuotta/ Kaikki mukaan strategiatyöhön Kaupunkistrategiaa uudistetaan tämän kevään aikana. Työn edistymistä voi seurata sekä Loorassa että kaupungin internetsivuilla. Loorassa voi myös antaa palautetta ja vastata viikoittain vaihtuvaan strategiakysymykseen. Kaupunkistrategia kertoo valtuuston tahdon siitä, miten kaupungin tulee toimia ja kehittyä tulevaisuudessa. Kaikem paree Tampere -strategia on ohjannut kaupungin toimintaa viimeiset neljä vuotta. Vuoden alussa valtuusto aloitti uuden, tuleviin haasteisiin entistä paremmin vastaavan strategian laatimisen. Tuloksena on syntynyt strategialuonnos, jossa hahmotellaan toimintaympäristön muutoshaasteita sekä visiota, toimintaperiaatteita ja strategisia päämääriä. Valtuustokauden tavoitteita käsitellään tavoiteseminaarissa toukokuussa. Seminaareihin osallistuvat valtuutettujen lisäksi myös 20 lautakuntien jäsenet, konsernihallinnon johtoryhmä ja pormestarin nimeämä strategiatyöryhmä sekä pääluottamusmiehet. Valtuustoseminaarien välillä strategiaa valmistellaan virkamiestyöryhmissä ja kaupunginhallituksen suunnittelujaoston kokouksissa. Kuntalaiset ja sidosryhmät osallistuvat työhön kyselyiden ja erilaisten tilaisuuksien kautta. Kaupunkistrategian kanssa yhtä aikaa laaditaan tilaajalautakuntien palvelustrategioita, joissa tarkennetaan kaupunkistrategian tavoitteita hyvinvointipalvelujen ja kaupunkiympäristön osalta. Työhön osallistuu tilaajalautakuntien ja tilaajaryhmän lisäksi myös oman tuotannon johtoa. Kaupunkistrategiatyön etenemistä voi seurata Loorassa: Kehittäminen > Kaupunkistrategian uudistaminen. Sivulla on myös mahdollisuus lähettää palautetta, ideoita ja toiveita valmistelijoille. Lisäksi Loorassa on kevään ajan vaihtuva kaupunkistrategiaan liittyvä kysymys. Saatua palautetta ja vastauksia hyödynnetään kaupunkistrategian valmistelussa. Myös kaupungin internetsivuilla (www. tampere.fi/hallinto/strategianuudistaminen) on ajankohtaista tietoa kaupunkistrategian uudistamisesta. Kaupunkistrategia hyväksyttäneen valtuustossa elokuussa. Syksyn aikana järjestetään sarja henkilöstötilaisuuksia, joissa pohditaan, mitä kaupunkistrategia eri aloilla sekä henkilöstön että asiakkaan näkökulmasta tarkoittaa. Samalla henkilöstö voi vaikuttaa syksyn aikana päivitettäviin tuotantostrategioihin, joissa tarkennetaan kaupunkistrategian ja palvelustrategioiden linjauksia. Lisätietoja: vs. strategiapäällikkö Reija Linnamaa p. 040 5729610 reija.linnamaa@tampere.fi