LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2016/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2016

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2016/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2016 ASIA Laakasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 71/04/2 lupamääräysten tarkistaminen, tuotantoalueen laajentaminen ja toiminnanaloittamislupa sekä kahden lammen luonnontilan muuttaminen, Kajaani, Sotkamo ja Sonkajärvi HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä

2 Sisällysluettelo HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset, ympäristövaikutusten arviointi ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön... 6 Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset... 6 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön... 14 Pöly, melu ja liikenne... 28 Varastointi ja jätteet... 30 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 30 Laajennusalueen nykytila... 31 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 36 Ympäristöriskit... 36 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 37 Vahingot... 37 Hakijan ehdotus pintavalutuskentän toiminnalle asetettavista puhdistustehovaatimuksista tai niille vaihtoehtoisista pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuusvaatimuksista... 37 Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi... 38 Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta... 39 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 39 Hakemuksen täydennykset ja muutokset... 39 Hakemuksesta tiedottaminen... 40 Lausunnot... 41 Muistutus ja mielipiteet... 45 Hakijan vastine... 50 Hakemuksen täydennykset... 52 Hakemuksen täydennysten johdosta toimitetut lisälausunnot... 52 Hakemuksen täydennykset... 53 MERKINTÄ... 53 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 53 Ympäristöluparatkaisu... 53 Vesilain 2 luvun 11 :n mukaista poikkeuslupaa koskeva ratkaisu... 54 Toiminnan jatkaminen muutoksenhausta huolimatta... 54 Lupamääräykset... 54 Päästöt vesiin... 54 Päästöt ilmaan ja melu... 57 Varastointi ja jätteet... 57 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 58 Tarkkailut... 58 Kunnossapitovelvoite... 59 Kalatalousmaksu... 59 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 59 Korvaukset... 60 Luvan voimassaolo... 60 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 60 YMPÄRISTÖLUPARATKAISUN PERUSTELUT... 60 Lupamääräysten tarkistaminen ja luvan myöntämisen edellytykset tuotantoalueen laajentamiseksi... 60 Vesilain 2 luvun 11 :n mukaista poikkeuslupaa koskevan ratkaisun perustelut... 62 Toiminnan jatkamista koskevan ratkaisun perustelut... 63 Lupamääräysten perustelut... 63 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 64

KORVATTAVA PÄÄTÖS... 65 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 65 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 65 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 66 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 66 Ratkaisu... 66 Perustelut... 66 Oikeusohjeet... 66 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 67 MUUTOKSENHAKU... 68 3

4 HAKEMUS Aluehallintovirastoon 27.12.2012 saapunut hakemus koskee Kajaanin kaupungissa ja Sotkamon kunnassa Laakajärven kylässä sijaitsevan 239,1 ha:n Laakasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Lisäksi haetaan ympäristölupaa Laakasuon 77,1 ha:n laajennusalueelle ja lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta sekä lupaa kahden lammen luonnontilan muuttamiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 Vapo Oy:n Laakasuon turvetuotantoalueelle antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 71/04/2 määrätään ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n 2 momentin nojalla, että luvan haltijan on vuoden 2012 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n 1 momentin mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Aluehallintovirasto on vesilain tarkoittama lupaviranomainen vesilain 1 luvun 7 :n 1 momentin nojalla ja tutkii vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentin nojalla kysymyksen 11 :n 1 momentissa tarkoitetun poikkeuksen myöntämisestä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset, ympäristövaikutusten arviointi ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.12.2004 antamallaan päätöksellä nro 71/04/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Kajaanin kaupungissa ja Sotkamon kunnassa sijaitsevalla Laakasuolla sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Suopuron ja Sopenjoen sekä metsäpuron ja Suurisuonpuron kautta Laakajärveen. Tuotantoala oli tuolloin enimmillään yhteensä 253,9 ha. Hankealueesta suurin osa on hakijan omistamaa aluetta. Laakasuon turvetuotanto- ja lisäalueella on Vapo Oy:n omistuksessa yhteensä noin 440 ha seuraavilla kiinteistöillä: Laakasuo I (205-405-57-2), Laakasuon pelto (205-405-57-3), Laakasuo II (765-404-44-2) ja Laakasuon pelto II (765-404-44-3). Vuokrattuja alueita on yhteensä 25 ha kiinteistöillä Lasila (765-

5 404-16-3) ja Lumela (205-405-49-3-M603), joista viime mainittu on vuokrattu pintavalutuskentän 2 alueeksi 15.1.2038 saakka. Lisäksi hakija on vuokrannut Metsähallitukselta 0,5 ha:n alueen, jolla sijaitsee Pieni Härkölampi, vedenjärjestelyä (lammen vedenpinnan laskemista) varten kiinteistöltä 205-893-10-1 Kajaanin valtionmaa. Vuokraaika päättyy 31.12.2034. Ympäristövaikutusten arviointi Hakija on 28.10.2013 toimittanut aluehallintovirastolle täydennyksen, jossa se pyytää Kainuun ELY-keskukselta lausuntoa harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta. Kainuun ELY-keskus on 28.1.2014 päättänyt, että Laakasuon turvetuotannon laajennushankkeeseen ei tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kainuun ELY-keskus on perustellut päätöstään seuraavasti: Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (458/2006) 4 :n 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 7 :n mukaan tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Tarkasteltavia seikkoja ovat näin ollen muun muassa hankkeen koko, yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, pilaantuminen ja muut haitat, nykyinen maankäyttö, luonnon sietokyky sekä vaikutusalueen laajuus ja suuruus. Laakasuon turvetuotantoalue laajenisi hankesuunnitelman mukaan noin 80 hehtaarilla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n 1 momentin 2 e kohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan, jos yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha. Nykyisen turvetuotantoalueen valumavesien käsittelyssä on ollut puutteita, joita lupahakemuksessa on suunniteltu korjattavaksi uudella pintavalutuskentällä. Nykyisen pintavalutuskentän kautta valumavedet ovat laskeneet pääasiassa suoraan Laakajärveen. Hakemuksessa on esitetty uuden pintavalutuskentän rakentamista sekä olemassa olevan tuotantoalueen että suunnitellun laajennusalueen valumavesille. Vedet johdettaisiin Suopuro-Sopenjoki reittiä Laakajärven pohjoispään Kivilahteen. Vesistökuormitus ei ennalta arvioiden kasvaisi. Sopenjoen veden laatu ilmentää hyvää tilaa, mutta biologiset laatutekijät (päällyslevät ja kalat) tyydyttävää tilaa. Kokonaisarviona biologisia laatutekijöitä painottaen Sopenjoki on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan. Laakajärven Kivilahteen purkautuvat Kivijärvi-Kivijoki reitiltä myös Talvivaaran kaivosalueelta valuvat vedet. Koska turvetuotantoalueen valu-

6 mavesien kokonaiskuormitus Laakajärveen ei esitetyn selvityksen mukaan kasvaisi, ELY-keskus ei katso yhteisvaikutusnäkökulmasta purkupaikan muutoksen edellyttävän ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristölupapäätöksessä on määriteltävä kriteerit (kuormitusrajat ja tarkkailuvelvoitteet) turvetuotantoalueen valumavesien johtamiselle Suopuron ja Sopenjoen kautta Laakajärveen. Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Hankealueella on voimassa Kainuun maakuntakaava, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.4.2009. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä Laakasuon turvetuotantoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Kainuun maakuntakaavassa on annettu turvetuotantoa koskien koko maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Turvetuotannon käynnistäminen kaikilla uusilla tuotantoalueilla edellyttää turvetuotannon käynnistämistä koskevien yleisten määräysten mukaisia suunnitelmia ja niihin liittyviä vaikutusten arviointeja. Turvetuotantoalueiden sijaintia on tarkasteltu valuma-alueittain. Tarkastelussa todetaan, että eräitä tuotantokeskittymiä lukuun ottamatta turvetuotannossa olevat alueet sijoittuvat suhteellisen tasaisesti eri valumaalueille. Suurimpia tuotantokeskittymiä ovat Vaalassa Neittävän, Pelson ja Kutujoen alaosan valuma-alueet sekä Kajaanissa Sonkajärven reitin, Laakajärven vesistön sekä Vuolijoen valuma-alueet. Turvetuotantoa käynnistettäessä tulisi etenkin tuotantokeskittymien alueilla porrastaa tuotannon käynnistämistä siten, että valuma-alueeseen kohdistuvat vesistövaikutukset eivät heikennä vesistöjen veden laatua. Vedenlaadultaan heikoimmilla vesistöalueilla, joissa vesistön käyttökelpoisuusluokitus on välttävä tai huono tulee pyrkiä kuormitusta vähentäviin ratkaisuihin ja vedenlaadun parantumiseen. Hankealueella on myös voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaava alueen keski- ja pohjoisosissa Kajaanin kaupungin alueella. Sotkamon kaupungin alueella sijaitseva hankealueen kaakkois- ja eteläosa on kaavoittamatonta. Yleiskaavan alue ulottuu pääosin myös laajennusalueelle. Yleiskaavassa hankealue on merkitty turpeenottoalueeksi merkinnällä EO-tu. Hankealuetta ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M. Yleiskaava on hyväksytty Kajaanin kaupunginvaltuustossa 26.1.2004. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Laakasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan rajalla noin 40 km Kajaanin keskustasta etelään ja noin 35 km

7 Sotkamon keskustasta lounaaseen. Turvetuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä olevaa metsää tai metsäojitettua suota. Suon läheisyydessä ei sijaitse kylätaajamia tai asutuskeskittymiä. Suon läheisyydessä ei sijaitse myöskään virallisia virkistysalueita. Sopenjoen rannalla kulkee retkeilyreitti lähimmillään lähes kolmen kilometrin etäisyydellä Laakasuon tuotantoalueelta. Reitti kulkee Iso-Sopen järven koillispuolelta aina Kivijärven pohjoisosaan saakka rantoja myöten. Suon etelä- ja länsipuolella, lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä kulkee Laannurmentie. Suon ympäristössä risteilee useita metsäautoteitä. Laakasuo on osaksi vanha, nykyisin 239,1 ha:n suuruinen turvetuotantoalue, jossa tuotanto on aloitettu vuonna 1984. Laakasuon olemassa oleva turvetuotantoalue muodostuu neljästä lohkosta (1 4) ja niiden auma-alueista (14,2 ha). Hakijan 9.10.2014 toimittaman vastineen mukaan tuotantoala neljällä lohkolla on yhteensä 239,1 ha mukaan lukien auma-alueet, ja tuotannosta poistunutta alaa on 29,8 ha. Tuotannosta poistuneesta alasta on luontaisesti kasvittunut/metsittynyt noin 7 hehtaaria. Loput tuotannosta poistuneesta alueesta on vielä kasvittumatonta. Hakija on esittänyt täydennyksessään 13.9.2013 arvion lohkojen 1 4 poistumaennusteesta. On arvioitu, että vuoteen 2023 mennessä lohkoilla 1 4 tuotantoalaa olisi jäljellä noin 146 ha. Alkuper. Tuotan. Tuotan- Auma- Arvio poistumasta Lohko pinta-ala poistunut nossa alueet vuoteen 2023 1 109,6 2,5 107,1 5,1 20 2 70,2 3,6 66,6 3,7 30 3 38,6 4,1 34,5 4,5 14 4 17,8 1,1 16,7 0,9 15 Yht. ha 236,2 11,3 224,9 14,2 79 Turvetuotannon laajennusalueen kokonaispinta-ala on hakijan 9.10.2014 toimittaman vastineen mukaan 77,1 ha, joka käsittää neljä uutta tuotantolohkoa (5 8) tuotantoalaltaan yhteensä 73,6 ha ja niiden auma-alueet 3,5 ha. Hakemus koskee siis yhteensä 316,2 ha suuruista tuotantoalaa, josta varsinaista tuotantoalaa on 298,5 ha ja auma-alueita 17,7 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevaraston paikkaa vaihdellaan. Jyrsinpolttoturpeen tuotantomenetelmänä on käytetty ja käytetään jatkossakin mekaanista kokoojavaunua ja Haku-menetelmää. Tuotanto tulee olemaan keskimäärin noin 85 000 m 3 /v nykyisellä tuotantopinta-alalla. Laajennusalueen myötä keskimääräinen tuotantomäärä on noin 114 000 m 3 /v. Vuosittain tuotantoa on noin 30 50 vuorokautta tuotantokaudella toukokuusta syyskuuhun. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Turve on toimitettu ja toimitetaan edelleenkin pääosin Kajaanissa sijaitseviin käyttöpaikkoihin. Jyrsinpolttoturpeen kuljetusmäärät ovat laajennusalue huomioon ottaen 700 950 ajosuoritetta lämmityskaudella 1.11. 30.4. Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät.

8 Tuotanto vuosina 2005 2012 on ollut yhteensä noin 226 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta ja 34 000 m 3 palaturvetta. Turvetta voidaan nostaa Laakasuon lohkoilta 1 4 arviolta vielä noin 5 15 vuotta. Lohkojen 5 8 tuotantoaika on 15 25 vuotta. Turvetuotanto koko alueella päättyy noin vuonna 2038. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolelle. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen kosteikko, metsittäminen tai viljely. Vuokra-alueiden osalta uudesta maankäytöstä päättää maanomistaja. Vapo Oy:ssä on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 79097-2010-AQ-FIN-FINAS) sekä ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 79097-2010-AQ-FIN-FINAS). Laatu- ja ympäristösertifikaatit kattavat Vapo Oy:n koko toiminnan, johon sisältyy biopolttoaineiden myynti, hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä tuotantoalueiden hankinta, suunnittelu, luvitus ja valmistelu. Ulkoisena arvioijana toimii Det Norske Veritas Oy. Peltoviljelykäyttö Hakijan aluehallintovirastolle 13.9.2013 toimittaman täydennyksen mukaan Laakasuon tuotantokelpoisesta pinta-alasta 138,9 hehtaarin alue oli vuokrattuna pelloksi 31.5.2005 saakka, jonka jälkeen alue oli tarkoitus ottaa turvetuotantoon. Peltokäytössä olleet osa-alueet sijoittuvat lohkoille 1 3. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen alueella on kuitenkin jatkettu ruokohelpin viljelyä vielä vuosina 2005 2007 ja alue on otettu turvetuotantoon vasta vuonna 2009. Lohkoilla 1 3 sijainneita ruokohelpipeltoja on lannoitettu vuosina 2005 2007. Viimeisimmät lannoitukset tuotantolohkoilla 1 3 on tehty vuonna 2007 ja tämän jälkeen lohkot ovat olleet tuotannossa vuodesta 2009 lähtien eli yhteensä 5 vuotta. Turvetuotantoalueen pinnasta kuoritaan vuosittain keskimäärin 10 cm:n turvekerros, joten peltokäytössä olleilta alueilta on poistettu lannoituksen jälkeen arviolta noin 50 cm:n turvekerros. Hakijan arvion mukaan jäljellä olevassa turvekerroksessa ei täten arvioida olevan enää lannoitejäämiä, jotka vaikuttaisivat kuivatusveden laatuun. Koska lannoituksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta kuormitukseen, voidaan Laakasuon tarkkailu toteuttaa Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailutuloksissa kuitenkin havaitaan poikkeavia typpi- tai fosforipitoisuuksia, voidaan tarkkailua lisätä viranomaisen hyväksymällä tavalla.

9 Vesienkäsittely Tuotantoalueelle on toteutettu voimassa olevassa luvassa määrätyt kuivatusvesien puhdistusmenetelmät ja vedet on johdettu luvan mukaisesti. Laakasuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu hakijan 16.2.2016 toimittaman täydennyksen mukaan toukokuuhun 2015 asti kahta reittiä alapuoliseen vesistöön: Laskuoja metsäoja Laakajärvi (reitti 1) Laskuoja Suopuro Sopenjoki Laakajärvi (reitti 2) Tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu 43,1 hehtaarin alueelta (lohko 3) ympärivuotisesti laskeutusaltaan 7 ja pintavalutuskentän 1 kautta laskuojan ja metsäojan kautta Laakajärven itäosaan Someronlahteen (reitti 1). Lisäksi lohkon 1 kuivatusvedet on johdettu 25 hehtaarin osalta ympärivuotisesti laskeutusaltaan 6 kautta laskuojaan ja siitä edelleen metsäojaa pitkin Laakajärven itäosaan Someronlahteen (reitti 1). Lohkon 2 kuivatusta on tehostettu sulan maan aikaisella pumppauksella laskeutusaltaaseen 4. Muilta osin (182,3 hehtaaria) Laakasuon kuivatusvedet on johdettu ympärivuotisesti laskeutusaltaiden 1 5 kautta laskuojia myöten Suopuroon ja edelleen Sopenjoen kautta Laakajärven pohjoisosaan Kivilahteen (reitti 2). Laskeutusaltaiden 1 6 padottavana rakenteena toimii virtaamansäätölevy. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 1,94 ha eli 4,5 % valuma-alueestaan. Pintavalutuskenttä 1 on rakennettu pintavalutuskenttien tutkimusprojektissa vuonna 1988 tutkitulle raivaamattomalle, puustoiselle ja ojitetulle suometsäalueelle. Hakija on täydennyksessään 13.9.2013 esittänyt selvityksen pintavalutuskentän 1 puhdistustehosta ja vesien jakautumisesta kentällä. Laakasuon pintavalutuskentän 1 puhdistustehoa tarkkailtiin vuonna 2013 kesä- ja heinäkuussa Kainuun turvetuotannon tarkkailun yhteydessä. Näytteet otettiin pintavalutuskenttä 1:n ylä- ja alapuolelta yhteensä kolmena näytteenottokertana. Tarkkailutulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Näytteen- NO 3-N otto COD Mn Kok. P PO 4-P Kok. N NO 2-N NH 4-N Fe Kiintoaine pvm ph mg/l µl/l µl/l µl/l µl/l µl/l µl/l mg/l Pvk 1 yläpuoli 18.6.2013 6,4 33 40 13 1600 55 530 4300 12 2.7.2013 6,4 57 54 10 2300 <5 890 14 000 30 24.7.2013 6,6 43 47 8 2100 16 920 5600 33 Keskiarvo 6,5 44 47 10 2000 14 780 7967 25 Pvk 1 alapuoli 18.6.2013 6,6 32 45 16 1250 95 180 3800 7,3 2.7.2013 6,9 43 93 54 1500 61 180 8300 15 24.7.2013 6,6 37 59 33 1600 180 270 4600 8,0 Keskiarvo 6,7 37 66 34 1450 112 210 5567 10 Reduktio % 3 16-40 -232 28-681 73 30 60

10 Tarkkailutulosten perusteella Laakasuon pintavalutuskentältä 1 huuhtoutui fosforia. Kuivatusvedessä olevan kokonaistypen määrä puolestaan vähentyi pintavalutuksen aikana. Kiintoainetta pintavalutuskenttä pidätti hyvin, mutta pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on kuitenkin melko korkea. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet eivät jakaudu pintavalutuskentälle 1 tasaisesti, vaan liikkuvat pääosin vanhoja metsäojia sekä oikovirtausten muodostamia uomia pitkin. Erikokoisia uomia on muodostunut kentälle hyvin runsaasti. Paikoitellen on muodostunut myös vesimonttuja sekä maanalaisia onkaloita. Pintavalutuskentän lounaisen laidan kokoojaojassa liikkuu huomattavasti enemmän vettä kuin kaakkoislaidalla. Kentän itäinen puoli onkin selvästi kuivempi kuin läntinen, ja vanhat metsäojat ovat lähes umpeen kasvaneita. Laakasuon tuotantopinta-alat vuoden 2012 tuotantokauden jälkeen vesienkäsittelyrakenteittain on esitetty seuraavassa taulukossa. Alkuper. Tuotan. Tuotan- Auma- Tuot. Lohko pinta-ala poistunut nossa alueet yht. Pvk 1 LA6 LA1-5 1 109,6 2,5 107,1 5,1 112,2 25,0 89,7 2 70,2 3,6 66,6 3,7 70,3 73,9 3 38,6 4,1 34,5 4,5 39,0 43,1 4 17,8 1,1 16,7 0,9 17,6 18,7 Yht. ha 236,2 11,3 224,9 14,2 239,1 43,1 25,0 182,3 Vesienkäsittelyn tehostaminen ja laajennusalueen vesienkäsittely Hakija on aluehallintovirastolle 11.4.2013 toimittamassa hakemuksen täydennyksessä muuttanut hakemusta siten, että se hakee ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :ssä tarkoitettua toiminnanaloittamislupaa rakentaa ja ottaa käyttöön uusi pintavalutuskenttä 2. Uuden kentän käyttöönotto tehostaisi niin sanotusti perustasolla järjestettyä kuivatusvesien puhdistusta ja korvaisi huonosti toimineen pintavalutuskenttä 1:n. Koska pintavalutuskenttä 2 on yhteinen koko tuotantoalueelle mukaan lukien laajennusalueen lohkot 5 8, kenttä on rakennettava yhtenä kokonaisuutena. Hakija on 28.10.2013 esittänyt aluehallintovirastolle Kainuun ELY-keskukselle toimittamansa kannanottopyynnön saada ryhtyä rakentamaan Laakasuon tuotantoalueen ja suunnitellun uuden laajennusalueen kuivatusvesille pintavalutuskenttä 2 ennen lupamääräysten tarkistamista. Kainuun ELY-keskus on 28.1.2014 lausunnossaan katsonut, että uuden pintavalutuskentän rakentaminen on tarpeen joka tapauksessa, vaikka tuotantoaluetta ei laajennettaisikaan Suopuron itäpuolelle. Kentän rakentamiseen ja sen välttämättä edellyttämiin ojitustoimiin hakija voi ryhtyä ELY-keskuksen puolesta jo ennen lupamääräysten tarkistamishakemuksen ratkaisemistakin hallinnassaan olevalla alueella. Laajennusalueen ja jo tuotannossa olevan alueen vesienkäsittelyksi on siis suunniteltu yksi uusi pintavalutuskenttä 2, jonne kaikki kuivatusvedet

11 hakijan toimittaman täydennyksen 13.9.2013 mukaan johdetaan ympärivuotisesti ja joka sijoittuu lohkon 1 ja lohkon 8 väliselle, pääosin ojittamattomalle, vähäpuustoiselle suoalueelle. Tarkoituksena on siis, että olemassa oleva pintavalutuskenttä 1 jätetään pois käytöstä ja lohkojen 1 ja 3 kuivatusvedet johdetaan kokonaisuudessaan uudelle pintavalutuskentälle 2. Hakijan 16.2.2016 aluehallintovirastolle toimittaman täydennyksen mukaan pintavalutuskenttä 2 on otettu käyttöön toukokuussa 2015, joten nykyisen tuotantoalueen vesiä ei enää johdeta pintavalutuskentän 1 kautta tai laskeutusaltaiden (perustason puhdistus) kautta alapuoliseen vesistöön. Lohkojen 1 ja 3 kuivatusvedet (68,1 ha) siltä osin kuin ne on johdettu laskuojan kautta Laakajärveen, johdetaan lohkolle 3 rakennettavalle välipumppaamolle (pumppausallas ja pumppaamo), josta vedet pumpataan lohkon 2 kokoojaojastoon. Lohkoilta 1 4 kuivatusvedet johdetaan nykyisille laskeutusaltaille 1 2. Lohkoilta 5 7 kuivatusvedet johdetaan Suopuron ali tuotavalla putkella laskeutusaltaille 1 2. Hakijan 25.4.2016 aluehallintovirastolle toimittaman täydennyksen mukaan lohkojen 5 7 vedet johdetaan puron alitse ensisijaisesti kokoojaojassa (gravitaatiolla) ja tarpeen vaatiessa paineputkessa (välipumppaamo). Tarve paineputkelle ja välipumppaamolle arvioidaan kuivatustarpeen mukaan. Mikäli lohkojen 5 7 kuivatus on riittävää kokoojaojalla, pumppaamoa ja paineputkea ei rakenneta. Laskeutusaltaan 2 yhteyteen rakennetaan joka tapauksessa pumppaamo, josta sekä laajennusalueen (lohkot 5 8) että olemassa olevan tuotantoalueen (lohkot 1 4) vedet pumpataan paineputkea pitkin uudelle, rakennetulle pintavalutuskentälle 2. Hakija on vastineessaan 9.10.2014 ilmoittanut, että laajennusalueen tuotanto-, kuivatus- ja vesienjohtamissuunnitelmassa on selvä allastukseen liittyvä puute, joka korjataan suunnittelemalla lisäalueelle mitoitusperusteella 18 m 2 /ha kolme laskeutusallasta, lohkoille 6 ja 7 yhteinen allas (LA9) sekä lohkoille 5 ja 8 omat altaat (LA 8 ja 10). Laskeutusaltaiden lisäksi lohkolla 3 sijaitsee jo aiemmin mainittu ylimääräinen pumppausallas välipumppaamolla. Käytössä ovat siis laskeutusaltaat 1 4 ja 8 10. Aiemmin käytössä olleet laskeutusaltaat 5, 6 ja 7 on eristetty ulkopuolisille vesille. Seuraavassa taulukossa on esitetty Laakasuon pinta-alat ja niiden jakautuminen vesienkäsittelyjärjestelmälle vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen, laajennusalue (lohkot 5 8) mukaan lukien. Taulukon tiedot vastaavat tilannetta Laakasuolla vuonna 2016 hakijan 26.2.2016 toimittaman täydennyksen mukaan.

12 Tuotan- Tuotan. Auma- Tuot. Kangas- Lohko nossa poistunut alueet yht. saarekkeet Altaat Pvk 2 1 107,1 3,4 5,1 112,2 12,8 LA1-2 128,4 2 66,6 17,7 3,7 70,3 LA3-4 88,0 3 34,5 7,6 4,5 39,0 6,3 LA3-4 52,9 4 16,7 1,1 0,9 17,6 3,8 LA3-4 22,5 5 11,3 11,3 LA8 11,3 6 21,7 1,9 23,6 LA9 23,6 7 22,7 0,6 23,3 LA9 23,3 8 17,9 1,0 18,9 LA10 18,9 Yht. ha 298,5 29,8 17,7 316,2 22,9 368,9 Laajennusalueen kaltevuussuhteet ovat sellaiset, että pitkille kokoojaojalinjoille on rakennettava pinnan korkeuserojen vuoksi pohjapatoja hidastamaan virtaamaa. Virtaaman hidastuessa pohjapatojen eteen kertyvä liete puhdistetaan ojista tarvittavin väliajoin. Hakija on täydennyksessään 26.2.2016 ilmoittanut, että suunnitelma pohjapatojen rakentamisesta voidaan esittää Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi mahdollisen luvan myöntämisen jälkeen. Pintavalutuskenttä 2 rakennetaan lähes ojittamattomalle suolle. Pintavalutuskentän alue pengerretään ja sen alaosalle kaivetaan keräilyoja. Vedet johdetaan paineputkella kentän yläosalle kaivettaviin jako-ojiin. Jakoojat kaivetaan korkeuskäyrien mukaisesti niin, että varmistetaan veden tasainen jakautuminen koko pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan mittapadon kautta laskuojaan ja siitä edelleen Suopuron kautta Sopenjokeen ja sitä myöten Laakajärven pohjoisosaan (Kivilahti), (reitti 2). Hakijan aluehallintovirastolle 13.9.2013 toimittaman täydennyksen mukaan pintavalutuskentän 2 koko on 15,9 ha. Sen valuma-alue on laajennusalue mukaan lukien hakijan 9.10.2014 toimittaman vastineen mukaan 368,9 ha, joka sisältää myös tuotannon ulkopuolisia alueita (kangassaarekkeet ja tuotannosta poistuneet alueet). Pintavalutuskentälle johdetaan kuivatusvesiä 316,2 ha:n tuotantoalalta. Pintavalutuskentän koko on Laakasuon tuotantoalueesta 5,0 % ja koko valuma-alueestaan 4,3 %. Pintavalutuskentän kaltevuus on 0,6 %, valuntamatka 610 755 m ja turvepaksuus 2,8 m. Pintavalutuskentän 2 turvelajit, pintakerroksen maatuneisuus, ojalinjojen syvyys ja kunto sekä mahdollinen oikovirtausriski on selvitetty hakijan 13.9.2013 toimittaman täydennyksen perusteella. Kentän lounaisosassa on kolme kaakko-luoteissuuntaista ojalinjaa, jotka ovat noin 40 50 cm syviä ja lähes kokonaan sammaloituneita. Kentän poikki kulkee lounaiskoillinen suunnassa ojalinja, joka on noin 70 80 cm syvä ja jossa kartoituksen aikana esiintyi vettä noin 40 cm:n syvyydeltä. Muutoin kenttä on ojittamaton.

13 Hakijan mukaan pintavalutuskentän 2 lounaisosassa olevia ojia ei rajata pois kentän alueesta vaan ojiin oikovirtausten estämiseksi tehdään ojakatkoksia ja penkereeseen kiinni rakennettavilla viiksillä ohjataan veden virtausta takaisin kentälle päin, pois penkereen reunalta. Kentän poikki kulkeva oja on maanpinnan käyrien suuntainen, jolloin se ei aiheuta oikovirtausta kentällä. Lisäksi oja on kasvittunut. Keskimääräisesti kentän pintaturve on heikosti jonkin verran maatunutta tupasvillarahka- ja rahkasaraturvetta. Kentän soveltuvuutta turvetuotannon kuivatusvesien puhdistukseen on arvioitu Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2013) ja Tukos-hankkeen loppuraportin perusteella. Näiden lähteiden perusteella pintavalutuskenttä 2 täyttää toimivalle pintavalutuskentälle asetetut kriteerit. Hakijan aluehallintovirastolle 15.2.2016 toimittaman täydennyksen mukaan pintavalutuskenttä 2 on ollut päästötarkkailussa vuonna 2015. Kentälle on sen ensimmäisenä toimintavuotena johdettu tuotantovaiheessa olevan suon kuivatusvesiä. Kentältä lähtevän veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin pienempää verrattuna ojittamattomilta pintavalutuskentiltä mitattuihin vuosikeskiarvopitoisuuksiin (n = 2 183). Veden kokonaistyppipitoisuus on myös ollut kesäaikana hieman alle suuren aineiston vuosikeskiarvopitoisuuden. Kentältä lähteneen humuksen määrä on ollut kesäaikana suurempaa kuin kentillä keskimäärin, ja se näkyy myös reduktiossa. Kenttä on keskimäärin saavuttanut ensimmäisenä toimintavuotenaan reduktiotasot, joita voi edellyttää ojittamattomalta pintavalutuskentältä.

14 Näytteen- NO3-N S.- Sulotto CODMn Kok. P PO4-P Kok. N NO2-N NH4-N Fe Kiintoaine joht. faatti pvm ph mg/l µl/l µl/l µl/l µl/l µl/l µl/l mg/l ms/m mg/l Pvk 2 yläpuoli 4.5.2015 5,3 24 15 2,0 1 100 96 560 860 3,6 3.6.2015 6,2 37 67 40 1 300 486 410 8 000 65 15.7.2015 6,1 44 37 13 990 10 96 5 300 9,6 11.8.2015 5,8 52 36 9,0 1 500 12 350 6 200 15 10.9.2015 6,2 37 35 8,0 1 500 10 130 1 500 11 Ka. kevät 5,3 24 15 2,0 1 100 96 560 860 3,6 Ka. kesä 6,1 43 44 18 1 323 130 247 5 250 25 Pvk 2 alapuoli 4.5.2015 4,4 19 10 3,0 240 2 6,0 430 2,1 2,0 0,4 21.5.2015 4,2 37 62 460 1,2 2,8 0,3 3.6.2015 4,2 50 30 13 550 2 16 2 000 0,9 3,2 0,3 17.6.2015 4,1 38 11 510 0,9 4,1 2,3 30.6.2015 4,0 76 16 900 0,8 5,0 5,1 15.7.2015 4,0 81 18 3,0 1 000 2 7,0 4 900 0,9 29.7.2015 4,1 49 10 820 1,4 4,5 3,5 11.8.2015 4,3 91 17 2,0 1 400 2 7,0 6 700 2,5 4,5 1,5 25.8.2015 4,2 200 57 3 100 4,4 5,6 0,3 10.9.2015 4,6 50 19 2,0 1 200 2 17 2 500 1,0 24.9.2015 4,8 33 18 1 100 2,0 Ka. kevät 4,4 19 10 3,0 240 2 6,0 430 2,1 2,0 0,4 Ka. kesä 4,2 75 27 5,0 1 104 2 12 4 025 1,6 4,2 1,9 ** 28 40 1 145 5,1 Reduktio CODMn Kok. P PO4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine n % Ka. kevät 21 33-50 78 98 99 50 42 Ka. kesä -60 52 71 22 98 95 23 95 Ojittamaton pintavalutuskenttä tuotantovaiheessa* Ka. kevät 1 31 20 65 81 Ka. kesä -14 39 30 62 148 *Pöyry 14.11.2014: Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys, aineisto kerätty koko Suomesta ** veden laadun vuosikeskiarvo ojittamattomilta pintavalutuskentiltä, n = 2183, Pöyry 14.11.2014 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Vesistö Laakasuon tuotantoalue sijaitsee Vuoksen päävesistöalueella Nilsiän reitillä (4.6) ja siellä tarkemmin Nurmijoen vesistöalueella (4.64) Sopenjoen valuma-alueen (4.646) ja Laakajärven alueen (4.644) rajalla. Sopenjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 109 km 2. Laakajärven alueen pinta-ala on noin 113 km 2 ja valuma-alueen pinta-ala Laakajärven luusuassa on noin 464 km 2. Sopenjokeen laskevan Suopuron valuma-alue on noin 15 km 2.

15 Sopenjoki saa alkunsa Iso-Sopenjärvestä noin 600 metriä Laakasuon laskuojan yläpuolelta. Sopenjoki virtaa noin 4 km:n matkan mutkitellen Iso-Sopenjärvestä Laakajärven Kivilahteen. Sopenjoen valuma-alue on pääasiassa metsäistä ja soista asumatonta aluetta. Laakajärvi on noin 35 km 2 :n kokoinen, kapea järvi, jonka vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1961 alkaen. Järven säännöstelyväli on 1,8 m ja vedenkorkeus on vaihdellut noin välillä +163 +165 m (N60). Järven keskisyvyys on noin 6,7 metriä. Laakajärven rannoilla on paikoin vapaaajan ja vakituista asutusta sekä pieni Laakajärven kylä ja vähän peltoja. Myös sen valuma-alue on hyvin harvaan asuttua, pääosin metsäistä ja soista aluetta. Laakajärvi laskee lounaaseen Kiltuanjärven ja Haapajärven sekä pienten Päsmärin ja Nurmisen järvien kautta Nurmijokeen. Nurmijoki laskee edelleen Sälevän ja Korpisen järvien kautta Syvärinjärveen ja lopulta Kallaveteen. Laakasuon koko nykyinen tuotantoala (239,1 ha) on noin 1,1 % Sopenjoen valuma-alueen (109 km 2 ) ja Laakajärven alueen (113 km 2 ) yhteispinta-alasta. Laajennuksen jälkeen koko tuotantoala (316,2 ha) on noin 1,4 % vastaavasta yhteispinta-alasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty virtaamat Sopenjoen suulla sen laskiessa Laakajärveen SYKE:n vesistömallilla arvioituna vuosilta 1962 2011. Samassa taulukossa esitetyt Suopuron virtaamat on arvioitu Sopenjoen valuma-alueen valumien perusteella. Sopenjoki laskussa Laakajärveen Suopuro laskussa Sopenjokeen F = 109,3 km 2 F = 15 km 2 MQ (m 3 /s) 1,38 0,19 MQkesä (m 3 /s) 1,00 0,14 MNQ (m 3 /s) 0,15 0,021 MHQ (m 3 /s) 16,9 2,32 Purkuvesistön vedenlaatu Laakasuon vedet laskevat nykyiseltä tuotantoalueelta ja suunnitellulta laajennusalueelta Suopuron kautta Sopenjokeen ja edelleen Laakajärveen. Laakasuon ylä- ja alapuolisessa vesistössä on tehty vesistötarkkailua Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman v. 2006 2013 mukaisesti ja uusimman käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman v. 2014 2020 mukaisesti. Vedenlaatua on seurattu eri pisteistä Suopurosta, Sopenjoesta ja Laakajärvestä. Näytepiste Suo8 sijaitsee Laakasuon alapuolella Suopurossa. Pintavalutuskentän 2 käyttöön oton jälkeen myös näytepiste Suo7 sijaitsee Laakasuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien alapuolella Suopurossa (aiemmin piste sijaitsi Laakasuon turvetuotantoalueelta tulevien vesien yläpuolella). Muut Laakasuon alapuoliset vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Sopenjoessa lähellä laskua Laakajärveen (Sopenjoki1) ja Laakajärven pohjoispäässä Kiviniemessä, jonne Sopenjoen vedet laskevat (Laaka9). Laakajärvi Itkonniemi näytepiste sijaitsee etelämpänä Laakajärvellä verrattuna näytepisteeseen Laaka9.

16 Hapen Alkali- Väri- kyll. Happi, S- Klorof. Kiinto- Sulteetti luku aste liuk. joht. Kok. N Kok. P Rauta A CODMn aine faatti Näytepiste Vuosi mmol/l mg Pt/l % mg/l ph ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l Laakas. yp. 2015 410 68 8,1 4,6 2,8 650 25 1480 52 2,2 Suo7 2013 0,02 4,7 2,6 760 24 51 1,0 1,1 2010 340 65 7,7 4,5 3,3 1230 42 5030 65 1,5 2005 0,03 400 79 8,4 5,3 2,1 690 42 4100 43 7,4 Laakas. ap. 2015 800 53 6,3 4,7 2,6 800 33 1420 48 1,7 Suo8 2013 0,02 5,0 3,0 970 29 43 1,9 3,0 2010 325 32 4,2 5,0 2,6 1 020 77 3 550 42 4,2 2005 0,09 450 22 2,2 5,5 3,1 920 117 5250 44 3,9 Sopenjoki1 2015 0,03 230 80 10,1 5,1 2,0 535 20 1 470 33 4,6 2014 0,04 250 79 9,2 5,4 1,9 605 34 1 615 33 6,3 Laakajärvi 2015 0,02 76 10,0 5,6 8,3 430 15 1 160 2,6 23 28 Laaka9 2014 0,03 84 10,1 5,4 14,8 400 12 750 5,3 19 1,5 65 2013 0,04 225 81 8,6 5,9 17,4 410 14 720 3,4 14 1,1 77 2012 0,04 190 72 8,0 5,6 14,4 550 18 940 3,7 27 1,1 52 2011 0,03 130 79 9,4 5,6 24,4 480 19 980 2,6 17 1,2 97 2010 0,05 140 79 8,9 5,8 15,0 550 28 1 290 5,6 17 1,0 52 Laakajärvi 2013 90 82 8,1 5,8 17,7 370 21 650 6,3 12 1,4 68 Itkonniemi 2011 0,03 100 82 9,4 5,7 15,0 390 20 710 3,7 13 1,2 62 2010 0,04 110 85 9,5 6,0 15,0 390 20 790 4,9 14 1,4 21 Turvetuotannon alettua 1980-luvulla Suopuron vedenlaatua on tarkkailtu useasta näytteenottopisteestä vuosina 1980 1982. Yksittäisiä näytteitä on otettu vuosina 1988 ja 1991. Sen jälkeen tarkkailua on jatkettu säännöllisesti vuosina 2003 2015 kahdesta tarkkailupisteestä Laakasuon yläpuolelta (Suo7, nykyään alapuolinen piste) ja alapuolelta (Suo8). Suopuron happitilanne on ollut keskimäärin välttävä, ph alhainen (4 5) ja puskurikyky huono kesäkuukausina. Suopuron kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet määritysrajan ylä- ja alapuolella molemmissa mittauspisteissä ja olleet selvästi pienempiä Laakasuon laskeutusaltailta lähteneen veden kiintoainepitoisuuteen verrattuna. Suopuron veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti riippumatta Laakasuon kokonaisfosforikuormituksesta. Suopuron veden kokonaisfosforin pitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti jokin muukin kuormituslähde kuin Laakasuo. Laakasuon kokonaistyppipäästöt ovat nostaneet veden kokonaistypen pitoisuuksia myös Suopurossa ja Laakajärvessä. Suopuron ekologista tilaa ei ole määritelty. Laskeutusaltaiden 1 5 alapuolelta on otettu vesinäytteet 18.6. ja 24.7.2013 ja vesianalyysien tuloksia on verrattu Suopurosta 19.6. ja 24.7.2013 otettujen näytteiden tuloksiin.

17 Sähkön- Alkali- Asidi- Kiinto- Havainto- johtavuus teetti teetti aine Kok. P Kok. N Sulfaatti COD Mn paikka Pvm ph ms/m mmol/l mmol/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l Suo 7 19.6.2013 4,7 2,3 <0,02 0,30 <1 18 700 1,2 47 LA 1 18.6.2013 5,2 5,3 0,02 0,28 9,4 23 2 100 9,4 38 LA 2 18.6.2013 4,6 3,0 <0,02 0,36 1,5 23 740 1,0 48 LA 3 18.6.2013 6,4 3,6 0,18 0,18 6,2 40 2 100 4,9 35 LA 4 18.6.2013 6,5 7,4 0,17 0,14 15 51 2 400 11 41 LA 5 18.6.2013 6,8 4,4 0,28 0,11 7,5 50 660 1,3 21 Suo 8 19.6.2013 5,1 2,7 0,02 0,29 1,7 25 940 3,0 35 Suo 7 24.7.2013 4,7 2,8 <0,02 0,29 <1 30 820 0,9 54 LA 1 24.7.2013 5,9 4,5 0,07 0,19 7,1 31 1 600 7,1 40 LA 2 24.7.2013 ei virtaamaa, ei näytettä LA 3 24.7.2013 6,4 13 0,14 0,17 11 31 4 100 7,6 68 LA 4 24.7.2013 6,9 9,6 0,31 0,14 8,3 39 1 800 19 70 LA 5 24.7.2013 6,6 3,8 0,19 0,15 14 60 950 1,2 41 Suo 8 24.7.2013 4,8 3,3 <0,02 0,43 2,0 32 1 000 2,9 51 Perustaso, ominaiskuormituselvitys, Pohjois-Suomi, kesäaika, n = 669, Pöyry (2013) 15 62 1673 30 Suopuron vesi oli molemmissa pisteissä molemmilla näytteenottokerroilla hapanta, fosforin osalta lievästi rehevää tai rehevää. Typpipitoisuus oli rehevän vesistön tasolla ja kemiallinen hapenkulutus viittaa runsashumuksiseen vesistöön. Kummassakaan pisteessä ei ollut merkkejä sulfidien hapettumisen happamoittavasta vaikutuksesta, sillä molempien näytepisteiden sulfaattipitoisuudet molemmilla näytekerroilla olivat erittäin pienet. Kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat suuremmat alapuolisella pisteellä, mutta tälle pisteelle tulee kuitenkin kuormitusta myös muista maankäyttömuodoista. Suopuron puskurikyky oli heikko. Laskeutusaltailta lähtevän veden laatu alittaa Pohjois-Suomessa vuosina 2003 2011 tarkkailtujen perustason vesienkäsittelyssä olevien tuotantoalueiden keskimääräiset kesäajan pitoisuudet kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta Pöyryn (2013) laatiman Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen mukaan. Kokonaistypen pitoisuus vaihtelee eri altaiden välillä suuresti. Pienimmät pitoisuudet ovat selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, kun taas suurin arvo on selvästi sen yläpuolella. Myös veden kemiallinen hapenkulutus on suurempi kuin perustason vesienkäsittelyllä olevilla tuotantoalueilla keskimäärin. Laskeutusaltaiden vesi oli pääasiassa vain hieman hapanta. Laskeutusaltaiden 1 ja 2 veden ph oli alhaisempi kuin muilla altailla. Veden sähkönjohtavuus tai sulfaattipitoisuus eivät osoita merkkejä sulfidien hapettumisesta ja molemmat veden laatua kuvaavat muuttujat olivat alueelle tyypillisellä tasolla. Veden puskurikyky vaihteli huonosta (<0,02 mmol/l) hyvään (0,31 mmol/l).

18 Seuraavassa taulukossa on esitetty pintavalutuskentältä 2 lähteneen veden laadun keskimääräiset tulokset kesäajalta 2015 sekä Laakasuon Suopurossa sijaitsevien alapuolisten vesistötarkkailupisteiden (Suo7 ja Suo8) keskimääräiset vedenlaatutulokset vuonna 2015. NO 3-N Kiinto- S.- Sul- Havainto- COD Mn Kok. P PO 4-P Kok. N NO 2-N NH 4-N Fe aine joht. faatti paikka Ajankohta ph mg/l µl/l µl/l µl/l µl/l µl/l µl/l mg/l ms/m mg/l Pvk 2 Ka. Kesä 2015 4,2 75 27 5,0 1 104 2 12 4 025 1,6 4,2 1,9 Suo 7 2015 4,6 52 25 10 650 9 10 1 480 2,2 2,8 Suo 8 2015 4,7 48 33 17 800 29 17 1 420 1,7 2,6 * Ojittamaton pvk tuotantovaiheessa 36 52 1080 5,5 Pohjois-Suomessa keskimäärin *veden laadun kesäajan keskiarvo ojittamattomilta pintavalutuskentiltä, n = 1733, Pöyry 14.11.2014 Samoin kuin edellä vuodelta 2013 esitellyissä vedenlaatutuloksissa ravinnepitoisuudet olivat suuremmat alemmalla näytepisteellä Suo8 verrattuna pisteeseen Suo7. Sen sijaan kiintoainepitoisuus oli pienempi pisteellä Suo8. Pintavalutuskenttä 2 on ensimmäisenä toimintavuotenaan poistanut Laakasuon kuivatusvesistä hyvin kiintoainetta, mikä näkyy kentältä lähteneen veden keskimääräistä pienempänä kiintoaineen pitoisuutena verrattuna Pohjois-Suomen ojittamattomilta pintavalutuskentiltä lähteneisiin pitoisuuksiin. Kenttä myös poisti fosforia paremmin kuin ojittamattomat pintavalutuskentät Pohjois-Suomessa keskimäärin. Typpeä kentältä lähti alapuoliseen vesistöön hieman keskimääräistä enemmän. Humusta kentältä lähti kesäaikana kaksinkertainen määrä verrattuna keskimääräiseen arvoon. Sopenjoen vedenlaatua on tutkittu kahdesta näytepisteestä (Sopenjoki1 ja Sopenkoski) joen suulta ennen sen laskukohtaa Laakajärveen. Vedenlaatua on tarkkailtu vuosina 1981, 1986, 1987, 2003, 2009, 2014 ja 2015. Sopenjoen vesi on ollut tarkkailukertoina hyvin rautapitoista ja hieman hapanta. Joen puskurikyky on huono. Kiintoainetta vedessä on joen alajuoksulla ollut vähän, vaikka joki on tummavetinen ja humuspitoinen. Joen happitilanne on ollut keskimäärin hyvä molemmissa tarkkailupisteissä. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat vaihdelleet ilmentäen lievää rehevyyttä tai rehevyyttä. Sopenjoen ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi. Laakajärven veden laatua on tarkkailtu useasta tarkkailupisteestä 1980- luvun alusta lähtien. Tarkkailu ei ole ollut säännöllistä kaikista pisteistä. Laakajärven Someronlahdessa sijaitsevalla pisteellä (Laaka6) veden laatua on tarkkailtu vuosina 1987 1988, kerran 1994 sekä vuosina 2005 ja 2010. Järven pohjoisosaan laskevan Sopenjoen suulla olevilla pisteillä (Laaka3 ja Laaka9) veden laatua on tarkkailtu säännöllisemmin vuodesta 1980 lähtien aina vuoteen 2015 saakka. Monista muista järven tarkkailupisteistä on otettu yksittäisiä näytteitä 1980-luvulla ja 2000-luvulla tai tarkkailu on aloitettu 80-luvulla ja sitä on jatkettu säännöllisesti vasta 2010- luvulla (esimerkiksi piste Itkoniemen edustalla Laakajärvi Itkonniemi ). Tarkkailupisteet Laaka9 ja Laakajärvi Itkonniemi kuuluvat myös Talvivaaran kaivoksen pintavesien tarkkailuohjelmaan, jonka mukaisesti molemmista pisteistä otetaan näytteet kuusi kertaa vuodessa.

19 Laakajärven vedenlaatu on ollut keskimäärin parempi kuin Suopurossa tai Laakasuolta lähteneessä vedessä. Sopenjoen vedenlaatu on keskimäärin samankaltainen kuin Laakajärven vedenlaatu. Laakajärvi on luontaisesti lievästi hapan (ph noin 6), tyypiltään runsashumuksinen järvi. Veden happitilanne on ollut pääosin hyvä, vaikka alusvedessä on tehty ajoittain havaintoja huonosta happitilanteesta. Järven puskurikyky on ollut keskimäärin välttävä. Loppukesällä järven klorofylli-a:n pitoisuudet ovat keskimäärin nousseet ilmentäen järven rehevyyttä. Järven ravinnepitoisuudet puolestaan kuvaavat lievästi rehevää, mesotrofista tasoa. Laakajärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Järven pääkuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Laakajärvi kuuluu myös Talvivaaran kaivoksen eteläisten purkuvesien reitille, ja järvessä on havaittu ainakin vuonna 2010 tehdyn laajan tarkkailun perusteella sekä uudestaan vuoden 2012 kipsisakka-altaan vuodon jälkeen kohonneita sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksia ainakin järven pohjoisosassa. Lisäksi vuosina 2010 ja 2011 sähkönjohtavuus kohosi järven keskiosassa kymmenkertaiseksi normaalitasoon nähden. Vesienhoitosuunnitelma Valtioneuvosto on 3.12.2015 hyväksynyt vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016 2021 Vuoksen vesienhoitoalueelle, johon Nurmijoen vesistöalue kuuluu. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa kaikkien vesien vähintään hyvä tila sekä samalla estää vesien tilan heikkeneminen. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan: Kaikilta uusilta tuotantoalueilta edellytetään vedenkäsittelymenetelmänä vähintään ympärivuotista pintavalutusta tai kemikalointia. Turvetuotannon ympäristölupien valvonnassa tullaan vuosien 2016 2021 aikana keskittymään erityisesti vesienkäsittelyjärjestelmien ympärivuotisen toimintavarmuuden varmistamiseen. Tähän mennessä kertyneiden kokemusten mukaan ravinteiden, kiintoaineen ja humuksen vähentämisen kannalta erittäin tehokkaaksi ja lupaavaksi puhdistusmenetelmäksi on osoittautunut kemiallinen käsittely. Kemiallisen käsittelyn puutteena on kuitenkin käsittelystä aiheutuva happamuuden sekä mahdollinen raudan lisääntyminen. Ojittamattomat pintavalutuskentät on havaittu toimiviksi ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäjinä, mutta ne eivät poista juurikaan veteen liuennutta humusta. Toteuttamiskelpoisuus riippuu paikallisista olosuhteista kuten sopivien alueiden löytymisestä. Ojitetut pintavalutuskentät toimivat vastaavalla tavalla, mutta tutkimuksissa osalta kentistä on huuhtoutunut humusaineita, rautaa ja fosforia. Pintavalutuskentät toimivat parhaiten kesällä, jolloin kentällä tapahtuvat biologiset prosessit ovat tehokkaimmillaan. Vesiensuojelutoimet ja niiden tehostamistarve ratkaistaan aina tapauskohtaisesti lupamenettelyn yhteydessä ottaen huomioon myös sekä tuotantoalueen ja sen vaikutusalueen erityispiirteet kuten esimerkiksi Natura-alueet. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vaatimukset saadaan käyttöön pääosalla turvetuotantoalueista vesienhoitokauden alkupuolella. Vuoteen 2021 mennessä arvioidaan, että lähes kaikilla turvesoilla on käytössään pintavalutus, kasvillisuuskosteikko tai kemikalointi. Automaattista jatkuvatoimista mittaustekniikkaa turvetuotantoalueiden päästöjen tarkkailemiseksi tulisi kehittää erityisesti niin sanotuilla tehotarkkailusoilla, joiden perusteella määritetään turvetuotantoalueiden ominaispäästöjä. Jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman mittaus antaa kertanäytteenottoa paremman tiedon kuormituksen vaihteluista ja huipuista.

20 Laakasuon alapuolisen Sopenjoen ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi (uusi arvio) ja kemiallinen tila hyvää huonommaksi. Laakajärven ekologinen tila on puolestaan määritelty hyväksi (tilaluokka ei ole muuttunut) ja kemiallinen tila hyvää huonommaksi. Laakasuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella ojittamattomalla pintavalutuskentällä. Kyseinen vesienkäsittelyrakenne on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Näin ollen Laakasuon turvetuotannon jatkaminen ei ole ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden ja esitettyjen toimenpiteiden kanssa. Kalasto ja kalastus Sopenjoen vesistöalue kuuluu Sotkamon kalastusalueeseen. Sopenjoen Paasinkoskessa on sähkökoekalastettu vuosina 2006, 2011 ja 2015. Koekalastusten perusteella joen kalasto koostuu pääasiassa ahvenesta, jonka lisäksi joessa esiintyi vuonna 2006 vähän haukea. Ahvenen tiheys on sähkökoekalastusten perusteella pienentynyt. Vuonna 2015 tiheys oli 4,1 yksilöä/100 m 2. Sopenjoki Hauki Ahven Made Mutu Kiiski Kivisimppu 2006 1,9 36,9 - - - - 2011-23,0 - - - - 2015-4,1 - - - - Sopenjoen lähistöllä ei ole asutusta ja kalastus joella on vähäistä, lähinnä satunnaista vapaa-ajan kalastusta heittovavoilla ja mato-ongilla. Säännöllistä kalastusta seisovilla pyydyksillä ei osakaskunnan mukaan ole joessa lainkaan. Laakajärven kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: siika, taimen, muikku, hauki, ahven, kuha, made, särki ja kiiski. Rapua ei Laakajärvessä esiinny. Laakajärveen on istutettu viime vuosina 1-kesäistä planktonsiikaa ja kuhaa sekä eri-ikäistä taimenta. Laakajärven kalastuksesta on tehty selvitys vuodelta 1998 Talc de Luzenacin Alasen kaivoshankkeeseen liittyen. Tiedustelu on tehty Sotkamon puoleisen Laakajärven lähialueen vakituisesti asuttujen talouksien henkilökohtaisena haastatteluna. Sonkajärven puolella järven lähialueella ei ole juuri vakituista asutusta. Laakajärven eteläosaan kalastajat tulevat etäämpää esimerkiksi Sonkajärveltä. Laakajärven kokonaiskalastajamäärä ja kokonaissaalis on arvioitu haastateltujen kalastajien ja osakaskuntien esimiesten antamien tietojen perusteella. Sotkamon puoleisella Laakajärvellä kalasti vuonna 1998 yhteensä 12 vakituisesti asuttua taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,8 henkilöä taloutta kohden. Laakajärvellä on kalastettu yleisesti läpi kesän verkoilla ja katiskoilla. Taloutta kohden on ollut käytössä keskimäärin 1,1 muikkuverkkoa, 4,8 harvaa verkkoa ja 1,9 katiskaa. Talviverkkokalastusta harjoitti noin puolet verkkokalastajista. Verkkokalastuspäiviä on kesällä ollut keskimäärin 25 ja talvella 144 taloutta kohden. Näiden lisäksi käytössä on ollut yhteensä muutama heittovapa, pitkäsiima sekä matoja pilkkionki. Selvityksen mukaan suurin osa saaduista kaloista oli ahventa, siikaa, haukea ja taimenta. Näiden lisäksi oli saatu vähän muikkua,

21 kuhaa, madetta ja särkeä. Muikkukannan on ilmoitettu olleen heikko jo kymmeniä vuosia eli koko järven säännöstelyn ajan. Paikallisten kalastajien mukaan Laakajärvellä ei ole esiintynyt kalojen makuvirheitä. Sen sijaan pyydysten limoittuminen on haitannut kalastusta. Laakajärven säännöstely on haitannut kalastajien mukaan varsinkin talvikalastusta, sillä Sotkamon puoleinen ranta on melko matalaa. Laakajärvellä on arvioitu olleen vuonna 1998 yhteensä noin 120 verkkokalastajaa. Sonkajärven puolella on arvioitu lisäksi olevan useita kymmeniä viehekalastajia. Vuonna 1993 Laakajärvellä on arvioitu kalastavan 194 taloutta; luku sisältää myös viehekalastuksen. Laakajärven kokonaissaaliin on arvioitu olleen vuonna 1998 kotitarvekalastajien osalta 5 000 kg. Sen lisäksi yksi ammattikalastaja on kalastanut 3 400 kg. Vuonna 1993 Laakajärven kokonaissaaliksi on arvioitu 6 100 kg. Virkistyskäyttö Laakajärven rannalla on jonkin verran loma-asuntoja ja järveä käytetään uimiseen, virkistyskalastukseen ja veneilyyn. Järvivettä käytetään todennäköisesti myös saunavetenä. Sopenjoen varrella kulkee ulkoilureitti ja joella saatetaan harrastaa satunnaista vapakalastusta. Muutoin joki kulkee kaukana asutuksesta ja tiestöstä. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan Laakajärven virkistyskäyttöön korkeintaan virkistyskalastusta haittaavan pyydysten likaantumisen kautta. Purkuvesistön yläosalla mahdollinen rehevyyden lisääntyminen voi ilmetä myös muun muassa erilaisten rakenteiden esimerkiksi laitureiden limoittumisen lisääntymisenä. Laakasuon luonne metsästys- ja marjastusmaana on muuttunut jo pitkään jatkuneen turvetuotannon myötä. Laajennusalueen mahdollisuudet virkistyskäyttöön muuttuvat myös tuotannon aloittamisen myötä. Marjastus itse tuotantoalueella ei ole enää mahdollista. Metsästystä voi harjoittaa suolla vain tuotantokauden ulkopuolella. Päästöt Laakasuo on mukana Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailussa. Laakasuo on ollut suppeassa tarkkailussa vuosina 2009 ja 2011, jolloin vedenlaatua seurattiin touko-syyskuun aikana kerran kuukaudessa otetuilla näytteillä. Vuonna 2010 Laakasuo oli tuotantokauden tarkkailussa, jolloin vedenlaatua tarkkailtiin kahden viikon välein touko-syyskuun aikana. Laakasuolta lähteviä vesimääriä ei ole mitattu tarkkailun yhteydessä. Laakasuolta lähtevä vesimäärä on arvioitu kuormituslaskelmiin vuosittain muiden tarkkailukohteiden keskimääräisten kesäajan virtaamien perusteella. Vuonna 2009 keskimääräinen valuma laskeutusaltaallisilla soilla oli 13,5 l/s km 2, vuonna 2010 11,3 l/s km 2 ja vuonna 2011 13,9 l/s km 2. Kainuun kaikkien tarkkailusoiden valumien keskiarvo vuosina 2006 2010 oli 12,7 l/s km 2. Seuraavassa taulukossa on esitetty Laakasuon arvioidut keskimääräiset valumat ja tarkkailuun perustuva, laskeutusaltaasta 6 lähtevän veden