Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Samankaltaiset tiedostot
Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu Muutos nyt. Lapset puheeksi.

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Hyvinvointiseminaari Raahessa

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö

Lapsen puheeksi ottaminen

Hyvinvointi on koko elämä. Pohjois Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Kunta on asukkaidensa yhteisö

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti Rita Oinas

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille Pauli Harju maakuntajohtaja

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa LAPEn toinen aalto kuinka työ jatkuu?

Elintaparyhmätoiminnan arviointi ja tiedonkeruu Pohjois-Pohjanmaalla. Leea Järvi Sirpa Hyyrönmäki Lea Mäkelä PPSHP

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

TUOMO LUKKARI MUUTOSAGENTTI HYVINVOIVAT YHTEISÖT KOHTI YHTEISTÄ LASTA JA NUORTA

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Nuoret tekevät tulevaisuuden

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kuntatalouden syyskuulumiset

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Ammatinvalinnanohjaus

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille valtionavustus

LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto

Oulun palvelumalli 2020:

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Lastensuojelun tilannekatsaus Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

ARVO. Lohja Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke

Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät

KOHTI YHTEISTÄ HYVINVOINTIA

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kuntien järjestöyhteistyö kuntien järjestöyhdyshenkilöiden näkökulmasta raportti

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

SAKU-strategia

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Sote- ja maakuntauudistus

Savuton kunta

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Transkriptio:

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla - Pohjois-Pohjanmaalla n. 100.000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta - Raahen seudulla n. 8.500 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta - Kuntien toimintamenoista 1/3 lasten ja nuorten palveluihin - Lasten ja nuorten hyvinvointi on kunnan elinvoiman perusta - Pärjääminen syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksena - Toimintamallin lähtökohtana lapsi/nuori ja hänen tarpeensa - Pärjäämisen tuki luonnollisiin kasvu- ja kehitysympäristöihin Maakunnallinen hyvinvointiohjelma, hyvinvointisopimus, hyvät käytännöt!

Pohjois-Pohjanmaan maakunta - 405.500 asukasta, joista 24,3 % (19,6) alle 18v. - pinta-ala 35.500 km2-30 kuntaa Kuusamo Ii Taivalkoski Pudasjärvi Raahen seutu: -Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki - 34.200 asukasta, joista 24 % alle 18v. Kalajoki Hailuoto Pyhäjoki Raahe Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki Merijärvi Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Sievi Nivala Oulu Siikalatva Kärsämäki Pyhäntä Utajärvi Vaala Lapset puheeksi -toimintamallin käyttöönottotilanne 2015 kouluttajienkoulutus Juurrutus ja vakiointi Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Ei mukana

Hyvinvointikuntayhtymän strategia 2011-2015 Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset Strategiset päämäärät 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi > kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttaminen 1. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne 3. Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit 4. Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö 5. Taloudellisesti kestävä toiminta Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Kriittiset menestystekijät vaikuttavuus- ja asiakas-, prosessi- ja talous- sekä henkilöstönäkökulmasta Nykytila vahvuudet heikkoudet mahdollisuudet uhkat Toimenpidesuunnitelmat ja vuosittaiset talousarviot Lapset puheeksi toimintamalli v. 2012 Kehittämishankkeet ja muut toimenpiteet Tahtotila kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi

Miksi Lapset puheeksi toimintamalli Raahen seudulle? Lapset ja perheet ovat hyvinvointipalvelujen strategisesti tärkein väestöryhmä Tarvitaan yhtenäinen, lapset keskiöön nostava, eri palvelut yhdistävä konkreettinen toimintamalli Tarve edistää luonnollisten kasvu- ja kehitysympäristöiden varaan rakentuvaa arjen hyvinvointia pärjäämistä! Toimintamallin vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä Lapsi- ja perhelähtöinen toimintamalli!

Lapsen arkiset kasvu- ja kehitysympäristöt palveluiden keskiössä Palveluohjaajat Järjestöt ja seurakunta LP-neuvonpitäjät Päivähoito, arjen sujuminen Lasten erityispalvelut KOTI, arjen sujuminen Lapsi Koulu, arjen sujuminen LP-neuvonpitäjät Harrastukset, arjen sujuminen Perheiden palvelut Aikuisten erityispalvelut

Muutos koskee koko palvelujärjestelmää Toimintamallin vakiinnuttaminen on edellyttänyt asiakasprosessien avaamista Koko palvelujärjestelmää muokattu prosessien avaamisen myötä Esim. perhetyö-kotipalvelu- vapaaehtoistyö Kotikäynnit, maksuton kotipalvelu Palveluohjaajat varmistaa nopean tuen Työskentelyn painopiste siirtynyt erityispalveluista peruspalveluihin Työskentely vahvasti uuden sosiaalihuoltolain hengen mukaista Muutos tarvitsee johdon vahvan tuen!

Muutoksen johtaminen LP:n käyttöönotto on osa hyvinvointikuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmaa sekä seudullista hyvinvointisuunnitelmaa, jonka valtuustot vuosittain hyväksyy LP sisällytetty lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan LP opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman sisällä Hyvinvointikuntayhtymän omistajaohjausryhmä seuraa LP:n etenemistä Seudullinen johtoryhmä, jossa keskeisten organisaatioiden johto >ohjaa, johtaa, kehittää,seuraa ja varmistaa että toimintamalli juurtuu Voimavarojen suuntaaminen asiakastarpeiden mukaan

Voimavarojen suuntaaminen asiakastarpeiden mukaan ASIAKKAAT Lapset ja lapsiperheet Resurssit ja osaaminen kohdennettava asiakastarpeiden mukaan Järjestöjen toiminta Sosiaali- ja terveystoimi Koulutoimi Varhaiskasvatus Te-toimisto Kela Kirjasto- ja kulttuuri Asiakasanalyysi Seurakunta määrä, rakenne, asiakkuuden syy, asiakkaan todellinen tarve, miten palvelu vastaa tarpeeseen Nuoriso- ja vapaaajan palvelut

Näkyykö muutos asiakastyössä? Työn luonne ja kohtaaminen asiakkaan kanssa muuttunut (esim. alkuarviointi) Tuonut työhön selkeyttä, jäntevyyttä ja tasalaatuisuutta Luonut yhteistä kieltä eri toimijoiden välille Asiakkaan asema parantunut (työntekijöiden ja vanhempien kokemus) Neuvonpidoissa jokainen määrittää konkreettisen tekemisensä, tämä sitouttanut toimimaan Konkreettisten tarpeiden ja ratkaisujen löytyminen monimutkaisista ongelmavyyhdistä on helpottunut > usein ongelmat ratkeavat yksinkertaisilla, konkreettisilla teoilla Työskentelymalli konkretisoinut myös sosiaalityön roolia ja tehnyt työskentelystä avoimempaa

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lastensuojelun toimintalukuja Vuosi Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitykset Aloitetut asiakkuudet Kiireellisen sijoituksen päätökset Kiireellisen sijoituksen jatkopäätökset Avohuollon sijoitukset (sisältää myös jatkopäätöksiä) Huostaanotto hakemukset hallintooikeudelle 2012 818 171 102 45 20 38 14 2013 783 163 80 38 31 29 19 2014 610 82 43 30 15 36 6 Muutos -208-89 -59-15 -5-2 -8 Muutos % -25 % -52 % -58 % -33 % -25 % -5% -57 %

Kustannukset v.2013

Lapset puheeksi toimintamallin vaikutukset tähän mennessä Raahen seudulla Tietoisuus lasten ja perheiden asiasta lisääntynyt Eri organisaatioilla yhteinen keskustelualusta Kaikki joutuvat muuttamaan omaa toimintaansa Hyviä asiakaskohtaisia kokemuksia menetelmän toimivuudesta Tunnistamisen ja diagnosoinnin sijaan konkreettisia toimia - Sanasta teko! Peruspalvelut saa nopeammin tukea - palveluohjaajat Lastensuojelu ja muut erityispalvelut kohdentuu paremmin Asennemuokkausta ja asennemuutosta Lapsiperheiden kotipalvelu vastaa perheiden tarpeeseen Kuntien johto on sitoutunut laajasti toimintamalliin, seudullinen johtoryhmä ohjaa etenemistä

Rakenteiden uudistaminen ei auta asiakasta, jos toimintakäytännöt eivät aidosti muutu. Asiakkaan oman pärjäämisprosessin sujuvuus on tärkeämpää kuin palveluja tuottavien yksiköiden omien prosessien sujuvuus Pienetkin asiat, jos ne vaikuttaa itsepintaisesti ja kaiken aikaa, saavat suuria aikaan Kiitos!