Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen
Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista palautumisen arviointiin Mitä sykevälivaihtelu on? Mitä sykevälivaihtelun käytössä mittausmenetelmänä on huomioitava? Käytännön esimerkkejä Yhteenveto Työajat ja sykevälivaihtelu opetus- ja hoitotyötä tekevillä naisilla
Taustaa Muutokset työelämässä Työelämässä tapahtuneet muutokset 2000-luvulla ovat vaikuttaneet työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehittyminen, talouden kansainvälistyminen ja lisääntyvä kilpailu sekä näihin liittyvät työn tehokkuuden ja joustavuuden sekä palvelun vaatimukset ovat vaikuttaneet yritysten työaikatarpeisiin Monimuotoistuneet työaikajärjestelyt työaikojen joustavuus ja epäsäännöllisyys työaikoihin liittyvät terveyshaitat.
Taustaa Muutokset työelämässä Työn vaativuus ja kiire lisääntyneet Ylitöiden määrä ja epäsäännöllinen työaika lisääntyneet Työajat vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin monin eri tavoin. Työn ja perheen yhteensovittaminen: + Yksilölliset työaikaratkaisut, kuten esimerkiksi osa-aikatyö tai pitkien työvuorojen tekeminen - Poikkeavat työajat, kuten vuorotyö tai ylityöt
Taustaa - Työssä kuormittuminen Työssä kuormittuminen = muutokset elimistön toiminnassa, joita ilmenee työn aikana. Kuormitus itsessään ei ole haitallista, sillä monipuolinen ja vaihteleva työ voi parhaimmillaan ylläpitää ja edistää terveyttä. Pitkäkestoinen yli- ja alikuormittuminen ovat haitallisia terveydelle. Työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksenä on optimaalinen työssä kuormittuminen!
Taustaa - Palautuminen Fysiologinen palautuminen Psykofysiologinen elpymisprosessi, jossa työntekijä palautuu aikaisemmasta kuormituksesta eli vastakohta psykofysiologiselle virittymiselle Onnistunut suoriutuminen edellyttää virittymistä nopea virittymisen palautuminen on tärkeää levon ja palautumisen näkökulmasta Toistuva ja / tai jatkuva elimistön aktivoituminen lisää terveysriskejä Uni / nukkuminen välttämätöntä, akkujen lataamista Unen laatu ja määrä
Taustaa - Vapaa-aika ja palautuminen Palautumista voi tapahtua myös työpäivän aikana, mutta vapaa-aika on kuitenkin tärkein ajanjakso palautumisen näkökulmasta. Loman aikainen palautuminen loman palauttava vaikutus on todettu varsin lyhytaikaiseksi, sillä vaikutukset katoavat noin kahdessa viikossa. Viikonlopun ja illan aikainen palautuminen olennaista palautumisen kannalta on vapaa-ajan toiminnot Työstä irrottautuminen Rentoutuminen Kokemus taidon hallinnasta Kontrolli vapaa-ajalla
Taustaa - Työ ja palautuminen (-) Jatkuvasti tehtynä pitkä työviikko (yli 50 t / vko) Väsymys ja terveysriskit lisääntyvät Ylitöiden tekeminen Vuorotyön tekeminen Työn määrällinen ylikuormitus Viikossa tehdyt tuntimäärät Työntekijän kokema aikapaine Työn vaatimukset Työn ja perheen väliset ristiriidat Erityisesti naisilla!
Taustaa - Työ ja palautuminen (+) Työn motivoivat voimavarat Vaikutusmahdollisuudet työssä Työsuhteen varmuus Sosiaalinen tuki Työvuorojärjestelyt
Mitä sykevälivaihtelu on? Mitä sykevälivaihtelun käytössä mittausmenetelmänä on huomioitava? Käytännön esimerkkejä
Sykevälivaihtelu Sykevälivaihtelulla tarkoitetaan sydämen peräkkäisten lyöntien välisen ajan vaihtelua Heart period (R-R interval, ms) R P T Q S RR-Intervalli = peräkkäisten lyöntien välinen aika millisekunteina
Sykevälivaihtelu (Heart Rate Variability, HRV) Autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston säätelemää toimintaa: Stressireaktiot, fyysinen aktiivisuus Autonomisen hermoston sympaattinen aktiivisuus lisääntyy Sykintätaajuus kasvaa Sykevälivaihtelu pienenee Palautuminen ja lepo Autonomisen hermoston parasympaattinen aktiivisuus lisääntyy Sykintätaajuus pienenee Sykevälivaihtelu kasvaa 12
Mittausvälineistö Sykevälivaihtelun avulla on mahdollista arvioida autonomisen hermoston tilaa ja edelleen työntekijän kuormittumista ja palautumista työssä sekä vapaa-aikana. Mittauslaitteistojen ja analyysiohjelmien kehitys ovat tuoneet menetelmän laajempaan käyttöön
HRV mittaukset Lyhytkestoiset mittaukset 5-10 minuuttia Standardoidut laboratorio-olosuhteet Hengityksen huomiointi / vakiotaajuus Tutkimuskäyttö, diagnosointi Pitkäaikaismittaukset Vuorokausimittaus (24-48 h) Abmulatorinen EKG (diagnosoinnissa) Sykepanta tai vastaava (kenttäolosuhteissa)
HRV analyysit Aikasarja analyysit (Time domain parameters) Sykkeen vaihtelua kuvaavien matemaattisten tunnuslukujen laskeminen RR-välin keskiarvo (MeanRR) RR-välin keskihajonta (SDNN) Sympaattista ja parasympaattista aktiivisuutta Matala SDNN kuvaa alentunut sykevälivaihtelua; yhteys kuolleisuuteen sydäninfarktin sairastaneilla Neliöjuuri perättäisten RR-intervallien erojen neliösumman keskiarvosta (RMSSD) Peräkkäisten sydämen sykevälien keskimääräistä vaihtelua Suuri vaihtelu viittaa parasympaattisen hermoston kohonneeseen aktiivisuuteen
HRV analyysit Taajuustason analyysi (Frequency domain parameters) Sykkeen kokonaisvaihtelu (Total power) Taajuuskomponenttien tarkastelu (LF, HF, LF/HF) Geometriset menetelmät Epälineeariset menetelmät
Sykevälivaihteluun vaikuttavat tekijät Ikä Lapsilla HRV ja ikääntyessä HRV Johtuu autonomisen hermoston muutoksista tai vasteista Sukupuoli Naisilla suurempi parasympaattinen mukautuminen kuin miehillä
Sykevälivaihteluun vaikuttavat tekijät (Koskinen ym. 2009)
Sykevälivaihteluun vaikuttavat tekijät Vuorokausivaihtelu Sympaattinen hermosto aktiivisempi päivällä ja parasympaattinen illalla ja yöllä Fyysinen kunto Hyvä fyysinen kunto HRV Huomioitava kuitenkin liian raskaan liikunnan pitkäaikaisvaikutukset Fyysinen aktiivisuus Sykkeen kasvaessa sykevälivaihtelu pienenee
Sykevälivaihteluun vaikuttavat tekijät Fyysinen aktiivisuus; esim. työn, vapaa-ajan ja levon aiheuttamat muutokset
Perimä Sykevälivaihteluun vaikuttavat tekijät merkittävä selitysosuus sykevälivaihtelusta Tupakointi Alkoholi, muut päihteet Lääkkeet
Sykevälivaihteluun vaikuttavat tekijät Terveydentila; Metabolinen oireyhtymä (HRV ) Diabetes (HRV ) Verenpainetauti (HRV ) Rytmihäiriöt Keuhkoahtauma (HRV ) Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (lääkitysten vaikutus) Lääkityksen merkitys huomioitava tulosten tulkinnassa
Sykevälivaihtelu mittauksissa huomioitavaa: Yksilöllisyys! Ei voida asettaa yleisiä raja-arvoja esim. stressille, ylikuormitukselle, uupumukselle tai työuupumukselle Kertoo yksinomaan fysiologisen reaktion Eustressi distressi?? Tueksi esimerkiksi koettua stressiä arvioiva kysely, päiväkirja Sairauksien ja lääkityksen vaikutus tuloksiin muistettava (ns. poikkeavat tulokset)
Sykevälivaihtelu mittauksissa huomioitavaa: Stressitason toistuvuus? Akuutti vs. pitkäkestoinen Palautuminen? Mittauksen kesto / toistomittaukset Alkoholin käyttö mittausta ennen tai mittauksen aikana Päiväkirjaseuranta tärkeää! (Aika? / Tiheys?) Mahdollistaa tulkinnan
Sykevälivaihtelu mittauksissa huomioitavaa: Rekisteröinnin tekniset ongelmat Heikko ihokontakti Artefaktat Mitattavan henkilön ohjaus tärkeää! Pohdittava kuinka poikkeavat tulokset analysoidaan ja tiedotetaan mitattavalle, sekä kuinka toteutetaan mahdollisiin lisäselvityksiin ohjaaminen Esim. burnout vs. kilpirauhasen vajaatoiminta?
Sykevälivaihtelu mittauksissa huomioitavaa: Tulkinta edellyttää: HRV taustateorian tuntemusta Mahdollisten virhelähteiden tuntemista ja huomioimista Hyvää sykedataa Harjaantuneisuutta
Yhteenvetoa Hyvä apuväline palautumisen seurantaan esim. työterveyshuollossa Objektiivisuus (kyselyiden tueksi!) Havainnollisuus Keho ei valehtele motivoiva? Arviointi- ja seurantamenetelmänä yksilötasolla hyvä ja toimiva Palautumisen arviointi ja seuranta Terveysliikunnan annostelun arviointi ja seuranta Painonhallinnan arviointi ja seuranta Muistetaan kuitenkin menetelmän käyttöön ja tulkintaan liittyvät rajoitukset.
Kiitos mielenkiinnostanne! uef.fi