Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa vuonna 2015 (WRC15) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi ehdotuksen neuvoston päätökseksi 29.5.2015 KOM(2015) 234 final. Komission tekemän päätösehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että maailman radioviestintäkonferenssin (WRC) asialistan kohtien 1.1, 1.2, 1.18 ja 10 osalta päätetään etukäteen unionin puolesta konferenssissa esitettävistä kannoista. Asian käsittelyn aikataulusta neuvostossa ei ole tietoa. Suomi ei kannata komission ehdotusta. Suomi suhtautuu epäilevästi siihen, että asia olisi unionin yksinomaisessa toimivallassa. On tulkinnanvaraista, voisiko asia vaikuttaa unionin hyväksymiin yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden soveltamisalaa. Samoin on kyseenalaista, aiheutuuko ITU:ssa hyväksyttävistä toimenpiteistä SEUT 218 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuja oikeudellisia vaikutuksia. Ensisijaisesti Suomi ei pidä neuvoston päätöksen hyväksymistä tässä asiassa tarpeellisena. Suomen näkemyksen mukaan nykyinen käytäntö, jossa EU:n jäsenvaltiot päättävät yhdessä teknisistä kannoistaan Euroopan telehallintojen neuvottelukunnassa (CEPT), minkä jälkeen ne neuvottelevat yhteiseurooppalaisten kantojen pohjalta muun maailman kanssa, on toiminut hyvin. CEPT pystyy tehokkaasti laatimaan Euroopalle yksityiskohtaisia neuvottelukantoja WRC:n kaltaiseen teknissääntelylliseen konferenssiin. Lisäksi jäsenvaltioita sitovat myös EU:n perussopimusten ja yhteisön säännöstön velvoitteet. Suomen neuvottelutavoitteet ja mahdollinen sitoutuminen yhteiseurooppalaisiin ehdotuksiin on poliittisesti päätetty kansallisen WRCtyöryhmän tuella. Mikäli jäsenmaiden määräenemmistö katsoo neuvoston päätöksen olevan tarpeellinen, Suomi näkee päätöksessä erityisen ongelmallisena komission päätösehdotuksen kannan (päätöksen liitteen kohta 1), jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee konferenssissa hylätä taajuuskaistan 470694 MHz osoittaminen jaetuin ensisijaisin oikeuksin matkaviestinpalveluun Euroopassa. Kyseinen taajuusalue on Suomessa ja muussa Euroopassa tällä hetkellä televisiotoiminnan käytössä. Suomen poliittisen kannan
Pääasiallinen sisältö 2(6) mukaan taajuusalue tulisi osoittaa televisiotoiminnan lisäksi myös matkaviestintoimintaan (niin sanottu rinnakkainen mobiiliallokaatio). Suomi kannattaa taajuusalueen osoittamista myös matkaviestinnän käyttöön sillä edellytyksellä, että Suomi voi osoittaa taajuusalueen televisiotoimintaan aiemmin tehtyjen poliittisten päätösten mukaisesti vuosiksi 20172027 ja tämän jälkeenkin Suomi säilyttää kansallisen päätäntävallan siitä, mihin käyttötarkoitukseen taajuusalueen taajuuksia Suomessa käytetään ottaen huomioon Yleisradion ja kaupallisten tvyhtiöiden tarpeet. Laajakaistaverkkojen kehittyminen aidosti vaihtoehtoiseksi jakelutieksi tvkanaville on yksi keskeinen edellytys, jos kyseessä olevan taajuusalueen käyttötarkoituksen muutosta tulevaisuudessa Suomessa harkittaisiin. Taajuusalueen osoittaminen rinnakkaisesti myös matkaviestintään mahdollistaisi kuitenkin taajuusalueen joustavamman käytön tulevaisuudessa ja laajentaisi kansallisen päätöksenteon mahdollisuuksia. Suomen näkemyksen mukaan tulevaisuuden taajuustarpeet tulee huomioida. Matkaviestimillä on Suomen näkemyksen mukaan suuri taajuustarve. Se, että sallittaisiin tulevaisuudessa tarvittaessa matkaviestinkäyttö myös edellä mainitulle taajuusalueelle, mahdollistaisi sen, että Suomessa voitaisiin, niin halutessa, osoittaa osa taajuuksista matkaviestintoiminnalle, mutta ei vielä ennakoisi tällaista päätöstä. Jos komission ehdotus neuvoston päätökseksi hyväksyttäisiin, se estäisi Suomea tekemästä WRC:ssä esityksiä edellä mainitun poliittisen kantansa mukaisesti. Komissio on päätösehdotuksessaan viitannut edellä mainitun taajuuskaistan osalta päätöksen 243/2012/EU (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta) 7 artiklaan, jonka mukaan jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa pyrittävä varmistamaan, että saatavilla on riittävästi taajuuksia unionin kansalaisille suunnattujen innovatiivisten audiovisuaalisten mediapalvelujen satelliittivälitteistä ja maanpäällisiä verkkoja käyttävää tarjontaa varten. Suomen näkemyksen mukaan sen poliittinen kanta ei kyseenalaista unionin päätöksen asiasisältöä vaan on linjassa edellä mainitun säädöksen 7 artiklassa asetetun tavoitteen kanssa. Suomi on johdonmukaisesti edustanut EU:ssa linjaa, jonka mukaan taajuudet ovat huomattavan arvokas kansallinen luonnonvara, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää, että Suomi voi jatkossakin itse päättää siitä, miten näitä niukkoja resursseja käytetään, jotta niistä saadaan paras mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty. Suomen yleisen taajuuspoliittisen kannan mukaan taajuusalueiden harmonisointi eli osoittaminen tiettyyn käyttötarkoitukseen Euroopan laajuisesti on lähtökohtaisesti positiivinen asia. Kuitenkin esimerkiksi taajuusalueen käyttöönoton tarkat aikataulut ja muut käyttöoikeusehdot tulisi säilyttää kansallisessa päätäntävallassa jäsenmaiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Radiotaajuuksia koskevan sääntelyn tiukentamisen ja toimivallan keskittämisen sijasta EU:ssa tulisi keskittyä tehostamaan taajuuksien käyttöä olemassa olevien sääntelyinstrumenttien ja rakenteiden puitteissa. Maailman radioviestintäkonferenssi (WRC) pidetään 227.11.2015 Genevessä. Konferenssissa hyväksytään muutokset kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n radioohjesääntöön. ITU on YK:n virasto, joka vastaa televiestinnän kehityksen tukemisesta maailmanlaajuisesti. Radioohjesäännössä määrätään radiotaajuuksien käytön rajat ylittävistä näkökohdista erityisesti määrittämällä etusijalle asetettavat viestintämuodot. WRC15 perustuu usean vuoden valmistelutyöhön ja konferenssin asialista on määritelty edellisessä radioviestintäkonferenssissa. Suomi on tunnistanut konferenssin asialistalla kolme viestintäpoliittiseksi tunnistettua asiaa: 1. lisätaajuudet langattomalle laajakaistalle; 2. lisätaajuudet langattomalle laajakaistalle 700 MHz taajuusalueella sekä
3(6) 3. viranomaisverkkojen taajuustarpeet. Suomen neuvottelutavoitteet ja mahdollinen sitoutuminen yhteiseurooppalaisiin ehdotuksiin on näiltä osin päätetty kansallisen WRCtyöryhmän tuella. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ITU:n jäseniä ja aktiivisesti mukana radioohjesäännön muokkaamisessa. Euroopan Unioni on sektorijäsen, mikä vastaa toimialajärjestöjen asemaa. Lopullisen asiakirjan allekirjoittavat EU:n jäsenvaltiot. EU:n jäsenvaltiot neuvottelevat ITU:ssa riippumattomina järjestön jäseninä. Käytännössä ne ovat ensin päättäneet yhdessä teknisistä kannoistaan Euroopan telehallintojen neuvottelukunnassa (CEPT), minkä jälkeen ne neuvottelevat yhteiseurooppalaisten kantojen pohjalta muun maailman kanssa. Komissio on ennen edellisiä radiotaajuuskonferensseja (mm. WRC2012) antanut tiedonannon, jonka tarkoituksena on ollut tiedottaa asialistan kohdista, joilla on merkitystä Euroopan unionin politiikkojen eri osaalueille. Tiedonannossa on annettu myös ehdotuksia yhteisiksi poliittisiksi tavoitteiksi. Nyt komissio on antanut ehdotuksen neuvoston päätökseksi WRC15:ssa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta. Ehdotuksen mukaan on olennaisen tärkeää, että vuonna 2015 pidettävässä WRCkonferenssissa tehdyt päätökset mahdollistavat sen, että unioni voi käyttää sisäistä toimivaltaansa sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja asianmukaisten menettelytapojen kehittämiseksi. Ehdotuksen mukaan unionin on varmistettava tässä yhteydessä, että sen etuja ajetaan ja suojellaan WRC:ssä käytävien neuvotteluiden aikana. Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot sitoutuisivat päätöksessä esitettyihin kantoihin, jotka eivät välttämättä vastaa kansallisia kantoja. Suomi ja muut jäsenvaltiot ovat aikaisemmissa WRCkonferensseissa käyttäneet itsenäisesti puhevaltaa omien poliittisten kantojensa mukaisesti ottaen huomioon yhteisön lainsäädännön asettamat velvoitteet. Komissio on ennen aiempia konferensseja antanut tiedonannon, jonka tarkoituksena on ollut tiedottaa WRC:n asialistan kohdista, joilla on merkitystä Euroopan unionin politiikan eri osaalueille. Suomen kannan mukaan tämä aikaisempi menettelytapa on ollut riittävä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot edistävät EU:n poliittisia tavoitteita. Ehdotuksen mukaan kaksi WRC15:n asialistan kohtaa voi vaikuttaa suoraan tai välillisesti unionin lainsäädännön soveltamiseen tai sen ennakoitavissa olevaan kehitykseen. Ehdotuksen mukaan tämän vuoksi unionin kanta näihin asialistan kohtiin olisi turvattava varmistamalla, että neuvotteluissa noudatetaan unionin lainsäädännön nykyisiä vaatimuksia eikä aiheuteta minkäänlaista haittaa sen ennakoitavissa olevalle jatkokehitykselle. Tällaisiksi asialistan kohdiksi on ehdotuksessa tunnistettu kohta 1.1. jossa ITU ehdottaa taajuuskaistoja matkaviestintää varten, kohta 1.2, joka koskee 700 megahertsin taajuuskaistan osoittamista matkaviestinpalveluille, kohta 1.18, joka käsittelee taajuusalueen 77,5 78 GHz osoittamista autotutkille ja kohta 10, joka käsittelee seuraavan konferenssin (WRC19) asialistaa. Ehdotetun päätöksen liitteessä on esitetty kannat, jotka tulisi esittää unionin puolesta neuvotteluissa. Ehdotuksen mukaan tämän lisäksi unionin kanta vahvistetaan koordinoidusti paikan päällä ennen kuin konferenssi kokoontuu hyväksymään radioohjesääntöön tehtävät tarkistukset, jos konferenssissa tehdään uusia ehdotuksia liitteessä esitetyistä asioista. Tällöin unionin kannan olisi oltava yhdenmukainen päätöksen liitteessä vahvistettujen periaatteiden kanssa.
Suomen kannalta ongelmallisin on liitteessä esitetty kanta, jossa hylätään taajuuskaistan 470694 MHz osoittaminen jaetuin ensisijaisin oikeuksin matkaviestinpalveluun Euroopassa. Asiaa on käsitelty edellä Suomen kantaa koskevassa kohdassa. Muut komission ehdotuksessa esitetyt kannat ovat linjassa Suomen poliittisten neuvottelutavoitteiden kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 114 artikla ja 218 artikla 9 kohta, määräenemmistö Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUasioiden komitean alaisen viestintäjaoston (EU19) kirjallinen menettely 18. 24.6.2015. Saaduissa lausunnoissa Ekirjeluonnoksessa esitettyä kantaa pidettiin hyvänä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara, jolla on huomattavan suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Radiotaajuuksien tehokas ja yhdenmukainen käyttö on sähköisten viestintäpalvelujen kehityksen kannalta olennaisen tärkeää ja sen avulla Euroopan yhteisö voi edistää kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ehdotuksella ei ole erityisiä vaikutuksia Euroopan unionin talousarvioon. 4(6) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Liikenne ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan kyseessä on jaetun toimivallan piiriin kuuluva asia. Komissio kuitenkin perustelee ehdotustaan sillä, että ITU:n radioohjesäännön muutoksilla voi olla vaikutuksia Unionin sääntöihin. Asiasta on pyydetty näkemystä UM:n oikeuspalvelulta ja OM:n yleisten kansainvälisten ja EUasioiden yksiköltä joiden näkemyksen mukaan Suomi ei voi myöskään lojaliteettiperiaatteen vuoksi tehdä konferenssissa komission ehdotuksesta poikkevia itsenäisiä päätöksiä jos neuvosto tekee komission ehdottaman päätöksen. Alustavien tietojen mukaan myös useat muut jäsenvaltiot vastustavat komission ehdotusta. RSPG (radio spectrum policy group), joka on korkean tason neuvoaantava työryhmä ja joka avustaa komissiota radiotaajuuspolitiikan kehittämisessä, on antanut näkemyksensä komission ehdotuksesta (RSPG15616rev2). RSPG:n mukaan Euroopan edut voidaan parhaiten toteuttaa noudattamalla nykyistä hyväksi havaittua CEPT:n prosessia eikä sitä tulisi muuttaa
5(6) etenkään juuri ennen seuraavaa konferenssia. RSPG:n näkemyksen mukaan komission ehdotuksessa mainitut konferenssin asialistan kohdat vaikuttavat jäsenvaltioiden kompetenssiin kuuluviin asioihin eikä niillä ole vaikutusta taajuuksien harmonisointiin EU:ssa. Asiakirjat COM(2015) 234 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Liikenne ja viestintäministeriö, viestintäneuvos Kaisa Laitinen puh. 0295 34 2608, kaisa.laitinen@lvm.fi EUTORItunnus EU/2015/1031 Liitteet Ehdotus neuvoston päätökseksi Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ITU, viestintäpolitiikka LVM, UM EUE, OKM, SM, VM, VNK, YM