PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry
Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue vähintään 100 km 2 Puro = jokea pienempi virtaavan veden vesistö Noro = puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue alle 10 km 2 ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista Eli: Jos valuma-alue on 10 99,99 km 2 => puro Jos valuma-alue alle 10 km 2, mutta jatkuva virtaus ja kalankulku on mahdollista => puro Esim. Jaatilanjoki, valuma-alue n. 96 km 2 => puro Vesanoja, valuma-alue n. 18 km 2 => puro
Purojen ominaispiirteitä Purossa virtaa vettä (lähes) jatkuvasti valuma-alueen koosta johtuen Tyypillistä veden määrän ja laadun voimakas vaihtelu Luonnontilaisina monimuotoisia: mutkittelevuutta, kiviä, suvantoja, matalia osia, syvempiä suvantoja, koskia, lahoavaa puuta Kalankulku on virtaaman puolesta ajoittain mahdollista, kuitenkin mm. uoman muoto ja erilaiset rakenteet ja vesikasvillisuus voivat rajoittaa Valtaosa Etelä-Suomen puroista perattu pellon- ja metsänkuivatuksen vuoksi, luonnontilaisia puroja ja niiden lähiympäristöjä hyvin vähän
Purojen vesimäärät ja vedenlaatu Veden määrän ja laadun suuret vaihtelut Etelä-Suomessa keskimääräiset valumat (pienet valumaalueet) tyypillisesti 6-10 l/s/km 2 Alivaluma- ja ylivaluma-ajat, rankkasateet Lumien sulaessa ainepitoisuudet voivat olla keskimääräistä pienempiä, mutta virtaamat isoja Kesäisten rankkasateiden sekä syyssateiden aikana suuria virtaamia ja korkeita kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia Valuma-alueen maaperä ja maankäyttö vaikuttavat virtaamiin sekä vedenlaatuun
Purojen vesimäärät ja vedenlaatu Suomen ympäristökeskus, geologinen tyypittely luontaisiin vesityyppeihin: Turvemaiden virtavedet Turvemaiden osuus > 25 % valuma-alueesta Luontainen veden väri > 90 mg Pt/l Kangasmaiden virtavedet Turvemaiden osuus < 25 % valuma-alueesta Luontainen veden väri < 90 mg Pt/l Savimaiden virtavedet Saviaineksilla selvä samentava vaikutus vedenlaatuun
Purojen vesimäärät ja vedenlaatu Ihmistoimintojen vaikutukset vedenlaatuun Maa- ja metsätalous Asutus Teollisuus Turvetuotanto
Purojen vesimäärät ja vedenlaatu Purouoman muokkauksen vaikutukset (Ojitukset, perkaukset ja uomanoikaisut) Virtaamien äärevöityminen Lyhyemmät ja voimakkaammat ylivirtaamajaksot Pidemmät ja vähävetisemmät alivirtaamajaksot Kasvanut tulvariski alapuolisissa vesistöissä Suurempi uomaeroosio Uoman vähentynyt rakenteellinen monimuotoisuus Biologisen monimuotoisuuden väheneminen
Purojen ekologiaa Puroympäristössä usein ympäristöä kosteampi pienilmasto => rehevä ja monimuotoinen kasvillisuus Tärkeitä elinympäristöjä, lisääntymisalueita ja kulkuväyliä useille eliölajeille, joista useat harvinaistuneita, mm. taimen, saukko, useat sammaleet ja putkilokasvit Vesistöjen latva-alueiden purot ja alempien viljeltyjen alueiden purot yleisesti hyvin erilaisia
Vesistöjen latva-alueiden metsäpurot Puuston varjostava vaikutus => vesi pysyy viileämpänä Myös lähteet viilentävät vettä Toisenvarainen ympäristö, energia tulee pääasiassa karikkeena lähiympäristöstä, esim. puiden lehdet ja neulaset Energiaa siirtyy karikkeesta hajottajien ja selkärangattomien toimesta ravintoverkossa ylöspäin selkärankaisiin Oman perustuotannon (kasviplankton ja putkilokasvit) merkitys vähäinen Vesisammalet ja kosteassa viihtyvät maasammalet tyypillisiä Tyypillisesti runsaasti kuollutta puuainesta
Alempien viljeltyjen alueiden purot Peltoalueilla purot yleensä perattuja Puusto vähäistä tai puuttuu => ei puiden varjostusta => vaikutus lämpötila- ja kosteusolosuhteisiin Uoman monimuotoisuus vähäisempää kuin latva-alueilla Myös biologinen monimuotoisuus vähäisempää Vedenlaatu yleisesti suuremmasta kuormituksesta johtuen heikompi kuin latva-alueiden puroissa Energian suhteen latvapuroja omavaraisempia eli perustuotannon osuus suurempi kuin latvapuroissa
Purojen kalastoa Puroissa elää sekä virtavesi- että järvikalalajeja Taimen (Salmo trutta) lisääntyy virtavesissä Myös järvilajit kuten hauki, ahven ja särkikalat käyttävät puroja lisääntymisalueina Muita purolajeja: made, kivisimppu, kivennuoliainen Kairajärvestä laskeva puro / sähkökoekalastus 1997: Lajit kivennuoliainen, ahven, hauki, kivisimppu, salakka, särki ja taimen Valtalajina ahvenet pienikokoiset (137 kpl/100 m²) hauki ja taimen, molempien tiheys 1,3 kpl/100 m² (Someron kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma)
Purojen kalastoa Sähkökoekalastus 1997 / Vesanoja: Lajit ahven, särki, taimen, hauki ja made Lähellä Painiota taimentiheys 0,8 kpl/100 m² Lähellä Vesajärveä taimentiheys 5-8 kpl/100 m² Ahven-, särki-, made- ja haukikannat purossa harvat (Someron kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma)
Taimen Meritaimen (Salmo trutta m. trutta L.) vaeltaa virtavesiin kutemaan Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris L.) lisääntyy virtavesissä Purotaimen (Salmo trutta m. fabio L.) eli tammukka, elää puroissa, on paikallinen tai melko vähän vaeltava ja yleensä hidaskasvuinen taimenmuoto Taimen tarvitsee viileää hapekasta vettä, kutusoraikkoja ja suojapaikkoja Puiden varjostus tärkeää Kaikki merivaelteiset taimenkannat äärimmäisen uhanalaisia ja sisävesikannat napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaisia
Rapu Joki- ja täplärapua tavataan Varsinais-Suomen pienvesistöissä Jokirapu kotoperäinen laji, täplärapu tulokaslaji (istutettu) Täplärapu jokirapua selvemmin järvilaji Rapu hyötyy hyvänlaatuisesta vedestä ja kiinteäpohjaisesta monimuotoisesta ympäristöstä (kuopat, suvannot, kolot) Kärsii vedenlaadun heikentymisestä, pohjan liettymisestä, liiasta vesikasvillisuudesta ja perkauksista Veden kalkkipitoisuus / happamuus sekä happi-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet oleellisia
Rapu Ennen rapuruttoa jokirapua ollut laajalti luontaisen levinneisyysalueen vesissä Rapuruton jäljiltä ainakin suurimpiin vesiin jäi heikko kanta Jokirapua siirtoistutettu takaisin vesistöihin myöhemmin Jokirapujen määrä vähenee täplärapujen istutusten runsastumisen myötä (kilpailu, rapurutto) 1990-luvun lopulla Kairajärvestä laskevassa joessa tiheä ja Vesanojassa kohtalaisen tiheä jokirapukanta (Someron kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma)
Purot lainsäädännön näkökulmasta Puroja ja niiden lähiympäristöjä koskevia toimenpiteitä säätelevät: Vesilaki 27.5.2011/587 Metsälaki 12.12.1996/1093 Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86
Purot lainsäädännön näkökulmasta Vesilaki 3:2 : Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa muutoksia, jotka mm. Aiheuttavat luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista Melkoisesti vähentävät luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön Vaarantavat puron uoman luonnontilan säilymisen
Purot lainsäädännön näkökulmasta Vesilaki 5:8 : Jos ojan voidaan kokonaisuutena tarkasteltuna katsoa palanneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi, vaatii ojan kunnossapito luvan samoin kriteerein kuin uuden ojan tekeminen. Jos perkaustoimenpiteitä ei pitkään aikaan ole tehty, voi uoma palautua tilaan, jota pidetään luonnontilaisen kaltaisena uomana. Luonnontilaisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Vaihtelevuuden vuoksi ei ole ollut mahdollista määrittää aikarajaa luonnonmukaisuuden kehittymiselle.
Purot lainsäädännön näkökulmasta Vesilaki 5:6 : Muusta kuin vähäisestä ojituksesta ilmoitettava kirjallisesti valtion valvontaviranomaiselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä
Purot lainsäädännön näkökulmasta Metsälaki (12.12.1996/1093), 3. luku: Tavoitteena turvata metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilyminen Erityisen tärkeät elinympäristöt luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita Ympäröivästä metsäluonnosta selvästi erottuvia kohteita Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt Ominaispiirteinä veden läheisyydestä sekä puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto
Purot lainsäädännön näkökulmasta Metsälaki (12.12.1996/1093), 3. luku: Sekä uoman että puuston oltava luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia Voi olla vähäisiä merkkejä perkauksesta Pienveden suojaisuus on säilynyt ja luonnontila on merkittävästi palautunut alkuperäisen kaltaiseksi Puusto ei yleensä ole luonnontilaista vaan luonnontilaisen kaltaista Luonnontilaisissa tai luonnontilaisen kaltaisissa puroympäristöissä sallitut ja kielletyt metsätaloudelliset käyttö- ja hoitotoimenpiteet
Purot lainsäädännön näkökulmasta Metsälaki (12.12.1996/1093), 3. luku, sallitut toimenpiteet: Suunnitelmalliset luonnonhoito- ja luonnontilan ennallistamistoimet Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut Yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen Luontaiseen lajistoon kuuluvien taimien istuttaminen ja siementen kylväminen Puutavaran kuljetus ja puron uoman ylitys (erityistä varovaisuutta noudattaen + mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä)
Purot lainsäädännön näkökulmasta Metsälaki (12.12.1996/1093), 3. luku, kielletyt toimenpiteet: Uudishakkuu Metsätien tekeminen Kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittava maanpinnan käsittely Ojitus Purojen ja norojen perkaus Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö
Purot lainsäädännön näkökulmasta Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 Mikäli saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, eikä vesilain mukainen luvanvaraisuus täyty => ympäristölupa oltava Esim. ojituksen seurauksena odotettavissa vastaanottavassa vesistössä tapahtuva kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvu
Kiitos!