2003 Miehikkälän liikenneturvallisuussuunnitelma
Kaakkois-Suomen tiepiiri Miehikkälän kunta Miehikkälä 2003
4 Kartat: GT-rasterikartta Peruskartta 1:10 000, rasteri Genimap Oy, EL4356 Maanmittauslaitos, Lupa nro MMy/167/99-p Yhteystiedot: Tiehallinto Miehikkälän kunta Kaakkois-Suomen tiepiiri Keskustie 6 Kauppamiehenkatu 4 49700 Miehikkälä 45100 Kouvola Puhelinvaihde (05) 74901 Puhelinvaihde 0204 22 153 www.miehikkala.fi www.tiehallinto.fi
5 TIIVISTELMÄ Miehikkälään on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa ehdotetut toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotustyön kehittämistoimenpiteitä Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Kaakkois-Suomen tiepiiri, Miehikkälän kunta, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneturva, rajaviranomaiset ja poliisi. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on selvitetty Miehikkälän liikenneturvallisuusongelmia ja esitetty niihin parannustoimenpiteitä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta Miehikkälässa sekä tehostaa liikenneturvallisuustyötä. Miehikkälän lähivuosien liikenneturvallisuustyön painopistealueita ovat: Kirkonkylän ja kyläkeskusten liikenneturvallisuuden parantaminen Liikennekäyttäytymisen parantaminen kouluttamalla, valistamalla ja tiedottamalla Kunnan eri hallinnonalat kattavan liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja tehostaminen. Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen Vuosina 1997 2001 Miehikkälän kunnan alueella tapahtui 48 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä onnettomuuksista tapahtui 41 kpl yleisillä teillä ja 7 kpl kaava- ja yksityistieverkolla. Laskennalliset liikenneonnettomuuskustannukset ovat Miehikkälässä noin 600 000 vuodessa laskettuna Suomessa käytettävien liikenneonnettomuuksien yksikköhintojen mukaan. Tutkimusten mukaan kunnalle aiheutuu noin 10 20 % näistä kustannuksista lähinnä sosiaali- ja terveystoimelle mm. sairaala- ja sosiaaliturvakustannuksina. Laskennallisesti näin arvioituna liikenneonnettomuudet aiheuttavat Miehikkälän kunnalle vuosittain n. 100 000 :n kustannukset. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja liikenteen valvontaa. Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on erityisesti henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksien vähentäminen. Liikenneturvallisuussuunnitelma koskee koko Miehikkälän kunnan alueen yleisiä teitä, katuja ja yksityisteitä. Suunnitelmassa liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmakohteet on kartoitettu liikenneonnettomuustarkastelujen, asukasja asiantuntijakyselyjen ja maastotarkastelujen perusteella. Kysely suunnattiin mm. koulujen oppilaille ja opettajille, perhepäivähoitajille ja iäkkäiden edustajille, ammattiautoilijoille, kylätoimikunnille ja -yhdistyksille sekä kunnan tekniselle toimelle, poliisille, rajaviranomaisille ja tiepiirille. Lisäksi kaikilla kuntalaisilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn kirjastossa tai sähköpostitse. Suunnitelman laatimisen yhteydessä pidettiin kaikille avoin seminaari, jossa käsiteltiin liikenneturvallisuusongelmia, tavoitteita ja liikenneturvallisuustyön tehostamista. Suunnitelmaa laatinut työryhmä tutustui maastossa paikan päällä noin 120 ongelmakohteeseen.
6 Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää koko kunnan kattavan liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman. Suunnitelmassa esitetään liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet sekä niiden kiireellisyysluokitus seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Toteuttamalla suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet liikenneympäristöä voidaan parantaa sekä vähentää liikenneonnettomuuksien määrää ja lieventää niiden vakavuusastetta. Esitettyjen liikenneympäristön kehittämistoimien kokonaiskustannus on yhteensä noin 2 milj., josta pääosa kohdistuu Tiehallinnolle kuuluviin hankkeisiin. Suuri osa toimenpiteistä on kuitenkin pieniä ja tällaiset pienet ja tehokkaat toimenpiteet pyritään toteuttamaan jo lähivuosina. Osa toimenpiteistä on jo toteutettu suunnitelman laadínnan ja käsittelyn aikana. Jos kaikki esitetyt liikenneympäristön kehittämistoimenpiteet toteutetaan, ne vähentävät Miehikkälässa laskennallisesti 0,1 henkilövahinkoonnettomuutta vuodessa ja saavutettavat liikenneonnettomuuskustannussäästöt ovat noin 40 000 vuodessa. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty liikenneturvallisuuskoulutuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen kehittämistoimia, joiden toteutusvastuu on pääasiassa kunnan sosiaali- ja terveystoimella, sivistystoimella, teknisellä toimella, vapaaaikatoimella sekä poliisilla ja Liikenneturvalla. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumista koskeva seurantakokous järjestetään joka toinen vuosi ja siihen kutsutaan kunnan lisäksi poliisin, tiepiirin ja Liikenneturvan edustajat. Seurannalla pyritään varmistamaan, että ehdotetut toimenpiteet myös toteutetaan.
7 ALKUSANAT Miehikkälän kunta ja Kaakkois-Suomen tiepiiri ovat laatineet liikenneturvallisuussuunnitelman Miehikkälän kunnan alueelle. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotustyön kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelmassa selvitettiin liikenneturvallisuuden kannalta vaaralliset kohteet kunnan alueella sekä laadittiin liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelma. Suunnitelmassa on keskitytty seuraavan kymmenvuotiskauden aikana toteutettavien liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrittämiseen. Toimenpideohjelman toteuttamisella voidaan parantaa liikenneympäristöä sekä vähentää liikenneonnettomuuksien määrää ja lieventää niiden vakavuusastetta. Liikenneturvallisuustyötä on kehitetty yhteistyössä Liikenneturvan, eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa seminaaritilaisuudessa sekä hallintokuntakohtaisissa neuvotteluissa. Suunnitelma on tarkoitettu ohjeellisesti noudatettavaksi. Kunta ja tiepiiri seuraavat suunnitelman toteutumista yhteisissä seurantakokouksissaan. Suunnitelmaa koskevat päätökset ja ratkaisut on tehnyt työryhmä, jonka toimintaan ovat osallistuneet: Veli Matti Ahonen Sami Kinnunen Pauli Likander Maire Karhu Timo Järvinen Ossi Lavonen Harri Keskinen Anna-Maija Hinkkanen Ahti Lammintakanen Juhani Kuntsi Janne Leinonen Raimo Vuorela Petteri Katajisto Leena Hokkanen Miehikkälän kunta, vapaa-aikatoimi, puheenjohtaja Miehikkälän kunta, tekninen toimi Miehikkälän kunta, liikennetoimikunta Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenneturvan Kouvolan aluetoimisto Haminan kihlakunnan poliisilaitos Vaalimaan Tulli Kaakkois-Suomen Rajavartiosto Vuorelan Liikenne (ammattiautoilijoiden edustaja) Liikenne- ja viestintäministeriö Etelä-Suomen lääninhallitus Liikenneturvallisuussuunnitelman ovat laatineet Miehikkälän kunnan, Kaakkois-Suomen tiepiirin sekä liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta SCC Viatek Oy:n Kouvolan toimistossa DI Timo Pöntinen ja RI Jussi Pitkälahti. Suunnitelman laatimiseen on myönnetty liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusalan kuntakannustinrahoitusta.
8
9 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ALKUSANAT 1. JOHDANTO... 11 2. LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA... 12 2.1. Maankäyttö... 12 2.2. Liikenneympäristö... 12 2.3. Liikenneonnettomuudet... 13 2.4. Kyselyt... 15 2.5. Olosuhdetarkastelu... 16 2.6. Yhteenveto ongelmakohteista... 16 3. AIKAISEMPI LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA... 17 4. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET... 18 4.1. Liikenneonnettomuuksien vähentämistavoitteet... 18 4.2. Liikenneturvallisuustyön painopistealueet... 20 5. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT... 21 5.1. Lähtökohdat... 21 5.2. Maankäytön suunnittelu... 21 5.3. Liikenneverkon kehittäminen... 21 5.4. Taajamien aluenopeusrajoitukset... 22 5.5. Hirvionnettomuuksien vähentäminen... 23 5.6. Kunnossapitotoimenpiteet... 23 5.7. Liikennevalvonta ja valvonnasta tiedottaminen... 25 5.8. Koulutus, valistus ja tiedottaminen... 25 5.9. Muut toimenpiteet... 25 6. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN... 27 6.1. Kunnan liikenneturvallisuustyön organisointi... 27 6.2. Liikenneturvallisuuskoulutus, -valistus ja -tiedotus hallintokunnissa 28 7. TOIMENPIDEOHJELMA... 31 8. JATKOTOIMENPITEET... 33 8.1. Liikenneturvallisuustyön organisointi... 33 8.2. Miehikkälän liikenneturvallisuustyön painopisteet... 34 LIITTEET
10 LIITTEET LIITTEET LIITE 1 Yleisten teiden liikennemäärät LIITE 2 Kartta kyselyssä esille tulleista ongelmakohteista LIITE 3 Kartta Miehikkälän liikenneonnettomuuksista 1997 2001 LIITE 4 Liikenneonnettomuudet vakavuusasteittain 1997 2001 LIITE 5 Liikenneonnettomuuksien kuukausijakauma 1997 2001 LIITE 6 Liikenneonnettomuudet onnettomuustyypeittäin 1997 2001 LIITE 7 Toimenpideohjelma LIITE 8 Toimenpidekartta, koko kunta LIITE 9 Toimenpidekartta, kirkonkylä LIITE 10 Liikenneturvallisuuskoulutus, -valistus ja -tiedotus
11 JOHDANTO 1. JOHDANTO Liikenneturvallisuussuunnitelma luo systemaattisen perustan liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden toteutukselle. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja liikenteen valvontaa. Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on ennen kaikkea henkilövahinkoonnettomuuksien vähentäminen ja onnettomuusriskin pienentäminen. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu tiepiirin ja kunnan teknisen toimialan vastuualueeseen. Ihmisen liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin voivat kunnassa parhaiten vaikuttaa sivistys-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajan toimet kasvatus- ja tiedotustoiminnallaan sekä ehkäisemällä tapaturmia. Liikennevälineiden turvallisuuteen katsastustoimi ja poliisi vaikuttavat katsastustoiminnalla ja muilla kuntotarkastuksilla sekä tarkkailemalla tien päällä ajoneuvojen kuntoa. Poliisin liikennevalvonta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Poliisi osallistuu myös koulutus-, valistus- ja tiedotustyöhön mm. kouluissa ja päiväkodeissa. Hyvin organisoidulla työllä voidaan vaikuttaa moneen eri tekijään parhaan hyödyn saamiseksi. Tässä suunnitelmassa on liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä kartoitettu liikenneturvallisuuden tila sekä määritetty liikenneturvallisuusongelmia liikenneonnettomuustarkastelujen, kyselyjen ja maastotarkastelujen perusteella. Nykytilan selvitys antaa lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteille ja päämäärille sekä toimenpidetarkastelulle. Raportissa on esitetty liikenneturvallisuuden ongelmakohteet ja parantamistavoitteet sekä toimenpideohjelma jatkosuunnittelun pohjaksi. Raportissa on lisäksi esitetty periaatteet liikenneturvallisuuden seurannan järjestämisestä. Laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma koskee Miehikkälän kunnan aluetta ja siinä on keskitytty seuraavan kymmenvuotiskauden aikana toteutettavien liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrittämiseen. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on osoittaa liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet ja niiden kiireellisyysluokitus sekä kehittää kunnan liikenneturvallisuustyötä.
12 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2. LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö Sijainti ja alue Miehikkälän kunta sijaitsee Kymenlaaksossa, Etelä-Suomen läänin kaakkoisosassa. Kunta rajoittuu Haminaan, Luumäkeen, Virolahteen, Ylämaahan sekä Venäjän valtion rajaan. Kunnan pinta-ala on noin 441 km 2, josta maapinta-ala on 424 km 2 ja vesialue 17 km 2. Väestö ja työpaikat Vuoden 2002 lopussa Miehikkälän väkiluku oli 2 538 asukasta. Maapinta-alaan suhteutettu asukastiheys vuoden 2002 alussa oli 6 asukasta/km 2. Asutus on jakautunut kirkonkylään ja kyläkeskuksiin: Muurikkalaan, Pitkäkoskelle, Salo- Miehikkälään ja Suur-Miehikkälään, sekä kunnan alueen merkittävimpien teiden varsille. Vuoden 2000 lopussa Miehikkälän kunnassa oli työpaikkoja 950, joista oli yhteiskunnallisissa palveluissa 473 (49,8 %), maa- ja metsätaloudessa 332 (33,9 %), jalostuksessa 112 (11,8 %) sekä työtehtävissä, joiden toimiala tuntematon 43 (4,5 %) työpaikkaa. Koulut Kunnassa on 5 koulua, joista 4 on erillistä kyläkoulua. Kirkonkylän koulukeskuksessa sijaitsevat perusasteen 1.-6. luokkien koulu ja ylä-asteen koulu (perusasteen 7.-9. luokat). Perusasteen 1.-6. luokkien kouluja ovat lisäksi Muurikkalan, Pitkäkosken, Salo-Miehikkälän ja Suur-Miehikkälän koulut. Lukuvuoden 2001 2002 alussa kouluissa oli yhteensä 344 oppilasta. Heistä 262 oli perusasteen 1.-6. luokkien oppilasta ja 82 perusasteen 7.-9. luokkien oppilasta. Kaavoitustilanne Miehikkälän kunnassa on Kirkonseudun asemakaava-alue. Kaavoitetun alueen pinta-ala on 106 ha. Koko kunnan alueella on vahvistettu rantaosayleiskaava, lisäksi kunnalla on rakentamiseen tarkoitettuja, palstoitettuja alueita Muurikkalan, Suur-Miehikkälän, Salo-Miehikkälän ja Pitkäkosken kyläkeskuksissa. Asuntotuotantoa on myös muilla alueilla haja-asutusalueet mukaan lukien. 2.2 Liikenneympäristö Tie- ja kaavatienverkko Miehikkälän tieverkon rungon muodostavat maantiet 384, 387 ja mt 3831 sekä paikallistiet 14691 ja 14745. Vuoden 2000 alussa Miehikkälän kunnan alueella oli 134 km yleisiä teitä, joista maanteitä 47 km ja paikallisteitä 86 km. Kevyen liikenteen väyliä kunnan
13 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA alueen yleisillä teillä on 1 km. Kunnan kaavatieverkon pituus on noin 11 km ja kunnan kunnossapitämiä yksityisteitä 179 km. Valaistuja teitä on 15 km, joista kunnan ylläpitämiä teitä 10 km ja yleisiä teitä 5 km. Vuoden 2002 alussa nopeusrajoitustilanne oli Miehikkälässä seuraava: kirkonkylässä oli taajaman yleisnopeusrajoitus 50 km/h. Keskustiellä, Taavetintiellä, Muurikkalantiellä ja Hauhiantiellä oli 40 km/h aluenopeusrajoitus. 50 km/ h nopeusrajoituksia oli kirkonkylän ulkopuolella Suur-Miehikkälässä, Salo- Miehikkälässä ja Pitkäkoskella. 60 km/h nopeusrajoituksia oli maantiellä 387 Muurikkalan kohdalla, maantiellä 384 keskustaajamasta Virojoen suuntaan ja Salo-Miehikkälässä. Lisäksi kunnan alueella on maanteitä ja paikallisteitä joilla on voimassa yleisrajoitus. Liikennemäärät Miehikkälän vilkkaimpia teitä ovat mt 384 välillä Saivikkala-Virojoki, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne on luokkaa 1140 1400 ajoneuvoa vuorokaudessa sekä mt 387, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne on luokkaa 1160 1290 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tarkemmin yleisten teiden liikennemäärät on esitetty liitteessä 1. 2.3 Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuusmäärä ja sen kehitys Onnettomuusselvityksen lähtötietoina on käytetty poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, noin puolet henkilövahinkoihin johtaneista liikenneonnettomuuksista sekä noin 25 30 % kaikista liikenneonnettomuuksista. Vuosina 1997 2001 Miehikkälän kunnan alueella tapahtui yleisillä teillä 41 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Kaava- ja yksityistieverkolla onnettomuuksia oli tarkasteluajanjaksolla tapahtunut 7 kpl. Yhteensä laskien Miehikkälän kaavateiltä, yksityisteiltä ja yleisiltä teiltä tuli poliisin tietoon 48 onnettomuutta. Kuva 1. Poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien määrä onnettomuuksien vakavuusasteiden mukaan Miehikkälän kunnan alueen yleisillä teillä vuosina 1991 2001.
14 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Vuosina 1997 2001 Miehikkälän kunnan alueella liikenneonnettomuuksista 8 johti henkilövahinkoihin. Onnettomuuksissa vammautui 16 henkilöä. Vuosina 1992 2001 onnettomuusmäärät ovat vaihdelleet 3 12 vuosittaisen onnettomuuden välillä, kuva 1. Onnettomuusmäärät voivat vaihdella tilastoissa mm. onnettomuuksien satunnaisvaihtelun vaikutuksesta, vaikka liikenneturvallisuustilanteessa ei olisi tapahtunutkaan olennaisia muutoksia. Miehikkälän onnettomuuksien kasaantumapaikat sijoittuvat lähinnä keskustaajaman alueelle ja Salo-Miehikkälään. Lisäksi onnettomuuksia on tapahtunut maantiellä 387. Maantien nopeustaso on korkea, mikä on osasyynä tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Onnettomuustyypit Miehikkälän kunnan alueella viisivuotisjakson 1997 2001 aikana vallitsevin liikenneonnettomuustyyppi on poliisin tilaston mukaan ollut yksittäisonnettomuus, 17 onnettomuutta (46 %). Seuraavaksi yleisimpiä ovat olleet hirvionnettomuudet, 8 onnettomuutta (20 %). Kolmanneksi yleisin onnettomuustyyppi on kohtaamisonnettomuus 7 onnettomuutta (20 %), kuva 2. Kuva 2. Yleisten teiden liikenneonnettomuuksien tyyppijakauma Miehikkälässä vuosina 1997 2001 Onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuuksien valtakunnalliset yksikkökustannukset yleisillä teillä alkuvuoden 2003 hintatasossa olivat: kuolemaan johtanut onnettomuus 2,43 milj., vammautumiseen johtanut onnettomuus 0,32 milj., omaisuusvahinkoonnettomuus 0,017 milj. sekä henkilövahinko-onnettomuus keskimäärin 0,39 milj.. Esitetyissä yksikkökustannuksissa on otettu huomioon Tiehallinnon onnettomuustilastojen peittävyys Tilastokeskuksen tietoihin verrattuna edustavuuskertoimien avulla. Miehikkälän liikenneonnettomuuskustannukset ovat vuosittain noin 0,6 milj. laskettuna edellä mainittujen yksikkökustannusten mukaan. Tutkimusten mukaan kunnalle aiheutuu noin 10 20 % näistä kustannuksista lähinnä sosiaali- ja terveystoimelle mm. sairaala- ja sosiaaliturvakustannuksina. Laskennallisesti näin arvioituna liikenneonnettomuudet aiheuttavat Miehikkälän kunnalle vuosittain n. 0,1 milj. :n kustannukset.
15 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.4 Kyselyt Kyselyjen tarkoitus Kyselyillä hankitaan tietoa tienkäyttäjien vaaralliseksi kokemista liikenneverkon ja -ympäristön kohteista sekä tietoa tienkäyttäjien odotuksista liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi kyselyillä saadaan esille uusia ongelmakohteita, jotka eivät tule poliisin tietoon tai muuten tilastoiduiksi. Kyselyillä pyritään aktivoimaan eri tienkäyttäjäryhmiä liikenneturvallisuustyöhön. Eri tienkäyttäjäryhmiltä saa palautetta erityyppisistä ongelmakohteista: koululaiset huomaavat ongelmia jalankulkijan ja pyöräilijän asemasta liikenteessä ja ammattiautoilijat autoliikenteen näkökannalta. Kyselyjen laajuus ja suuntaaminen Kyselytutkimus tehtiin touko-elokuussa 2002. Kysely tehtiin kaikilla perusasteen 1.-6. luokkien kouluilla sekä yläasteen koululla. Ammattiautoilijoita edustamaan valittiin kunnan alueella toimivat linja-autoyhtiöt, kuorma-autoilijat sekä taksit. Iäkkäille ja perhepäivähoitajille suunnattiin kysely kunnan sosiaalitoimiston kautta. Kuntalaisilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn kunnan kirjastossa tai sähköpostitse. Myös kylätoimikunnille lähetettiin kyselyt, joissa tiedusteltiin Miehikkälän liikenneturvallisuuden ongelmakohteita ja parannusehdotuksia. Lisäksi kyselyyn vastasivat poliisi, tiepiirin, tullin ja rajavartiolaitoksen edustajat. Koulut, opettajat ja oppilaat Koululaishaastattelu lähetettiin kaikille kouluille eli viidelle perusasteen 1. 6.- luokan koululle ja kirkonkylän koulun 7. 9. -luokkalaisille. Myös kyselyyn osallistuneiden luokkien opettajilla oli mahdollisuus osallistua kyselyyn. Vastauksina saatiin 11 vastausyhteenvetoa, joissa kussakin oli mukana yhden tai useamman luokan tai pienen koulun vastaukset koottuna. Vastauksissa oli mukana perusasteen luokkia 1.-9. sekä kunkin vastanneen luokan opettajat ja oppilaiden vanhempia. Kouluikäiset lapset ovat riskiryhmä liikenteessä. Koululaisten vastauksissa näkyvät varsinkin koulumatkoilla esiintyvät liikenteelliset ongelmapaikat. Kyselyssä esiin tulleita ongelmia ovat näkemäesteet, valaistuksen puute, kevyen liikenteen väylien puute sekä talvikunnossapito. Myös vanhempien tai jo ajokortti-ikäisten perheenjäsenten mielipiteet heijastuvat koululaisten vastauksissa. Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen vastaajaryhminä olivat perhepäivähoitajat ja vanhusväestö. Vanhusväestön vastaukset keskittyivät kirkonkylän alueelle. Ongelmina koettiin päivittäisen elinympäristön ja asiointimatkojen varrelle sijoittuneet ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiset. Perhepäivähoitajat toivat esiin ongelmia, joita he kohtaavat päivittäin liikkuessaan lasten kanssa liikenteessä. Perhepäivähoitajien esille tuomat ongelmat olivat samankaltaisia vanhusväestön kanssa.
16 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kylätoimikunnat ja -yhdistykset Kyselyyn vastasivat Suur-Miehikkälän, Pitkäkosken ja Salo-Miehikkälän kylätoimikunnat. Kylätoimikuntien ja -yhdistysten ongelmakohteet ja parantamistoimenpiteet olivat yleensä kylien läheisyydessä havaittuja kohteita. Tyypillisimpiä toiveita olivat: näkemäraivaukset, valaistus, kevyen liikenteen järjestelyt ja soratien päällystäminen. Ammattiautoilijat Ammattiautoilijoiden kyselyyn vastasivat paikalliset linja-autoliikennöitsijät ja raskaan liikenteen edustajat. Ammattiautoilijoiden vastauksissa kiinnitettiin huomiota perustieverkon kuntoon, valaistukseen ja kevyen liikenteen väyliin. Tiepiiri Tiepiirin edustajien kommentit sisälsivät tienpitäjän näkökulmasta kohteita, jotka ovat tulleet esiin joko liikenneonnettomuuksien kautta tai heidän omassa työssään havaitsemien vaarapaikkojen muodossa. 2.5 Olosuhdetarkastelu Liikenneolosuhteiden arviointi maastossa Maastotarkastelulla täydennetään kerättyä aineistoa ja luodaan pohjaa toimenpiteiden suunnittelulle sekä etsitään liikenneturvallisuudeltaan vaarallisia kohteita, jotka eivät ole tulleet esiin onnettomuustilastoissa. Lokakuussa 2002 työryhmän jäsenet tekivät maastokäynnin, jossa tarkasteltiin kyselyissä tai liikenneonnettomuustarkastelussa esiin tulleita ongelmakohteita. Lisäksi tehtiin täydentäviä maastotarkasteluja. Maastokäynneillä tarkasteltiin noin 120 kohdetta. 2.6 Yhteenveto ongelmakohteista Liitteissä 2 ja 3 on esitetty kartoilla n kyselyissä esiin tulleiden ongelmakohteiden sekä liikenneonnettomuuksien sijoittuminen.
17 AIKAISEMPI LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 3. AIKAISEMPI LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Edellinen suunnitelma Miehikkälän edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 1988. Suunnitelma perustui vuosina 1981 1986 poliisin tietoon tulleisiin liikenneonnettomuuksiin. Suunnitelmassa esitettiin 21 rakenteellisesti toteutettavaa liikenneturvallisuuden parantamistoimenpidettä. Kevyen liikenteen toimenpiteitä suunnitelmassa esitettiin 3. Muita kustannuksiltaan pieniä toimenpiteitä on esitetty 10. Suunnitelman toteutuma Edellisessä suunnitelmassa esitetyistä kohteista on toteutettu liikenteenohjaustoimenpiteitä, näkemäraivauksia ja pieniä rakentamiskohteita. Suunnitelmassa esitettyjä suurempia suuntauksen parantamisia ja muita kustannuksiltaan suuria toimenpiteitä ei ole toteutettu. Vaikutukset Edellisessä suunnitelmassa esitettiin onnettomuustietojen ja kyselyiden perusteella 17 pahinta ongelmakohtaa. Näistä kohteista yhdeksän on poistunut ja kahdeksan on edelleen mukana tämän suunnitelman ongelmakohdeluettelossa. Koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma Edellisessä liikenneturvallisuussuunnitelmassa sivuttiin KVT-työtä lyhyesti. Lähinnä esitettiin tarkennuksia koulujen opetussuunnitelmiin, joihin esitettiin otettavaksi turvallisen koulumatkan ja turvallisen kevyen liikenteen liikkumisen opettelu. Polkupyöräilijöiden koulutuksen huomioimista painotettiin. Aiheina olivat lähinnä pyöräilyä koskevat liikennesäännöt, kuten pyörätien käyttö sekä väistämisvelvollisuudet pyörätien ja ajoradan risteyksessä. Autoilijoille painotettiin ajonopeuksien noudattamista ja kevyen liikenteen huomioimista. Miehikkälän erillinen KVT-suunnitelma valmistui vuonna 1985.
18 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 4. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 4.1 Liikenneonnettomuuksien vähentämistavoitteet Valtakunnalliset ja läänin tavoitteet Valtioneuvosto teki vuonna 1993 periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Suomessa. Tavoitteeksi asetettiin, että liikennekuolemien määrä on puolitettava vuoden 1989 tasosta 1990-luvun loppuun mennessä. Samalla loukkaantumis- ja onnettomuusriskiä on alennettava. Valtioneuvosto täsmensi kesällä 1997 tavoitteita ja asetti tavoitteeksi vuodelle 2005 turvallisuuden jatkuvan parantamisen siten, että vakavimmat henkilövahingot vähenevät yhtä nopeasti kuin 1990-luvulla ja että Suomessa lähennytään Ruotsin ja Norjan turvallisuustasoa. Liikennekuolemien vuotuinen määrä olisi tavoitteen mukaan Suomessa vuonna 2005 alle 250. Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä väheni Suomessa huomattavasti 1990-luvulla, mutta vuonna 1993 asetettuun haasteelliseen liikennekuolemien puolittamistavoitteeseen ei kuitenkaan aivan päästy. Vuonna 2000 valmistui valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001 2005. Valtioneuvosto teki suunnitelmaan pohjautuen vuonna 2001 uuden periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Periaatepäätöksessä määritellään Suomen liikenneturvallisuusvisio. Visiossa asetetaan paitsi vaativat määrälliset tavoitteet liikennekuolemien vähentämiseksi myös määritellään uudenlainen ajattelutapa, johon liikenneturvallisuustyö jatkossa perustuu. Tämän uuden eettisen tavoitteen - suomalaisen 0-vision - mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Ajattelutapa pohjautuu siihen, että jokaisessa perheessä, työpaikassa jne. on tällainen 0-visio, josta voidaan johtaa, ettei eettisesti voida kansallisellakaan tasolla asettaa muuta hyväksyttävää lopullista pitkän tähtäimen tavoitetta vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämiselle. Liikennekuolemien määrällisen tavoitteen osalta tehtiin tarkistus, että vuonna 2010 tulisi tieliikenteessä kuolleiden määrä jäädä alle 250. Etelä-Suomen läänin vuonna 2001 valmistuneessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu laajasti läänin liikenneturvallisuustilannetta. Valtakunnan tavoitteisiin viitaten on läänin suunnitelmassa laskettu, että läänin liikennekuolemien määrä ei saisi olla vuonna 2010 enempää kuin 100 eikä vuonna 2025 enempää kuin 40. Läänin suunnitelmissa ei kunnille ole asetettu tarkempia ohjeita kuntakohtaisten tavoitteiden asettamiselle, mutta luonnollisesti kunnan liikenneturvallisuustavoitteiden tulisi olla linjassa valtakunnan ja läänin tavoitteiden kanssa.
19 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Miehikkälän onnettomuuksien vähentämistavoitteet ssa tavoitteeksi asetetaan: Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen 30 % (enintään 1 loukkaantumiseen johtanut onnettomuus vuodessa). Pitkän tähtäimen tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kuvassa 3. on esitetty nämä tavoitteet muutettuna henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteeksi (enintään 1 henkilövahinko-onnettomuus vuonna 2010). Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämisellä pyritään ensisijaisesti poistamaan inhimillistä kärsimystä, joka aina seuraa vakavista onnettomuuksista. Onnettomuuksien vähentämisellä on myös huomattava taloudellinen merkitys. Miehikkälän kunnan alueella liikenneonnettomuuksien laskennalliset onnettomuuskustannukset olivat vuosina 1997 2001 keskimäärin 600 000 /v. Tästä noin 10 20 % eli noin 60 000 120 000 /v on suoraan kunnalle, lähinnä terveys- ja sosiaalitoimelle, aiheutuvia kustannuksia, jotka ovat siis pienennettävissä liikenneturvallisuutta parantamalla. Kuva 3. Henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksien vähentämistavoite Miehikkälässä. Onnettomuusmäärän tulisi säilyä tavoitekäyrän alapuolella.
20 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 4.2 Liikenneturvallisuustyön painopistealueet Etelä-Suomen läänin vuonna 2001 laaditussa läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on läänin painopistealueiksi vuosille 2001 2005 valittu: Taajamat Päätiet ja ammattiliikenne Arvot ja asenteet Liikenneturvallisuustyön toimintamuotojen kehittäminen Miehikkälän lähivuosien liikenneturvallisuustyön painopistealueita ovat: Kirkonkylän ja kyläkeskusten liikenneturvallisuuden parantaminen Liikennekäyttäytymisen parantaminen kouluttamalla, valistamalla ja tiedottamalla Kunnan eri hallinnonalat kattavan liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja tehostaminen. Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen
21 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT 5. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT 5.1 Lähtökohdat Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin toimenpitein sekä tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja liikenteen valvontaa. Liikennejärjestelyjä voidaan parantaa verkollisilla tai yksittäisiin ongelmakohtiin kohdistettavilla toimenpiteillä. Toimenpiteet voivat kohdistua laajaan alueeseen, useisiin samanlaisia toimenpiteitä vaativiin kohteisiin samanaikaisesti, yksittäiseen tiejaksoon, tienkohtaan tai liittymään. Liikenneverkon toimenpiteillä selkeytetään liikennejärjestelyjä sekä ohjataan eri toimintojen välisiä liikennevirtoja. Yksittäisillä toimenpiteillä parannetaan kohteen liikenteelliset olosuhteet turvallisiksi, miellyttäviksi ja johdonmukaisiksi. Liikenneväylät ja liittymät mitoitetaan ympäristöön sopiviksi ja liikenneväylien luonteen mukaisiksi, jolloin estetään yksittäisten muusta vastaavasta liikennejärjestelmästä poikkeavien kohteiden aiheuttamien virhetoimintojen syntyminen. Yksittäiset kohteet tulisi parannettaessa liittää aina laajempaan liikennejärjestelyyn, jotta tienkäyttäjä alitajuisesti hahmottaa liikenneympäristönsä ja valitsee oikean käyttäytymistavan liikenteessä vallitsevan liikennetilanteen mukaisesti. 5.2 Maankäytön suunnittelu Maankäytön suunnittelussa aluevarauksilla ja toimintojen sijoittamisella luodaan tarpeet liikenneverkolle ja vaikutetaan siten liikenneturvallisuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa määritellään seudun päätieverkko, yleiskaavassa kunnan kaavatieverkko sekä kevyen liikenteen pääväylät ja asemakaavassa tilavaraukset liikennejärjestelyjen yksityiskohdille. Eriasteinen kaavoitus ja liikennesuunnittelu tulee aina tehdä samanaikaisesti. Kaavoituksessa tulee taajamien liikenneväylien osalta ottaa huomioon pyrkimys alhaisiin ajonopeuksiin. Taajamissa kaavoituksella tulee siis luoda liikenneympäristö, joka tukee taajamien alhaista nopeustasoa. Valtateiden ja maanteiden kaavoituksessa ja tilavarauksissa huomioidaan päätiestön pitkämatkaisen liikenteen tarpeet. Moottoriajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteäminen päivittäisillä matkoilla tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Paljon liikennettä synnyttävien toimintojen, kuten koulujen ja päiväkotien sekä työpaikka-alueiden ja palveluiden huolellisella sijoittamisella saadaan aikaan edellytykset turvallisille liikennejärjestelyille. Pienten lasten, iäkkäiden ja vammaisten ehdoilla suunniteltu ympäristö tarjoaa turvalliset liikkumismahdollisuudet kaikille väestöryhmille. 5.3 Liikenneverkon kehittäminen Liikenneverkon kehittämisellä pyritään sekä palvelemaan pitkämatkaisen liikenteen sujuvaa ja turvallista liikkumista että paikallisen liikenteen turvallisuutta.
22 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT Paikallisen liikenteen turvallisuutta parannetaan mm. täydentämällä kevyen liikenteen verkkoa sekä parantamalla liittymiä ja vaarallisia tienkohtia. 5.4 Taajamien aluenopeusrajoitukset Ajonopeuksien vaikutus liikenneturvallisuuteen taajamissa Taajamissa on usein yllättäviä, nopeaa reagointia vaativia liikennetilanteita. 30 40 km/h nopeudessa autoilijan mahdollisuus välttää onnettomuus yllättävässä tilanteessa on selvästi parempi kuin 50 60 km/h nopeudessa, koska nopeuden noustessa näkökenttä kapenee sekä reaktioaikana kuljettu matka ja jarrutusmatka pitenevät. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtuu lähinnä taajamissa. Korkeat ajonopeudet lisäävät onnettomuusriskiä ja pahentavat erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien seurauksia. Yli 30 km/h törmäysnopeudessa jalankulkijan kuolemanriski kasvaa jyrkästi törmäysnopeuden kasvaessa, kuten kevyen liikenteen onnettomuustutkimuksiin perustuvasta kuvan 4. kaaviosta nähdään. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys on törmäysnopeudella 30 km/h alle 10 %, mutta 50 km/h:n törmäysnopeudella jo 30 % ja 70 km/h:n törmäysnopeudella yli 90 %. Taajamissa kevyen liikenteen ylityskohdissa autoilijoiden käyttämät ajonopeudet ovat tyypillisesti 30 70 km/h, joten kuljettajan ajonopeuden valinta on tien ylittäjälle todellakin elämän ja kuoleman kysymys. Kuva 4. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäysnopeuden mukaan. Kuoleman todennäköisyys kasvaa jyrkästi kun törmäysnopeus nousee tasolta 30-40 km/h tasolle 60-70 km/h. Taajamissa 30 40 km/h nopeusrajoitus yhdistettynä rakenteellisiin toimenpiteisiin vähentää onnettomuuksia ja lieventää erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien seurauksia. Samalla viihtyisyys paranee ja meluhaitat vähenevät.
23 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT Keskusta- ja asuntoalueiden rauhoittaminen mm. nopeuksia alentamalla on yleinen suuntaus niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Myös Miehikkälässä taajamien alempia rajoituksia on käytössä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuodelta 2001 suositeltiin erityisesti taajamien keskusta- ja asuntoalueilla otettavaksi käyttöön alle 50 km/h nopeusrajoituksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suomessa tällaisiksi alhaisemmiksi rajoituksiksi sopivat käytännössä parhaiten 30 ja 40 km/h-aluerajoitukset. Taajamien nopeusrajoituksista ja niiden toteutustavoista on julkaistu vuonna 2000 ohjeet, joiden laadinnassa ovat olleet mukana mm. liikenneministeriö, Kuntaliitto ja Tiehallinto. Nopeusrajoitusporrastuksen periaatteet Nopeusrajoitusporrastuksella tuetaan tie- ja katuverkon jäsennöintiä. Nopeusrajoituksen tulee olla oikeassa suhteessa maankäytön luonteeseen ja erityisesti kevyen liikenteen onnettomuusriskeihin. Liikenneympäristön tulee tukea nopeusrajoitusta, jolloin autoilija valitsee oikean nopeustason. 50 km/h yleisrajoituksen laajamittaisesta käytöstä taajamissa luovuttu ja se on korvattu maankäytön ja liikenneympäristön mukaisella nopeusrajoitusporrastuksella. Liikenneympäristö pyritään muotoilemaan sellaiseksi, että autoilija jo sen perusteella valitsee oikean nopeustason. Uusien alueiden liikenneväylät tulee jo alun perin suunnitella siten, ettei asuntokaduilla käytettäisi yli 30 40 km/h nopeuksia. Uusien alueiden kaavoituksessa tulee ajonopeuksien hillitseminen ottaa huomioon lähtökohtana katujen linjauksessa ja poikkileikkauksessa, jolloin erillisten rakenteellisten hidastimien rakentamiselta voidaan usein välttyä tai ainakin niiden määrä jää pieneksi. Asuntoalueen katujen polveileva linjaus ja yli 100 metrin suorien osuuksien välttäminen on helppo, halpa ja tehokas tapa välttää ongelmien syntymistä. 5.5 Hirvionnettomuuksien vähentäminen Hirvikannan tiheyden vaikutus onnettomuusmääriin Hirvikannan suuruudella on yhteys hirvionnettomuuksien määrään. Jos hirvikannan tiheys ylittää selvästi 3 hirveä/1000 ha, niin hirvionnettomuudet lisääntyvät huomattavasti. Viime vuosina hirvionnettomuuksia on ollut erityisen paljon tiheiden hirvikantojen vuoksi. Metsästyksen avulla hirvikantaa on pyritty rajoittamaan yleisesti koko Suomessa ja erityisesti sellaisten tiealueiden läheisyydessä, missä on runsaasti hirvionnettomuuksia. Jotta hirvionnettomuuksien määrät pysyisivät kohtuullisina, liikenneturvallisuuden kannalta tavoitteena on, että hirvikannan tiheys olisi alle 3 hirveä/1000 ha. Hirvien talvikannan tiheys Miehikkälässä oli talvella 2002/2003 noin 4,0 hirveä/1000 ha, ja sitä edellisenä talvena peräti 4,7 hirveä/1000 ha. Vuosittain myönnettävien lupien avulla metsästys pystytään kohdistamaan siten, että kannan tuottokyky säilyy, mutta hirvien vahingot maataloudelle ja liikenteelle vähenisivät. Hirvionnettomuuksien muut vähentämiskeinot Hirvionnettomuuksia voidaan vähentää rakentamalla hirviaitoja. Hirviaidoilla hirvien ylitykset ohjataan turvallisiin ja näkemiltään parhaisiin mahdollisiin ylitys-
24 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT paikkoihin. Myös riistasiltojen tai tunneleiden rakentaminen on mahdollista mutta kallista. Hirvien talviaikaista hakeutumista suolansyöntiin teiden varsille voidaan vähentää asentamalla hirville nuolukiviä noin 5 kiven ryhminä vähintään 1 2 km etäisyydelle tiestä. Hirvien havaitsemista voidaan helpottaa vesakon raivauksilla. Raivaukset tulee uusia 2 3 vuoden välein. Hirvien usein käyttämille ylityskohdille asennetaan hirvivaroitusmerkkejä. Tiepiiri ja Riistanhoitopiiri tarkistavat säännöllisin väliajoin hirvimerkkien sijoituksen yhteistyössä metsästysseurojen ja poliisin kanssa. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pääteiden hirvivaroitusmerkkisuunnitelma on valmistunut 2001 ja suunnitelma on toteutettu v. 2002. 5.6 Kunnossapitotoimenpiteet Kunnossapitotoimenpiteillä tulee huolehtia, että kasvillisuus ja lumivallit eivät muodosta näkemäesteitä liittymien näkemäalueille. Teiden aurauksessa ja liukkaudentorjunnassa tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään ajoitukseen ennen liikenteen ruuhka-aikoja. Talvikunnossapidon taso vaikuttaa merkittävästi talvikelien liikenneonnettomuuksiin, joten kunnossapidon riittävän korkea taso pitää varmistaa. Liikennemerkkien näkyvyys ja tiemerkintöjen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja tehdä tarvittavat toimenpiteet niiden hyvän havaittavuuden ylläpitämiseksi. Yksityisteiden liittymien havaittavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa liittymien näkemäraivauksilla. Yksityisteiden tienhoitokuntia tulisi muistuttaa liittymänäkemien raivauksen tarpeellisuudesta. 5.7 Liikennevalvonta ja valvonnasta tiedottaminen Liikennevalvonnalla voidaan vaikuttaa tienkäyttäjien käyttäytymiseen ja tätä kautta liikenneturvallisuuteen. Poliisin tulee valvoa tehokkaasti onnettomuustilastojen perusteella vaarallisia kohteita ja tarvittaessa myös tiedottaa siitä. Liikenneympäristössä tapahtuvien muutosten yhteydessä poliisi mahdollisuuksien mukaan opastaa ja valvoo, että tienkäyttäjät liikkuvat uusien järjestelyjen mukaisesti. Uusissa tilanteissa poliisi voi antaa liikkumisohjeita mm. koululaisille ja myös valvoa ohjeiden noudattamista. Liikennevalvonta tulee ohjata niihin osa-alueisiin, jotka ovat liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiä. Miehikkälässä tällaisia alueita ovat liikennejuopumus, nopeusvalvonta, henkilökohtaisten turvavälineiden käyttö sekä kuljettajien ajotapatarkkailu. Kuljettajien kokema kiinnijäämisriski vaikuttaa rajoitusten noudattamiseen ja turvallisuuteen. Tämän johdosta rajoitusten noudattamisen varmistamiseksi poliisin valvontamäärä tulisi pystyä säilyttämään riittävän suurena. Valvonnasta tiedottaminen lisää tietoisuutta kiinnijäämisriskistä ja vaikuttaa siten positiivisesti liikennekäyttäytymiseen.
25 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN PARANTAMISKEINOT 5.8 Koulutus, valistus ja tiedottaminen Liikenteen riskejä pyritään vähentämään myös vaikuttamalla ihmisten käyttäytymiseen. Koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen rooli liikenneturvallisuustyössä on yhä tärkeämpi. Niillä tuetaan ja täydennetään liikenneympäristön parannustöillä tehtävää työtä. Perinteisesti liikenneturvallisuusasioita ovat käsitelleet tekninen toimi ja koulut, mutta yhtä hyvin ne sopivat osaksi esimerkiksi sosiaali-, terveys- sekä vapaa-aikatoimen toimintaa. Eri hallintokuntien edustajista koostuvan liikenneturvallisuusryhmän (eli Miehikkälässä liikennetoimikunnan) suunnittelemilla toimenpiteillä ja säännöllisellä työllä voidaan tavoittaa eri tienkäyttäjäryhmät lapsista vanhuksiin. Myös hallintokuntien välinen yhteistyö ja tiedonvaihto antavat mahdollisuuden monipuolisen liikenneturvallisuustyön tekemiseen. 5.9 Muut toimenpiteet Koulujen ja päiväkotien linja-auto-, taksi- ja saattoliikenteen järjestelyihin tulee kiinnittää huomiota, ja jokaisen koulun kohdalla tulisi laatia saattoliikenteen liikennejärjestelysuunnitelma. Koululaiset kokevat liikenteen usein vaaralliseksi koulujen läheisyydessä. Suojatiesaarekkeita tai korotettuja suojateitä rakentamalla voidaan parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta vilkkaimmissa tienylityskohdissa taajamissa. Keskisaarekkeen tulisi olla leveä ja ajolinjassa tulisi olla selvä sivusiirtymä, jotta ajonopeuksia saataisiin ylityskohdassa alennettua. Nykyisten suojateiden havaittavuutta voidaan parantaa siirtämällä liikennemerkkejä lähemmäksi ajorataa, varustamalla leveä saareke suojatiemerkeillä sekä liikennemerkkien varret tehostamismerkinnöillä. Kevyen liikenteen väylille on tullut uusia käyttäjäryhmiä: rullaluistelijat, rullasuksihiihtäjät, potkulautailijat ja rullalautailijat. Yhteispelin sääntöjä tulisi ottaa esille sopivissa yhteyksissä. Kevyen liikenteen väylien leveysmitoituksessa, päällysteen pinnan laadussa sekä kunnossapidon tasossa tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon uudet käyttäjäryhmät. Viitoitus on osa liikenteen ohjausta. Yksiselitteisellä ja selkeällä viitoituksella voidaan parantaa liikenneturvallisuutta. Ohjeiden mukaisilla viitoilla, yläpuolisilla opasteilla ja suunnistustauluilla vältetään autoilijan epätietoisuudesta johtuvat yllättävät ajolinjat ja turhat konfliktitilanteet. Opastuksella voidaan myös ohjata liikennettä halutuille väylille.
26 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN PARANTAMISKEINOT Tievalaistuksella voidaan parantaa liikenneturvallisuutta sekä lisätä tienkäyttäjän turvallisuuden tunnetta, mukavuutta ja näkyvyyttä. Näkemien parantamiseen on tarvetta sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella. Näkemien parantamistoimenpiteet taajamassa kohdistuvat lähinnä asuntoalueille, missä tontin omistajan toimenpiteet ovat keskeisiä. Pensasaitojen leikkaus ja vastaavat toimenpiteet ovat jokavuotisia ja siten kunnossapidon tulee kesäaikana poistaa kasvillisuudesta johtuvia näkemäesteitä säännöllisesti. Jos liittymien tai suojateiden läheisyyteen tehdään istutuksia, pensaiden tulee olla enintään 0,6 0,8 m:n korkuiseksi kasvavaa lajia. Toimenpidelistoissa esitetyt näkemäraivaukset ja näkemäleikkaukset olisi toteutettava mahdollisimman pian. Näkemäraivaustarve on tarkistettava 1 2 vuoden välein. Ajoratamaalaukset ovat tärkeitä varsinkin niille tielläliikkujille, jotka eivät tunne paikkakunnan liikennejärjestelyjä kovin hyvin. Selkeät kaistamerkinnät parantavat liittymien hahmottamista ja ajoneuvojen ajolinjoja liittymissä. Liikennemerkin sijoittaminen oikealle paikalle ja sen hyvästä näkyvyydestä huolehtiminen parantaa liikenneturvallisuutta. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota liikennemerkkien näkymiseen kasvillisuuden kasvukauden aikana. Muuttuneista liikennejärjestelyistä tulisi alkuvaiheessa varoittaa liikennemerkein.
27 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN 6. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN 6.1 Kunnan liikenneturvallisuustyön organisointi Liikenneturvallisuustyön kenttä on laaja-alainen. Liikenneympäristön kehittämisen rinnalla liikennekoulutus, -valistus ja -tiedotus ovat merkittävä osa liikenneturvallisuustyötä. Kuva 5. Liikenneturvallisuustyön kenttä Liikenneturvallisuuden edistäminen on osa kunnan jokaisen hallintokunnan normaalia toimintaa. Liikenneturvallisuusnäkökulman liittämistä eri kuntalaisryhmiä koskevaan hallintokuntien työhön korostetaan. Tehokas ennaltaehkäisevä liikenneturvallisuustyö on onnettomuuksista aiheutuviin kustannuksiin verrattuna edullista ja kuntalaisten turvallisuuden, viihtyvyyden ja myös kunnan talouden kannalta kannattavaa. Liikenneturvallisuudesta tiedotetaan eri hallintokuntien henkilöstön koulutustilaisuuksien yhteydessä, kerho-ohjaajien välityksellä, radion ja lehdistön kautta ja myös sisäisellä tiedottamisella ilmoitustauluilla, omilla tiedotteilla ja kirjeitse. Miehikkälän kunnan liikennetoimikunta Kunnassa on käytössä jatkuva ja kaikki hallintokunnat kattava liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Suunnittelu ja seuranta painottuvat tekniseen toimeen, mutta tavoitteena on parantaa eri hallintokuntien ja liikenneturvallisuustyön sidosryhmien yhteistyötä ja tiedonkulkua. Liikenneturvallisuustyötä kehitetään kunnan liikennetoimikunnassa. Ryhmä muodostuu eri hallintokuntien liikenneturvallisuudesta vastaavista henkilöistä, koululaisliikenteestä vastaavasta liikennöitsijästä ja taksiautoilijasta. Liikennetoimikunnan puheenjohtajana toimii kunnan luottamustehtävissä toimiva henkilö. Liikennetoimikunnan kokouksiin kutsutaan tarvittaessa poliisi, Kaakkois-
28 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN Suomen tiepiirin ja Liikenneturvan edustajat sekä muita asiantuntijoita. Kunnan liikenneturvallisuustyön yhdyshenkilö toimii yhteistoiminnan järjestäjänä ja vastaa toiminnan raportoinnista ja tiedottamisesta. Liikennetoimikunta määrittelee liikenneturvallisuustyön painopistealueet sekä koordinoi ja seuraa liikenneturvallisuustyön etenemistä Miehikkälän kunnassa. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa, mutta ainakin kaksi - kolme kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään kunnan liikenneturvallisuustyön painopisteet, toimenpiteet ja yhteistyö ja tarkennetaan suunnitelmat. Joka toinen vuosi on liikenneturvallisuussunnitelman seurantakokous kunnan liikennetoimikunnan, tiepiirin, poliisin ja Liikenneturvan kanssa. Hallintokunnat tekevät liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat lähivuosille. Suunnitelmat päivitetään vuosittain yhteisten painopistealueiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa pyritään siihen, että liikenneturvallisuustyö on osa hallintokuntien normaalia toimintaa. Hallintokunnat varaavat määrärahat liikenneturvallisuuden KVT-työhön henkilöstökoulutukseen ja aineistojen hankintaan. Tavoitteiden saavuttamisessa korostetaan yhteistyötä muiden hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa sekä myös seudullista yhteistyötä tapahtumien, kampanjoiden ja koulutuksien järjestämisessä. 6.2 Liikenneturvallisuuskoulutus, -valistus ja -tiedotus hallintokunnissa Hallintokuntien liikenneturvallisuustyö Hallintokunnat ja sidosryhmät ovat koonneet liikenneturvallisuuskoulutuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen toimenpiteet lähivuosiksi. Kunnan liikennetoimikunnassa suunnitellaan ja sovitaan vuosittain tarkemmin liikenneturvallisuustyön painopisteet ja niihin liittyvä yhteistyö ja käytännön toimenpiteet. Hallintokuntien liikenneturvallisuustyössä on syytä hyödyntää julkaisua Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön. Sen ovat laatineet Liikenneministeriö, Tielaitos, Kuntaliitto ja Liikenneturva. Opas on lisäksi luettavissa ja tulostettavissa internetistä Liikenneturvan sivuilta (www.liikenneturva.fi). Hallintokuntien kannattaa hyödyntää Liikenneturvan aineistoa käytännön työssään. Tekninen toimi Teknisen toimen tavoitteena on poistaa liikenteen ongelmakohtia huomioimalla liikenneturvallisuus muun muassa kaavoituksen yhteydessä. Tekninen toimi kerää muilta hallintokunnilta ongelmatietoja toimenpiteitä varten. Tekninen toimi painottaa liikenneturvallisuutta tavoitteissaan ja määrärahojen jaossa. Tiepiirin, Liikenneturvan ja poliisin kanssa järjestetään seurantakokous joka toinen vuosi.
29 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN Sivistystoimi Sivistystoimen tavoitteena on lasten ja nuorten turvallinen liikkuminen koulumatkalla ja vapaa-aikana ja vaikuttaminen lasten ja nuorten asenteisiin liikenteessä. Liikennekasvatus sisällytetään peruskoulun opetussuunnitelmaan ja myös opettajat perehdytetään aiheeseen. 1. 6. -luokilla keskitytään turvallisen koulutien valintaan, liikkumiseen lähiympäristössä, ajotaidon harjoitteluun, koululaiskyydissä käyttäytymiseen ja turvavälineiden käytön opastukseen, neuvontaan ja niiden käytön lisäämiseen. 7. 9.-luokilla keskitytään liikenneopetuksessa tietojen, taitojen ja asenteiden sisäistämiseen muun muassa käytännön harjoitusten avulla. Lisäksi annetaan tietoa liikennetapaturmista, ensiavusta ja alkoholin vaaroista. Liikenneturvallisuusasiat otetaan esiin henkilöstön koulutuksessa ja vanhempainilloissa. Poliisin antamat oppitunnit ovat erittäin tärkeä tuki sivistys-, sosiaali- ja vapaa-aikatoimen liikenneturvallisuustyölle. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi edistää varsinkin nuorten liikenneturvallisuutta omilla toimenpiteillä omia yhteistyökanavia (seurakunnat, järjestöt) käyttäen. Pyöräilyyn liittyvä turvallisuus, turvallinen liikkuminen lähiympäristössä ja liikkuminen erityisesti pimeällä sekä mopoilun säännökset ja mahdollinen mopokortin suorittaminen otetaan esille eri tilaisuuksissa. Alkoholin ja muiden päihteiden vaikutukset suorituskykyyn liikenteessä tuodaan esille kerhotoiminnassa ja nuorisotalolla nuorten avoimien ovien illoissa. Vapaa-aikatoimi hyödyntää ATK:ta lasten ja nuorten liikennekasvatuksessa. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimessa vaikutetaan liikenneturvallisuuskasvatukseen neuvolasta ja päiväkodista alkaen. Sosiaalitoimessa keskitytään alle kouluikäisten sekä iäkkäiden liikenneturvallisuuteen. Terveystoimessa liikennekasvatus on osa terveyskasvatusta. Henkilöstöä koulutetaan neuvontatyöhön ja opastamaan muun muassa turvalaitteiden käytössä. Kouluterveyshuolto kehittää yhteistyötä kodin, koulun ja eri sidosryhmien asiantuntijoiden välillä sekä neuvoo ja opastaa oppilaita liikkumaan turvallisesti liikenteessä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden tavoitteena on perheiden turvallinen liikkuminen lähiympäristössä. Äitiysvalmennuksessa annetaan yksilöllistä neuvontaa lasta odottavalle perheelle turvavyön käytöstä ja turvaistuimista. Vanhempainilloissa korostetaan aikuisten hyvänä mallina olemisen ja vaarapaikkojen tunnistamisen tärkeyttä. Henkilökunnan koulutusta lisätään ja kiinnitetään huomiota neuvolan ympäristön liikennejärjestelyjen turvallisuuteen.
30 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN Lasten päivähoidossa opetetaan liikennetietoutta, -taitoja ja oikeita asenteita sekä vaikutetaan lasten vanhempiin. Henkilökohtaisella ohjauksella vaikutetaan aikuisväestön asenteisiin liikenteessä. Neuvonnassa ja ohjauksessa kiinnitetään huomiota alkoholin, lääkkeiden, huumeiden ja sairauksien vaikutuksesta suorituskykyyn liikenteessä. Vanhusten ja erityisryhmien huollossa pyritään iäkkäiden ja vammaisten ihmisten liikennetietouden lisäämiseen henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen sekä ryhmätiedotuksen ja valistusaineiston kautta. Vanhusten ja erityisryhmien asuntojen ympäristöt luodaan turvallisiksi yhdessä teknisen toimen kanssa.
31 TOIMENPIDEOHJELMA 7. TOIMENPIDEOHJELMA Ohjelman laadintaperiaatteet Liikennejärjestelyn nykytilan selvityksen perusteella esitetyt liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteet on koottu toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelmassa on esitetty toimenpiteiden ajoitus, sisältö ja alustava kustannusarvio sekä toteutus- ja suunnitteluvastuu. Toimenpideohjelmaan on otettu mukaan pääasiallisesti edullisia ja nopeasti toteutettavissa olevia liikenneturvallisuutta ja liikennejärjestelyä parantavia toimenpiteitä. Liikennejärjestelyn ongelmakohteiden ja puutteiden korjaamiseen on ehdotettu kevyen liikenteen ja autoliikenteen järjestelyjä koskevia parantamistoimenpiteitä sekä liikenteenohjaus- ja kunnossapitotoimenpiteitä. Toimenpideohjelma on tarveselvitystasoinen ohjeellinen lista Miehikkälän liikenneturvallisuuden parantamiskeinoista. Toimenpiteet on ryhmitelty toteuttamisajankohdan mukaan kolmeen luokkaan. Luokkaan I sijoitetut toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuosina 2003 2005, luokkaan II vuosina 2006 2008 ja luokkaan III vuosina 2009. Pienet liikenteenohjaustoimenpiteet on sijoitettu luokkaan I. Kunnossapitotoimenpiteitä tulee suorittaa koko suunnitelman voimassaolon aikana. Toimenpiteet on esitetty liitteissä 7 9. Kartoissa olevat numerot viittaavat toimenpideohjelmassa oleviin toimenpidenumeroihin. Toimenpideohjelman kustannukset Toimenpideohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 2 milj.. Liikennejärjestelyn parantamistoimenpiteiden kustannuksina on käytetty arvioituja keskimääräisiä rakentamiskustannuksia. Taulukko 1. Toimenpideohjelman kustannusten jakautuminen eri jaksoihin. Kunta Tiehallinto Kunta/ Tie- Yksityiset Yhteensä ) ) hallinto( ) ) ) I jakso (2003 2005) 5 000 65 000 45 000 5 000 120 000 II jakso (2006 2008) 70 000 100 000 100 000 13 000 283 000 III jakso (2009 ) 1 575 000 1 375 000 Yhteensä 75 000 1 740 000 145 000 18 000 1 978 000 Toimenpiteiden laskennalliset vaikutukset Jos kaikki liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelman toimenpiteet toteutettaisiin, olisivat onnettomuuskustannussäästöt Miehikkälässä n. 40 000 vuosittain laskettuna henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemän (0,1 heva-onn./v) perusteella.