Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000 Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000

Transkriptio

1 1 Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000 Vaasa 2000 Vaasan tiepiiri Vaasan Kaupunki

2 3 Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000 Tielaitos Vaasan tiepiiri Vaasan kaupunki Vaasa 2000

3 4 Kartat: Vaasan kaupunki, mittaustoimi, lupa n:o 20/99 Tielaitos Vaasan kaupunki Vaasan tiepiiri Tekninen virasto PL 93 PL Vaasa Vaasa Puh. vaihde Puh.vaihde

4 5 Tiivistelmä Suunnitelman päätavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä liikenneturvallisuustyön aktivoiminen Vaasassa. Liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä on kartoitettu liikenneturvallisuuden tila sekä määritetty liikenneturvallisuusongelmat. Selvitys antaa lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteille ja päämäärille. Tämä luo edellytykset toimenpideohjelmille ja liikenneturvallisuustyön parantamiselle. Vuosina on tapahtunut vuosittain noin 450 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli noin 3, loukkaantumiseen johtaneita noin 80 ja omaisuusvahinkoon johtaneita 370 vuosittain. Vaasan ongelmallisimmat paikat onnettomuustilastojen perusteella ovat Palosaarentie, Huutoniementie ja useat liittymät keskustassa. Ongelmalliseksi koetut paikat olivat lähinnä asuntoalueilla ja koulujen läheisyydessä sekä keskustassa. Suunnitelman aikana asetettiin seuraavat liikenneturvallisuustavoitteet: puolittaa henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosien keskiarvosta vuoteen 2005 mennessä (eli 81:stä 40:een) ja pyöräilyonnettomuudet (33:sta 17:ta) lisätä turvavälineiden käyttöä siten, että valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan: heijastimen käyttöaste taajamassa 40% ja haja-asutusalueella 80% pyöräilykypärän käyttöaste 50% (alle kouluikäiset 80%, kouluikäiset 50% ja aikuiset 40%) turvavyön käyttöaste nostetaan mahdollisimman korkeaksi lisätä liikenneturvallisuustyön tietoutta ja arvostusta päätöksenteossa ja työhön käytettäviä resursseja luoda toimiva liikenneturvallistyön ohjaus- ja seurantajärjestelmä ja lisätä vastuuta liikenneturvallisuustyössä (kaikki hallintokunnat ja sidosryhmät) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehostamalla koulutusta ja tiedotusta, maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin sekä ohjaustoimenpitein sekä tehostamalla kunnossapitoa ja liikenteen valvontaa. Maankäytön ja toimintojen suunnittelussa päätetään eri toimintojen sijoittuminen ja ratkaistaan hyvin pitkälle liikenneturvallisuuden lähtökohdat kunnassa. Liikennejärjestelyjen parantamisen vaikutus on verrattain rajallista ja varojen vähäisyydestä johtuen pitkäjännitteistä toimintaa. Tehokkaita turvallisuuden parantamiskeinoja ovat olleet nopeuksien alentaminen ja turvavyön käytön lisääntyminen. Siksi myös muiden kuin teknisen toimen osuus liikenneturvallisuustyössä on ratkaiseva.

5 6 Vaasaan on perustettu liikenneturvallisuustoimikunta, joka muodostuu eri hallintokuntien, poliisin, tielaitoksen, Liikenneturvan ja lääninhallituksen edustajista. Toimikunta asettaa toiminnalliset tavoitteet ja toimintalinjat Vaasan liikenneturvallisuustyölle sekä koordinoi ja seuraa työn etenemistä hallintokunnissa ja sidosryhmissä. Hallintokuntaryhmien tehtävänä on laatia vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja toteuttaa työ ruohonjuuritasolla. Toimenpideohjelmassa on esitetty pääasiallisesti edullisia ja nopeasti toteutettavissa olevia liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä parantavia toimenpiteitä. Toteuttamisohjelman kustannukset ovat noin 3 Mmk vuodessa, joka vastaa 3% vuosittaisista laskennallisista onnettomuuskustannuksista. Toteuttamalla toimenpiteet saadaan siten kustannukset teoriassa moninkertaisesti takaisin.

6 7 Alkusanat Vaasan tiepiiri ja Vaasan kaupunki ovat laatineet vuosien aikana liikenneturvallisuussuunnitelman Vaasan alueelle. Työ on toteutettu Liikenneministeriön kuntakannustin - hankkeen puitteissa. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuuden koulutus- ja tiedotustyön kehittämistoimenpiteitä. Edellinen suunnitelma laadittiin vuonna 1988, jolloin pääpaino oli liikennejärjestelyissä. Suunnitelmaa varten selvitettiin liikenneturvallisuuden kannalta vaaralliset kohteet kaupungin alueella sekä laadittiin liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelma. Suunnitelmassa on keskitytty seuraavan kymmenvuotiskauden aikana toteutettavien liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrittämiseen. Toimenpideohjelman toteuttamisella voidaan parantaa liikenneympäristöä sekä vähentää liikenneonnettomuuksien määrää ja lieventää niiden vakavuusastetta. Liikenneturvallisuustyötä on organisoitu, kehitetty ja tehostettu liikenneturvallisuustoimikunnassa, eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa seminaaritilaisuuksissa ja hallintokuntakohtaisissa neuvotteluissa. Liikenneturvallisuustoimikunta muodostuu seuraavista henkilöistä: Timo Martonen, pj Veli-Pekka Saresma, siht Marketta Kujala Sinikka Starck Christel Uusikylä Matti Pullola Anne Pohjola Kauko Harjula Markku Järvelä Lauri Katila Eero Siikavirta Vaasan kaupunki/tekninen virasto Vaasan kaupunki/tekninen virasto Vaasan kaupunki/kaavoitusvirasto Vaasan kaupunki/sosiaalivirasto Vaasan kaupunki/opetusvirasto Vaasan kaupunki/ vapaa-aikavirasto Vaasan kaupunki/terveystoimi Vaasan poliisilaitos Vaasan tiepiiri Liikenneturva Lääninhallitus Liikenneturvallisuussuunnitelman ovat laatineet Vaasan tiepiirin, Vaasan kaupungin ja Liikenneministeriön toimeksiannosta DI Christel Kautiala /Tampereen Viatek Oy ja ins. Mikko Uljas /Talentek Oy. Työhön ovat lisäksi osallistuneet DI Jouni Mutanen, hall.yo Hanna Vaahtera ja psyk.maist. Anne Vehmas/Tampereen Viatek Oy ja ins. Tiina Kristola/Talentek Oy. Raportin taiton on tehnyt graaf.suunn. Anne Pajari/Tampereen Viatek. Lisäksi Liikenneministeriön yhdyshenkilönä on työhön osallistunut DI Petteri Katajisto VTT:ltä.

7 SISÄLLYSLUETTELO 9 Tiivistelmä Alkusanat SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT Aikaisemmat suunnitelmat ja kaavoitustilanne 1.2 Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät Suunnitelman tavoitteet Vaasan tie- ja katuverkon täydentäminen Liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Nykyinen liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuustyö kuntatasolla Kunnan ulkopuolisten tahojen liikenneturvallisuustyö Liikenneonnettomuudet Kyselyt ja haastattelut Kuntalaisten laatimat aloitteet Edellisen suunnitelman toteutuminen ja vaikutus liikenneturvallisuuteen Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista 28 3 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 30 4 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Lähtökohdat Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Työn organisointi Eri hallintokuntien ja sidosryhmien tehtävät Maankäytön kehittäminen ja kulkumuotojen priorisointi Liikenneverkon kehittäminen Liikenneverkon jäsentely ja erottelu Liikenteen rauhoittaminen Valo-ohjattujen liittymien kehittäminen Liikennejärjestelyjen kehittämistoimenpiteet Liittymien ja katujaksojen parantaminen Kevytliikenteen turvallisuuden parantaminen Liikenteen ohjaustoimenpiteet Kunnossapitotoimenpiteet Liikennevalvonta 52 5 TOIMENPIDEOHJELMA Ohjelman laadintaperiaatteet Toteuttamisohjelman kustannukset Toimenpiteiden vaikutukset 54

8 10 SISÄLLYSLUETTELO 6 JATKOTOIMENPITEET Seurantajärjestelmä Liikennejärjestelyjen toteutus 56 LIITTEET

9 LÄHTÖKOHDAT 11 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Aikaisemmat suunnitelmat ja kaavoitustilanne Vaasaan on laadittu edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna Suunnitelmassa pääpaino oli liikennejärjestelyjen parantamisessa, koulutuksen ja tiedotuksen kehittämistä ei juuri käsitelty. Vaasaan kokonaisyleiskaava on laadittu vaiheittain vuodesta 1976 lähtien. Parhaillaan kootaan X-city-järjestelmään tarkennettu ehdotus Vaasan yleiskaavaksi. Yleiskaavatasolla päätetään eri toimintojen sijoittamisesta ja luodaan perusta siten myös liikenneturvallisuudelle. 1.2 Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehostamalla koulutusta ja tiedotusta, maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin sekä ohjaustoimenpitein sekä tehostamalla kunnossapitoa ja liikenteen valvontaa. Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen ja onnettomuusriskin pienentäminen. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu Tielaitoksen ja kunnan teknisen ja kaavoitustoimen toimialaan. Poliisi ja katsastustoiminta voivat vaikuttaa liikennevälineen turvallisuuteen ajoneuvojen kuntoa tarkkailemalla. Ihmisen liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin voivat kunnassa parhaiten vaikuttaa koulu-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajan toimet kasvatus- ja tiedotustoiminnallaan sekä ehkäisemällä tapaturmia. Myös poliisin ja Liikenneturvan toiminta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Hyvin organisoitu työ vaikuttaa kaikkiin liikenneturvallisuuden osaalueisiin. Kuva Liikenneturvallisuus on monen toiminta-alueen ja asian vuorovaikutusta.

10 12 LÄHTÖKOHDAT 1.3 Suunnitelman tavoitteet Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena oli niiden toimenpiteiden selvittäminen, joilla onnettomuusmäärät saadaan liikenteen kasvusta huolimatta laskuun. Pääpaino työssä on: liikenneturvallisuustyön organisointi ja yhteistyön kehittäminen eri hallintokuntien ja sidosryhmien välillä työn integrointi eri hallintokuntien työhön ja nykyisen työn tehostaminen tehdä ehdotus lähiaikana toteutettavista Vaasan liikenneturvallisuutta parantavista liikennejärjestelyistä luoda suuntaviivat pitkän aikavälin turvallisuutta parantavista toimista lisätä liikenneturvallisuustietämystä päätöksentekoprosessin helpottamiseksi 1.4 Vaasan tie- ja katuverkon täydentäminen Suunnitelmassa on huomioitu seuraavat Vaasassa nykyisen tieverkon tärkeimmät täydentämishankkeet, joista osa tehdään yhdessä Tielaitoksen kanssa: Suuret hankkeet: 1. Yhdystien jatke (25-40 Mmk) 3. Sepänkylän ohitus ( Mmk) 5. Vähäkyröntie (50 Mmk) Pienemmät hankkeet: 2. Välitien jatke (8 Mmk) 4. Pohjolankadun ja Kivihaantien jatke (12 Mmk) 6. Raastuvankadun jatke Järvikadulle (2 Mmk) 7. Hietasaarenkadun jatke rautatien yli (3 Mmk) 8. Konepajankadun jatkaminen Kivihaantielle (5 Mmk) 9. Kalastajankadun jatke Meijerinkadulle/Yhdystielle (1-2 Mmk) 10. Västervikintie-Alskatintie (1 Mmk) 11. Alskatintie-Sepänkyläntie (10-20 Mmk) 12. Yrittäjänkadun jatke uudelle Vähäkyröntielle (2-4 Mmk) Näillä hankkeilla on myös muita tavoitteita (mm. sujuvuuden parantaminen) kuin liikenneturvallisuuden parantaminen. Pääväylien toteuttaminen mahdollistaa vaarallisten aineiden kuljetusten ohjaaminen pääasiassa keskustan ulkopuolisille väylille. 1.5 Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 Vaasanseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (VASELI 2020), joka käsittää yhteensä yksitoista kuntaa, Isokyrö, Jurva, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravais, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri, alkoi tarveselvityksellä vuonna Vuonna 1997 valmistui liikennetutkimukset ja varsinainen järjestelmäsuunnitelman laatiminen alkoi Suunnitelma valmistuu vuonna 2000.

11 LÄHTÖKOHDAT 13 Vaasanseudun nykyinen liikennejärjestelmä perustuu pitkälti yksilöllisten liikennevälineiden käyttöön. Matkatottumustutkimusten mukaan suurin osa kaikista matkoista tehdään autoilla (yli 60%), noin 35% kevyellä liikenteellä ja vain noin 5% joukkoliikenteellä. Juna on menettämässä asemiaan henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä. Lentorahti Vaasaan ja Vaasasta kasvaa. Vaskiluodon terminaaleista ja satamasta aiheutuu raskaan liikenteen läpiajoa keskustan läpi Kuva Vaasan tieverkon tärkeimmät täydentämishankkeet

12 14 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT 2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT 2.1 Nykyinen liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuustyön suuntaviivat luodaan valtakunnallisella tasolla. Lääninhallitusten tehtävänä on vastata alueidensa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista. Vaasassa liikenneturvallisuustyötä on tehty jo pitkään, mutta tiedonkulku ja yhteistyö eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien välillä on ollut heikkoa. Liikenneturvallisuustyö ajatellaan kunnissa usein kuuluvaksi vain poliisille, tekniselle sektorille sekä osittain koulutoimelle. Kuitenkin useat muutkin hallintokunnat käsittelevät liikenteen turvallisuuteen liittyviä asioita omassa toiminnassaan ja tekevät liikenneturvallisuustyötä toimiessaan asiakkaidensa kanssa sekä tekemällä omia ja välittämällä asiakkaidensa aloitteita eteenpäin Liikenneturvallisuustyö kuntatasolla Kaavoitus ja tekninen toimi Maankäytön suunnittelussa toimintoja sijoitettaessa ja mitoittaessa liikenneturvallisuus on pyritty ottamaan huomioon. Ongelmia liikenneturvallisuusnäkökulmasta on aiheutunut kaavojen osittaisesta toteutumisesta sekä poikkeuslupakäytännöistä, joissa aina ei liikenneturvallisuutta riittävässä määrin huomioida. Aina ei ole helppoa myöskään yhdistää elinkeinoelämän toiveita ja liikenneturvallisuusnäkökohtia. Kaavasuunnitteluvaiheessa, jossa katu- ja kevyenliikenteen aluevaraukset tehdään, ei aina liikennesuunnitteluresurssien puutteen takia ehditä riittävästi perehtyä liikenneteknisiin ratkaisuihin, jolloin syntyy kaavamuutospaineita tai huonoja liikenneratkaisuja. Katu- ja liikennejärjestelyissä pyritään ottamaan turvallisuus huomioon. Turvallisuusasioita kuitenkin vähätellään ja toteutuksen yhteydessä saatetaan muuttaa suunnitelmia ilman että seurauksia pohditaan. Myös työnaikaiset järjestelyt saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Hankkeiden ohjelmoinnissa ja niiden tärkeysjärjestelyjen määrittämisessä turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa paremmin huomioon. Vaasan kaupunki on pitänyt onnettomuusrekisteriä vuodesta Onnettomuustietojen saanti on kuitenkin välillä ollut puutteellista. Ajanpuutteen takia tietojen hyväksikäyttö on jäänyt vähäiseksi. Teknisessä toimessa parannetaan jatkuvasti liikenneympäristöä. Toimenpiteet kohdistuvat uusille alueille tai ongelmallisiin liittymiin tai katujaksoihin. Ongelmana on ettei asukkaiden ja yhteisöjen aloitteita ehditä käsitellä. Hankkeet etenevät usein hitaasti toisaalta resurssien vähäisyyden vuoksi ja toisaalta siksi, että joudutaan uusimaan vanhoja putkistoja liikenneturvallisuushankkeiden yhteydessä, jolloin kustannukset nousevat. Kunnossapidossa liukkauden torjunnan taso pyritään pitämään hyvänä. Vaasan kaupunki on luopunut suolan käytöstä kokonaan. Yhteistyötä on tehty Tielaitoksen, poliisin, asukkaiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

13 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT 15 Sosiaalitoimi Liikenneturvallisuustyötä on tehty tähän asti sosiaalitoimen eri yksiköissä lasten, nuorten ja vanhusten parissa normaalin toiminnan yhteydessä. Päivähoitolasten liikkumiseen on kiinnitetty jatkuvasti huomiota ns. läpäisyperiaatteella ja poliisi on vieraillut päiväkodeissa. Perhepäivähoitolapsille on kerran vuodessa järjestetty ulkoilutapahtuma, jossa poliisi vierailee. Liikennekasvatus- ja tiedotusmateriaalia on jaettu satunnaisesti eri yksiköissä. Oma paikallinen materiaali kuitenkin puuttuu. Yhteistyötä on tehty poliisin, Liikenneturvan, vanhempien ja liikennesuunnittelijan kanssa. Iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten tilaisuuksissa on käsitelty liikenneturvallisuusasioita ja poliisi on vieraillut tilaisuuksissa. Apuvälineitä lainataan ja kuljetuspalvelua sekä saattoapua on järjestetty. Kuva Turvaistuin parantaa lapsen turvallisuutta autossa Terveystoimi Neuvoloissa on neuvottu mm. turvavälineiden käytössä ja annettu tietoa turvaistuinten käytöstä. Kouluissa on tehty kysely 1-luokkalaisille, jossa tulee esille koulumatkan turvallisuus. Uusien koulujen rakentamisessa on tehty yhteistyötä mm. teknisen toimen kanssa. Onnettomuuksien yhteydessä on kouluikäisille annettu henkilökohtaista opastusta. Opiskelijaterveydenhuollossa on järjestetty liukkaan kelin liikennevalistusta. Yksilöllisten terveystarkastusten yhteydessä keskustelu mm. väsymyksen, päihteiden ja lääkkeiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen. Työterveyshuollossa tapaturmien ja jälkihoitojen yhteydessä on annettu neuvontaa ja keskusteltu mm. kypäristä, nastarenkaista, heijastimista ja valoista.

14 16 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Ilmoitustauluilla on ollut tietoa liikenneturvallisuudesta esimerkiksi työsuojeluviikolla ja teemapäivillä. Työsuojelussa on kampanjoitu henkilöstön turvavälineiden käytön lisäämiseksi ja hankittu kaupungin isoihin ajoneuvoihin peruutushälyttimet. Tilastointi- ja seurantajärjestelmiä on kehitetty sekä luotu työsuojeluasiamiesten verkosto. Terveystoimi on tehnyt yhteistyötä lähinnä vanhempien, koulujen, poliisin, Folkhälsanin, Liikenneturvan, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja SPR:n kanssa. Opetustoimi Nykyinen liikennekasvatus perustuu koulujen opetussuunnitelmiin. Liikennekasvatustoiminta on eritasoista eri kouluissa koska opettajat ja koulut ovat suuntautuneita omille erityisaloille. Tällä hetkellä näkyy onnettomuustilastoissa piikki nuorten kohdalla. Koulumatkoilla on riskejä höltyneiden tapojen ja suurten nopeuksien takia. Koulualueilla ja niiden läheisyydessä liikenne on usein jäsentymätön. Vanhempien kuljettaessa lapsiaan kouluun liikennemäärät kasvavat ja he aiheuttavat usein vaaraa muille lapsille. Huoltoliikenteeseen koulun pihoissa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Yhteistyötä on tehty poliisin, Liikenneturvan, liikennöitsijöiden, viranomaisten ja huoltajien kanssa. Kuva Lapsen koulutien opettelua Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi on ollut mukana liikuntatapahtumien liikennejärjestelyissä esimerkkinä hiihto- ja kuntoratojen tienylityspaikkojen turvallisuuden valvomisessa. Vapaa-aikatoimi on osallistunut uusien liikuntapaikkojen rakentamiseen ja suunnitteluun yhdessä teknisen toimen kanssa. Nuorille on järjestetty polkupyörä- ja mopotilaisuuksia ja -kilpailuja. Ongelmana on nuorten motivointi turvalliseen liikkumiseen ja ns. ongelmatapausten puuttuminen tilaisuuksista.

15 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Kunnan ulkopuolisten tahojen liikenneturvallisuustyö Muita sidosryhmiä, jotka vaikuttavat liikenneturvallisuustyöhön ovat Liikenneministeriö, lääninhallitus, Tielaitos, poliisi, Liikenneturva, autokoulut, katsastus, vakuutusyhtiöt, kiinteistönomistajat sekä erilaiset järjestöt. Liikenneministeriö Ministeriötasolla asetetaan valtakunnalliset tavoitteet ja luodaan suuntaviivat liikenneturvallisuustyölle. Liikenneministeriö rahoittaa alan tutkimustyötä sekä tukee mm. kuntatason liikenneturvallisuustyötä myöntämällä ns. kuntakannustinrahaa. Lääninhallitus Valtioneuvoston tekemän liikenneturvallisuuden parantamista koskeneen periaatepäätöksen mukaan lääninhallitusten tehtävänä on vastata alueidensa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista. Lääneissä tehtävän hoitaa läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunta. Alueellisissa palveluyksiköissä toimivat liikenneturvallisuustyön yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmän tehtävänä on mm. kuntien liikenneturvallisuustyön tukemiseksi tarvittavan yhteydenpidon ja ohjauksen järjestäminen. Vanhan Vaasan läänin liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui vuonna Länsi-Suomen läänin Vaasan alueellinen liikenneturvallisuustyön yhteistyöryhmä on tarkistanut suunnitelman vuosille Tielaitos Liikenneturvallisuuden pitäisi näkyä kaikessa Tielaitoksen toiminnassa: investoinneissa, ylläpidossa ja hoidossa. Tielaitos tekee liikenneturvallisuussuunnitelmia ja turvallisuus on mukana myös tiepiirin muissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Tiepiirin nykyinen liikenneturvallisuustyö painottuu suunnitelmien tarkastukseen, liikenneturvallisuusaloitteiden käsittelyyn ja asiantuntijaryhmiin osallistumiseen. Tielaitos tarkastaa tie- ja rakennussuunnitelmat, työnaikaiset järjestelyt ja tieverkkoa sivuavat asiat mm. kaavat. Aloitteiden perusteella suunnitellaan parantamistoimenpiteitä. Tielaitos toteuttaa myös muita pieniä hankkeita. Liikenneturvallisuusaloitteiden ongelmina ovat niiden runsaus ja rajoitetut resurssit aloitteiden käsittelyyn ja toteutukseen sekä eri intressiryhmien erilaiset tavoitteet ja niiden huomioonottaminen tasapuolisesti. Tielaitoksen Tienkäyttäjän linja palvelupuhelin (puh ) antaa tietoa tiestöstä ja kelistä. Liikenneturvallisuustyötä tehdään mm tienkäyttäjien, kuntien, poliisin, maakuntien liittojen, Liikenneturvan, riistanhoitopiirien ja tiedotusvälineiden kanssa. Poliisi Poliisin liikenneturvallisuustyö koostuu liikennevalvonnasta, liikennerikostutkinnasta, tiedottamisesta ja kouluissa tehtävästä liikennekasvatuksesta. Poliisi pitää ongelmapalavereita teknisen toimen kanssa, joissa käydään yhdessä läpi esille tulleita ongelmia. Ongelmana poliisi kokee nuorison elämänarvojen katoamisen, päihteiden ja huumeiden käytön lisääntymisen sekä piittaamattomuus liikenteessä. Poliisi tekee yhteistyötä mm. kuntien (koulut, päiväkodit, tekninen virasto), Tielaitoksen, Liikenneturvan ja katsastuksen kanssa.

16 18 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Liikenneturva Liikenneturvan tehtävänä on vaikuttaa ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Sen työkaluja ovat kampanjat, ajankohtainen tiedotus, eri ikäryhmien liikennekasvatuksen tukeminen, erilaisten ajoneuvojen kuljettajien jatkokoulutus sekä tutkitun tiedon hankkiminen työn tueksi. Liikenneturva virittää turvallisuusajattelua, jotta ihmiset ja heidän käyttäytymisensä otetaan huomioon kaikessa liikennettä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kuntia Liikenneturva palvelee tarjoamalla koulutusta, asiantuntija-apua ja materiaalia ihmisten liikennekäyttäytymistä koskevissa kysymyksissä. Tiedotusja koulutusapua Liikenneturva voi tarjota erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen aloille. Teknistä toimea Liikenneturva voi parhaiten palvella tiedotusyhteistyöllä. Lähes kuudenkymmenen jäsenjärjestönsä kautta Liikenneturva on julkisoikeudellinen vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö. Liikenneturva on alan ainoa organisaatio, joka päätehtävänä on liikenneturvallisuustyö. Se saa rahoituksensa liikennevakuutusmaksuun sisältyvästä liikenneturvallisuusmaksusta, jonka myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Liikenneturva toimii Liikenneministeriön valvonnassa. Liikenneturva toimii läheisessä yhteistyössä alan viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Autokoulut Autokoulut tekevät liikenneturvallisuustyötä opettaessaan uusille kuljettajille turvallista ajotapaa ja oikeita liikenneasenteita. Autokoulut ja Suomen Autokoululiitto järjestävät myös jatkokursseja esimerkiksi liukkaan kelin ajon ja ennakoivan ajon kursseja. Mopo-ikäisille on järjestetty mopokouluja. Yhteistyötä tehdään poliisin, Liikenneturvan ja katsastuksen kanssa. Katsastus ja kuljettajatutkinto Autokatsastuskonttorit tekevät liikenneturvallisuustyötä valvomalla ajoneuvojen kuntoa vuosikatsastusten yhteydessä. Kuljettajantutkintojen yhteydessä pyritään muokkaamaan asenteita. Yhteistyötä tehdään poliisin ja autokoulujen kanssa. Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöiden kautta korvataan liikenteessä tapahtuneet vahingot. Viime vuosien aikana korvaussummat ovat kasvaneet ja vakuutusyhtiöt ovat osallistuneet liikenneturvallisuustyöhön mm. järjestämällä erilaisia kilpailuja. Vakuutusyhtiöillä on törmäyskelkkoja, joiden avulla autoilijoita voidaan informoida turvavyön tarpeellisuudesta. Vakavien liikenneonnettomuuksien jälkeen tutkijalautakunnat, joissa on lääkärin, katsastuksen, Tielaitoksen ja poliisin edustajat, arvioivat onnettomuuksien syitä ja etsivät keinoja vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

17 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuusmäärä ja sen kehitys Vaasan kaupungin laatiman onnettomuusselvityksen lähtötietoina on käytetty poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Poliisin tietoon tulee kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, noin puolet loukkaantumiseen sekä noin % aineellisiin vahinkoihin johtaneista liikenneonnettomuuksista. Vaasassa tapahtui vuosina poliisin tilaston mukaan liikenneonnettomuuksia yhteensä 4486 kappaletta eli keskimäärin 450 kpl vuodessa. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut yhteensä 33 kappaletta eli vuosittain noin 3 ja loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia yhteensä 774 eli vuosittain noin 80 kappaletta. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrät ovat laskeneet viimeisten kymmenen vuoden aikana koko Suomessa ja myös Vaasassa (kuva 2.2-1). Viimeisten kymmenen vuoden aikana ovat keskustan jalankulkijaonnettomuudet ja yleisillä teillä tapahtuneet linja- ja risteysonnettomuudet vähentyneet eniten Vaasassa. Kuva Henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys Vaasassa v Vaasan alueen liikenneonnettomuuksista noin 6 % on tapahtunut tielaitoksen hoitamilla yleisillä teillä vuosina Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista noin 8% ja kuolemaan johtaneista noin 36% on tapahtunut yleisillä teillä. Onnettomuusluokat Yleisimmät onnettomuusluokat Vaasassa vuosina ovat olleet yksittäisonnettomuudet (noin 20% kaikista onnettomuuksista) ja risteämisonnettomuudet (noin 19% kaikista onnettomuuksista).

18 20 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Henkilövahinko-onnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet polkupyöräonnettomuudet (36% heva-onnettomuuksista) ja risteämisonnettomuudet (15%) ja jalankulkuonnettomuudet (14%). Kevyen liikenteen (jalankulku, polkupyörä ja mopo) onnettomuuksia tapahtuu yhteensä noin 52% kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista (kuva 2.2-2). Kuva Liikenneonnettomuusluokkajakautuma vuosina Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yleisempiä ovat olleet yksittäisonnettomuudet (46% kuolemaan johtaneista onnettomuuksista). Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 18% ovat kevyen liikenteen onnettomuuksia. Onnettomuusriskiryhmät Nuorilla (16-22 vuotiailla) on suurin riski joutua onnettomuuteen Vaasassa. Toinen riskiryhmä on iäkkäät. Heidän kohdalla onnettomuusseuraukset ovat vakavat ja johtavat usein kuolemaan (kuva 2.2-3). Kuva Kuolleet ja loukkaantuneet osallisten iän mukaan Vaasassa v

19 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT 21 Vertailu muihin kaupunkeihin Verrattaessa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää muiden samankokoisten kaupunkien ja koko maan arvoihin Vaasan luvut ovat asukkaita kohti keskimäärin suunnilleen samat kuin koko maassa keskimäärin (kuva 2.2-3). Pyöräilijöitä kuoli ja loukkaantui enemmän kuin missään vertailukunnassa ja jalankulkijoita vähän enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mk ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mk. Esitetyissä yksikkökustannuksissa on otettu huomioon Tielaitoksen onnettomuustilastojen peittävyys. Vaasan liikenneonnettomuudet aiheuttavat vuosittain noin 100 miljoonan markan yhteiskuntataloudelliset menetykset. Vaasan kaupungin osuus onnettomuuskustannuksista on noin 15-20% eli kaupunki maksaa onnettomuuksien jälkihoidosta vuosittain miljoonaa markkaa. Onnettomuuksien taloudelliset menetykset jakautuvat keskimäärin seuraavasti: sairaanhoito, sosiaaliapu, lääkkeet 15% tuotantomenetys 35% aineelliset vahingot 40% hallintokulut (poliisi, oikeuslaitos, vakuutusyhtiöt) 10% Kuva Vaasan onnettomuuksien vertailu muihin samankokoisiin kaupunkeihin ja koko maan keskiarvoihin v (Lähde: Tilastokeskus)

20 22 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Onnettomuuksien tapahtumapaikat Vaasan ongelmallisimmat paikat onnettomuustilastojen perusteella ovat Palosaarentie, Huutoniementie ja useat liittymät keskustassa (kuvat ja 2.2-5). Kevyen liikenteen kannalta eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut Hovioikeudenpuistikon/Raastuvankadun, Rantakadun/Vaasanpuistikon, Keskuskadun/Kuninkaantien, Huutoniementien/Välitien ja Ratakadun/Ruutikellarintien liittymissä sekä Wolffintiellä ja Palosaarentiellä. Myös Gerbyntiellä Pukinkulman ja hautausmaan kohdalla on tapahtunut paljon kevyen liikenteen onnettomuuksia Kuva Wolffintien ja Onkiniementien liittymässä on tapahtunut paljon pyöräonnettomuuksia. Kuva Ajoneuvoliikenteen onnettomuuksia on tapahtunut Hietasaarenkadun ja Pitkäkadun liittymässä.

21 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT 23 Hovioikeudenpuistikko Hovrättsesplanaden Vaasanpuistikko Vasaesplanaden Rauhankatu Fredsgatan Raastuvankatu Rådhusgatan Handelsesplanaden Asemakatu Stationsgatan Korsholmanpuistikko Korsholmsesplanaden Onnettomuustyyppi ja vakavuusaste: Kuolemaan johtanut Vammoihin johtanut Omaisuusvahin koihin johtanu Yksittäisonnettomuus Moottoriajoneuvo-onnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Polkupyöräonnettomuus Mopo-onnettomuus Eläinonnettomuus Kuva Vaasan pahimmat onnettomuuspaikat keskustassa vuosina

22 24 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Onnettomuustyyppi ja vakavuusaste: Kuolemaan johtanut Vammoihin johtanut Omaisuusvahin koihin johtanu Alskatvägen Yksittäisonnettomuus Moottoriajoneuvo-onnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Polkupyöräonnettomuus Mopo-onnettomuus Eläinonnettomuus Alskatintie Kokkolantie Karlebyvägen Yhdystie Muurahaistie Valtatie 3 Riksväg 3 Myrgrundsvägen Kuva Vaasan pahimmat onnettomuuspaikat vuosina

23 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Kyselyt ja haastattelut Kyselyjen ja haastattelujen merkitys Kyselyillä ja haastatteluilla hankitaan tietoa tienkäyttäjien vaaralliseksi kokemista liikenneverkon ja -ympäristön kohteista sekä tietoa tienkäyttäjien odotuksista liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi kyselyillä saadaan esille uusia ongelmakohteita, jotka eivät tule poliisin tietoon tai muuten tilastoiduiksi. Kyselyillä pyritään aktivoimaan eri tienkäyttäjäryhmiä liikenneturvallisuustyöhön. Eri tienkäyttäjäryhmiltä saa palautetta eri tyyppisistä ongelmakohteista: koululaiset ja iäkkäät painottavat ongelmia jalankulkijan ja pyöräilijän sekä ammattiautoilijoiden edustajat autoliikenteen näkökannalta. Kyselyissä ja haastatteluissa esille tulleet ongelmat ja parannusehdotukset siirrettiin paikkatietojärjetelmän avulla kartoille ja ne huomioitiin toimenpidesuunnittelussa. Kyselyjen ja haastattelujen suuntaaminen Tämän suunnitelman aikana tehtiin kyselyitä koululaisille (ala-aste, yläaste, lukio ja ammattikoulu) ja ammattiautoilijoille. Eri kaupunginosien ongelmien selvittämiseksi järjestettiin asukasyhdistyskeskustelut. Lisäksi työryhmissä olevat viranomaistahot antoivat tietoa heidän tiedossaan olevista ongelmakohteista ja tarkasteltiin viimeisten vuosien aikana kaupungille tulleet liikenneturvallisuusaloitteet. Koetut ongelmat Koululaiskysely Kouluikäiset lapset ovat riskiryhmä liikenteessä. Kyselyssä selvitettiin ala-asteen oppilaiden vaaranpaikkoja koulumatkoilla sekä toivottiin parannusehdotuksia. Myös turvavälineiden käyttöä kysyttiin. Tämän työn aikana analysoitiin noin 430 oppilaan aineistoa Vaasassa. Oppilaat pitivät pahimpina ongelmina tien ylittämistä, ajoneuvojen korkeita nopeuksia, kevyen liikenteen väylien puutetta sekä näkemäongelmia. Muita ongelmia olivat liikenteen ohjauksen puutteet, valaistuksen puutteet sekä pysäkkijärjestelyt. Pahimmat kohteet on esitetty kuvassa Yläasteen, lukion ja ammattikoulujen oppilaille tehtiin liikenneasennetta kuvaava kysely yhteensä noin 300 oppilaalle. Liikenneasenteissa heijastuu nuorten nopeuksien ihannointi, liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen ja piittaamattomuus liikenteessä. Koulutoimen liikenneturvallisuuden hallintokuntaryhmälle on annettu tulokset kyselyistä ja he voivat käyttää sitä liikennekasvatustyötä suunniteltaessa. Lisäksi selvitettiin opettajakyselyn avulla liikennekasvatuksen nykytilannetta ja heidän käytössään oleva materiaali. Ala-asteilla liikenneopetusta annetaan suhteellisen järjestelmällisesti ja materiaaliakin on käytettävissä. Ylä-asteella ja lukioissa liikenneopetus on pitkälti kiinni opettajan omasta priorisoinnista ja materiaalia on vähemmän kuin ala-asteella. Ammattikouluissa opetusta ei an-

24 26 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT neta laisinkaan tai hyvin vähän. Lähinnä puututaan virheellisesti pysäköityihin mopoihin tai ajoneuvoihin tai puututaan ylinopeuksiin koulun alueella. Opettajien vastauksista heijastu selvästi se, etteivät he koe asiaa omaksi. Kuva Polkupyöräkypärän omistus ja käyttö eri koulutusasteilla Asukasyhdistysten liikenneturvallisuusillat Eripuolilla kaupunkia järjestettiin viisi liikenneturvallisuustilaisuutta, joihin kutsuttiin lähiympäristön asukasyhdistysten edustajat. Kaikista asukasyhdistyksistä osallistuttiin tilaisuuteen, lisäksi niihin osallistui koulujen edustajia sekä Sundomissa aluetoimikunnan edustus. Tilaisuuksissa oli kolme teemaa: Mitä turvallisuustoimenpiteitä omalla alueella on tehty viime aikoina, millaisia liikennekäyttäytymiseen liittyviä ongelmia esiintyy ja mitä parantamistoimenpiteitä alueella pitäisi tehdä. Lisäksi pyydettiin kaikkia asukasyhdistyksiä antamaan palautetta myös keskustan liikenneturvallisuusongelmista. Monet asukasyhdistykset kertoivat parantamistoimenpiteistä, joita heidän aloitteiden pohjalta oli alueella tehty. Paljon on myös tehty aloitteita, resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkien toteuttamiseen. Liikennekäyttäytymisen ongelmat vaihtelivat jonkin verran alueittain, mutta samojakin piirteitä löytyi. Yhteisiä ongelmia olivat autojen liian korkeat ajonopeudet ja välinpitämätön suhtautuminen kevyeen liikenteeseen. Monilla alueilla koettiin myös vilkun käyttö ja ryhmittyminen risteyksissä puutteelliseksi. Keskustan ongelmina tulivat esille lisäksi sekä autojen että jalankulkijoiden tapa ajaa tai kävellä päin punaista valoa. Jalkakäytävillä ajavat keskustan vilkkailla kaduilla myös yli 12-vuotiaat nuoret ja aikuisetkin. Kevyen liikenteen väylää, jossa jalankulku ja pyöräily on erotettu omille kaistoille, ei osata käyttää. Esimerkkikohteena tästä oli Anttilan tavaratalon edusta Hovioikeudenpuistikolla. Isolahdessa erityispiirteenä tuli esille se, että rekka-autot kiertävät liikennevaloristeyksiä ja käyttävät asuntoalueen katuja (Gerbyntietä, Kustaalantietä ja Kivihaantietä). Vanhassa Vaasassa oltiin huolestuneita moottorikelkkojen ajamisesta kaduilla sekä Kauppiaankadun tärinäraitojen kiertämisestä vastakkaisen kaistan puolelta.

25 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT 27 Sundomissa Sulvalta tulevat välttävät kylän 60 km/h nopeusrajoituksen, kun ajavat kaupunkiin Markvägenin - Näsetvägenin kautta, missä voi ajaa lujempaa. Kylällä olisi kevyelle liikenteelle oma väylä, joten lisäliikenne ei olisi vaaraksi, mutta Näsetintiellä ei kevyen liikenteen järjestelyitä ole. Asukasyhdistyksille järjestetyissä tilaisuuksissa tuotiin pääosin esille ongelmakohteita. Esille tulleet ongelmakohteet on esitetty kuvassa Hietalahden - keskustan tilaisuudessa korostuivat Ruutikellarintien ylittämisvaikeus koulujen kohdalla, keskustan risteys- ja kevyen liikenteen ongelmat sekä jäähallin aiheuttamat liikenneongelmat. Isolahdessa pääpaino oli Yhdystien puuttumisesta johtuvista alueen sisäisten väylien kuormittumisesta. Huutoniemellä nousi suurimmaksi kysymykseksi Sepänkyläntien vilkas liikenne, suuret ajonopeudet ja vaaralliset liittymät. Vanhan Vaasan pahimpana ongelmana koettiin Huutoniementien vaarallinen ylittäminen koulujen kohdalla ja koulukorttelin liikenne muutenkin. Sundomissa keskustelua aiheuttivat kyläteiden ajonopeudet ja kevyen liikenteen väylän puute. Myös Koulun ympäristöön kaivattiin selkeämpiä järjestelyitä saattoliikennettä ja pysäköintiä varten sekä alhaisempia nopeuksia. Yhteenvetona asukastilaisuuksista voidaan todeta, että ongelmakohteita ja parannusehdotuksia oli enemmän kuin mitä toteuttamisohjelmaan voidaan resurssien puitteissa ottaa. Esityksissä oli kuitenkin monia tarpeellisia ja toteuttamiskelpoisia kohteita. Liikennekäyttäytymisestä saadut tiedot palvelevat hallintokuntien liikenneturvallisuustyötä ja ohjaavat toimintaa tehokkaasti paikallisesti koettuihin ongelmiin. Kysely ammattiautoilija Ammattiautoilijat ovat työkseen liikenteessä ja voivat nähdä päivittäin ongelmallisia tilanteita ja vaarallisia tienkohtia. Ammattiautoilijat kokivat liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliseksi ahtauden liittymissä ja kapeilla kaduilla. Isolla autolla oikealle käännyttäessä on vaikeata havaita polkupyöräilijää, jota autoilijan tulee väistää. Tilanne helpottuisi jos kevytliikenteen väylät siirrettäisiin kauemmaksi ajoradasta tai pyöräilijöillä olisi väistämisvelvollisuus. Taksiautoilijat toivoivat omia pysähdyspaikkoja keskustan liikkeiden edessä. 2.4 Kuntalaisten laatimat aloitteet Kuntalaisten ja eri organisaatioiden tekemät liikenneturvallisuutta koskevat aloitteet viime vuosilta on käyty läpi tämän työn aikana. Aloitteissa esitettiin toiveita lähinnä nopeuden alentamiseksi asuntoalueilla ja keskustassa sekä hidastimien rakentamista. Nämä toiveet on huomioitu mahdollisuuksien mukaan toimenpidesuunnitteluvaiheessa. 2.5 Edellisen suunnitelman toteutuminen ja vaikutus liikenneturvallisuuteen Vuonna 1988 valmistui edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma Vaasaan. Suunnitelmassa esitettiin yhteensä noin 130 toimenpidettä, joista noin puolet on toteutettu. Osa ehdotetuista toimenpiteistä on vuosien mittaan käyneet tarpeettomaksi liikenneympäristön muuttumisen tai muiden toimenpiteiden takia.

26 28 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT Onnettomuusmäärät ovat vähentyneet 42% niissä kohteissa, joissa toimenpide on tehty ja 23% niissä, joihin ehdotettiin toimenpide mutta toimenpidettä ei ole tehty. Toimenpiteiden toteuttaminen on vähentänyt onnettomuuksia enemmän kuin mitä muuten onnettomuusvähenemä on ollut (kuva 2.4-1). Kuva Edellisen suunnitelman toteutuminen ja onnettomuusvaikutus 2.6 Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista Onnettomuusanalyysin, haastatteluiden, kyselyiden sekä asiantuntija- arvion perusteella Vaasan pahimmat liikenneturvallisuusongelmat ovat: Liikenneverkko jäsentymätön päätieverkon kaikkia osia ei ole toteutettu satamaliikenne kulkee keskustan läpi autoilijat eivät huomaa siirtymistä keskustaan tai asuntoalueelle Kevytliikenteen turvattomuus ajoneuvojen suuret nopeudet suuret onnettomuusmäärät koulumatkat turvattomia tai koetaan turvattomiksi pyöräilykypärän ja valojen sekä heijastimien käyttö vähäistä Keskustassa suositaan ajoneuvopainotteista liikennettä vähän kävelykatuja, autolla pääsee joka paikkaan joukkoliikenteen käyttö vähäistä Liikennekäyttäytyminen heikkoa sääntöjen noudattamatta jättäminen piittaamattomuus liikenteessä

27 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT 29 Liikenneturvallisuustyössä (kasvatus, tiedotus, yhteistyö) puutteita työ organisoimatta yhteistyö eri hallintokuntien ja sidosryhmien välillä työ satunnaista ja epäjatkuvaa Liikennevalvonta riittämätön eikä aina kohdistettu todellisiin ongelmakohteisiin Pahimmat liikenneturvallisuusongelmat liikenneympäristössä onnettomuuksien, kyselyiden, asukasiltojen ja asiantuntijoiden lausuntojen perusteella on esitetty kuvassa Merkkien selitykset/förklaring av beteckningar Paikat, joissa tapahtunut yli 10 onn./5 v. tai yli 2 henkilövahinkoon johtanutta onn./5v. Platser med över 10 olyckor/5 år eller över 2 personolyckor/5 år l l l l ll l Kansalaiskyselyissä mainitut ongelmat. Väh. 2 mainintaa eri tahoilta (jos toinen koululaiset, oltava väh. 3 oppilasta) tai yli 10 oppilaan maininta Problem enligt invånarenkäter. Minst. 2 anmärkningar från olika grupper (ifall den ena är elever, minst 3 elevsvar) eller över 10 elever Asiantuntijoiden mainitsemat ongelmat Problem enligt experter l l l l l l l l l l l l l l l l ll l l l l l l l l l l l l l l l l ll l l l l l l ll l l l l Kuva Yhteenveto pahimmista ongelmakohdista

28 30 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 3 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Valtioneuvosto on tehnyt vuonna 1993 periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Suomessa. Valtioneuvosto asetti tavoitteeksi, että liikennekuolemien määrä on puolitettava vuoden 1989 tasosta 1990-luvun loppuun mennessä. Samalla loukkaantumis- ja onnettomuusriskiä on alennettava. Valtioneuvosto on kesällä 1997 täsmentänyt tavoitteita ja asetti tavoitteeksi vuodelle 2005 turvallisuuden jatkuvan parantamisen siten, että vakavimmat henkilövahingot vähenevät yhtä nopeasti kuin luvulla ja että Suomessa lähennytään Ruotsin ja Norjan turvallisuustasoa. Liikennekuolemien vuotuinen määrä olisi vuonna 2005 alle 250. Vuonna 1994 laaditussa Vaasan läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on asetettu tavoitteet liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Tavoitteena on, että henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vähenevät 33%lla ja että vuonna 2000 tapahtuu korkeintaan 400 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Lisäksi asetettiin toiminnalliset tavoitteet. Vaasan liikenneturvallisuustavoitteiksi asetettiin valtion- ja läänintason tavoitteiden pohjalta seuraavat onnettomuuksiin liittyvät ja muut tavoitteet seuraavasti: puolittaa henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosien keskiarvosta vuoteen 2005 mennessä (eli 81:stä 40:een) ja pyöräilyonnettomuudet (33:sta 17:ta) lisätä turvavälineiden käyttöä siten, että valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan: heijastimen käyttöaste taajamassa 40% ja haja-asutusalueella 80% pyöräilykypärän käyttöaste 50% (alle kouluikäiset 80%, kouluikäiset 50% ja aikuiset 40%) turvavyön käyttöaste nostetaan mahdollisimman korkeaksi lisätä liikenneturvallisuustyön tietoutta ja arvostusta päätöksenteossa ja työhön käytettäviä resursseja luoda toimiva liikenneturvallistyön ohjaus- ja seurantajärjestelmä ja lisätä vastuuta liikenneturvallisuustyössä (kaikki hallintokunnat ja sidosryhmät) Liikenneturvallisuustyön painopistealueiksi sovittiin: kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen käytettyjen ajonopeuksien alentaminen keskustassa ja asuntoalueilla puuttuvien pääväylien toteuttaminen nykyisten pääväylien turvallisuuden parantaminen ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tehostaminen (kaavoitus, liikenteen kasvun hillitseminen, päätöksenteko hallintokunnissa) liikennesääntöjen noudattamisen parantaminen mm. koetun valvontatason nostamisella.

29 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 31 Kuva Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kehitys ja vähentämistavoite Kuva Tavoitteena on kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen.

30 32 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 4 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 4.1 Lähtökohdat Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehostamalla koulutusta ja tiedotusta, maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin sekä ohjaustoimenpitein sekä tehostamalla kunnossapitoa ja liikenteen valvontaa. Liikennejärjestelyjä voidaan parantaa verkollisilla tai yksittäisiin ongelmakohtiin kohdistettavilla toimenpiteillä. Toimenpiteet voivat kohdistua laajaan alueeseen, useisiin samanlaisia toimenpiteitä vaativiin kohteisiin samanaikaisesti, yksittäiseen tiejaksoon, tienkohtaan tai liittymään. Liikenneverkon toimenpiteillä selkeytetään liikennejärjestelyjä sekä ohjataan eri toimintojen välisiä liikennevirtoja. Yksittäisillä toimenpiteillä parannetaan kohteen liikenteelliset olosuhteet turvallisiksi, miellyttäviksi ja johdonmukaisiksi. Virhetoimintojen syntyminen estetään mitoittamalla liikenneväylät ja liittymät ympäristöön sopiviksi ja sitä kuvaaviksi. Yksittäiset kohteet tulisi parannettaessa liittää aina laajempaan liikennejärjestelyyn, jotta tienkäyttäjä alitajuisesti hahmottaa liikenneympäristönsä ja valitsee oikean käyttäytymistavan vallitsevan liikennetilanteen mukaisesti. 4.2 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Työn organisointi Liikennejärjestelyiden parantamisen rinnalla liikennekasvatus ja -tiedotus ovat tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä. Kohteena ovat tienkäyttäjät, suunnittelijat ja päättäjät. Liikennekasvatuksen ja -tiedotuksen kehittämisellä luodaan Vaasaan jatkuva turvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Liikenneturvallisuustyötä kehitetään Vaasaan perustetussa liikenneturvallisuustoimikunnassa (kuva 4.2-1). Ryhmään kuuluu edustajia eri hallintokunnista, Liikenneturvasta, Tielaitokselta, lääninhallituksesta ja poliisista. Liikenneturvallisuustoimikunnan kokouksiin voidaan myös kutsua muita asiantuntijoita. Toimikunta asettaa toiminnalliset tavoitteet ja määrittelee painopistealueet liikenneturvallisuustyölle sekä koordinoi ja seuraa työn etenemistä hallintokunnissa ja sidosryhmissä. Toimikunnan puheenjohtaja kutsuu ryhmän koolle ja vastaavat toiminnan raportoinnista ja tiedottamisesta. Toimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Syksyn kokouksessa sovitaan seuraavan vuoden painopisteet, toimenpiteet ja yhteistyö. Kevään kokouksessa tarkastellaan edellisen vuoden onnettomuustilannetta ja tarkennetaan kuluvan vuoden suunnitelmia. Kevään kokouksessa seurataan edellisen vuoden toimenpidesuunnitelmien toteutumista. Työ ruohonjuuritasolla tehdään hallintokunnissa. Tätä varten hallintokunnittain on muodostettu pienryhmiä. Nämä ryhmät ovat käyneet läpi nykyiset toiminta-

31 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 33 tavat ja tehneet uudet liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat (liite 2). Vuosittain suunnitelmat tulee päivittää yhteisten painopistealueiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa pyritään siihen, ettei liikenneturvallisuustyö vaatisi erillisiä raha- tai henkilöresursseja, vaan se olisi osa hallintokunnan muuta toimintaa. Tavoitteiden saavuttamisessa korostuu yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa ja hallintokuntien kesken. Kuva Liikenneturvallisuustyö organisaatio Vaasassa Eri hallintokuntien ja sidosryhmien tehtävät Tekninen ja kaavoitustoimi Kaavoitustoimi voi yhdyskuntarakenteen suunnittelussa vaikuttaa hyvin merkittävästi turvallisen liikenneympäristön muodostumiseen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa liikenneturvallisuusnäkökohdat otetaan tarkasteluun mukaan, sitä parempaan lopputulokseen voidaan päästä. Tässä suhteessa toimintojen sijoittelulla ja oikealla mitoituksella on tärkeä merkitys. Turvallisuustyön kustannukset ovat myös tässä vaiheessa hyvin vähäiset verrattuna siihen, että syntyneitä ongelmia joudutaan korjaamaan esimerkiksi rakentamalla alikulkukäytäviä tai muuttamalla tieympäristön luonnetta hidastein, istutuksin ja muin rakentein. Kaavoitustoimessa otetaan käyttöön kaavojen liikenneturvallisuusauditointi, jossa kaavaluonnokset tarkastetaan erityisen tarkastuslistan avulla (ks. kohta 4.3). Auditointi tapahtuu yleensä silloin, kun kyseistä kaavaa on jo melko pitkään tehty. Siksi liikenneasiantuntijoiden kanssa käytävää vuorovaikutusta lisätään myös työn alkuvaiheessa. Tällä varmistetaan liikenteellisten tavoitteiden mukaan saaminen ja riittävä liikenneturvallisuustietämyksen saaminen kaavasuunnittelun ja vaihtoehtovalintojen tueksi. Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun keskinäiseen koordinointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Erityisesti pyritään liikenne- ja katusuunnittelua prosessissa aikaistamaan, jotta turvallisuusvaikutukset tulisivat konkreettisimmiksi.

32 34 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Teknisen toimen tavoitteena on turvallisen liikenneympäristön luominen. Tämä edellyttää sen, että liikenneturvallisuus huomioidaan suunnittelun eri vaiheessa ja toteutuksessa. Liikenneturvallisuusauditoinnin avulla tarkistetaan ettei turhia virheitä tapahdu suunnittelutoiminnassa. Työnaikaisiin ja tilapäisratkaisuihin kiinnitetään huomiota. Kaupunki käynnistää turvallisuuskoulutusohjelman sekä kaupungin sisällä että ulkopuolisille tahoille. Liikenneväylien kunnossapidossa huomioidaan liikenneturvallisuus kaikessa toiminnassa. Näkemäalueisiin kiinnitetään huomiota säännöllisesti. Teknisen toimen tavoitteena on liikennetietojen jatkuva seuranta, onnettomuusrekisterin ylläpidon ja liikennetutkimusten avulla. Tavoitteena on myös tehostaa tiedottamista sekä päättäjille että kuntalaisille mm. liikenteen ongelmakohdista, oikeista käyttäytymismalleista, uusista liikennejärjestelyistä ja työmaista (liite 2). Sosiaalitoimi Sosiaalitoimessa panostetaan liikenneturvallisuuteen. Henkilökuntaa koulutetaan ja motivoidaan liikenneturvallisuustyöhön. Alle kouluikäisille työstetään lapsilähtöisesti paikallinen liikennekasvatusmateriaali Vaasalaisittain. Päiväkodeissa turvallisuus otetaan tavoitteelliseksi mukaan päivittäiseen toimintaan ja vanhempainilloissa tiedotetaan turvallisuudesta. Vanhempien oma esimerkki on tärkeää ja vanhemmille korostetaan heidän vastuuta kasvattajina ja esimerkin antajina. Päiväkodin ja perhepäivähoitopaikan ympäristöä pyritään saamaan turvalliseksi. Turvavälineiden käytön lisäämiseen kiinnitetään huomiota. Lasten vaatteisiin pyritään saamaan kiinteät heijastimet. Liikuntarajoitteisten ja vanhusten toiminnassa tuetaan ikäihmisten liikkumista. Kunnossapidon vastuuhenkilöille tiedotetaan oman asiakaskunnan ongelmista ja tarpeista. Kutsujoukkoliikenteen kehittämisen avulla parannetaan asiakkaiden omatoimista elämää. Autoileville ikäihmisille järjestetään ajokoulusta ja pyritään vaikuttamaan siihen, että iäkkäille tulee kattava ajotaidon tarkastus. Erilaisten kurssien, valistustilaisuuksien ja te tojen avulla lisätään liikennetietoutta ja turvallista liikkumista (liite 2). Terveystoimi Äitiys- ja lastenneuvoloissa informoidaan perhevalmennuksessa ja neuvolakäyntien yhteydessä eri ikäisten lasten turvallisesta kuljetuksesta eri liikennevälineillä. Terveystarkastuksen yhteydessä tehdään kysely ekaluokkalaisille, jossa käsitellään mm. koulumatkan turvallisuutta. Ala-asteella tuetaan heijastimen ja pyöräilykypärän käyttöä yhdessä opettajien kanssa. Yläaste-ikäisille oppilaille otetaan liikenneturvallisuusasiat puheeksi lääkärintodistuksen ja nuorison terveystodistuksen antamisen yhteydessä, jolloin kerrotaan mm. terveydellisen poikkeavuuden merkityksestä liikenteessä. Oppilaita kannustetaan ja motivoidaan turvavälineiden käyttöön terveystarkastusten ja onnettomuuden jälkihoidon yhteydessä sekä puututaan päihteiden käyttöön. Opiskelijaterveydenhuollossa informoidaan yksilöllisten terveystarkastusten yhteydessä esille tulevien terveydellisten seikkojen merkityksestä liikenteessä sekä avustetaan oppilaitoksen ensiapukoulutuksessa.