18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 29-30; Taloustieteen oppikirja, luku 11 1
1. Inflaatio ja deflaatio Inflaatio = yleinen hintatason nousu rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee Deflaatio = yleinen hintatason lasku rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee velkojen reaaliarvo nousee Hintojen odotettu muutos näkyy rahamarkkinoilla määräytyvissä nimelliskoroissa Inflaatio oli meillä viimeksi ongelma 1970- ja 1980-luvuilla, deflaatio 1930-luvulla 2
Inflaatio Suomessa 1860-1996 Elinkustannusindeksin vuosimuutos 50 40 30 % Setelirahoitusinflaatio ensimmäisen maailmansodan aikana. Säännöstelyn patoama inflaatio irti sodan jälkeen. 20 10 Metallirahakanta ja klassinen hintavakaus. Hintojen nousut ja laskut vuorottelevat. Inflaatio irti 1970-luvulla. 0-10 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki Pula-aika ja deflaatio 1930-luvulla. 3
Kansainvälinen inflaatio "Suuri inflaatio" 1972-79 Inflaation nujertaminen 1980-1993 Hintavakaus 1994-2008 Deflaation uhka 2009 - Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki 4
Inflaatio on hidastunut alle EKP:n tavoitteen (1,5 2 %)
6
Inflaation kustannukset Inflaatio ei itsessään aiheuta kustannuksia - jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa tahtia, suhteelliset hinnat eivät muutu - mikään talouden reaalipuolella ei siis muutu, ellei ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muutu Miksi inflaatio on sitten ongelma? Mitkä ovat sen kustannukset? Shoeleather costs - rahan menettäessä nopeasti arvoaan, on käytettävä paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän hankkimiseen - kengät kuluvat - tämä on suuri kustannus hyperinflaation oloissa Menu costs - Hintojen muuttuessa nopeasti, yritysten on päivitettävä tuotteidensa hinnastoja, mikä vaatii kustannuksia - Menu costs termi viittaa ravintoloiden ruokalistoihin 7
Suhteellisten hintojen muutos Suhteelliset hinnat muuttuvat inflaation myötä jos kaikkia hintojen ei päivitetä samanaikaisesti Verotuksen kiristyminen Inflaatio nostaa säästöjen nimellisarvoa ja siten korkotuloa verotuksen myötä säästämisen verotus kiristyy Epämukavuus Inflaatio tekee vaikeaksi verrata suhteellisia hintoja esimerkiksi eri vuosien hintoja Ovatko esimerkiksi asuntojen hinnat nyt korkeita vai alhaisia? Inflaatio muuttaa myös tulonjakoa Säästäjät kärsivät, velalliset voittavat Onko tämä oikeudenmukaista? 8
Deflaation kustannukset Lainojen reaaliarvo ja reaaliset korot nousevat => Investoinnit vähenevät Hintojen laskiessa kuluttajat siirtävät ostojaan alempia hintoja odottaen => Kulutus vähenee Seurauksena voi olla deflaatiokierre: Hintatason lasku => kysynnän ja tuotannon väheneminen => hintatason lasku 9
2. Raha ja inflaatio Näytetään, että rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy Rahavaranto = yleisön (eli yritysten ja kotitalouksien) hallussa oleva raha Suomen Pankki maksaa tästä setelistä 1000 markkaa kullassa, 1918 Raha on keskuspankin ja pankkien velkaa yleisölle setelit ja kolikot ovat keskuspankin velkaa, pankkitalletukset pankkien pankkitalletukset ovat rahaa, koska ne käyvät maksuvälineiksi Tilastolliset rahavarannon käsitteet: M1 = setelit, kolikot sekä siirto- ja käyttelytilit M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + pankkien liikkeelle laskemat sijoitustodistukset Keskuspankki säätelee rahan tarjontaa (money supply) kansantaloudessa rahan tarjonnan kasvattaminen toimii periaatteessa samalla tavoin kuin jos helikopterista pudotettaisiin seteleitä rahan tarjonnan vähentäminen toimii puolestaan samalla tavoin kuin jos 10 imurilla vedettäisiin rahaa pois lompakoista
Vaihdon identiteetti: M V = P Y Ajatellaan, että rahaa tarvitaan vain hyödykkeiden ostamiseen Määräytyköön kansantalouden kokonaistuotanto Y aiemmin opittujen tekijöiden perusteella siten, että kaikkien hyödykkeiden kysyntä = tarjonta ja siten, että työttömyys on vapaaehtoista Rahaa tarvitaan silloin tämän kokonaistuotannon ostamiseen: Jos hintataso on P, tuotannon arvo on P Y Vaihdon identiteetti: M V = P Y M = rahan määrä, V = rahan kiertonopeus (velocity), joka ilmoittaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana, P = hintataso ja Y = tuotannon määrä => Rahan kysyntä = P Y Rahan tarjonnasta M päättää keskuspankki 11
Rahan kvantiteettiteoria: M V = P Y Identiteetistä tehdään teoria (klassinen inflaatioteoria): Oletetaan, että rahan kiertonopeus V on vakio Oletetaan, että bkt:n kasvu määräytyy reaalisten tekijöiden perusteella (koska Y = AF(K, hl) eikä se siten riipu rahan tarjonnasta => ΔM/M = ΔP/P + ΔY/Y eli ΔP/P = ΔM/M ΔY/Y rahan tarjonnan kasvu ΔM/M on silloin hintojen nousun eli inflaation ΔP/P syy Ns. klassinen dikotomia pätee pitkällä aikavälillä Reaaliset suureet (työllisyys, tuotanto) ja nimelliset suureet (yleinen hintataso) määräytyvät toisistaan riippumatta Rahan sanotaan olevaan neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikuttaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin Monetarismi menee pitemmälle: raha on neutraali myös lyhyellä aikavälillä nobelisti Milton Friedman 12
Rahan määrä ja inflaatio euroalueella EKP:n viitearvo rahan tarjonnan M3 kasvulle on 4,5 % vuodessa. Sen voi ajatella syntyvän 2 % prosentin inflaatiotavoitteesta ja bkt:n 2,5 prosentin kasvutavoitteesta: ΔM/M = ΔP/P + ΔY/Y = 2,0 % + 2,5 % = 4,5 %
Korkojen määräytymisestä Pitkällä aikavälillä: nimellinen korkokanta = reaalinen korkokanta + inflaatiovauhti Reaalinen korkokanta määräytyy investointi- ja säästämishalukkuuden mukaan lainavarojen markkinoilla (kuten opimme luennossa 16) Lyhyellä aikavälillä nimelliseen korkokantaan vaikuttavat lisäksi rahapolitiikan ohjauskorot sekä taloudenpitäjien odotukset inflaatiosta ja rahapolitiikasta tähän palataan myöhemmin 14
Hyperinflaatio ja inflaatiovero Hyperinflaatiolla tarkoitetaan inflaation hallitsematonta kiihtymistä esimerkiksi yli 50 prosenttiin vuodessa Jugoslavia 313 miljoonaa prosenttia tammikuu 1995 Zimbabwe 80 miljardia prosenttia marraskuu 2008 Yleensä syynä on se, että valtion halu rahoittaa menonsa rahaa painamalla esimerkiksi sodan aikana tai sen jälkeen Tällainen inflaatiovero kohdistuu kaikkiin, joilla on hallussaan rahaa Valtion budjettirajoite: G = T + B + M G = valtion menot T = verotulot B = valtionvelan kasvu M = rahan määrän kasvu 15
Copyright 2004 South-Western Taloushistoriaa: Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (a) Austria (b) Hungary Index (Jan. 1921 = 100) Index (July 1921 = 100) 100,000 10,000 1,000 Price level Money supply 100,000 10,000 1,000 Price level Money supply 100 1921 1922 1923 1924 1925 100 1921 1922 1923 1924 1925 16
Copyright 2004 South-Western Taloushistoriaa: Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (c) Germany (d) Poland Index (Jan. 1921 = 100) Index (Jan. 1921 = 100) 100,000,000,000,000 1,000,000,000,000 10,000,000,000 100,000,000 1,000,000 10,000 100 1 1921 1922 Price level 1923 Money supply 1924 1925 10,000,000 1,000,000 100,000 10,000 1,000 100 1921 1922 Price level 1923 Money supply 1924 1925 17
3. Rahapolitiikka Rahapolitiikkaa ovat kaikki julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan rahajärjestelmän rakenteeseen tai toimintaan Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteutuksesta ne säätelevät taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi rahan arvon vakaus eli hintatason vakaus on perinteinen tavoite mutta myös politiikalla voi olla myös muita tavoitteita Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään (FEDin entinen pääjohtaja Alan Greenspan 1989)
Suhdannevaihtelujen tasaaminen on myös rahapolitiikan tavoite (mitä tarkastellaan myöhemmin) Bkt Korkeasuhdanteessa rahapolitiikkaa kiristetään korkoja nostetaan Matalasuhdanteessa rahapolitiikkaa kevennetään korkoja lasketaan aika Korkojen noustessa kotitaloudet ja yritykset vähentävät investointejaan, jolloin hyödykkeiden kokonaiskysyntä vähenee, korkojen laskiessa käy päinvastoin
Rahapolitiikan riippumattomuudesta Euroopan keskuspankki EKP Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistama asettaa itse rahapolitiikan tavoitteensa 2 prosentin inflaatiotavoite Bank of England valtiovarainministeriön omistama asettaa rahapolitiikan tavoitteet yhdessä valtiovarainministerin kanssa nykyään 2 prosentin inflaatiotavoite Yhdysvaltain Federal Reserve System, FED käytännössä valtiovarainministeriön alainen 2 prosentin inflaatiotavoite vuodesta 2012 alkaen 20
Pankkijärjestelmän rahanluonti eli luotonlaajennus Rahapolitiikan harjoittamista vaikeuttaa se, että pankkijärjestelmä voi vaikuttaa rahan määrän Se luo rahaa myöntämällä luottoja yleisölle valtaosa tästä palaa takaisin talletuksina talletukset ovat pankkien velkaa yleisölle eli rahaa M Talletuksista vain keskuspankin määräämän vähimmäisvarantosuhteen suuruinen osa jää pankin reserviksi Euroopan keskuspankin asettama vähimmäistaso on 1 % loput voidaan antaa edelleen lainaksi Esimerkki 1: Pankki saa uusina talletuksina 1 000 euroa Se voi nyt myöntää luottoja (esim. asuntolainaa) enintään 99 000, joka talletetaan luotonsaajan tilille Talletuksia on nyt 99 000 + 1 000 = 100 000 ja 1 prosentti on reservinä Esimerkki 2: Pankki myöntää suoraan 100 000 luoton ja hankkii rahamarkkinoilta tai keskuspankista tarvittavan 1 000 euron kassan, mistä se joutuu maksamaan korkoa 21
Rahapolitiikan ydin: se, millä ehdoin keskuspankki myöntää pankeille rahoitusta, vaikuttaa pankin luotonannon ehtoihin ja siten rahan tarjontaan keskuspankki voi näin epäsuorasti säädellä rahan tarjonta Pankit toimivat liiketaloudellisin perustein, jolloin niiden varainhankinnan kustannukset vaikuttavat rahan tarjontaan pankkien tuotot syntyvät mm. anto- ja ottolainauksen välisestä korkokatteesta Keskuspankin ohjauskorko eli pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko on rahapolitiikan tärkein väline Rahanluontiin eli luotonlaajennukseen voidaan vaikuttaa myös pankkien vakavaraisuutta koskevilla määräyksillä määrittää vähimmäistason omien varojen määrälle suhteessa taseen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten riskeihin vakavaraisuuden oltava vähintään 8 % tasolla käytännössä pidetään puskureita tämän tason yli 22
Pankin tase Vastaavaa (varat) Luotot asiakkaille (antolainaus) Sijoitukset markkinoille Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeettisijoitukset Vastattavaa (velat) Asiakkaiden talletukset (ottolainaus) Varainhankinta markkinoilta Luotot muilta pankeilta Luotot keskuspankista Oma pääoma Pankki tasaa maksuvirtojaan keskuspankkitalletuksien ja -luottojen sekä likviditeettisijoituksien avulla rahamarkkinat Oma pääoma suojaa tappioilta
Talletukset: - keskuspankin yön yli -korko Talletukset: - talletuskorot Keskuspankki - Setelit - Pankkien talletukset Pankit - pankkien väliset rahamarkkinat - - euribor-, - - eonia- ja - - eurepokorot Yleisö - yritykset - kotitaloudet Perusrahoitusoperaatiot: ohjauskorko Luotot: - antolainauskorot Rahapolitiikan vaikutusväylän muodostavat keskuspankin omat, pankkien maksuvalmiuteen kohdistuvat toimet. Säätelemällä omia velkojaan ja saamisiaan pankkeihin nähden keskuspankki voi rahapolitiikallaan vaikuttaa pankkien hallussa olevan setelistön määrään, pankkien lainanantoon ja siten koko rahavarantoon. 24
4. Rahamarkkinat (money market) Keskuspankit eivät voi säädellä rahan määrää tai korkoja suoraan, vaan niiden on toimittava pankkijärjestelmän kautta Pankkien on huolehdittava maksuvalmiudestaan eli pystyttävä vastaamaan sitoumuksistaan joka päivä ja niiden pidettävä tietty määrä talletuksista reserveinä Pankkien välisillä rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiuttaan ne pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä lainaavat niille, joiden reservit ovat vajaat Näille lyhytaikaisille (yhdestä yöstä kahteen viikkoon) lainoille muodostuu korko, joka riippuu siitä, mikä rahoitusjärjestelmän likviditeetti on Keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin antamalla pankeille luottoa eli säätelemällä rahoitusjärjestelmän likviditeettiä
Rahamarkkinakorkoja Euribor (Euro Interbank Offered Rate) ja Eonia (Euro Over- Night Index Average) ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti rahaa toisilleen Euribor-korot lasketaan päivittäin euroalueella toimivien parhaaksi luokiteltujen pankkien (n. 50 kpl) antamista noteerauksista lainasopimusten eripituisille kestoajoilla (1-2 viikkoa, 1-3, 6, 9 ja 12 kk) Eonia-korko lyhyiden, yön yli -luottojen painotettu keskikorko Eurepo-korot, joiden noteeraaminen vuoden 2014 lopussa euribor-korkoja vastaavia, vakuudellisten luottojen korkoja vakuutena käytetään euroalueen valtioiden joukkolainoja ja velkasitoumuksia
Vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) 3 kuukauden korkojen ero tammikuusta 2006 joulukuuhun 2014 (%-yksikköä) Finanssi- eli rahoituskriisi Euroalueen velkakriisi Korkoero kuvaa riskiä, jonka pankki arvioi vastapuoleen liittyvän antaessaan tälle lainaa - riski oli pieni ennen vuoden 2007 puoliväliä - mutta kasvoi elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008 voimakkaasti - ja aleni nopeasti vuoden 2009 aikana - mutta nousi jälleen syksyllä 2011 euroalueen velkakriisin myötä 27
5. Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmä = Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU-maiden kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankki (EKP) perustettu 1. kesäkuuta 1998, toimii Frankfurtissa valtioista riippumaton, nykyään 19 jäsenmaata ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella sekä suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa, joka edistää tämän tavoitteen toteutumista inflaatiovauhti pidetään keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentin mutta lähellä sitä toissijaisena tehtävänä tehtävä on tukea EU:n yleistä talouspolitiikkaa, kunhan hintavakauden tavoitteen saavuttaminen ei vaarannu. ylin päätöksentekoelin on neuvosto = EKP:n johtokunta + jäsenmaiden keskuspankkien pääjohtajat 28
EKP:n tavanomaiset rahapoliittiset välineet: korot ja vähimmäisvarantojärjestelmä Maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ottaa maksuvalmiusluottoa yön yli 0,3 prosenttia helmikuussa 2016 Ohjauskorko (eli perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko) korko, jolla pankit saavat keskuspankista lyhytaikaista (1 viikko) luottoa vakuuksia vastaan toimii ohjauskorkona ja asetetaan hintavakaustavoitteen mukaan 0,05 prosenttia helmikuussa 2016 Yön yli -talletusten korko eli yötalletuskorko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista toimii vaihtoehtona eonialle, joka on pankkien välisten rahamarkkinoiden yön yli korko, ja ohjaa siten eonian tasoa -0,3 prosenttia helmikuussa 2016 (Huom: negatiivinen!) Vähimmäisvarantojärjestelmä tietty osuus pankkien talletuksista talletetaan eurojärjestelmän keskuspankkeihin (1 prosentti) varantotalletuksille maksetaan ohjauskoron mukainen korko
Keskuspankkikorot, eonia ja 3 kk:n euribor tammikuusta 2006 tammikuuhun 2016, % 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0,50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Maksuvalmiusluoton korko Euribor-3kk Ohjauskorko Eonia Yötalletuskorko Keskuspankkikorkojen muutos näkyy rahamarkkinakoroissa 30
Korkojaan alentamalla EKP on pyrkinyt lisäämään rahan tarjontaa. Ongelmana on ollut, etteivät pankkien antolainauskorot ole alentuneet rahamarkkinakorkojen tavoin 31
6 Uusien asuntolainasopimusten keskikorot Uusien asuntolainojen keskikorko euroalueella Uusien asuntolainojen keskikorko Suomessa 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko % % 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. 0 32
Ongelmana on ollut, ettei rahapolitiikka ole välittynyt yrityksiin eikä kotitalouksiin korot ovat olleet korkeita erityisesti euroalueen kriisimaissa Euro & talous 2014/4 33
Lisäksi hidastuva inflaatio on nostanut reaalikorkoja, ml. reaalinen ohjauskorko 34
=> Rahapolitiikan välittymisen mekanismi on ollut rikki : EKP:n toimien vaikutus on pysähtynyt pankkeihin, eikä ole välittynyt kotitalouksiin ja yrityksiin ainakaan kriisimaissa Keskuspankki - Setelit - Pankkien talletukset Pankit - pankkien väliset rahamarkkinat - - euribor-, - - eonia- ja - - eurepokorot Yleisö - yritykset - kotitaloudet Perusrahoitusoperaatiot: ohjauskorko Luotot: - antolainauskorot Parantaakseen mekanismin toimivuutta EKP on ryhtynyt harjoittamaan epätavanomaista rahapolitiikkaa 35
Tavanomainen ja epätavanomainen rahapolitiikka Tavanomainen rahapolitiikka rahamarkkinakorkoja ohjataan keskuspankin ohjauskorolla keinot loppuvat, kun ohjauskorko on nollassa (nyt 0,05 %) Epätavanomaiset rahapolitiikan keinot luottomarkkinoiden keventäminen (credit easing) tavoitteena elvyttää joitakin luottomarkkinoiden segmenttejä kohdistamalla keskuspankin rahoitusoperaatiot ja arvopaperiostot sellaisiin kohteisiin, joissa luottomekanismi on häiriintynyt EKP finanssikriisistä alkaen kvantitatiivinen keventäminen (quantitative easing QE) tavoitteena torjua deflaatiokierteen syntyminen kasvattamalla keskuspankkirahan määrää (pankkien talletuksia keskuspankissa) FED ja Englannin keskuspankki, EKP vuosina 2015-2016 ennakoiva viestintä (forward guidance, as long as needed ) tavoitteena vähentää epävarmuutta tulevasta rahapolitiikasta keskuspankki kertoo avoimesti tulevasta rahapolitiikastaan (ehdollinen sitoutuminen) Mario Draghi Lontoossa heinäkuussa 2012: Within our mandate, the ECB is ready to do whatever its takes to preserve the euro. And believe me, it will be 36 enough. Lähde: Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki
Havaintoja EKP:n rahapolitiikasta Rahoitusmarkkinoiden normaalioloissa lyhyet markkinakorot (eonia ja euriborit) seuraavat ohjauskorkoa Elokuussa 2007 rahoitusmarkkinat joutuivat häiriötilaan, joka puhkesi kriisiksi Lehman Brothers investointipankin kaatuessa 15.9.2008 riskit kasvoivat rahamarkkinoilla pankkien välisen luottamuksen romahtaessa Rahoitusmarkkinoiden kriisin alussa euribor-korot nousivat selvästi ohjauskoron yläpuolelle korkopolitiikka menetti ohjaavaa otettaan Vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 aikana EKP siirtyi epätavanomaiseen rahapolitiikkaan se tarjosi eripituista rahoitusta (eli lainaa) pankeille vakuuksia vastaan niin paljon kuin ne halusivat ottaa täyden jaon politiikka lyhyet markkinakorot putosivat ohjauskoron alapuolelle ks. eonian ja ohjauskoron suhde edellä
Keväällä 2011 tilanne oli jo normalisoitumassa Kreikan velkakriisin kärjistyminen kesällä toi mukanaan paluun epätavanomaiseen politiikkaan korot ovat pudonneet alemmas kuin vuonna 2009 ks. eonian ja ohjauskoron suhde edellä. Epätavanomainen rahapolitiikka (credit easing) EKP lainaa ohjauskorolla (nykyään 0,05 %) rahaa pankeille viikoksi vakuuksia vastaa niin paljon kuin ne haluavat ottaa Pankit varautuvat yllätyksiin lisäämällä likvidiyttään keskuspankista lainaamalla Jos tälle likviditeetille ei ole päivän aikana käyttöä, annetaan se lainaksi toisille pankeille tai talletetaan yöksi keskuspankkiin -0,3 prosentin korolla Tämä painaa rahamarkkinoiden yön yli koron eli eonian lähelle keskuspankin yön yli korkoa eli nykyään negatiiviseksi Mario Draghin Lontoon-puhe elokuussa 2012 rauhoitti markkinat ja korot kääntyivät laskuun Nyt hidastuva inflaatio ja deflaation uhka ovat tulleet ongelmaksi EKP ryhtyy ostamaan valtionlainoja jälkimarkkinoilta 1 100 miljardilla Quantitative easing määrällinen keventäminen
EKP:n euromääräiset operaatiot 39
EKP:n toimet eivät ole sanottavasti vaikuttaneet rahan tarjontaan yleisölle (M3) EKP:n toimet ovat kasvattaneet keskuspankkirahaa eli rahaperustaa (money base = setelit + pankkien talletukset keskuspankissa, M0) mutta eivät ole lisänneet rahan tarjontaa yleisölle (M3). Pankit ovat kasvattaneet reservejään keskuspankissa tekemällä ylimääräisiä talletuksia, mitä vähentääkseen EKP laski yötalletuskoron negatiiviseksi Lähde: De Grauwe 40
Määrällisellä keventämisellä eli valtionlainojen osto-ohjelmalla EKP yrittää ohittaa pankit ja rahamarkkinat ja vaikuttaa näin pitkiin korkoihin Keskuspankki - Setelit - Pankkien talletukset Pankit - pankkien väliset rahamarkkinat - - euribor-, - - eonia- ja - - eurepokorot Yleisö - yritykset - kotitaloudet EKP ostaa valtionlainoja esimerkiksi eläkerahastoilta, jotka sijoittavat saamansa käteisen vaikkapa yrityslainoihin, joiden korko laskee, tai ulkomaille, jolloin euro heikkenee 41
Keskuspankkien taseita EKP:n uudet toimet kasvattavat sen tasetta, kun valtionlainoja ostetaan keskuspankkirahalla (eli seteleillä ja pankkien talletuksilla keskuspankissa) Eurojärjestelmä Yhdysvallat Japani 60 % BKT:stä 50 40 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Eurostat ja Bloomberg. 27875@KP_taseet Lähde: Erkki Liikanen, Suomen Pankki 42
EKP:n uudet toimet ovat heikentäneet euroa arvoa dollareissa 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 43
mutta euroalue on toipunut hitaasti taantumasta ja inflaatio on vielä selvästi tavoitearvonsa alapuolella => rahapolittiinen elvytys jatkuu Bkt:n volyymi-indeksi neljännesvuosittain, 2000 = 100 138 136 Ruotsi 134 Yhdysvallat 132 Suomi 130 128 Ranska 126 Saksa 124 Euroalue 122 Tanska 120 Italia 118 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 44