Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki helsinki.hao@oikeus.fi

Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki helsinki.hao@oikeus.fi

Asia: Muutoksenhakija: Kunnallisvalitus Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätöksestä 14.3.2016 20 "Friggesby skolan lakkauttaminen 1.8.2016 lähtien" Päätös on asetettu nähtäväksi 22.3.2016 Kim Åström ja Sofia Åström Adantpolku 11, 02460 Kirkkonummi

Sari Troberg ja Tommi Troberg Svedjevikintie 48 A, 02480 Kirkkonummi Kim Alm ja Annette Alm Kunuholmintie 24, 02480 Kirkkonummi Thomas Vasenius ja Krista Vasenius Porkkalantie 1314, 02480 Kirkkonummi Mikael Eerola ja Mikaela Eerola Kunuholmintie 206, 02480 Kirkkonummi Pamela Laakso Järsöntie 1, 02480 Kirkkonummi Mona Lisa Ramsay Porkkalantie 681, 02480 Kirkkonummi Stina Sundeli Friggesbyntie 4, 02480 Kirkkonummi Carl Johan Åberg Pranglintie 15, 02480 Kirkkonummi Friggesby lekskolas understödsförening r.f. Porkkalantie 1074, 02480 Kirkkonummi Friggesby Hem och Skola r.f. Porkkalantie 953, 02480 Kirkkonummi Asianajotoimisto: Prosessiosoite: Vaatimus: Kim Åström Adantpolku 11 02460 Kirkkonummi puh.: 040 8453072 s posti: kim.astrom@iki.fi 1) Kunnanvaltuuston päätös 14.3.2016 l 20 kumotaan tässä kunnallisvalituksessa esitettyjen perusteiden nojalla. 2) Helsingin hallinto oikeuden on kiellettävä päätöksen täytäntöönpano kuntalain 143 :n mukaan, sillä kunnallisvalitus kävisi täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi.

3) Asia käsitellään kiireellisenä, jotta voidaan välttää lasten koulunkäynnille aiheutuvat haitat ja jatkuvuuden puute sekä työ ja virkasuhteisiin ja alueen yksityisen päivähoitotuotannon toimintaedellytyksiin liittyvä epävarmuus. 4) Kirkkonummen kunta määrätään maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut korkoineen. Paikka ja päivämäärä Kirkkonummi 19.4.2016 Kim Åström

Sisällys Sisällys... 3 Yleistä...4 2 Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä... 5 2.1 Talousarvion valmistelu... 5 2.2 Tiedotus ja kuulemistilaisuus ennen selvitystä...7 2.3 Käsittely ruotsinkielisessä varhaiskasvatus ja opetuslautakunnassa 27.1.2016...9 2.4 Käsittely kunnanhallituksessa... 9 2.5 Käsittely kunnanvaltuustossa... 11 2.6 Vireillepano, tiedottaminen ja vaikuttamismahdollisuus... 12 3 Toimitilojen riittävyys ja normienmukaisuus...14 4 Selvityksen puutteet... 18 4.1 Opettajanvirat ja opettajatilanne...... 19 4.2 Koulukuljetukset... 20 4.3 Koulurakennus... 20 4.4 Oppilasennusteet... 21 4.5 Koulumatkat... 21 4.6 Winellska skolanin tilat... 22 4.7 Saaristolaki ja seurausvaikutukset mm. Friggesby lekskolan kannalta... 24 5 Selvityksen puutteiden oikaisematta jättäminen...24 6 Saaristolaki... 26 7 Yhteenveto... 27 Liitteet... 28

1 Yleistä Allekirjoittaneet hakevat muutosta kunnanvaltuuston päätökseen 14.3.2016 20 "Friggesby skolan lakkauttaminen 1.8.2016 lähtien" (liite 1, s. 9 12). Päätös on asetettu nähtäväksi 22.3.2016, josta valitusaika lasketaan kuntalain 138 :n mukaan. Allekirjoittanut valituksen tekijä on kunnan asukas. Päätöksestä voi kuntalain 135 :n mukaan tehdä valituksen sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valittajat vetoavat kuntalain 135 :n perusteisiin 1 ja 3. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä useammalla perusteella: Asian vireilläolosta ei ole tiedotettu kuntalain 29 :n mukaan, eikä mielipiteiden muotoilemiselle ole annettu riittävästi aikaa. Päätökseen vaikuttanut sitova talousarviokehys on määritelty ilman hallintolain 41 :n mukaista vaikuttamismahdollisuutta. Tiedotus ja kuulemistilaisuudesta ei ole tiedotettu kaikille huoltajille ja muille asianosaisille kuntalain 29 :n ja hallintolain 41 :n mukaisesti. Lakkautusta koskevan selvityksen jälkeen ja kunnanhallituksen pantua lakkautuksen vireille lyhyellä varoitusajalla viestintä ei ole tapahtunut kuntalain 29 :n mukaisesti, eikä vaikuttamisesta ole tiedotettu eikä siihen ole tarjottu mahdollisuutta hallintolain 41 :n mukaisesti. Yrityksiä toimittaa hallintolain 41 :n nojalla valmistelua koskevia huomautuksia päättäjille on vastustettu ja/tai ne on torjuttu. Asian valmistelu ei ole tapahtunut hallintolain 31 :n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 :n mukaisesti. Winellska skolanin, johon Friggesbyn oppilaat on tarkoitus siirtää, tilojen riittävyyttä ei ole selvitetty hallintolain 31 :n mukaan. Heti päätöksen tekemisen jälkeen Kirkkonummen ruotsinkielisen varhaiskasvatus ja opetuslautakunnan (SFUN) puheenjohtaja totesi YLEn haastattelussa, että tilanpuute on tosiasia, joka johtaa "kaaokseen ja ahtauteen Winellska skolanissa" (liite 21, s. 3). Tätä ei ole tuotu valmistelussa esille. Winellska skolanin tiloja käytetään osittain hyväksytyn käyttötarkoituksen vastaisesti, ja oppilasmäärä on jo nykyisin ylimitoitettu rakennusvalvonnan hyväksymään määrään nähden. Valtaosa luokkahuoneista ei nykyisillä oppilasmäärillä täytä sosiaalija terveysministeriön asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (545/2015) 10. Koulu ei liioin täytä Valviran terveydensuojelua koskevia määräyksiä mm. WC tilojen määrän osalta. Oppilasmäärän kasvattaminen entisestään on vastoin maankäyttö ja rakennuslain 117 :n 3 ja 4 momenttia, terveydensuojelulain 27 ja 30 :ää ja siten perusopetuslain 29 :ää. Kiinteistössä on todettu kosteusongelmia. Se, että Friggesby skolan ei pakottavaa lakkauttamista tästä huolimatta perustellaan taloudellisilla syillä, on vastoin apulaisoikeusasiamiehen päätöstä 16.8.2012, dnro 2822/4/10. Päätös on myös saaristolain 1981/494 6 :n ja perusopetuslain 6 :n vastainen. Päätöksen täytäntöönpano altistaa lapset lainvastaisille olosuhteille edellä kuvatun mukaisesti. Jos päätös täytäntöönpanon jälkeen myöhemmin perutaan lasten jo aloitettua esikoulunsa ja koulunkäyntinsä toisessa koulussa, tämä vaarantaa pedagogiikan perusperiaatteen yhtenäisestä oppimispolusta, sillä lapset erotetaan luokkatovereistaan. Päätöksen peruminen lasten jo aloitettua koulunkäyntinsä toisaalla ei olisi lasten edun mukaista ja johtaisi todennäköisesti siihen, että osa lapsista ei kaverisuhteiden vuoksi palaisi takaisin, joten lakkauttaminen todennäköisistä syistä pantaisiin vireille liian pienen oppilasmäärän perusteella.

Yksityisen päivähoitotuotannon palauttaminen vaikeutuu olennaisesti sen jälkeen, kun nykyinen henkilöstö ja vuokrasopimukset on irtisanottu ja valvontaviranomaiset ovat saaneet tiedon toiminnan lakkauttamisesta. Jos päiväkotitoiminta perustetaan uudelleen myöhemmin, valvontaviranomaiset katsovat sen uudeksi toiminnaksi, eikä nykyisiä tiloja hyväksytä ilman rakennusteknisiä muutoksia. Friggesbyn koulurakennuksen pitäminen kylmillään ja tyhjänä ilman vartiointia on erittäin haitallista rakennukselle ja voi aiheuttaa vaurioita ja terveydellisiä haittoja, joiden vuoksi lakkauttamisen peruminen jälkikäteen ei olisi enää mahdollista. Niinpä olosuhteisiin ja lasten etuun nähden on painavia syitä vaatia kuntalain 143 :n mukaisesti, että täytäntöönpano kielletään ennen päätöksen tulemista lainvoimaiseksi, sillä täytäntöönpanon mahdollisuus voisi tehdä muutoksenhausta hyödyttömän. 2 Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä Hallintolain 41 :n 1 ja 2 momentin mukaan Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. Lisäksi kuntalain 29 :n mukaan kunnan tulee antaa tietoja kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, ympäristönhoidosta ja maankäytöstä. Kunnan on myös tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Edellä mainittuja velvoitteita ei ole asian valmistelussa ja päätöksenteossa noudatettu, mikä käy ilmi seuraavasta selvityksestä, jossa päätöksentekoa on eritelty vaihe vaiheelta. 2.1 Talousarvion valmistelu Laadittaessa kunnan talousarviota vuosille 2016 2018 ei virallisia tietoja Friggesby skolanin lakkauttamissuunnitelmista ollut saatavilla. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta (SFUN) on 23.9.2015 401 käsitellyt ehdotusta vuoden 2016 talousarviokehykseksi, jossa ruotsinkielisen opetustoimen ehdotettu kehys oli 13,38 milj.. Tästä 9,34 milj. kohdistui ruotsinkieliseen opetustoimeen. Lautakunta toteaa, että henkilöstökulujen lisäystarve perusopetuksessa on 97 000, jotta rahoitus riittäisi 1) yhteen peruskoulun erityisopettajaan (19 500 ) 2) yhteen hallintosihteeriin (38 000 ) 3) tuntiopettajien ja sijaisten palkkaamismäärärahoihin sekä OVTES:n mukaisiin korvauksiin (39 500 ). 1 http://kirkkonummi01.hosting.documenta.fi/cgi/drequest.php?page=meetingitem&jid=20152230 5

Lautakunta hyväksyi kuitenkin päätöksessään talousarviokehyksen ja päätti lisäksi vaatia 88 000 lisäavustusta kertahankintoja varten. Friggesby skolan mahdollista lakkauttamista ei mainita. Kunnanjohtajan ehdotuksessa SFUN:n yhteenlaskettua toiminta avustusta on kuitenkin pienennetty 13,25 milj. :oon2, mikä on 130 000 vähemmän kuin kehyksessä. Friggesby skolan mahdollista lakkauttamista ei mainita tässäkään ehdotuksessa. Kunnanhallitus on käsitellyt talousarvioehdotusta 2.11.2015 352 3. Kunnanvaltuustolle 16.11.2015 esitellyssä talousarvioehdotuksessa (dnro 528/02.02.00/2015) 4 ruotsinkielisen opetustoiminnan toiminta avustus on 13,29 milj., mikä on 84 000 vähemmän kuin kehyksessä ja SFUN:n peruskoulumäärärahoja koskevan käyttösuunnitelman mukaisesti 91 000 vähemmän kuin SFUN:n ehdotuksessa. Tässä vaiheessa kunnanvaltuustolle esitettyyn lopulliseen talousarvioehdotukseen on lisätty seuraavat virkkeet: Ryhdytään selvittämään mahdollisuutta lakkauttaa Friggesby skolan 1.8.2016 lähtien. Etelä-Kirkkonummen suomen- ja ruotsinkielisen oppimiskeskuksen tarveselvitys. Hallituksen kokouksen pöytäkirja on julkistettu 10.11.2015. Friggesbytä koskevia muutoksia ei ole kuitenkaan mainittu pöytäkirjatekstissä. Virallisia tietoja Friggesby skolan sulkemista koskevista suunnitelmista ei ole ollut saatavilla ennen tätä päivämäärää. Asianosaisille ei ole myöskään tiedotettu näistä suunnitelmista ennen valtuuston kokousta 16.11.2015. SFUN on aiemmassa Friggesby skolan jatkoa koskevassa käsittelyssään 30.5.2012 26 päättänyt, että koulun lakkauttamista ei panna vireille niin kauan, kuin Friggesbyn oppilasmäärä pysyy vähintään 20:ssä. Kunnanvaltuuston päätös 18.6.2012 63 ja 64 on tehty tämän mukaisesti (liite 27). Päätös on ollut voimassa talousarviota valmisteltaessa. Talousarvion valmistelu, josta koulua koskeva osuus on poistettu 1.8.2016 lähtien, ja lakkauttamisen vireillepano valmistelun myöhemmässä vaiheessa on vastoin kuntalain 14 :ää, sillä päätös koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamisesta tai koulun lakkauttamisesta kuuluu Kirkkonummen opetustoimea koskevan ohjeistuksen mukaan kunnanvaltuustolle, eikä aiempaa päätöstä koskien perusteita, joiden mukaan lakkautusta ei panna vireille, ole kumottu. Valtuustolle esitelty talousarvioehdotus, jossa Friggesby skolan lakkauttaminen mainitaan ensimmäisen kerran, tuli julkiseksi vasta muutamaa päivää ennen talousarviokokousta 16.11.2015. Friggesby skolaa ei ollut mainittu talousarvioehdotuksen aiemmissa versioissa. Ennen talousarviokokousta 16.11.2015 alueella asuvien lasten huoltajille tai Friggesby Lekskolas Understödsförening r.f.:lle ei tiedotettu asian vireilläolosta. Talousarvion käsittelyssä vasemmistopuolueen Kari Hujanen, joka oli budjettisovun ulkopuolella, esitti talousarviokirjan virkkeen (28). mu utt am ista Ryhdytään selvittämään mahdollisuutta lakkauttaa Friggesby skolan 1.8.2016 lähtien. Ryhdytään selvittämään mahdollisuutta lakkauttaa Friggesby skolan aikaisintaan 1.8.2017 lähtien. mu oto on

toisin sanoen lykkäämään mahdollista lakkauttamista vuodella, jotta voitaisiin välttää muun muassa virkamiesten kohtuuttoman kireäksi arvioiman aikataulun aiheuttamat haitat. Arvio oli kuitenkin se, että tämä oli vastoin budjettisopua, mistä mm. kunnanhallituksen puheenjohtaja, valtuuston jäsen ja talousarvion valmistelutoimikunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo sekä perussuomalaisten ryhmänjohtaja Pekka M. Sinisalo nimenomaisesti huomauttivat. (28) 2 Kunnanjohtajan ehdotus http://kirkkonummi01.hostrng.documenta.filkokousl20152296 14 4.PDF s 23. 3 http://kirkkonummi01.hosting.documenta.fi/cgi/drequest.php?page=meetrnqrtem&id=20152296 14 4 Talousarvioehdotus ei ole laajuutensa vuoksi liitteenä kokonaisuudessaan, mutta se löytyy Kirkkonummen verkkosivuilta osoitteesta Kirkkonummi>Toimielimet>Kunnanvaltuusto>Pöytäkirja 16.11.2015> 120 http://kirkkonummi01.hosting.documenta.fi/cgi/drequest.php?page=meetrngitem&id=20152286 11

Ehdotus ei saanut äänestyksessä kannatusta valtuutetuilta, joiden puolueet olivat mukana budjettisovussa (49 valtuutettua 50:stä). Sitä vastoin hyväksyttiin ponsiehdotus päivähoidon ryhmäkokojen rajoittamisesta 1.8.2016 lähtien, minkä todellinen vaikutus kunnan menoihin oli paljon suurempi kuin Friggesby kysymyksen. 2.2 Tiedotus- ja kuulemistilaisuus ennen selvitystä Hyväksytyn talousarviokirjan muotoilujen vuoksi SFUN päätti (9.12.2015 54) "järjestää kuntalain 29 :n ja hallintolain 41 :n mukaisesti tiedotus ja kuulemistilaisuuden huoltajille ja muille, joita asia koskee, 7.1.2016" (liite 1, s. 2). Kuulemisesta tiedotettiin koulun nykyisten oppilaiden huoltajille, ei alueella asuvien nuorempien lasten vanhemmille. Tiedote tilaisuudesta julkaistiin ainoastaan kunnan verkkosivujen Ajankohtaista osiossa, ei missään painetussa mediassa. Kuulemistilaisuudessa ennen mahdollista lakkauttamista koskevaa selvitystä esitettiin useita lakkauttamista vastustavia argumentteja. Kuulemistilaisuudessa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen johtaja Michael Flemmichin pitämään pöytäkirjaan on merkitty (liite 2) "Opetustoimen johtaja Hannele Kujala avasi tilaisuuden. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen johtaja Mikael Flemmich selosti tämän jälkeen tilaisuuden taustaa ja kouluun liittyvää ajankohtaista tilannetta. (Esitys liitteenä) Tämän jälkeen Friggesbyn päiväkodin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Kim Åström piti puheen. (Esitys liitteenä) Tiedotus- ja kuulemistilaisuudessa esitetyt mielipiteet valtaosin puolsivat Friggesby skolan säilyttämistä ainakin siihen asti, kunnes uusi, korvaava koulu on rakennettu eteläiselle Kirkkonummelle. Lisäksi toivottiin taloudellista vaikutusanalyysia sekä lapsivaikutusten arviointia, jossa otettaisiin huomioon ennen kaikkea lasten koulumatkat ja sosiaaliset näkökohdat. Friggesby skolan säilyttämistä perusteltiin myös Porkkalan erityispiirteillä ja saaristotatuksella." Virkamiehiä ja yhtä lautakunnan jäsentä lukuun ottamatta Friggesby skolan lakkauttamisen puolesta ei esitetty näkemyksiä. Liitteestä 28 käy ilmi, että kaikki vanhemmat vastustavat koulun lakkauttamista ja katsovat, että lasten oikeudet on sivuutettu. Kuulemistilaisuudessa käyty keskustelu käsitteli pääasiassa uuden koulun taloudellisia ja poliittisia edellytyksiä, aiempien koulujen lakkauttamisten negatiivisia seurauksia sekä Winellska skolanin tilojen normienmukaisuutta, koulumatkan pituutta ja hankaluutta sekä pienempien oppilaiden edellytyksiä selvitä koulumatkasta. Tilakysymyksestä ei ole merkintää pöytäkirjassa. Koulumatkoista todetaan Flemmichin esittelyssä seuraavasti (liite 3) Kaikilla niillä oppilailla, joilla on tällä hetkellä oikeus koulukuljetukseen, sama oikeus säilyy, jos oppilaat siirretään Winellska skolaniin. Lisätietoja koulukuljetuksista ei saatu viranomaisilta kuulemistilaisuudessa. Kim Åströmin kuulemistilaisuudessa pitämä esitys (liite 6) annettiin heti virkamiesten saataville linkissä (www.tinyurl.com/friggesby) 5, joka sisältyi esitykseen ja jonka virkamiehet kirjoittivat muistiin. Esitys on todistettavasti ollut virkamiesten saatavilla, sillä siihen viitataan tilaisuuden pöytäkirjan liitteenä (liite 2). 5 Linkistä löytyvät jatkossa kaikki valitukseen liittyvät materiaalit ja liitteet.

Osia materiaalista toimitettiin lisäksi virkamiehille raporttina sähköpostitse 16.1.2016 (liite 4). Virkamiesselvityksessä (dnro 1017/12.00.01/2016, liite 5), joka toimitettiin SFUN:lle ennen 27.1.2016 pidettyä kokousta, kuulemistilaisuuden pöytäkirjaan on viitattu otsikon "Taustaa" alla, mutta virke "Sen jälkeen Friggesbyn päiväkodin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Kim Åström piti puheen. (Esitys liitteenä)" on jätetty pois, eikä mainittua esitystä (liite 6) ole liitetty kokousmateriaaliin. Myös SFUN:n pöytäkirjassa 27.1.2016 (liite 1, s. 2) on siteerattu kuulemistilaisuudessa tehtyjä merkintöjä tätä virkettä lukuun ottamatta. Kim Åström oli koonnut esitykseen Winellska skolania koskevia olennaisia normeja ja tietoja lukuina (liite 6, s. 10) Winellskan alakoulu lukuina Mitoitus Normienmukainen taso alkuperäinen Winellska skolanin B-rakennus

Oppilasmäärä Oppilaiden WC:t Pelikenttä Viheralue Leikkivälineet Ilmastointi mitoitus: 267 26 kpl 2 kpl, 40 x 60 m 1 kpl, 65 x 100 m > 2 000 m2, alakoulu> 3 750 m2 Winellska Monipuolinen, riittävä vähintään 61/s/oppilas 111/s/oppilas (materiaalit) n. 400? 13 kpl 1 kpl, 40 x 60 OK 650 m2 täysin riittämätön < 41/s/oppilas Varauloskäynti puuttuu (28)

Paloturvallisuus E1 RakMk mm. 2. kerroksesta (28)

Kyseinen taulukko ei kuitenkaan sisältynyt kirjalliseen raporttiin 6. Virkamiehet päättivät ottaa sen mukaan vain lisämateriaaliksi ruotsinkielisen varhaiskasvatus ja opetuslautakunnan käsittelyyn. Lisäksi läsnä oleville virkamiehille ja lautakunnan jäsenille esiteltiin 7.1.2016 raporteissa esille nostettuja faktoja ja avoimia kysymyksiä, jotka koskivat koulumatkojen pituutta ja turvallisuutta koulukuljetuksen kustannuksia saaristostatusta ja vaikutuksia alueen muuhun palvelutarjontaan. Kuulemistilaisuuden ajankohtana ei vielä ollut virallisia tietoja esikouluryhmien toiminnasta Winellska skolanissa seuraavana vuonna, ei liioin kosteusvaurioista ja koulukiinteistöjen odotettavissa olevasta käyttökiellosta. Kirjallisesti esitettyjä kysymyksiä mm. Winellska skolanin kapasiteetin riittävyyteen ja tilojen normienmukaisuuteen liittyvistä epäselvyyksistä ei ole olennaisilta osin käsitelty virkamiesselvityksessä. Millekään huomautetuista ongelmista ei ole esitetty asiassa vastanäyttöä. Kapasiteettikysymys on torjuttu viittaamalla oppilasmääräennusteisiin, joiden mukaan oppilasmäärä laskisi huolimatta koulujen yhdistämisestä. Ennusteet osoittautuivat karkean virheellisiksi (20 30 % liian pieniksi) jo kuukausi asian käsittelyn jälkeen, kun oppilaaksi ilmoittautuminen seuraavalle lukuvuodelle oli alkanut. 6 Syy siihen, miksi taulukko jätettiin pois kirjallisesta materiaalista, oli osittain se, ettei aika riittänyt kaikkien faktojen tarkistamiseen kahteen kertaan, ja toisaalta tietoisuus siitä, että monilla SFUN:n jäsenistä oli kytköksiä Winellska skolaniin, joten tiloihin kohdistuva kritiikki katsottiin haitalliseksi SFUN:n käsittelyä ajatellen. Taulukon sisällyttäminen PowerPoint esitykseen katsottiin riittäväksi. Sitä, ettei esitystä toimitettaisi päättäjille tai ettei mahdollisuutta toimittaa suomenkielistä materiaalia myöhempään päätöksentekovaiheeseen annettaisi, ei osattu arvata.

Virkamiesten olisi kohtuuden nimissä pitänyt pystyä ennakoimaan tämä, sillä vastaavanlaisia tilastoharhoja on esiintynyt vuosittain. Esikoulun järjestämistä rakennuksessa ei ole mainittu. Virkamiesraportissa vaietaan muista kapasiteettiin liittyvistä kysymyksistä, kuten WC tilojen määrästä, ilmanvaihdon tasosta luokkahuoneissa, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, pihan koosta 7 ja jakautumisesta yms. Huomautukset paloturvallisuuden puutteista torjuttiin aiheettomina, vaikka nekin on myöhemmissä tutkimuksissa todettu erittäin merkittäviksi. Lisätietoja tästä on kohdassa 3. Saaristostatusta ei ole käsitelty selvityksessä. Koulun ja alueen yksityisten päiväkotien toimintaedellytysten välinen vahva kytkös, joka tuotiin selvästi esille kuulemistilaisuudessa sekä molemmissa materiaaleissa, on kiistetty spekulaationa. Uhkakuva siitä, että päiväkoti jäisi ilman riittävää asiakasmäärää voidakseen jatkaa toimintaansa, toteutui kuitenkin välittömästi koulun lakkauttamispäätöksen jälkeen. Virkamiesraportissa ei ole myöskään kuulemistilaisuudessa peräänkuulutettua lapsivaikutusten arviointia, joka koskisi pienimpien oppilaiden edellytyksiä selvitä yksin linja automatkasta vaihtoineen. Päinvastoin kuin kuulemistilaisuudessa annettiin ymmärtää, nyt todetaan, että lapset voivat nykyisestä taksikyytikäytännöstä poiketen kulkea pääasiassa linja autolla. Virkamiesten selvityksen julkistamisen jälkeen Kim Åström lähetti 25.1.2016 Mikael Flemmichille ja lautakunnan jäsenille huomautuksia, jotka koskivat selvityksessä ilmeneviä virheitä (liite 14). Huomautukset kirjattiin juuri ennen kokousta, mutta niihin ei viitata ylipäätään pöytäkirjassa. 2.3 Käsittely ruotsinkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa 27.1.2016 SFUN:n kokouksessa 27.1.2016 7 (pöytäkirjaote liitteessä 1, s. 2 5) päätettiin merkitä koulun lakkauttamista koskeva virkamiesselvitys (dnro 1017/12.00.01/2016, liite 5) tiedoksi sellaisenaan, mutta ei panna koulun lakkauttamista vireille viitaten kunnanvaltuuston päätökseen 18.6.2012 63 ja 64, joiden mukaan lakkautusta ei pantaisi vireille niin kauan kuin oppilasmäärä olisi vähintään 20. Kim Åströmiltä / Friggesby Lekskolas Understödsförening r.f.:ltä saatuja huomautuksia selvityksen puutteista ja virheistä (liite 14) tai aiemmin toimitettua raporttia (liite 4b) ei merkitty tiedoksi eikä toimitettu kunnanhallitukselle, vaikka ne ovat epäilemättä vaikuttaneet päätöksentekoon merkittävästi. Kunnanvaltuuston päätökseen 18.6.2012 liittyvän viittauksen lisäksi pöytäkirjassa ei ylipäätään perusteltu päätöstä poiketa perusehdotuksesta ja lakkauttamisen vireillepanon tekemättä jättämisestä. 2.4 Käsittely kunnanhallituksessa Kim Åström lähetti 19.2.2016 ruotsinkieliselle varhaiskasvatus ja opetuslautakunnalle toimitetusta materiaalista suomenkielisen, päivitetyn version sähköpostitse kunnanjohtaja Tarmo Aarniolle liitettäväksi kunnanhallituksen kokousasiakirjoihin. Kunnanjohtaja kieltäytyi tästä seuraavin sanoin (liite 7): Vaikka selvityksesi on ansiokas niin en silti voi liittää sitä "viralliseen" esittelymateriaaliin. Mutta mikäli haluat sen esim. kunnanhallituksen jäsenten tietoon niin nopein ja paras tapa on toimittaa se heille sähköpostitse. Luottamushenkilöidemme sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi. Mitään perusteluita ei esitetty, ja Kim Åströmin vastaukseen 22.2.2016 sekä nimenomaiseen vetoomukseen materiaalin liittämisestä epävirallisiin lisämateriaaleihin ei vastattu eikä niitä otettu huomioon (liite 7). Olen jo lähettänyt materiaalin kunnanhallituksen jäsenille, mutta aikaisemman kokemuksen perusteella perillemeno noihin kirkkonummi.fi -osoitteisiin on ollut epävarmaa, siinä saattaa olla matkalla suodattimia ja automaattisia lajittelijoita jotka laittavat minun osoitteesta tulevat mailit roskapostiin tai "epäolennaisiin". 7 Koulun pihojen kokoa, varustelua ja rakennetta koskevia suosituksia on annettu mm. RT kortissa RT 96 10939 "Koulurakennus, tilasuunnittelu". Winellska skolanin pihalla on tältä osin merkittäviä puutteita.

Näin on todistetusti käynyt enemmän kuin kerran. olenkin saanut kuittauksia vain niiltä, joille minulla oli muu kuin kirkkonummi.fi- osoite. Todisteita materiaalin toimituksessa ilmenneistä ongelmista on liitteissä (8a, 8b, 8c). 26 vastaanottajasta vain kaksi kuittasi saaneensa viestin, ja hekin muista osoitteista kuin kirkkonummi.fi. Koska kokemukset kirkkonummi.fi osoitteista olivat huonoja, muitakin sähköpostiosoitteita on käytetty, mutta toimivia sellaisia löytyi vain hyvin rajoitetusti. Suomenkielisen selvityksen lisäksi Tarmo Aarniolle lähetettiin 24.2.2016 koulun säilyttämistä puoltava adressi, johon oli kerätty noin 600 nimeä (sähköpostiviesti, liite 238) ja 28.2.2016 selvityksen tiivistelmä (liite 8c). Näitäkään ei toimitettu kunnanhallitukselle lisämateriaaliksi, eikä niitä ollut ylipäätään saatavilla ennen käsittelyä. Niinpä sen materiaalin joukossa, joka kunnan asiakirjajärjestelmässä oli liitetty mainittuun päätöskohtaan, olivat vain virkamiesten laatimat materiaalit. Hallintolain 31 :n 1 momentin mukaan ) Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Tarkoin laadittu ja "ansiokkaaksi" katsottu selvitys, sen tiivistelmä ja yli 600 nimeä (yli 2 % kunnan asukkaista) sisältävä adressi ovat tässä yhteydessä kiistatta tarpeellisia tietoja. Näitä materiaaleja ei ole ollut mitään syytä jättää liittämättä asian käsittelyyn tai merkitsemättä tiedoksi. Erityiset huomautukset tilanpuutteesta ja muista lakisääteisistä tekijöistä kuuluvat asian ratkaisemiseksi tarpeellisiin tietoihin. Koska huomautusten perusteella on ollut todennäköisiä syitä kyseenalaistaa koulukiinteistön tarkoituksenmukaisuus oppilasmäärän kasvattamista ajatellen, olisi terveysviranomaisilta, rakennusvalvonnalta, pelastustoimelta ja oppilashuollolta pitänyt pyytää lausunnot toimitettaviksi päättäjille. Tästä huomautettiin suomenkielisessä materiaalissa, joka ei koskaan päätynyt päättäjille. Tällaisia lausuntoja ei ole kuitenkaan saatavilla. Sitä vastoin tiedot sisäilma ja kosteusongelmista, joiden vuoksi C rakennus suljettiin 6.4.2016, salattiin, vaikka ne ovat olleet tiedossa jo vuodesta 2015 (katso esim. liite 25). Kunnanhallitus on valmistellut ja käsitellyt asiaa puutteellisten tietojen varassa siihen nähden, mitä olisi jo ollut saatavilla (Kim Åströmin selvitys ruotsiksi ja suomeksi) ja mitä olisi kohtuudella pitänyt selvittää. Kunnanhallitukselle toimitetun valmistelumateriaalin (liite 9, sivu 2) muotoilut eivät ole antaneet mitään syytä perehtyä sisällössä määrittelemättömään lisämateriaaliin, joka olisi ollut saatavilla ruotsinkielisen varhaiskasvatus ja opetuslautakunnan kokousasiakirjoissa. Lisäksi lautakunnan asiakirjoihin sisältyvä materiaali on ollut pelkästään ruotsinkielistä, vaikka suomenkielinen versio ja tiivistelmä on laadittu nimenomaan hallituksen käsittelyä varten. Kunnanhallitus on samassa kokouksessa 29.2.2016, heti hiihtoloman jälkeen, käsitellyt pitkän listan muita asioita, yhteensä 50 sivua esittelytekstiä ja noin 80 sivua liitteitä, jotka toimitettiin kunnanhallitukselle hiihtolomaviikolla vain neljä päivää ennen kokousta. Vaikka jotkut hallituksen jäsenet ovatkin olleet tietoisia Kim Åströmin laatimasta materiaalista, johon tilaongelmia ja saaristostatusta koskevien huomautusten lisäksi sisältyvät laskelmat osoittavat, ettei lakkauttaminen tuo nettosäästöjä, ja mahdollisesti ottaneet nämä tekijät esille kokouksen aikana, tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että valtaosa jäsenistä on tutustunut asiaan ja muodostanut näkemyksensä ainoastaan toimitetun virallisen materiaalin pohjalta. 8 Nimilista on nähtävissä osoitteessa www.tinyurl.com/friggesby tai kunnanvaltuuston kokouksen 14.3.2016 20 liitteenä

Kunnanhallitus käsitteli asiaa 29.2.2016 54 ainoastaan aiemman virkamiesvalmistelun ja ruotsinkieliselle varhaiskasvatus ja opetuslautakunnalle tehdyn perusehdotuksen (liite 9) pohjalta. Kunnanhallitus päätti kunnanjohtajan perusehdotuksen mukaisesti panna lakkauttamisen vireille. Kysymyksiä, jotka liittyvät koulun kapasiteetin riittävyyteen, Friggesbyn päiväkodin mahdollisen lopettamisen vaikutuksiin päivähoito, esikoulu ja iltapäiväkerhotoimintaan sekä saaristolakiin, ei mainita kokousasiakirjoissa. 2.5 Käsittely kunnanvaltuustossa Kunnanhallituksen käsittelystä poiketen kunnanvaltuuston käsittelyyn toimitettiin käännös ruotsinkieliselle varhaiskasvatus ja opetuslautakunnalle saapuneista virkamiesselvitystä koskevista huomautuksista (liite 13), mutta käännöksestä on jätetty pois asiayhteyden kannalta keskeiset kaaviot oppilasennusteista ja matka ajoista (vrt. kaaviot liitteissä 13 (käännös) ja 14b (alkuperäiskappale)). Käännös on muutenkin huonolaatuinen ja konemainen, eikä anna uskottavaa kuvaa. Kim Åströmille, joka on laatinut paljon materiaalia sekä suomeksi että ruotsiksi, ei tiedotettu käännöksestä eikä hänelle tarjottu mahdollisuutta sen tekemiseen. Koska mahdollisuus toimittaa lisämateriaalia käsittelyyn oli aiemmin evätty, ei nytkään ollut syytä olettaa, että uuden materiaalin toimittamisesta olisi ollut mitään hyötyä. Mahdollisuutta toimittaa lakkautuksen vireillepanoon perustuvaa materiaalia kunnanhallituksen kokoukseen 29.2.2016 ei myöskään tarjottu. Valtuuston kokouksen kokousasiakirjat, yhteensä n. 60 sivua valmistelua ja 70 sivua liitteitä, ylimääräiset liitteet pois lukien, toimitettiin vain neljä päivää ennen kokousta. Friggesby päätökseen liitetystä materiaalista on useita kopioita, esimerkiksi virkamiesselvityksestä on kaksi kopiota ruotsiksi ja yksi suomeksi. Virkamiesraporttia ja saaristoasiain neuvottelukunnan lausuntoa koskevat käännetyt huomautukset on lisätty asian liitteiksi numero 15 ja 16 kyseisen päätöskohdan alle. On epätodennäköistä, että kunnanvaltuutetut olisivat sanottavassa määrin tutustuneet tähän lisämateriaaliin ennen valtuuston kokousta tai ryhmäkokouksia, varsinkaan kun niihin ole viitattu esittelyssä. Viranomaisvalmistelun jälkeen on käynyt ilmi, että monilla kunnanvaltuutetuilla oli väärinkäsityksiä monista yksityiskohdista, esim. koulun TVT laitteista ja saaristoaluetta koskevista rajauksista. Merkillepantavaa on, että kaikki valtuutetuille toimitetut materiaalit on päivätty ennen lakkautuksen vireillepanoa kunnanhallituksen kokouksen 29.2.2016 alla, lukuun ottamatta saaristoasiain neuvottelukunnan lausuntoa ja adressia. Ainoaa materiaalia, joka on laadittu lakkautuksen vireillepanoa koskevan kunnanjohtajan ehdotuksen (liite 8e) jälkeen ja lähetetty kunnanhallituksen sekä valtuuston puheenjohtajille (liite 8a) 28.2.2016, ei ole toimitettu kunnanvaltuustolle. Kyseinen materiaali oli kaksisivuinen tiivistelmä tärkeimmistä koulun säilyttämistä puoltavista argumenteista sekä kuvaus uudesta koulun jatkoa koskevasta ehdotuksesta. Materiaali oli erään kunnanvaltuutetun pyynnöstä ja suosituksesta laadittu nimenomaan tiedoksi, koska aiempaa 10 sivuista materiaalia pidettiin liian pitkänä, jotta valtuutetut ehtisivät tai jaksaisivat lukea sen kokonaan. Kunnanvaltuusto teki 14.3.2016 päätöksen kunnanhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Käsittelyyn ei sisältynyt asian esittelyä. Kapasiteettikysymystä ei otettu esille käsittelyn aikana. Kysymystä ei käsitelty liioin saaristolain pohjalta ruotsinkielisessä varhaiskasvatus ja opetuslautakunnassa, kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa. Käsittelyssä ei myöskään mainittu, että ympäristöministeriön ehdotuksen mukaisesti Porkkala on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema, vaikka tämä otettiin esille tiedotusasiana myöhemmin samassa valtuuston kokouksessa 14.3.2016 32 (liite 20). Jälkimmäisen kohdan käsittelyssä viitataan raporttiin "Porkkalan saaristo ja viljelymaisema", jossa nostetaan esille kyläkoulun merkitys alueen elinvoimaisuudelle (s. 56). 9 Alueen elinvoimaisuus ja palvelut Kyläkouluilla ja muilla palveluilla on suuri merkitys alueen elinvoimaisuuteen ja aktiivisuuteen. Koulujen ympärillä on paljon erilaista elämää, tila toimii kokoontumis- ja harrastuspaikkana. 9 http://www.uudenmaanliitto.fi/files/17640/porkkalan saaristoja viljelymaisema_opas_arvokkaan_maisema alueen_rnaankäytön suunnitteluun. 2016.pdf

Koulujen ja palveluiden myötä alueet ovat kiinnostavia asuinpaikkoja. Mitä enemmän alueella on asukkaita, sitä paremmin hoidettuja maisema ja pihapiirit ovat. Alueen seurojentalot tarjoavat myös paikan kokoontua. Niitä voidaan käyttää myös matkailutarkoituksissa. Vaikka tästäkin on muistutettu materiaalissa, joka yritettiin toimittaa päättäjille, tämä koulun säilyttämistä puoltava argumentti on sivuutettu kaikissa käsittelyissä. Hallintolain 31 :n mukaan Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. On selvää, että virallinen selvitys sisältää oikaisemattomia virheitä ja siinä ei ole esitetty asiayhteyden kannalta olennaisia tietoja, jotka on toimitettu tai joiden olisi pitänyt olla tiedossa valmistelun aikoihin. Selvityksen riittävyyden arviointi kuuluu tietysti elimelle, jolle selvitys toimitetaan, mutta kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenet eivät ole kohtuudella voineet kyseenalaistaa selvityksen asiasisältöä, koska he eivät ole saaneet tietoja sen sisältämistä puutteista. 2.6 Vireillepano, tiedottaminen ja vaikuttamismahdollisuus 7.1.2016 pidetyssä kuulemistilaisuudessa tiedotettiin tulossa olevasta selvityksestä, joka koskisi koulun mahdollista lakkauttamista 1.8.2016 lähtien. Kutsu kuulemistilaisuuteen (liite 24) otsikoitiin "KUULEMISTILAISUUS Friggesby skolan lakkauttamista koskevasta selvityksestä". Kutsusta kävi ilmi, että lakkauttamista selvitettäisiin, mutta oppilasmäärä on edelleen yli 20, minkä perusteella lakkauttamista ei aiempien ja kumoamattomien päätösten perusteella pantaisi vireille. Kutsu lähetettiin kirjeitse ja Helmi järjestelmän kautta Friggesby skolan nykyisten oppilaiden huoltajille, ja siitä ilmoitettiin myös kunnan verkkosivuilla. Esikoululaisten ja Friggesbyn oppilaaksiottoalueella asuvien nuorempien lasten huoltajille ei tiedotettu tilaisuudesta. Tiedotetta ei julkaistu missään painetussa mediassa. Kirkkonummen Sanomat ilmaislehti oli vihjeen perusteella pannut kuulemistilaisuuden merkille ja ilmoitti siitä 7.1.2016 eli samana päivänä, jona tilaisuus pidettiin. Tämän vuoksi monet alueen vanhemmat asukkaat osasivat tulla paikalle. Kuitenkin vain harvat alueella asuvien nuorempien lasten, myös esikoululaisten, huoltajista olivat tietoisia tilaisuudesta. Haja asutusalueella koulun mahdollisella lakkauttamisella on kiistatta merkittävä vaikutus kaikkien niiden perheiden elinympäristöön, työhön ja muihin olosuhteisiin, joiden lähikoulusta on kyse. Tämä koskee erityisesti esikouluikäisiä, mutta myös nuorempia lapsia, joiden päivähoito ja esikoulujärjestelyjen valintaan tuleva oppimispolku vaikuttaa huomattavasti. Se, että asiasta on tiedotettu vain kunnan kotisivuilla, ei täytä hallintolain 41 :n 2 momenttia Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. Näin erityisesti ottaen huomioon, että kyseessä oli koko prosessin aikana ainoa mahdollisuus saada tietoja ja päästä vaikuttamaan siihen virallisesti. Tulevat pitkät ja hankalat koulumatkat vaikuttavat eniten juuri esikoululaisiin. Ei siis ollut mitään syytä jättää tiedottamatta asiasta näiden lasten huoltajille kirjeitse samalla tavalla kuin koululaisten huoltajille. Muista elinympäristön, työn ja muiden olosuhteiden kannalta vähemmän merkittävistä asioista, kuten perusopetuksen arvopohjaa koskevasta keskustelutilaisuudesta, oli kyllä ilmoitettu esikoululaisten huoltajille samoihin aikoihin kirjeitse. Kuulemistilaisuudessa kerrottiin tulossa olevasta lakkautuksen selvityksestä ja sen perusteista. Kuulemisen aikoihin selvitystä ei ollut kuitenkaan tehty, joten vastauksia esimerkiksi koulukuljetusta ja Winellska skolanin tiloja koskeviin kysymyksiin ei ollut saatavilla. Lakkauttamista koskeva selvitys tehtiin vasta kuulemistilaisuuden jälkeen. Selvityksen sisältö oli pääosin sellaista, että se olisi voitu tehdä alustavasti ja esittää loppupäätelmineen jo itse kuulemistilaisuudessa, mutta näin ei tapahtunut.

Selvitys esiteltiin ruotsinkieliselle varhaiskasvatus ja opetuslautakunnalle 27.1.2016 ja myöhemmin sellaisenaan myös kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Selvityksessä mm. tilojen riittävyyttä ja normienmukaisuutta koskevat, kuulemistilaisuudessa esitetyt huomautukset on olennaisilta osin jätetty käsittelemättä. Virkamiesselvitykseen sisältyvät lakkauttamista koskevat laskelmat ja perustelut poikkeavat kuulemistilaisuudessa 7.1.2016 esitetyistä. Kuulemistilaisuudessa ei esitelty taloudellisia laskelmia, Winellska skolanin oppilasennusteita tai virheellisesti laskettuja linja autolla tehtäviä matka aikoja, joihin pääasiassa perustuivat raportin argumentit sen puolesta, että lakkauttaminen on mahdollista, vaikka sen taloudelliset hyödyt eivät ole erityisen suuret. Kunnanjohtajan ehdotus lakkauttamisen vireillepanosta, vastakohtana ruotsinkielisen varhaiskasvatusja opetuslautakunnan 27.1.2016 tekemälle päätökselle, oli saatavilla kunnan verkkosivuilla 25. helmikuuta 2016, mutta sitä ei annettu tiedoksi millään tavoin, ei myöskään Kim Åströmille, vaikka tämä oli sähköpostikeskustelussa Tarmo Aarnion kanssa ilmaissut toiveensa saada tiedon sitten, kun päätösehdotus olisi valmis. Vireillepanon ja asian käsittelyn 29.2.2016 välissä oli vain yksi kokonainen arkipäivä ja viikonloppu, molemmat koulujen hiihtolomalla. Mielipiteiden esittämiseen varattu neljän päivän aika, johon vielä sisältyi kesäinen viikonloppu, oli ollut niin lyhyt, ettei henkilöille ollut jäänyt riittäviä mahdollisuuksia mielipiteiden esittämiseen terveyslautakunnalle (KHO 1990 A 52). Minkäänlaista selvityksen loppupäätelmiä, lakkautusehdotusta ja lakkautuksen vireillepanoa koskevaa tiedotus tai kuulemistilaisuutta ei järjestetty. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta oli 27.1.2016 päättänyt poistaa ehdotuksen lakkautuksen vireillepanosta. Lakkautuksen vireillepanosta kuukautta myöhemmin ei ole tiedotettu asianosaisille kuntalain 29 :n mukaan, eikä tietoja vaikuttamisesta eikä mahdollisuutta siihen hallintolain 41 :n mukaisesti selvityksen esittelyn jälkeen ole tarjottu. Tätä tosiseikkaa ei muuta se, että yksittäiset kunnanvaltuutetut ovat olleet valppaina ja yrittäneet parhaansa mukaan käyttää oikeuksiaan. Yksittäisen henkilön yritystä toimittaa materiaalia, joka sitä paitsi on torjuttu, ei voida katsoa edustavan kaikkien näkemystä esim. koulukuljetuksista, etenkään kun kyseinen henkilö ei edes asu alueella. Lisäksi päättäjille on toimitettu ainoastaan ennen vireillepanoa laadittuja näkemyksiä ja materiaalia. Ennen kunnanvaltuuston kokousta 14.3.2016 sallittiin hiljainen mielenosoitus valtuustosalin ulkopuolella, ja Kim Åström piti lyhyen puheen todella harvalukuiselle joukolle valtuutettuja, jotka olivat osanneet tulla paikalle. Tämä lyhyt yhden ihmisen pitämä puhe sen jälkeen, kun kaikki valtuustoryhmät olivat jo pitäneet kokouksensa, ei sivuuta eikä hyvitä aiemmin mainittuja tiedottamisen ja vaikutusmahdollisuuksien puutteita päätösten valmisteluvaiheessa. Ennen valtuuston kokousta oli tulostettu molemmilla kielillä yhden arkin mittainen tiedote jaettavaksi valtuutettujen paikoille valtuustosalissa. Jakelua ei kuitenkaan sallittu. Vasta kun kunnanvaltuusto oli tehnyt asiassa päätöksen 14.3.2016, lasten huoltajille, myös esikoululaisten vanhemmille, järjestettiin 30.3.2016 tiedotustilaisuus lakkauttamisen seurauksista. Kirkkonummen poliitikoiden taholta on käynyt ilmi, että Friggesby skolan lakkauttamisesta on sovittu jo talousarvion valmistelun aikana syksyllä 2015 tai ennen sitä osana sopimusta, johon sisältyi mm. vuoden 2015 investointipäätös uudesta ruotsinkielisestä koulusta Pohjois Kirkkonummelle. Lisäksi luottamukselliset keskustelut valtuutettujen ja lautakunnan jäsenten kanssa todistavat poliittisen johdon avainhenkilöiden taholta tulleesta voimakkaasta painostuksesta, jotta puolueiden kesken etukäteen sovittu lakkauttaminen saataisiin vietyä läpi. Tätä on mahdotonta esittää yksiselitteisesti todisteeksi ilman salassa pidettyjen tietojen julkistamista, mutta virallisen materiaalin puutteiden oikaisematta jättäminen ja haluttomuus toimittaa olennaisia tietoja päättäjille puhuvat selvää kieltään.

3 Tilojen riittävyys ja normienmukaisuus Winellska skolanin B rakennuksessa, jossa toimii ala aste ja syksyllä 2016 myös 1 2 esikouluryhmää, on tehty vuonna 2005 muutoksia, joissa pääasiassa yleisiä, sosiaalisia ja varastotiloja on muutettu luokkahuoneiksi. Vuoden 2005 muutosten yhteydessä rakennusvalvonta on hyväksynyt rakennuksen tehtyjen muutosten ja tilojen ilmoitetun käyttötarkoituksen perusteella. Koulun opinto oppaasta vuodelta 2015 (liite 10, sivu 12) käy puolestaan ilmi tilojen käyttö lukuvuonna 2015. (28) On merkillepantavaa, että tiloja B139, B140, B126 ja B217 käytetään tällä hetkellä luokkahuoneina vastoin ilmoitettua käyttötarkoitusta. B139 ja B140 on hyväksytty opettajanhuoneiksi, toisin sanoen väliaikaisiksi työpaikkatiloiksi, mutta niitä käytetään OT3 luokkahuoneina (enintään 30 oppilaan luokkahuoneina). B126 ja B217 on puolestaan hyväksytty varastoiksi, ja niitä käytetään nyt ryhmä /luokkahuoneina. Alla on osa pohjapiirustuksesta, jossa on yksi poikkeus. Viralliset, kunnan rakennusvirastosta saadut pohjapiirustukset ovat kokonaisuudessaan liitteenä (liite 11)

------- ' \ \ l l / / -.s :oae r:n l Maankäyttö ja rakennuslain 117 :n mukaan ja 125 :n mukaan Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien

turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. (28) Suomen rakentamismääräyskokoelmassa 02 ja E1 määritellään rakennusten ja tilojen käyttötarkoitukset. Opetustilat, työpaikkatilat ja varastot ovat erillisiä luokkia, joiden henkilö ja pinta alakohtaista ilmanvaihtoa sekä paloturvallisuutta yms. koskevat vaatimukset eroavat toisistaan. Käyttötarkoituksen muuttaminen varastosta tai työpaikkatilasta luokkahuoneeksi lisää henkilömäärää, heikentää maankäyttö ja rakennuslain 117 ja 125 :n mukaan turvallisuutta ja terveydellisiä oloja sekä edellyttää rakennuslupaa. Kun muutoksia tehdään yhteen rakennuksen osaan, rakennusta arvioidaan kokonaisuutena. Ilmoitetut käyttötarkoitukset huomioon ottaen nykyinen käyttö kasvattaa oppilasmäärän jopa 80:een, mikä vaikuttaa koko rakennuksen normienmukaisuutta koskevaan arvioon. Valviran terveydensuojelua koskevan ohjeiston (Terveydensuojelun valvontaohjeisto, Tarkastusohjeet 5: Koulut, päiväkodit ja vanhainkodit, liite 12, s. 2) mukaan päiväkodissa käymälöitä tulisi olla 1 alkavaa 10:tä lasta kohden ja koulussa 1 jokaista 15:tä lasta kohden. Rakennuksessa on piirustusten mukaan oppilaille 13 käymälää, mikä on selvästi alimitoitettu noin 400 oppilaalle. Se, että tilat B139 ja B140 ovat aiemmin olleet luokkahuoneita, ei muuta sitä tosiseikkaa, ettei nykyistä luokkahuonemäärää ja siten oppilasmäärää ole hyväksytty koululle.

Rakennuksen tämänhetkinen käyttö on vastoin maankäyttö ja rakennuslain 117 ja 125 :ää, sillä tiloja käytetään pysyvästi vastoin niiden hyväksyttyä käyttötarkoitusta, ja rakennuksen kokonaiskuormitus on näin ollen hyväksyttyä suurempi. Vuoteen 2015 verrattuna Winellska skolaniin sijoittuu vuosina 2016 2017 lisäksi 1 2 esikouluryhmää. Friggesby skolan n. 25 oppilaan lisäksi oppilasmäärä kasvaa vielä 30 40 lapsella verrattuna vuoden 2015 10 tilanteeseen. Tällöin tilojen alimitoitus pahenee entisestään. Tätä ei ole tuotu esiin Friggesby päätöksen valmistelussa, eikä rakennusvalvontaa, ympäristö ja terveydensuojelua tai oppilashuoltoa ole kuultu asiassa, vaikka huolestuneet vanhemmat ovat tätä mm. kuulemistilaisuudessa vaatineet. Tilojen käyttö vastoin rakennusteknistä käyttötarkoitusta sekä esikoulun sijoittamistarve koulun tiloihin on pantu merkille vasta valtuuston päätöksen jälkeen, vaikka sen olisi kohtuudella pitänyt olla virkamiesten tiedossa jo aiemmin. Kunnan LVI vastaavan Risto Utriaisen lausunnon mukaan koululla on ilmanvaihdon puutteiden lisäksi myös akustiikkaan ja valaistukseen liittyviä puutteita, jotka edellyttävät peruskorjausta. Alakoulurakennuksessa ja voimistelusalissa on äskettäin todettu sokkelin/pohjarakenteiden kosteusongelmia, joiden vuoksi voimistelusali on poistettu käytöstä (liitteet 17 ja 25). Vastaavia toimenpiteitä on odotettavissa alakoulurakennuksessa, mikä pahentaa tilanpuutetta entisestään.

Koulussa vuonna 2005 tehtyjen muutostöiden myötä OT3 luokkahuoneiden määrää on lisätty kuudella, mutta esim. käymälöiden määrää ei ole lisätty. Nykyisten tilojen ilmanvaihdon osalta LVI piirustuksissa todetaan: "Tilan nykyinen yleisilmanvaihto säilyy, teho riittämätön" (liite 16). Muutostöiden kohteena olleisiin luokkahuoneisiin on asennettu koneellinen ilmanvaihto + 2001/s, mutta valtaosassa luokkahuoneista on edelleen käytössä vain passiivinen ilmanvaihto käytävästä ja käytävään. Koska vain käytävällä on ilmanvaihto sisään/ulos 61/s oppilasta kohti, vain murto osa tästä ilmamäärästä kiertää passiivisesti luokkahuoneiden kautta. Ilmanvaihtolaitteistot ovat alkuperäisiä, ja ilmamääriä on jouduttu jopa laskemaan alkuperäiseen mitoitukseen nähden, esim. ylemmässä kerroksessa 1 400 > 8 001/s. Kaikkia rakennuksia, niin vanhoja kuin uusiakin, koskee terveydenhuoltolain 32 :n 1 momentin mukaan sosiaali ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). 10 : (28) Sen lisäksi, mitä 8 ja 9 :ssä säädetään, ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 dm3/s henkilöä kohden. Ulkoilmavirta saa kuitenkin olla 4 dm3/s henkilöä kohden, jos varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa taikka kosteus nouse niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5 :ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Winellska skolanin rakennusten katoissa on. ilmennyt vuotoja ja mittauksissa on todettu pölyn sekä lasi ja vuorivillan kohonneita pitoisuuksia 11. B rakennuksessa on äskettäin todettu sokkeli ja lattiarakenteiden kosteusongelmia. C rakennuksessa (voimistelusalissa) on todettu vastaavanlaisia kosteusongelmia, joiden vuoksi rakennus on poistettu käytöstä huhtikuussa 2016. Näin ollen riskitekijät huomioon ottaen ei voida vedota 10 :n 2 momenttiin, jotta 41/s henkeä kohti voitaisiin hyväksyä. Nykyisillä järjestelmillä ilmanvaihto on sitä paitsi käytännössä paljon alhaisempi kuin 41/s. Friggesby skolassa ilmanvaihto on myös painovoimainen, mutta oppilaiden määrä luokkahuoneissa on ollut pienempi kuin Winellska skolanissa eikä terveydellisiä haittoja tai riskitekijöitä ole todettu. Siten oppilaiden siirtäminen Winellska skolanin nykyisiin ryhmiin ja luokkahuoneisiin, joissa riittämätön ilmanvaihto aiheuttaa terveyshaittoja, heikentää niin Friggesby skolan kuin Winellska skolaninkin oppilaiden terveydellisiä oloja. Maankäyttö ja rakennuslain 117 ja 125 :n mukaan rakennuksen on täytettävä nykyinen käyttötarkoituksensa ja terveydelliset olot on korjattava, ennen kuin oppilasmäärän ei pakottavaa lisäämistä voidaan puolustaa.

10 Sivistystoimenjohtaja Hannele Kujalan sähköpostiviesti (liite 15). Tämän jälkeen on tullut vielä 8 lasta lisää Friggesby lekskolasta. Muissa tiloissa on tietojen mukaan kapasiteettia 44 lapselle 11 Katso esim. http://gamla.hbl.fl/lokalti2015 03 27/741971iWI nellska skolan fri fran mogel (28)

Apulaisoikeusasiamies on 16.8.2012 2822/4/10 vahvistanut, etteivät taloudelliset syyt poista kunnan vastuuta huolehtia työvoiman suojelusta ja väestön terveydestä. Rakennusvalvonta tarkastaa rakennuksia tavallisesti ainoastaan rakennuslupaprosessien yhteydessä. Hyväksyttyjen rakennuspiirustusten (liite 11) perusteella rakennuksessa on muitakin kuin aiemmin mainittuja poikkeuksia, jotka heikentävät käyttäjien turvallisuutta. Vuonna 2005 hyväksyttyjen piirustusten mukaan B rakennus on jaettu viiteen palosoluun. Tämä on ratkaisevan tärkeää erityisesti ylemmän kerroksen turvallisuutta ajatellen, jotta voidaan estää savumyrkytykset ja varmistaa rakennuksen evakuointi tulipalojen yhteydessä. Koulussa palo ovet pidetään kuitenkin avoimina. Kouluun tehtiin 15.4.2016 ilman ennakkoilmoitusta tarkastuskäynti, jonka yhteydessä voitiin todeta, että kaikki palo ovet olivat auki, useimmat kiinnitettyinä haalla (kuvat liitteessä 26). Lisäksi hätäuloskäynniksi luokitelluilla alueilla (esim. aulassa 135) oli ylimääräistä palokuormaa (lasten päällysvaatteita). Ylemmässä kerroksessa käytävän 201 ja porraskäytävän 224 väliset palo ovet eivät ole myöskään rakennuspiirustusten mukaisia. Piirustusten mukaan ovien tulisi olla 1 400 mm leveät pariovet, mutta todellisuudessa oviaukon leveys on vain 1 000 mm. Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen (Suomen rakentamismääräyskokoelma E1) 7.3.2 kohdan mukaisesti 10.4.2 Osastoivan oven tulee yleensä olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa. Ohje: Suljinta ei tarvita asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa. Uloskäytävän leveyden tulee yleensä olla vähintään 1 200 mm. Poistumisalueella, jonka henkilömäärä on enintään 60, saa toinen uloskäytävä olla 900 mm:n levyinen. Enintään kaksikerroksisessa asuinrakennuksessa sallitaan yksi 900 mm:n levyinen uloskäytävä. 10.5.5 Uloskäytävään ei saa sijoittaa sellaisia tarvikkeita, rakennusosia eikä laitteita, jotka lisäävät palokuormaa tai savunmuodostuksensa takia vaarantavat henkilöturvallisuutta.

Edellä lainatut määräykset ovat olleet voimassa vuonna 2005 rakentamismääräyskokoelman E1/2002 mukaan. Rakennuslupaa edellyttävissä muutostöissä nämä määräykset ovat velvoittavia. Koska vuonna 2005 muutostöitä on tehty myös ylemmässä kerroksessa (luokkahuoneessa 210, katso liite 16b), on ylemmän kerroksen paloturvallisuuden oltava näiden tilojen osalta vuonna 2005 voimassa olleiden normien mukainen. (28)