Palo- ja vuotovahinkojen oikeuskäytäntöä. Jussi Korpelainen, 9.3.2016

Palo- ja vuotovahinkojen oikeuskäytäntöä Jussi Korpelainen, 9.3.2016

ESITYKSEN SISÄLLÖSTÄ - Tässä esityksessä poimitaan muutamia kuulijakuntaa mahdollisesti kiinnostavia vahinkotapauksia ja käydään ne pääkohdittain läpi - Esitys ei pyrikään ole aiheen kattava läpikäynti jo siitä syystä, ettei mistään ole helposti saatavissa käyttöön esim. kaikki Suomen käräjä- tai hovioikeuksien palovakuutuskorvauksia koskevat tuomiot - Tuomiot kyllä ovat lähtökohtaisesti julkisia ja uusimmat niistä toimitetaan oikeusistuimista sähköpostitse maksutta ja nopeasti, mutta ensin pitää tietää, mitä pyytää toimittamaan - Esillä olevat tuomiot ovat siis sattumanvarainen katsaus vakuutuskorvauksia koskeviin oikeudenkäynteihin - Esitys painottuu palovahinkoihin ihan siitä syystä, että vuotovahinkoja koskevia tuomioita ei juuri ole vastaan tullut

OIKEUDENKÄYNNEISTÄ YLEISESTI - Tämän esityksen aiheena olevat oikeudenkäynnit ovat vain pieni osa vakuutuskorvauksia koskevien oikeudenkäyntien kokonaismäärästä. - Rakennusvahinkoja koskevien oikeudenkäyntien vuosittainen kappalemäärä ylipäätään on pieni - Tyypillisin oikeuskäsittelyyn päätyvä rakennusvahinkoriita koskee vakuutuksesta sinänsä korvattavan palovahingon perusteella maksettavan korvauksen määrää. Palovahingoissa toistuvia riidanaiheista ovat myös vahingon korvattavuutta suojeluohjeen, törkeän huolimattomuuden, vakuutustapahtuman aiheuttamisen tai vakuutuksen rajoitusehdon kautta koskevat kysymykset - Vuotovahinkotapausten vähäistä määrää selittänee se, että rahalliset intressit ovat palovahinkoja pienemmät, jolloin asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen suhteellinen osuus nousee jo ennakolta arvioiden huomattavaksi - Esinevahinkoja koskevia riitoja useammin vuotovahinkoja käsitelläänkin oikeudessa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä, joko liittyen asentajan vastuuseen (ml. vakuutusyhtiöiden regressivaatimukset). Oma ryhmänsä ovat myös asunto-osakeyhtiön asukkaalle / osakkaalle esittämät vahingonkorvausvaatimukset, joiden taustalla on jokin vuotovahinko.

VUOTOVAHINKOTAPAUS - Päijät-Hämeen käräjäoikeus, tuomio nro 13/19362; Itä-Suomen hovioikeus, tuomio nro 717 (v. 2014) - Kyseessä viemäririkko vanhassa asuinrakennuksessa (rakennettu alun perin 1700-lla), korjauskustannukset noin 35.000 euroa - Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa, koska katsoi, että rakennuksessa todetut vauriot ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa sateen, sulamisveden ja maakosteuden vaikutuksesta. Mahdollinen viemärivuoto ei ole aiheuttanut vaurioita rakenteille - Betoniviemäri, jossa on todettu vähäisiä vuotoja, on noin 80-vuoden ikäinen. Selvityksissä ei yhtiön mukaan todettu mitään varsinaista, selkeää äkillistä viemärin rikkoutumista, vaan ikääntyvä viemäri oli alkanut vähän kerrassaan tihkua saumoistaan lisää. - Asiakkaan kertoman mukaan talon ympärille on tehty salaojat, joten ulkopuoliset vedet eivät ole voineet aiheuttaa vaurioita. Viemärilinjan molemmin puolin oli todettavissa lahoa. WC:n lattian hirsi oli laho, samoin rakennuksen alimmat ulkohirret.

VUOTOVAHINKOTAPAUS - Asiakkaan asiantuntijatodistajan mukaan hänen rakennuksessaan ei ollut mitään kosteuteen viittaavaa ennen vahinkoa. Edelleen ko. todistajan mukaan kosteus oli tullut nopealla aikataululla, eikä ollut ehtinyt mädättää rakenteita. Todistaja arvioi, että vuoto on kestänyt noin kuukauden. Viemäriputki näytti ehjältä. - Asiakkaalla oli todistajana myös talonrakennustekniikan tutkija teknillisestä yliopistosta. Hänen mukaansa, jos putkirikko on keskellä rakennusta, kosteus etenee kapillaari-ilmiön takia kaikkiin suuntiin, osa alas ja osa sivuille. Kapillaari-ilmiö toimii siis pysty- ja vaakatasossa. Jos taas kosteus tulee ulkoapäin, se ei voi edetä siten, että kosteutta olisi vain reunoilla ja keskellä rakennusta. Ko. todistaja ei ollut nähnyt rakennusta. - Vakuutusyhtiön todistajina oli kaksi vahinkotarkastajaa ja yksi kosteuskartoittaja. Heidän havaintonsa olivat yhtenevät: - Kyse on vanhasta rakennuksesta, jonka takapihan seinärakenteet ovat lähellä maanpintaa - Kun sisälattia poistettiin, nähtiin lattian kannakkeet maaperään upotettuina. Ulkoseinät olivat huonossa kunnossa ja rakenteissa näkyi aukkoja ulkoilmaan.

- Vauriot johtuvat siitä, että maa viettää rakennukseen päin ja sulamis- ja sadevedet pääsevät kastelemaan rakenteen. Alapohjan pitäisi olla hengittävä, mutta muovimatto estää ilman kierron. WC:n järjestelmä, jossa muoviputki liitetään betoniputkeen, ei ole hyväksyttävä rakenne. - Betoninen viemäri ei ole koskaan täysin tiivis, mutta vähäisestä tihkumisesta ei ole haittaa. Viemärissä ei todettu reikiä. Jos viemärissä olisi ollut radikaali vuoto, koko maaperä olisi ollut märkä. Lattiavasat olivat pölykuivat. - Jos lattialle ilmaantunut vesi olisi tullut alakautta, vettä täytyisi olla kuutioittain, koska maaperä imee runsaasti vettä. Kyse olisi silloin paineellisesta vesivahingosta. - Käräjäoikeus: - Katselmushavainnot ja viemärikuvaus osoittavat, että viemärissä ei ole ollut reikiä tai halkeamia, jotka selittäisivät rakennuksen lahovauriot. Viemäriputken lähellä todettu kosteus on johtunut viemäriputken tavanomaisesta tihkumisesta. - Käräjäoikeus pitää asiakkaiden havaintoa WC:n maton kastumisesta sinänsä luotettavana. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että kastuminen olisi johtunut lattiarakenteen alta tulevasta kosteudesta. WC:n lattiassa on muovimatto, joka eristää kosteuden. Veden kulkeutuminen alapohjasta WC:n lattialle olisi edellyttänyt todistaja Kärjen kertomin tavoin huomattavia vesimääriä. Lattialla olevan veden lähde on jäänyt selvittämättä.

VUOTOVAHINKOTAPAUS - Todistajien kertomuksista ilmenee, että ulkoseinien alimmat hirret eivät ole olleet tarkasteluhetkellä kosteat, vaan kuivalahot. Kuivalahon syntymiseen kuluu useita vuosia. Lahovauriot ovat olleet pahimmat maaperän läheisyydessä. Käräjäoikeus katsoo tämän osoittavan, että hirsirakenteisiin on aikaisemmin kohdistunut pitkäaikainen kosteusrasitus. - Asiassa on näytetty, että viemäriputkessa tai sen liitoskohdassa ei ole ollut reikiä tai merkittäviä halkeamia. Rakennuksen alla oleva vähäinen halkeama putken 1,8 metrin kohdalla (sokkelin ulkopuolella) ei ole aiheuttanut kosteusvaurioita. - Kyse ei ollut vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. - Hovioikeus: ei muutosta - Yhteensä asiakkaalle maksettavaksi omat ja vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut, noin 23.000 euroa

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO 1 - Lapin käräjäoikeus, tuomio nro 13/2059; Rovaniemen hovioikeus, tuomio nro 539 (v. 2014) - Yrityksen omistama lähes valmis vapaa-ajan asunto paloi korjauskelvottomaksi, kohteella kotivakuutus - Vakuutusyhtiö oli määrittänyt jh-arvoksi 182.000 euroa ja purkukuluiksi 21.000 euroa - Korvauksesta vähennetty 20 % siitä syystä, että palon katsottiin aiheutuneen rakennusvirheestä - Riitaa sekä jh-arvosta että rakennusvirheestä - Rakennusvirheasiassa kysymys sähkökaapin alla olleiden maakaapeleiden asentamisesta - Sähköasentaja on asentanut ryhmäkeskuksen vaatekomeroon kaksi viikkoa ennen tulipaloa. Hänen kertomuksellaan on selvitetty, että hän ei ole voinut asentaa syöttökaapeleita suoraan ryhmäkeskuksen yläosassa sijainneeseen pääkatkaisijaan, koska ryhmäkeskuksen alapuolelta seinän läpi johdetut kaapelit eivät ole yltäneet kuin ryhmäkeskuksen alaosaan, vaikka asentaja on laskenut ryhmäkeskuksen normaalia alemmas. Tämän vuoksi asentaja on asentanut ryhmäkeskuksen alaosaan

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO väliaikaiseksi 1tarkoitetun toisen pääkytkimen, koska asiakkaalla on ollut kiire saada lattialämmitykset päälle mökkiin ja koska asentajalla ei ole ollut mukanaan sopivia liittimiä syöttökaapelin johdinten jatkamiseksi. - Kolmessa syöttökaapelin johtimessa on arpeumajäljet (kuparijohdin sulanut) samalla kohtaa eli 28 senttimetrin päässä johdinten liittimistä. Kaikkien sähkötekniikasta ja palon syttymissyystä todistaneiden henkilöiden mukaan arpeumakohdassa on tapahtunut yhtäaikainen tai lähes yhtäaikainen oikosulku (valokaari). - Asentaja on kiistänyt kiinnittäneensä kaapeleita harjateräkseen. Hän ei käyttänyt eikä tiennyt kenenkään käyttävän sähköasennuksissa surrilankaa. - Asiakkaan todistajat: tulipalo on ensin syttynyt tuntemattomasta syystä ja johtimien oikosulku on tapahtunut sen jälkeen. Surrilankakiinnitys ei ole voinut aiheuttaa tulipaloa. Käräjäoikeuden mukaan heidän käsityksensä on perustunut osaltaan siihen, etteivät he ole tienneet toisesta pääkytkimestä keskuksen alaosaan ja tästä syystä he ovat tehneet johtimien oikosulkujäljen perusteella väärän päätelmän siitä, että oikosulku olisi tapahtunut keskuksen sisällä.

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO - Toisaalta he 1ovat poissulkeneet sen, ettei surrilanka kykene painautumaan kaapeliin sen päälyvaipan, päälyvaipan ja välivaipan välissä olevien maadoituskuparijohtimien, välivaipan ja johtimien peruseristeiden läpi siten, että se aiheuttaisi johtimissa oikosulun. Heidän mukaansa surrilanka ei muutenkaan kykene vahingoittamaan kaapelia. - Vakuutusyhtiön todistajat: syöttökaapelin kolmen johtimen yhtäaikaisen tai lähes yhtäaikaisen oikosulun on täytynyt edeltää tulipaloa ja aiheuttaa sen. Oikosulku on aiheutunut surrilangan painaessa ajan kuluessa jäljen voimakkaasti taivutettuun kaapeliin ja siirtäessä kaapelin sisällä sähkövirran lämmittämää eristekerrosta painaumakohdasta syrjään. Lopulta eristevahvuus ei ole enää riittänyt pitämään sähkövirtaa johtimissa, vaan johtimissa on tapahtunut maa- tai oikosulun kautta valokaari, joka on aiheuttanut palon. Asiassa ei ole ilmennyt muuta selittävää tekijää palon syttymiselle katkenneen surrilankasidoksen kohdalla eristetyn seinän sisällä. Surrilangan on katkaissut sama valokaari, joka on kyennyt sulattamaan kuparijohtimet.

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO - Oikeudessa 1tehtyjen havaintojen perusteella syöttökaapelin oikosulkukohta on yltänyt olemaan seinän sisällä ylimmän surrilangan kiinnityskohdassa, jos ryhmäkeskus on laskettu niin alas kuin se paksun kaapelinipun kääntäminen huomioon ottaen on ollut mahdollista ja jos kaapeli on ollut ryhmäkeskusta asennettaessa kiinni ylimmässä surrilangassa. - Palokuviosta ilmeni, että V-kuvion kärki oli ryhmäkeskuksen seinän eniten palaneessa osassa eli ryhmäkeskuksen alaosassa ja sen ympärillä seinän pystyrunkotolpat olivat palaneet vain osittain. Palokuvion kärki oli juuri ylimmän katkenneen surrilankasidoksen kohdalla harjaterästen päättymiskohdassa (pystytolpat alkaneet hiiltyä tuolla korkeudella, vinotuki palanut eniten ryhmäkeskuksen runkotolppien välissä ja samassa välissä paneeli palanut pisimmälle alas). Palo ei ollut voinut tulla seinän ulkopuolelta vaan se oli alkanut seinän sisällä pystytolpassa olleen hiiltymisen U-jäljen perusteella. - Käräjäoikeus toteaa, että tulkintaa palokuvion tarkasta paikasta ryhmäkeskuksen alapuolella tukee raporttien valokuvista ilmenevien palojälkien lisäksi valokuvista ilmenevät ryhmäkeskuksen palojäljet, joiden perusteella ryhmäkeskuksen puhtaammaksi palaneeseen alaosaan on kohdistunut suurempi kuumuus kuin yläosaan.

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO - Käräjäoikeus 1toteaa johtopäätöksinään, että palon syttymispaikan on palokuvion, muiden palojälkien ja ryhmäkeskuksen palojälkien perusteella osoitettu olleen ryhmäkeskuksen alapuolella. Muuta selittävää tekijää tulipalon syttymiselle juuri tuolla kohtaa ei ole kuin kyseisessä kohdassa olleen surrilankasidoksen aiheuttama kaapelin eristyskyvyn rikkoontuminen. Muusta kuin sähköisestä syttymissyystä ei ole esitetty mitään viitettä tai epäilystä. Jo Koillismaan poliisilaitoksen palonsyyn tutkintapäätöksessä 21.9.2011 on palokuvion osoittaman syttymispaikan perusteella päädytty siihen, että palon syttymissyy on ollut todennäköisesti sähköperäinen. Poliisi ei ole havainnut jäämiä palavista nesteistä. - Rakentamisvaiheessa tehty maakaapeleiden ja harjaterästen surrilankaniputus on aiheuttanut syöttökaapelin eristekerroksen ohenemisen siten, että kaapelin johtimissa on tapahtunut tulipalon aiheuttanut oikosulku ja valokaari. Surrilankakiinnitys on ollut rakennusvirhe. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus tehdä asiakkaan vastuulla olleen rakennusvirheen vuoksi tekemänsä vähennys vakuutuskorvauksesta. - Myös vahingon määrää koskevan riidan yhtiö voitti.

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO 1 - Entä hovioikeus:

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO 2 - Satakunnan ko tuomio nro 14/2726, Vaasan ho tuomio 870 (v. 2014) - Tässä vahingossa kyse pelkästään vahingon syystä: oliko kyseessä rakennusvirhe vai ei? - Korjaamon ja lämpökeskuksen sekä varaston käsittävä rakennus irtaimistoineen tuhoutui korjauskelvottomaksi 2.- 3.10.2011 tapahtuneessa tulipalossa - Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutukseen liittyvien rajoitusehtojen mukaan vahinko ei tulisi korvattavaksi siitä syystä, että seinän ja savuhormin liittymäkohdan välinen eristys on ollut puutteellinen - Palonsyyn tutkintaraportissa on päädytty siihen, että metallihormin lämmöneristys on pettänyt läpiviennin kohdalla seinän alaosassa ja voimakas lämpö on sytyttänyt ympäröivän seinärakenteen - Asiakas oli pyytänyt asiassa uutta tutkintaa, kun purkamistöiden yhteydessä hän oli todennut lämpökattilan pohjan ruostuneen puhki, mitä ei ensimmäisessä vaiheessa oltu tutkittu. Tutkinnassa onkin todettu, että kattilan pohja oli syöpynyt puhki hormin puoleisesta osastaan.

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO - Asiakkaan mukaan 2 asiassa oli kaksi vaihtoehtoa eli jostakin syystä joko savukaasut tai teräksinen savupiippu ovat olleet niin kuumia, että ne ovat sytyttäneet ulkoseinässä olevan palavan materiaalin. Toinen vaihtoehto on se, että palo on saanut alkunsa kattilan palotilan kautta, minkä pohja oli puhki ruostunut jo ennen paloa. Sitä, että palo on saanut alkunsa puhki ruostuneen pannun pohjan kautta, tukee hyvin voimakkaasti sekin, että hormijärjestelmä oli ollut käytössä ennen paloa yli 20 vuotta. - Edelleen asiakkaan mukaan rajoitusehdot eivät muutoinkaan sovellu häneen, koska savuhormin asennustyön on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija palotarkastajan valvonnassa ja järjestelmän osalta on suoritettu käyttöönottotarkastus sekä aina lain vaatimusten mukaisesti palotarkastus joka toinen vuosi. Yli kahden kymmenen vuoden aikana näissä tarkastuksissa ei ole tullut ilmi mitään sellaisia seikkoja, mitkä olisivat edellyttäneet korjaustoimenpiteitä tai järjestelmän käyttökieltoa. - Vakuutusyhtiön mukaan palo on siis aiheutunut rakennusvirheestä. Rakennusvirheiden seurauksena rakennukselle itselleen aiheutuneet palovahingot on rajattu vakuutussopimuksen rajoitusehdolla korvauspiirin ulkopuolelle. - Vakuutusehdoissa ei eritellä sitä, kenen toimesta rakennusvirhe on aiheutunut.

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO - Suomen rakentamismääräyskokoelman 2 pieniä savuhormeja koskevan E3 osion mukaisesti (vuodelta 1988) vaaditaan kauttaaltaan vähintään 100 mm eristettä hormin ja palavatarvikkeisten rakennusosien välille - Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan lämmöneristys oli kohteessa toteutettu rakentamismääräysten vastaisesti, koska eristettä ei ollut kauttaaltaan vaadittavaa määrää. Asia voitiin todentaa valokuvin sekä todistajien omakohtaisten havaintojen perusteella. - Poliisin palonsyyn tutkinnan pöytäkirjassa todettua: "Tutkinnassa löydettiin palon syttymispaikka, joka oli kattilahuoneen ulkoseinä kattilan takana, jossa oli kattilan hormin läpivienti. Todettiin, että metallihormin lämmöneristys on pettänyt läpiviennin kohdalla seinän alaosassa ja voimaksa lämpö on sytyttänyt ympäröivän seinärakenteen. Hormin molemmilla sivuilla eristeenä on ollut 50 mm palovilla, jonka jälkeen oli alajuoksuna ollut puurakenne. On todennäköistä, että hormin läpiviennin paloeristys on heikentynyt jo vuosien kuluessa ja nyt lämmityskauden alkaessa eristys on pettänyt. Asiakas kertoi aloittaneensa asuinrakennuksen lämmittämisen paloa edeltävänä päivänä."

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO 2 - Käräjäoikeus: - Asian ratkaisemisessa eniten painoarvoa laitettava poliisin teknisen tutkijan palopaikalla tekemille yksityiskohtaisille, käräjäoikeuden uskottavina ja luotettavina asiassa pitämille havainnoille tulipalon todennäköisestä syttymissyystä ja tulipalon etenemisreitistä kohteessa ja erityisesti asian ratkaisemisen kannalta siitä, mitä tutkija on uskottavasti kertonut pannun "läpiviennin" eristyksestä palopaikalla henkilökohtaisesti poliisina tekemiensä havaintojen perusteella. - Oikeus katsoi poissuljetun sen mahdollisuuden, että tulipalo olisi saanut alkunsa kohteessa väitetyn puhkiruostuneen kattilan alta, jolloin mahdollinen kipinä olisi väitetystä seinän raosta päässyt seinän välirakenteisiin ja tämän jälkeen sytyttänyt koko seinän palamaan esitetyistä valokuvista ilmenevin seurauksin. - Edelleen oikeus katsoi, ettei tulipalo myöskään esitetyn näytön ja jo yleisen elämänkokemuksenkaan perusteella ole voinut saada alkuaan väitetyn puhkiruostuneen kattilan alakautta siten, että pannuhuoneessa olisi sen sisätiloissa kipinän johdosta jokin palava materiaali tai turvepöly leimahtanut palamaan ja tulipalo olisi sitten tätä kautta edennyt kohteessa. Kipinäteoriaa vastaan puhui myös asiakkaan oma kertomus säännöllisestä nuohouksesta samoin kuin seinien tuplalevytys, sillä yleisen elämänkokemuksen perusteella oli pidettävä epäuskottavana, että kipinä olisi juuri hormin läpiviennin kohdalla päässyt levytyksen tai sen rakojen läpi.

RAKENNUSVIRHEEN AIHEUTTAMA PALO, NRO - Vastaajalla 2 (vakuutusyhtiö) oli asiassa näyttötaakka siltä osin, että tulipalo oli saanut alkunsa hormin läpiviennin kohdalta eikä kantajan väittämänä ns. kipinäpalona puhkiruostuneen kattilan alapohjan kautta. Edellä kerrotuin perustein yhtiö on näyttänyt tämän toteen. - Yhtiö oli näyttötaakkansa osalta näyttänyt asiassa toteen myös sen, ettei hormin läpivientiä ole oltu eristetty siten kuin riidattomasti sovituissa vakuutusehdoissa on tältä osin määrätty eli määrätty noudattamaan yleisiä rakentamisohjeita, jolloin ohjeiden ja määräysten mukaisesti metallisen läpiviennin paloeristyksessä olisi tullut käyttää 100 mm:n paksuista palovillaa. Kantaja on näytetysti käyttänyt kyseisen läpiviennin paloeristyksessä ainoastaan 50 mm:n paloeristettä. Kantaja on näin näytetysti rikkonut kyseisiä riidattomia vakuutusehtoja ja rikkonut hormin läpiviennin osalta vakuutusehtojen mukaista määräystä säädetyn läpiviennin eristämisen osalta. - Hovioikeus: - Hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen, että tulipalo oli alkanut hormin liitoskohdasta, jossa oli ollut paloeristettä ainoastaan 50 mm, kun sitä olisi rakentamisohjeiden mukaan tullut olla 100 mm. Hormin läpivientiä ei näin ollen ollut eristetty siten kuin rakentamismääräyksissä on tältä osin määrätty ja se on mahdollistanut savukaasujen kuumudesta aiheutuvan lämmön johtumisen seinärakenteeseen tulipalon siellä sytyttäen. - Käräjäoikeuden tuomio ei siis muuttunut hovissa

PALOVAHINKOON LIITTYVÄ REGRESSI - Pohjois-Savon käräjäoikeus, tuomio nro 16/3179 - Tuomio annettu 23.2.2016, eikä juttu ole lainvoimainen - Kyseessä teollisuusrakennuksen palovahinko, jonka seurauksena myös naapurikiinteistöllä sijainnut rakennus irtaimistoineen tuhoutui - Oikeudenkäynnissä on kyse naapurikiinteistön vakuutusyhtiön teollisuuskiinteistön omistajalle esittämästä regressivaatimuksesta, määrältään yli 1 m - Todennäköisesti asian käsittely jatkuu hovioikeudessa, mutta asetelman poikkeuksellisuuden takia seuraavilla kalvoilla on käyty läpi käräjäoikeuden tuomion perusteluosaa

PALOVAHINKOON LIITTYVÄ REGRESSI

JA LOPUKSI JOTAIN MUUTA - Varsinais-Suomen käräjäoikeus, tuomio nro 14/22399; Turun hovioikeus, tuomio nro 772 (v. 2015) - Oikeudenkäynnissä kyse siitä, kuka oli tilannut työt; oliko joku tilannut työt ja kuuluiko jonkun ne maksaa? - Intressi jutussa noin 13.000 euroa - Käräjäoikeus arvioi asian näin:

KUKA ON TYÖN TILAAJA JA MAKSAJA?

KUKA ON TYÖN TILAAJA JA MAKSAJA? - Ja hovioikeus näin:

KUKA ON TYÖN TILAAJA JA MAKSAJA?

KIITOS MIELENKIINNOSTA!