- Esitykseen on poimittu muutamia rakennusvahinkoja koskevia oikeustapauksia, jotka käydään pääkohdittain läpi - Esitys ei pyrikään ole aiheen

Transkriptio

1

2 - Esitykseen on poimittu muutamia rakennusvahinkoja koskevia oikeustapauksia, jotka käydään pääkohdittain läpi - Esitys ei pyrikään ole aiheen kattava läpikäynti jo siitä syystä, ettei mistään ole helposti saatavissa käyttöön esim. kaikki Suomen käräjä- tai hovioikeuksien palovakuutuskorvauksia koskevat tuomiot - Tuomiot kyllä ovat lähtökohtaisesti julkisia ja uusimmat niistä toimitetaan oikeusistuimista sähköpostitse maksutta ja nopeasti, mutta ensin pitää tietää, mitä pyytää toimittamaan - Esillä olevat tuomiot ovat siis sattumanvarainen katsaus vakuutuskorvauksia koskeviin oikeudenkäynteihin - Esitys painottuu palovahinkoihin ihan siitä syystä, että vuotovahinkoja koskevia tuomioita ei juuri ole vastaan tullut

3 - Rakennusvahinkoja koskevien oikeudenkäyntien vuosittainen kappalemäärä on pieni - Tyypillisiä oikeuskäsittelyyn päätyviä riitakysymyksiä rakennusvahingoissa ovat esim. korvauksen määrä, suojeluohjeen laiminlyönti, vakuutustapahtuman aiheuttaminen ja vakuutuksen rajoitusehtojen soveltaminen - Oikeuskäsittelyyn päätyvien vuotovahinkojen määrä on vuodesta toiseen lähes hämmentävän pieni. Osin tätä selittänee se, että rahalliset intressit ovat palovahinkoja pienemmät, jolloin asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen suhteellinen osuus nousee jo ennakolta arvioiden huomattavaksi. - Esinevahinkoja koskevia riitoja useammin vuotovahinkoja käsitelläänkin oikeudessa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä asentajan vastuuseen liittyen

4 Viime vuonna käytiin läpi käräjäoikeuden tuomiota hieman harvinaisemmassa regressitapauksessa Kyseessä oli teollisuusrakennuksen palovahinko, jonka seurauksena myös naapurikiinteistöllä sijainnut rakennus irtaimistoineen tuhoutui Oikeudenkäynnissä taas oli kyse naapurikiinteistön vakuutusyhtiön teollisuuskiinteistön omistajalle esittämästä regressivaatimuksesta, määrältään yli 1 m Vakuutusyhtiö perusteli vaatimustaan sillä, että teollisuusrakennuksen palosuojaus on ollut rakentamismääräysten vastainen ja puutteellinen, ja että tästä seuraa vahingonkorvausvastuu joko ankaran vastuun tai tuottamuksen perusteella Käräjäoikeus hylkäsi vaatimukset ja sen tuomio jäi lainvoimaiseksi Tiedossa on lisäksi, että vakuutusyhtiö esitti korvausvaatimuksen pelastuslaitokselle, mutta siitä ei ole tietoa, onko tuota vaatimusta viety oikeuteen

5 Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomio vuodelta 2015 Syyte: työntekijä on huolimattomuudesta pelastuskin säännösten vastaisesti laiminlyönyt käsitellä tulta huolellisesti sekä riittävää varovaisuutta noudattaen ja muutenkin varomattomalla tavalla käyttänyt ja käsitellyt tulta siten, että teosta on aiheutunut vaaraa toisen omaisuudelle. Asianomistajan vahingonkorvausvaatimus: työntekijä on velvoitettava korvaamaan Mikkelin kaupungille vakuutuksen omavastuuosuus euroa laillisine korkoineen käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Käytännössä kyse siitä, oliko työntekijä polttanut kaasuliekillä ampiaispesän Lopputulemanaan käräjäoikeus totesi palon alkaneen siten kuin syytteen teonkuvauksessa on esitetty. Työntekijä tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänen maksettavakseen tuomittiin kaupungin vaatimuksen mukaisesti vakuutuksen omavastuuosuus, euroa.

6 Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio vuodelta 2016 Taustalla yksityishenkilön asuinkiinteistöllä sattunut öljyvahinko. Riita asiassa koski maanpuhdistuskulujen korvaamista; yhtäältä sen osalta, kuka oli työn tilaaja, toisaalta ja ennen kaikkea laskutuksen määrän osalta Käytännössä asiat olivat edenneet niin, että pelastuslaitoksen kautta öljyvahinkoon kytkeytyi urakoitsija, jonka edustajan kutsumana paikalla meni maankaivutyöt tehnyt urakoitsija Palaverissa, jossa olivat em. urakoitsijat, kiinteistön omistaja sekä useita viranomaistahoja, oli sovittu, että kaivutyöt käynnistetään mahdollisimman nopeasti. Pöytäkirjan mukaan puhdistustyöt ovat kuuluneet kiinteistönomistajan vastuulle. Työt käynnistyivät seuraavana päivänä ja silloin myös pidettiin uusi palaveri, jossa olivat mukana myös vakuutusyhtiön vahinkotarkastajat Työstä ja sen tekemisen ehdoista (hinnasta) ei missään vaiheessa sovittu vakuutusyhtiön kanssa

7 Käräjäoikeus: Vakuutusyhtiö ei ole tullut töiden teettäjäksi ja urakoitsijan sopimuskumppaniksi pelkästään sillä perusteella, että se on vakuutuksenantajana vastuussa aiheutuneista vahingoista, että yhtiö on hankkinut työtä varten konsultin tai ettei yhtiö ole keskeyttänyt urakoitsijan tekemää työtä tai muutoinkaan puuttunut siihen. Käräjäoikeus: Vakuutusyhtiökin on lähtenyt siitä, että se vastaa puhdistustöistä aiheutuvista laskuista suoraan töiden tekijöille. Urakoitsijan laskun saatuaan vakuutusyhtiö on pyytänyt siitä lisäselvitystä ja asiasta on myös neuvoteltu. Yhtiö ei ole näissä yhteydenotoissa väittänyt, ettei se olisi vastuussa kustannuksista vaan erimielisyydet ovat koskeneet vain vaadittuja määriä. Myöhemmin vakuutusyhtiö on maksanut aiheelliseksi katsomansa osuuden laskusta. Vakuutusyhtiön on katsottava menettelyllään sitoutuneen vastaamaan kyseisestä saatavasta niin, että saatavaa voidaan vaatia suoraan siltä.

8 Urakoitsija laskutti työstä n euroa, arvonlisäverottomien tuntihintojen ollessa kaivuutyön osalta 165 euroa ja kuorma-autokuljetusten osalta 120 euroa Vakuutusyhtiö maksoi riidattomana osuutena laskusta laskutettujen tuntien mukaan kaivuutyöstä 80 euroa ja kuorma-autokuljetuksista 70 euroa tunnilta (alv 0) Koska vakuutusyhtiön vastuu perustuu siihen, että sen on vakuutuksenantajana katsottava sitoutuneen maksamaan korvauksen suoraan urakoitsijalle, ei yhtiön vastuuta voida arvioida niiden säännösten mukaisesti, jotka tulevat sovellettaviksi työn teettäjän ja tekijän välillä silloin, kun työn hinta on jäänyt sopimatta vaan yhtiön on maksettava vastaavissa töissä noudatettavia normaaleja veloitusperusteita vastaava määrä Kauppalaki 45 : Jos tavaran hintaa ei voida katsoa sovitun, ostajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tavaran laatu ja ominaisuudet, kaupantekohetken käypä hinta sekä muut olosuhteet

9 Kuluttajansuojalaki 9 luku 23 : Jollei palveluksen hinnasta tai sen laskemistavasta ole sovittu, tilaajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon palveluksen sisältö, laajuus, laatu, taloudellisesti tarkoituksenmukainen suoritustapa, sopimuksentekoajankohdan käypä hinta tai hinnan laskemistapa sekä muut olosuhteet. Huomioita pelastuslaitoksen, kiinteistön omistajan ja vakuutusyhtiön rooleista

10 Rovaniemen hovioikeuden tuomio vuodelta 2015 Asukas on sähkökatkon vuoksi noin kello 16 sytyttänyt palamaan useita alumiinikuorisia kynttilöitä ilman palamatonta eristävää alustaa. Asukas on ennen poistumistaan asunnosta noin kello 17 sammuttanut kynttilät, mutta yksi kynttilä on jäänyt palamaan stereoiden päälle. Kynttilän kuumuus on sytyttänyt stereot ja asunto on tämän seurauksena nokeentunut pahasti. Vahingon määrä noin euroa Kiinteistövakuutusyhtiö on esittänyt asukkaalle regressivaatimuksen, joka edellyttää törkeää huolimattomuutta tai tahallisuutta Hovioikeus katsoo, että kynttilöitä poltettaessa on olemassa vakavan vahingon vaara, joka edellyttää huolellisuutta kynttilöitä käytettäessä. Asukas on asunnosta poistuessaan pyrkinyt toimimaan huolellisesti ja sammuttanut kynttilät. Se, että yksi kynttilöistä on jäänyt sammuttamatta, on ollut huolimatonta menettelyä.

11 Asukas ei ole kuitenkaan ottanut tietoista riskiä tai muutoinkaan menetellyt tavalla, joka osoittaisi hänen suhtautuneen välinpitämättömästi tai piittaamattomasti seurauksiin tai toisten turvallisuuteen. Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että asukas ei ole aiheuttanut tulipaloa törkeästä huolimattomuudesta. Vakuutusyhtiöllä ei siten ollut perustetta takaisinsaantivaatimukselleen

12 Turun hovioikeuden tuomio vuodelta 2016 Riidassa kyse taloyhtiön osakkaan asunto-osakeyhtiölle esittämästä vaatimuksesta korvata pesuhuoneen kosteusvaurion korjauskulut Osakas on loppuvuonna 2012 aloittamansa pesuhuoneremontin yhteydessä, purkutöiden jälkeen, havainnut lattiassa kosteutta. Kastunut alue oli noin neliömetrin suuruinen ja se sijaitsi lattiakaivon ympärillä. Syynä kosteusvaurioon oli se, ettei edellisen remontin (vuodelta 2001 tai 2002) yhteydessä ollut asennettu asianmukaista korokerengasta. Riidassa oli kyse siitä, olisiko kosteusvaurio voitu korjata kuivauttamalla lattiakaivon ympäriltä neliömetrin suuruinen alue ja asentamalla vain tälle alueelle paikkakorjaamalla uusi vedeneristys Hovioikeus: Koska lattia oli jo purettu, asunto-osakeyhtiön mahdollisuudet hankkia näyttöä siitä, että virhe olisi ollut korjattavissa paikkakorjauksena, ovat huomattavasti heikentyneet. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että osakkallaa on ollut näyttötaakka siitä, että vaurio ei olisi ollut korjattavissa paikkakorjauksella.

13 Kirjallisena todisteena esitetyn RT-kortin ohjeen mukaan alle kymmenen vuotta vanha vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena, esimerkiksi yksittäisten laattojen korjauksen yhteydessä tai kun lattiakaivon ja vedeneristyksen liitos korjataan. Hovioikeus totesi, että vaikka RT-kortti ei olekaan sitova määräys, sen voidaan katsoa kuvastavan hyvää rakentamistapaa. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että koska aikaisemmasta remontista oli kulunut yli kymmenen vuotta ja koska vedeneristeen laadusta ei ollut ainakaan varmaa tietoa, kosteusvaurion korjaaminen paikkakorjauksena ei olisi täyttänyt hyvän rakentamistavan edellytyksiä.

14