PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA Hormi tai tulisija syttymissyynä

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012. Hormi tai tulisija syttymissyynä"

Elina Mikkola
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012 Hormi tai tulisija syttymissyynä

2 2 SISÄLTÖ 2. PALOKUOLEMAT ETELÄ-POHJANMAALLA VUOSINA VIRHE. KIRJANME 4. PALOKUOLEMAAN JOHTANEET TULIPALOT, SYITÄ JA SEURAUKSIAVIRHE. KIRJA 1. JOHDANTO Vuosi 2009 Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.2 Vuosi 2010 Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. TIEDOT PRONTO-SELOSTEISSAVIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4.1 Tulipalojen tapahtumisajat ja sijainnin vaikutusvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.2 Palokuolleiden ikä- ja sukupuolijakaumavirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. PELASTUSLAITOKSEN TOIMENPITEET 6

Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. TIEDOT PRONTO-SELOSTEISSAVIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4.

3 3 1. JOHDANTO Vuoden 2012 palontutkinnan teematutkimuksen teema 3 oli tulipalot, jotka olivat saaneet alkunsa tulisijasta tai hormista. Tutkimuksen isäntänä toimi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Tutkimukseen osallistui 12 pelastuslaitosta: 1. Etelä-Karjala 2. Etelä-Pohjanmaa 3. Etelä-Savo 4. Itä-Uusimaa 5. Jokilaaksot 6. Keski-Pohjanmaa 7. Keski-Suomi 8. Länsi-Uusimaa 9. Pirkanmaa 10. Pohjanmaa 11. Satakunta 12. Varsinais-Suomi Teematutkinnan toteuttamiseksi pelastuslaitoksille jaettiin ohjeistus tutkinnasta. Tavoitteena oli saada Prontoon palontutkintaselosteita teemaan liittyvistä paloista. Teemaan liittyviä palontutkintaselosteita tehtiin yhteensä 116 kappaletta. Saatujen tietojen perusteella laadittiin tilastoa millaisissa rakennuksissa palot olivat tapahtuneet, millaisista hormeista tai tulisijoista palot olivat syttyneet sekä mikä oli syttymissyy. Tutkinta on keskittynyt määräaikaan tehtyihin palontutkintaselosteisiin. Teematutkintaan osallistuneiden pelastuslaitosten alueella oli kokonaisuudessaan teemaan sisältyviä rakennuspaloiksi merkittyjä onnettomuuksia 128 kappaletta, rakennuspalovaaraksi merkittyjä onnettomuuksia 245 kappaletta. Rakennuspalovaaraksi merkittyihin sisältyi suurimpana yksittäisenä aiheuttajana nokipaloja 212 kappaletta.

Pohjanmaa 11. Satakunta 12. Varsinais-Suomi Teematutkinnan toteuttamiseksi pelastuslaitoksille jaettiin ohjeistus tutkinnasta.

4 4 2. RAKENNUKSET Rakennukset jaettiin seitsemään ryhmään. Ryhmät muodostuivat käyttötavan mukaisesti. Teematutkinnan mukaisia paloja oli syttynyt eri rakennusryhmissä seuraavasti: Rakennustyyppi palot kpl Omakotitalot / asuinrakennukset 49 Autotalli/varasto 14 Ulkorakennus 13 Mökki 8 Sauna 32 Eläinsuoja 4 jokin muu 2 Asuinrakennuksissa eniten tulipaloja aiheuttivat vauriot tulisijoissa tai hormeissa, riittämättömät suojaetäisyydet sekä kipinät tulisijoista tai hormeista. Tyypillinen vaurio tulisijassa oli kerrottu olevan lämmön siirtyminen tulisijasta ympäröiviin rakenteisiin. Riittämätön suojaetäisyys oli merkitty paloihin, jotka olivat syttyneet hormien liitoskohdista, hormien läheisissä rakenteissa tai tulisijojen takana olevissa rakenteissa. Kipinät tai kekäleet tulisijasta tai hormista olivat sytyttäneet lattiapintoja, tulisijan läheisyydessä olleita puukoreja tai yläpohja- ja kattorakenteita. Saunarakennuksissa riittämätön suojaetäisyys oli aiheuttanut eniten paloja. Savuhormit olivat kuumentaneet rakenteita, joista palot olivat yleisimmin aiheutuneet. Lisäksi kiukaiden rakenteet olivat pettäneet ja lämmittäneet ympäröiviä rakenteita. Läpivientien pettäminen hormeissa oli aiheuttanut lämmön ja mahdollisesti kipinöiden pääsyn palaviin rakenteisiin. Autotalli- /varastorakennuksissa sekä eläinsuojissa palon aiheuttajiksi oli merkitty riittämätön suojaetäisyys ja kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista. Riittämätön suojaetäisyys tarkoitti usein hormin suojaetäisyyksiä. Yhdessä tapauksessa oli stokerin polttoaineen siirtoputkeen syntynyt takapalo kuumentanut lähellä ollutta palavaa materiaalia syttymiseen asti. Näissä rakennuksissa on usein kattilahuone, jossa palo on tapahtunut. Eläinsuojissa syttymistilana oli kattilahuone tai karjakeittiö.

Eläinsuoja 4 jokin muu 2 Asuinrakennuksissa eniten tulipaloja aiheuttivat vauriot tulisijoissa tai hormeissa, riittämättömät suojaetäisyydet sekä kipinät tulisijoista tai hormeista.

5 5 Vapaa-ajan rakennusten tulipalojen aiheuttajana olivat riittämättömät hormien suojaetäisyydet sekä vauriot hormeissa tai tulisijoissa. Vauriot saattoivat olla reikiä hormien läpivientiosissa, tulisijojen ylikuumenemisia ja tulipesien pettämistä.

6 6 3. TULISIJAT Tulisijat jaoteltiin kuuteen ryhmään. Eri tulisijatyypeistä oli syttynyt paloja seuraavasti: Tulisijatyyppi paloja kpl Takka 31 Kiuas 35 Lämmityskattila 31 Kamiina 10 Uuni/ puuliesi 4 Muu(savusaunan kiuas) 3 Tulijoista aiheutuneita paloja olivat kipinät takasta lattialle ja tulisijan läheisyydessä olleisiin syttyviin materiaaleihin. Puukoreja oli syttynyt muutama kappale. Vauriot takan rakenteissa oli aiheuttanut ympäröivien rakennusosien syttymistä. Lämmön siirtyminen tulisijan takana olevaan seinään tai alla olevaan lattiaan oli merkitty vaurioksi tulisijassa. Kiukaiden aiheuttamat palot olivat aiheutuneet kipinöistä kiukaasta tai kiukaan kuumentamista rakenteista. Kiuas oli myös sytyttänyt alla olevan lattiapinnan kaksi kertaa. Kattilahuoneissa paloja aiheuttivat kipinät lämmityskattilasta ja takatuli stokerin polttoaineen siirtoputkessa. Myös tuhkanpoisto oli merkitty kerran palon syyksi. Puuliesistä oli lentänyt kipinöitä lattialle, kamiinoita oli lämmitetty liikaa ja suojaetäisyydet eivät riittäneet. Savusaunan kiukaan savukaasut olivat sytyttäneet saunarakennuksen kaksi kertaa. Tulisijoista aiheutuneet palot kertovat lämmittämistaitojen puutteellisuudesta. Liikalämmitys aiheuttaa rakenteiden heikkenemistä ja myöhemmin mahdollisesti savun, mutta ainakin kuumuuden pääsyä palaviin rakenteisiin. Kattilahuoneen lattialla oleva puumoska ja pöly ovat omiaan syttymään, kunhan vain kattilan vetoluukusta kipinä niille lentää.

paloja olivat kipinät takasta lattialle ja tulisijan läheisyydessä olleisiin syttyviin materiaaleihin. Puukoreja oli syttynyt muutama kappale.

7 7 4. HORMIT Hormit tutkittiin ryhmissä muuratut hormit, kevyt- ja teräshormit sekä muut hormit (savusauna). Palot olivat jakaantuneet: Hormityyppi paloja kpl Muuratut hormit 40 Kevyt-, teräshormit 73 Muu 3 Teräshormien kuumeneminen mahdollisesti liikalämmityksestä oli aiheuttanut eristeiden heikentymistä ja lämpö oli siirtynyt syttyviin rakennusosiin. Kevyt ja teräshormien osalta myös läpivientien kohdat olivat olleet ensimmäisenä syttyneitä kohtia. Muurattujen hormien ympärillä olevat rakennusosat olivat syttyneet joko riittämättömän suojaetäisyyden vuoksi tai hormiin tulleesta vauriosta. Muuratun hormin halkeamia ei voida havaita nuohousvaiheessa ja oletettavasti pienet halkeamat saattavat olla pitkäänkin olemassa aiheuttamatta vaaraa. Olosuhteiden yhteistekijänä saadaan hormissa aikaan joko riittäväksi noussut lämpötila, mahdollinen nokipalo tai vedon muuttuminen. Näistä syntyy tilanne, jossa päällepäin ehjästä hormista on päässyt kuumaa savua tai kipinöitä välipohjaan, komeroihin, väliseiniin ja niiden syttyviin rakenteisiin.

ja lämpö oli siirtynyt syttyviin rakennusosiin. Kevyt ja teräshormien osalta myös läpivientien kohdat olivat olleet ensimmäisenä syttyneitä kohtia.

8 8 5. SYTTYMISYYT Syttymissyyksi todettiin riittämättömät suojaetäisyydet 87 kpl, vauriot tulisijassa tai hormissa 11 kpl, kipinät tulisijasta tai hormista 10 kpl sekä jokin muu syy 8 kpl. Syttymissyitä ja selosteissa olleita kertomuksia vertaamalla esiintyy tulkintaeroja. Joillekin kirjaajille takan takana olevien rakenteiden syttyminen on ollut vaurio tulisijassa ja joillekin se on ollut riittämätön suojaeteisyys. Kummastakaan esimerkkitapauksesta ei kuitenkaan ollut kerrottu sitä, miten syttymissyyhyn oli päädytty. Takan vaurioituminen tai suojaetäisyyden riittämättömyys olisi pitänyt todentaa ja kirjoittaa selosteeseen. Syttymissyyksi oli merkitty myös kuuma tai hehkuva esine tai tuhka silloin, kun metallinen savuhormi oli kuumentunut sytyttäen läheiset rakenteet palamaan.

Joillekin kirjaajille takan takana olevien rakenteiden syttyminen on ollut vaurio tulisijassa ja joillekin se on ollut riittämätön suojaeteisyys.

9 9 6. POHDINTAA Palontutkintaselosteet olivat tasoltaan vaihtelevia. Aikaisemmin mainitut tulkinnalliset erot muuttavat oleellisesti tilastoja. Pronto-selosteiden muokkaantuminen tekijänsä näköiseksi on tiedostettu ongelma. Selosteita tarkemmin tutkimalla ja lisätietoja lukemalla pääsee parempaan käsitykseen tapahtuneesta. Voiko tutkija kuitenkaan muuttaa omaan tilastoonsa oman käsityksensä mukaisen syttymissyynsä on kysymys, joka vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. Selosteisiin tulisi lisätä vaihtoehtoja tulisijojen ja hormien syttymissyiden osalle. Oliko palonsyy vaurio hormissa vai kipinä hormin halkeamasta, eli oikeammin vauriosta. Tulkintaa tulee tarkentaa ja vaihtoehtoja lisätä ja tarkentaa. Ohjeistuksella päästään myös parempiin selosteisiin. Yllättävää on kuinka paljon rakennuspaloja johtuu lämmitykseen käytettävistä laitteista. Moni paloista jää pieneksi ja rajoittuu syttymiskohtaan, mutta myös täyden tuhon paloja on. Teemaan osallistuneiden pelastuslaitosten osalta tehty vapaa poiminta haulla: Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka, Nokipalo, Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista, Vaurio tulisijassa tai hormissa ja Riittämätön suojaetäisyys antaa rakennuspalojen sekä rakennuspalovaarojen määräksi 621 kappaletta. Vastaava haku syttymissyyllä: Koneen tai laitteen väärä käyttö, Sähkölaitteen tai - asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti, Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti antaa määrän 903 kappaletta. Ihmisen toiminta on ollut syynä 968 kertaa. Ihmisen toimintaan sisältyy ruuanlaitot, tuhopoltot, lasten tulen käsittelyt, kulotus, roskien poltot sekä grillaus ja tietenkin savukkeet. Teematutkinta on tarpeellinen ja vuoden 2012 vuoden kokemuksella ja tarkemmalla kirjaamisella voidaan syttyneistä paloista saada tarkempia tuloksia.

Voiko tutkija kuitenkaan muuttaa omaan tilastoonsa oman käsityksensä mukaisen syttymissyynsä on kysymys, joka vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen.

Samankaltaiset tiedostot

PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT

PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT 2014-2015 Teemaisäntä: Jokilaaksojen pelastuslaitos Teematutkinta keskittyy: Navetta, sikala, kanala yms. Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms. Lähtökohta