TALOSI ARVO NOUSEE HISSILLÄ

TALOSI ARVO NOUSEE HISSILLÄ Tampereen kaupungin hissikampanjaa koskeva seurantaraportti Olli-Pekka Rättäri Tutkimuslähtöinen kehittämis- ja innovaatiotoiminta Kehittämistehtävä Helmikuu 2011 Ylempi ammattikorkeakoulu Sosiaaliala Tampereen ammattikorkeakoulu

SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 TEOREETTINEN TAUSTA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE 5 3 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAVOITE 8 4 MITEN KEHITTÄMISTAVOITTEESEEN ON PYRITTY 9 4.1 Opiskelijana hissikampanjaa toteuttamassa 11 5 KEHITTÄMISPROSESSIN KUVAUS JA KESKEISET TULOKSET 13 6 POHDINTA JA JATKOKEHITYSSUUNNITELMAT 15 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIOINTI TOIMINNASTA 16 LÄHTEET 18 LIITTEET 19

1 JOHDANTO 3 Tampereen kaupungin julkaiseman hissiliite 2010 -julkaisun mukaan Suomessa on noin 23 000 hissitöntä, vähintään kolmekerroksista taloa. Portaikkoja näissä taloissa on noin 50 000 ja taloissa asuu arviolta 670 000 asukasta. (Hissiliite 2010, 1.) Hissitön kerrostalo saattaa osoittautua liikkumista rajoittavaksi asumisympäristöksi, mikäli liikkumiskykyyn tulee esteitä. Päivittäisen kulkemisen avuksi hissittömään kerrostaloon voidaan kuitenkin lähes aina rakentaa hissi, jolloin asunnosta pääsee ulos vaikka liikuntakyky heikkenisi. Hissin rakentamisen kustannuksista ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi maksaa 50 prosenttia ja Tampereen kaupunki antaa asukkailleen päälle 15 prosentin avustuksen (Hissiliite, 1). Hissien rakentamista tuetaan, mutta hissittömissä kerrostaloissa asuvien asukkaiden tulee saada tieto tästä mahdollisesta avustuksesta talon arvon nostamiseen. Tampereen ammattikorkeakoulussa, sosiaalialan ylemmän AMK tutkinnon osana on Tutkimuslähtöinen kehittämis- ja innovaatiotoiminta -opintokokonaisuus, jossa tavoitteena on muun muassa opettaa opiskelijaa analysoimaan ja arvioimaan sosiaalialan kehittämisprosesseja ja niiden lähtökohtana olevia intressejä. Opintokokonaisuuden myötä on tarkoitus myös, että opiskelija osaa systemaattisesti analysoida ja reflektoida käytännön kehittämistoiminnassa syntynyttä kokemustietoa. Olen osallistunut Tampereen kaupungin Hissikampanjaan opiskelijana 28.10.2010-18.2.2011. Tarkoitukseni on ollut osallistumalla seurata kampanjan etenemistä sekä hissittämiseen liittyvistä asioista tiedottamista. Tavoitteeksi hankkeeseen osallistuessani olen asettanut seurantaraportin laatimisen siltä ajalta, kun olen hankkeessa mukana. Hissihankkeessa työskentelevä projektikoordinaattori Laura Selin-Hannola on toiminut minun yhteyshenkilönä hissikampanjan toteutukseen osallistuessani. Tampereen kaupungin työntekijöistä hankkeessa ovat mukana myös korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila sekä esteettömyysasiamies Jukka Kaukola. Eeva-Liisa Anttila toimii Tampereen kaupungin korjausneuvojana kaupungin Asuntotoimessa. Hissiavustuksia on ollut mahdollista hakea jo vuodesta 1993, joten uuden asian kanssa hankkeessa ei toimita. Hankkeen tarkoituksena onkin erillisen kampanjan avulla lisätä hetkellisesti resursseja hissien rakentamista koskevaan tiedotukseen sekä kehittää hissittämiseen liittyvää markkinointia. Oma mielenkiintoni hankkeessa kohdistuu

4 työelämälähtöiseen kehittämiseen ja esteettömyyden edistämiseen. Uusien toimintatapojen ideointi ja toteutus sekä niiden arviointi on ollut mahdollista hissihankkeessa. Rakennetun asuntokannan muuttaminen esteettömäksi rakentamalla hissi kerrostaloon on mielenkiintoinen aihe, jossa yhdistyy taloudellinen, sosiaalinen, yhteisöllinen sekä toiminnallinen ajattelu. Hissin rakentaminen vaatii aina taloudellisia resursseja, jotta rakentaminen voi alkaa. Rakennusprojektin eteneminen vaatii asuntoosakeyhtiössä asukkailta yhteisen tahtotilan, jotta hanke hyväksytään yhtiökokouksessa. Kun hissi on rakennettu aiemmin hissittömään kerrostaloon, se voi laajentaa asukkaiden sosiaalista ympäristöä, kun ulos liikkuminen helpottuu. Toiminnallisuus pitää tässä sisällään lähinnä fyysisen toimintakyvyn, mutta voidaan ajatella, että itsenäisyyden lisääntyminen liikkumisessa vaikuttaa myös psyykkiseen toimintakykyyn. Tässä seurantaraportissa mainitaan termeinä sekä hissihanke että hissikampanja. Näiden ero on ajallisessa kestossa. Hissihanke on aloitettu ennen hissikampanjan alkamista. Hissihake kestää Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö KOTA -hakkeen aikataulun mukaisesti 1.5.2009 31.10.2011. Hissihankkeessa on suunniteltu hissikampanjan aloitus, kesto sekä osa sisältöä. Hissikampanjan kestoksi on suunniteltu ajanjakso 22.9.2010-31.5.2011.

2 TEOREETTINEN TAUSTA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE 5 Tampereen kaupungin hissihanke on osa Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö (KOTA) -hanketta, jossa yhtenä tavoitteena on lisätä esteettömyyttä. KOTA - hanke saa rahoituksensa sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -rahoituksesta. Tampereen kaupunki hallinnoi IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE hanketta, jossa KOTA hankkeen kesto on 1.5.2009 31.10.2011. (Väli-Suomen Ikäkaste esite 2010.) KASTE-OHJELMA IKÄ-KASTE KOTA-HANKE TAMPEREEN KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYSOHJELMA HISSIKAMPANJA Kuva 1. Pyramidimalli Hissikampanjan hallinnoinnista (laatinut O-P R) Hissihankeen aloittamiseen on vaikuttanut myös Tampereen kaupungin esteettömyysohjelma 2009-2016, jossa mainitaan yhteistyöhankkeen aloittaminen (Tampereen kaupungin esteettömyysohjelma 2009, 5). Hanke on suunniteltu toteutettavaksi yhteistyössä rakennusvalvonnan, asuntotoimen ja muiden tahojen kanssa. Esteettömyysohjelman on yhdessä Ikäkasteen Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö (KOTA) hankeen kanssa tarkoitus lisätä sekä kotona asumista tukevan henkilöstön esteettömyystietoutta että asumisen esteettömyyttä. Tampereen ammattikorkeakoulussa on tehty kaksi tutkintotyötä, jotka käsittelevät hissin rakentamista vanhaan kerrostaloon. Päivi Jokisen rakennustekniikan koulutusohjelman

6 tutkintotyössä on kiinnitetty huomiota hissin rakentamisen vaativuuteen ja niihin seikkoihin, jotka tuovat omat erityispiirteensä hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Työssä mainitaan myös hissien suuri yhteiskunnallinen merkitys asukkaiden hyvinvoinnille. Hissit mahdollistavat ihmisten asumisen omissa asunnoissaan mahdollisimman pitkään laitoshoidon sijasta. (Jokinen, P. 2007, 10.) Jokisen mukaan hissin puuttuminen tuottaa vaikeuksia lapsiperheille, liikuntavammaisille ja vanhuksille. Kiinteistössä olevan hissin avulla vanhusten asumisaika omassa kodissa pitenee 4 7 vuotta. Vanheneva tai muutoin liikuntarajoitteinen asukas voi asua ja toimia itsenäisesti tai pienen paikallisavun turvin, kun liikkumista rajoittavat seikat on poistettu ympäristöstä. (Jokinen, 10). Keskustellessani Tampereen kaupungin hissihakkeessa työskentelevien Laura Selin-Hannolan ja Eeva-Liisa Anttilan kanssa hissihankkeen lähtökohdista 28.10.2011, nousivat vastaavat, kuin Jokisen työssään esiin nostamat, esteettömyyteen liittyvät seikat perusteiksi aloitetulle hankkeelle. Tapio Korhosen rakennustekniikan koulutusohjelman insinöörityössä, joka käsittelee hissin rakentamista vanhaan sivukäytävätaloon, on selvitetty hissittömyyttä yleisesti Suomessa. Korhosen mukaan esteetön kulkeminen talossa tulee olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän asuntojen arvoon vaikuttava tekijä väestön ikääntyessä. Toimiessaan isännöitsijänä Korhonen on havainnut, että ikääntyneet ihmiset, jotka ovat asuneet samassa talossa vuosikymmenien ajan, haluaisivat jatkaa asumistaan talossa, mikäli talossa olisi hissi. Insinöörityössä todetaan, että hissittömyys pakottaa ihmisiä muuttamaan kodeistaan ja tutuksi tulleelta asuinalueelta. (Korhonen, T. 2007. 8.) Tampereen kaupungin hissikampanjaan liittyvässä mainonnassa ja tiedotteissa on kerrottu valtion ja kunnan hissiavustuksista hissin rakentamiseen. Korhonen kirjoittaa insinöörityössään myös näistä avustuksista. Suomen viidentoista suurimman kunnan joukosta kaksitoista jakaa valtion hissiavustuksen lisäksi myös omaa avustusta 5 15 % osuudella (Korhonen, 12). Tampereen kaupungin 15 %:n hissiavustus edellyttää ARA:n päätöksen. Hissittämistä on käsitelty jo vuonna 1984 laaditussa erikoistutkielmassa The Costs of Disabling Environments: A Cost-Revenue Analysis of Installing Elevators in Old Apartment Housing, jossa tutkija Adolf D. Ratzka on tuonut esiin oikeutuksen hissirakentamisen tukemiseen julkisin varoin. Tutkimusta käsittelevässä artikkelissa Ratzka kirjoittaa, että tutkimuksessa ei ole ollut tarkoituksena arvioida tulisiko hissejä

7 rakentaa vai ei, vaan analysoida, ovatko varat joita käytämme nyt ja tulevaisuudessa käytetty parhaalla mahdollisella tavalla. Artikkelin mukaan laitoshoito on erittäin kallista ja elämän laatu laitoksissa alhainen. Vanhukset ja vammaiset ihmiset haluavat kuitenkin elää tutussa ympäristössä, mutta tarvitsevat saavutettavan asuntokannan, jotta voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Hissien rakentaminen vanhoihin taloihin maksaa, mutta toisaalta ei laitoksienkaan ylläpitäminen ilmaista ole. Ratzka nostaa esille kysymyksen, miten ihmisten tulisi sijoittaa rajalliset taloudelliset resurssit, jotta vaikutus elämän laadun parantamiseen olisi mahdollisimman suuri. (Ratzka, A. 1984.) Tässä jo kohta kolmekymmentä vuotta vanhassa tutkimuksessa käsitellään tälläkin hetkellä ajankohtaista aihetta, hissien rakentamiseen liittyen. Edellä esitetyt tutkintotyöt sekä hissittämistä käsittelevä Adolf D. Ratzkan erikoistutkielma pitävät sisällään yhteneviä asioita hissinrakentamiseen liittyen. Kaikissa töissä korostuu hissin puuttumisen tuomat ongelmat, kun liikuntakyky tavalla tai toisella heikkenee. Nämä esitetyt työt ovat yhteneviä myös Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman sekä hissihankkeen lähtökohtien kanssa. Tähän mielestäni liittyy hyvin myös Tampereen kaupungin Hissiliite 2010 julkaisussa esteettömyys- ja vammaisasiamies Jukka Kaukola toteamus, että asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun pitkän aikavälin tavoite on kaikkien asuntojen ja lähiympäristön suunnittelu sellaiseksi, ettei liikkumiskyvyn heiketessä tarvitse muuttaa muualle omasta kodista (Hissi-liite, 2010. 3).

3 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAVOITE 8 Hissihankkeen hissikampanjan ajaksi on suunniteltu 22.9.2010-31.5.2011. Projektikoordinaattori Laura Selin-Hannolan mukaan kampanjan tavoitteena on tänä aikana kokeilla erilaisia tapoja innostaa ihmisiä hankkimaan hissi omaan kerrostaloon. Kampanjassa on keskitytty asunto-osakeyhtiöiden hissirakentamiseen. Kampanjan yksi iso tulos tulee olemaan kokemus erilaisista tavoista innostaa ihmisiä hankkimaan hissi. Tärkeänä tavoitteena on saada aikaan hissiprojekteja, jotka konkretisoituvat taloyhtiöiden rahoitushakemuksina Tampereen kaupungin asuntotoimeen. Hissikampanja on selvästi hissin rakentamiseen vanhaan kerrostaloon keskittynyt hanke. Toiminnan keskiössä ovat hissiavustukset sekä hissirakentamisen mahdollisuudet vanhaan rakennukseen. Tiedottamisen tavoitteena on lisätä asukkaiden, tamperelaisten tietoisuutta siitä, että hissi voidaan vanhaan taloon rakentaa ja sen rakentamisen kustannuksiin on mahdollista saada taloudellista apua. Kampanja on tarkoituksellisesti rajattu hissiin ja hissiavustuksiin, jotta on saatu aikaan selkeä kokonaisuus, joka on kampanjan ydin. Koska hissihankkeita toivotaan aloitettavan Tampereella enemmän kuin aiemmin, pitää tietoa asioista joihin hissi vaikuttaa saada hissittömissä kerrostaloissa asuvien ihmisten tietoon. Se, että asukkailla on tietoa esimerkiksi siitä, että hissittämisen avulla ihmiset pystyvät asumaan mahdollisimman kauan omassa asunnossaan, ensin omatoimisesti ja sitten tuen avulla, saattaa olla tekijä, joka käynnistää hissikeskustelun taloyhtiössä. Hanke tuo myös mahdollisuuden lisätä taloyhtiöiden asukkaiden tietoisuutta uudesta asunto-osakeyhtiölaista sekä sen tuomista rakentamiseen ja rakennettuun asuntokantaan vaikuttavista seikoista. Tampereella on tähän mennessä jälkiasennettu hissejä kahteen asunto-osakeyhtiöön. Hanke pyrkii informoimaan taloyhtiöiden asukkaita valtion ja kaupungin tuesta hissien rakentamiseen, jotta tieto taloudellisesta tuesta edistäisi hissin rakentamista. Tällä hetkellä valtio tukee hissien suunnittelusta ja rakennuttamisesta aiheutuneita kustannuksia 50 prosentilla ja kaupunki 15 prosentilla.

4 MITEN KEHITTÄMISTAVOITTEESEEN ON PYRITTY? 9 Hissikampanjan julkinen osuus on alkanut yleisötilaisuudella Koskikeskus kauppakeskuksessa 22.9.2010. Tällöin hanke esittäytyi yleisölle, kampanjalle suunnitellun mainosmateriaalin myötä, Koskikeskuksen keskusaukiolla. Aloitustilaisuudessa hissiasiasta kiinnostuneille kuulijoille jaettiin Tilaa hissi -logolla varustettuja jojoja ja jääkaappimagneetteja. "Talosi arvo nousee hissillä" -tunnus toimii kampanjan ajatuksen kiteyttävänä lauseena. Sanalla "arvo" on tässä yhteydessä useampi merkitys, sillä sen voi ajatella tarkoittavan yhtälailla talon saamaa arvostusta hyvien liikkumismahdollisuuksien myötä kuin myös sitä, että myönteiset mielikuvat talosta siirtyvät taloyhtiön asuntojen myyntiarvoon. Hissikampanja on ollut esillä messuilla. Hyvä-Ikä messuilla Tampereella 30.9. - 1.10.2010 oli kampanjan ensimmäinen messuesiintyminen. Tällöin Tampereen kaupungin osastolla oli mahdollisuus saada tietoa hissien rakentamiseen liittyviin avustuksiin. Hissikampanja oli esillä myös ASTA-messuilla Tampereella 11. - 13.2.2011. ASTA-messut tarjosivat hyvän markkinointipaikan, koska messut olivat suunnattu rakentajille. Messuvieraiden joukossa olikin hissihankkeista kiinnostuneita henkilöitä, jotka pysähtyvät keskustelemaan hissiasioista Tampereen kaupungin osastolle. ASTA-messuille valmistui myös uutta hankkeen markkinointimateriaalia. Messuilla jaettiin Tilaa hissi -kirjanmerkkiä. Kohdennettua tiedottamista hankkeessa on käytetty hissi-iltojen toteutuksien yhteydessä. Hissi-ilta on tiedotustilaisuus, johon osallistujiksi kutsutaan erityisesti tietyn alueen asukkaita. Hissi-illoista on tiedotettu muun muassa jakamalla kutsuja tietyn asuinalueen asukkaille. Kaikkia kampanjan hissitilaisuuksia on mainostettu myös Aamulehdessä, Tamperelaisessa, Tampereen radiossa sekä Elonpolkuja -verkoston kautta. Kohdeyleisöksi hissi-iltoihin tavoitellaan hissittömissä kerrostaloissa asuvia henkilöitä. Hankkeen ensimmäinen hissi-ilta järjestettiin Tampereen Peltolammilla 16.11.2010. Tilaisuutta oli markkinoitu muun muassa jakamalla kutsuja kerrostalojen asukkaille Tampereen Peltolammin kaupunginosassa. Kutsuja oli jaettu yhteensä 500 kappaletta. Tilaisuuteen 16.11.2010 osallistui yhteensä 11 henkeä. Ohjelman muodosti hankekoordinaattori Laura Selin-Hannolan esitys hissikampanjasta sekä korjausneuvoja

Eeva-Liisa Anttilan osuus hissin rakentamisesta, rakentamisen kustannuksista sekä mahdollisista tuista rakentamiseen. 10 Toinen hissi-ilta, johon osallistuin hakkeen myötä, järjestettiin Tampereen Pantin auditoriossa 25.1.2011. Myös tätä tilaisuutta oli mainostettu kerrostaloasuntoihin jaettavilla mainoksilla. Hissikampanjan suunnittelutilaisuudessa 13.12.2010 päätettiin Pantin tilaisuuden mainonta kohdistaa Tampereen Armonkalliolla sijaitseviin kerrostaloihin. Mainoksia jaettiin yhteensä 150 kappaletta. Tilaisuudesta oli tieto myös muun muassa Tampereen kaupungin asumista ja rakentamista käsittelevillä hissiinternetsivuilla. Pantin tilaisuuden ohjelma koostui Eeva-Liisa Anttilan esityksestä, joka käsitteli hissin rakentamista kerrostaloon sekä Sastamalassa sijaitsevan asuntoosakeyhtiö Sylväänhovin hallituksen puheenjohtajan Hannu Tähdön esityksestä, jonka aiheena oli kokemus ja käytäntö hissin rakentamisesta kerrostaloon. Tilaisuuden esityksissä tuotiin ilmi se seikka, kuten aiemminkin, että lähes jokaiseen hissittömään taloon on mahdollista rakentaa hissi. Tilaisuudessa oli läsnä viisi osallistujaa. Kampanjan aikana hissi-ilta on järjestetty myös Nekalan kirjastossa 19.10.2010. Tällöin hissiasiasta oli puhumassa Eeva-Liisa Anttila. Hissihankkeen työntekijät ovat olleet myös kaksi kertaa esittelemässä hissikampanjaa hissirakentamisen infopisteissä, jotka on pystytetty ruokakauppoihin. Kauppoina ovat olleet Turtolan K-citymarket 16.10.2010 sekä Tesoman K-supermarket Länsiportti 18.10.2010. Tällöin kaupassakävijöillä on ollut mahdollisuus saada tietoa hissirakentamisesta kaupassakäynnin yhteydessä. Hankkeen suunnitteluryhmä on laatinut kevään 2011 toteutusohjelman. Suunnitelmissa on lähettää Tampereen alueen isännöitsijöille kirje, jossa kerrotaan mahdollisuudesta pyytää Tampereen kaupungin korjausneuvoja taloyhtiöiden kokouksiin puhumaan hissirakentamisesta. Keväällä on tarkoitus järjestää myös tutustumiskäynti taloyhtiöön, johon on rakennettu hissi. Tähän tutustumiskäyntiin on mahdollista osallistua niiden henkilöiden, jotka ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta rakentaa hissi vanhaan kerrostaloon. Helmikuussa 2011 Tilaa hissi -kampanja avasi Facebook sivun internetiin. Sivustolla on tietoa sekä järjestetyistä hissitapahtumista että tulevista tapahtumista, linkkejä hissin

rakentamista käsitteleville internetsivuille sekä kuvia hissikampanjan materiaalista. Facebook -sivu tuo lisänäkyvyyttä hissikampanjalle internetiin. 11 Tampereen kaupunkiliikenteen linja-autoissa hissikampanjamainokset tulivat näkyviin 21.2.2011. Linja-autojen istuimien selkänojissa olevista tarroista on mahdollista lukea perustietoa hissiavustuksista sekä tiedon siitä, mistä hissirakentamisesta saa lisätietoa. Linja-automainoskampanja on näkyvyydessä hyvä tapa mainostaa ja hissikampanjaa varten suunnitelluilla logoilla sekä mainosteksteillä se oli käytännön kannalta yksinkertainen toteuttaa. 4.1 Opiskelijana hissikampanjaa toteuttamassa Osallistumiseni työelämähankkeeseen on ollut täysipainotteista osallistumista kampanjan käytännön suunnitteluun, kuin myös tapahtumien järjestämiseen. Hankekoordinaattori Laura Selin-Hannola on ottanut opiskelijat mukaan hanketyöhön innostaen ja antaen opiskelijoille mahdollisuuden innovoida ja tehdä konkreettista työtä hankkeessa. Hissihankkeessa on toiminut kaksi opiskelijaa: Sosionomi AMK opiskelija sekä Sosionomi YAMK opiskelija, molemmat Tampereen ammattikorkeakoulusta. Oma osallistumiseni hankkeessa loppui virallisesti 18.2.2011, jolloin haastattelin Laura Selin- Hannolaa. Haastattelun tarkoituksena oli kerätä kampanjan ajalta kertyneitä kokemuksia. Tampereen hissikampanjasta tehty seurantaraportti esitetään Tampereen ammattikorkeakoulun Pyynikintien toimipisteessä 10.3.2011, Tutkimuslähtöinen kehittämis- ja innovaatiotoiminta -opintokokonaisuuteen kuuluvassa työelämähankkeiden esitysseminaarissa. Haastatellessani Laura Selin-Hannolaa myös aiheesta opiskelijan osallistuminen hankkeeseen, hän kertoi Tampereen kaupungin sekä Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyön olevan tärkeää ja hän toivoo sen jatkuvan. Opiskelijoiden osallistumisen työelämähankkeisiin Selin-Hannola kokee hyväksi asiaksi. Tämä seikka kävi ilmi myös koko sen ajan, kun toimin hankkeen mukana käytännön työharjoittelussa. Hissikampanjan ollessa yhteistyöhanke asuntotoimen, pelastustoimen, rakennusvalvonnan sekä ikäihmisten ydinprosessin kanssa, olen hankkeen myötä tutustunut laajemmin myös Tampereen kaupungin organisaatioon. Hankkeen

12 suunnittelutilaisuuksissa ovat olleet mukana muun muassa Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies sekä pelastuslaitoksen edustaja. Havaintoni mukaan, hissikampanjan ollessa Tampereen kaupungin hanke, on hanke hyötynyt huomattavasti kaupungin valmiin organisaation mahdollisuudesta auttaa käytännön toteutuksessa.

5 KEHITTÄMISPROSESSIN KUVAUS JA KESKEISET TULOKSET 13 Hissihankkeen kehittämisprosessi voidaan kuvata jatkuvana syklinä eli spiraalina. Timo Toikko ja Teemu Rantanen kuvaavat kirjassaan Tutkimuksellinen kehittämistoiminta kehittämisprosessin etenemistä spiraalimallilla siten, että kehittämistoiminnan tehtävät muodostavat kehän, jossa perusteluvaihetta seuraavat organisointi, toteutus ja arviointi. Prosessi kuitenkin jatkuu ensimmäisen kehän jälkeen, jolloin sitä seuraa uusia kehiä perusteluineen, organisointeineen, toteutuksineen ja arvioimisineen. Spiraalimallissa kehittämistoiminnan tulokset asetetaan aina uudestaan ja uudestaan arvioitaviksi. Toteutuksen arvioinnin tuloksena hankkeen perusteluja täsmennetään, kuten myös organisointia ja tulevaa toteutusta. (Toikko & Rantanen 2009, 66.) Hissihankkeen suunnittelua on tehty useammassa suunnittelupalaverissa ennen kampanjan alkamista sekä alkamisen jälkeen. Hankkeeseen liittyvien tilaisuuksien sekä kampanjasta tiedottamisen muoto on vaihdellut kampanjan edetessä. Hissi-iltojen järjestäminen on vaatinut huomattavan työpanoksen saavutettuun yleisömäärään suhteutettuna. Hankkeen aikana, arvioinnin tuloksena, on syntynyt päätelmä, jonka mukaan kampanjaa, hissien rakentamista sekä hissiavustusta ei ole kannattavaa markkinoida järjestämällä hissi-illan tyyppisiä yleisötilaisuuksia. Hankkeen toimijoilla on ollut odotukset suuremmasta yleisömäärästä, kuin mikä oli toteutuma sekä Peltolammin että Pantin hissi-illoissa. Hankkeeseen liittyvä kehittäminen on ollut idearikasta ja uusia menetelmiä on kokeiltu rohkeasti. Tästä hyvänä esimerkkinä on Facebook -sivu, joka on luotu kampanjan aikana ja jonka voidaan katsoa olevan uusi markkinointitapa kaupungin hankkeen esittelyyn. Hissikampanjaa varten luodut, mainostoimiston avustuksella laaditut materiaalit: tilaa hissi -logo sekä "Talosi arvo nousee hissillä" -lause, ovat olleet Laura Selin-Hannolan mukaan hyvää materiaalia hankkeeseen liittyvää markkinointia toteutettaessa. On ollut perusteltua käyttää mainostoimistoa apuna, ennen kampanjan käynnistymistä. Hankkeeseen varattu oma budjetti on antanut mahdollisuuden toteuttaa laadukasta tiedottamista, joka on ollut näkyvää hankkeen aikana. Laura Selin-Hannolan mukaan hissikampanjan aikana on käynyt ilmi, että toisto ja näkyvyys ovat seikat, joilla on vaikutusta tiedon välittymiseen. Hän korostaa myös rohkeuden merkitystä hankkeen markkinoinnissa.

14 Korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila on tehnyt hissittämistä, eli tiedottanut hissin rakentamisen mahdollisuudesta sekä hissiavustuksista Tampereella, jo kauan ennen Tampereen kaupungin Esteettömyysohjelmaan kirjattua hissihanketta. Mielestäni tämä osoittaa hissitiedottamiseen liittyvän kehittämistoiminnan etenevän spiraalimaisesti, koska Toikon ja Rantasen kirjan mukaan toimintatutkimuksellisessa spiraalissa korostuu konkreettisen toiminnan (havainnointi ja toteutus) ja sitä käsittelevän diskurssin (suunnittelu ja reflektio) välinen vuorovaikutus. Kirjan mukaan kehittämisen tuloksellisuus on usein kiinni siitä, kuinka monta kehää tai silmukkaa kehittämisprosessin aikana ehditään toteuttaa. (Toikko & Rantanen 2009, 66-67.) Hissikampanja itsessään on yksi osa Tampereen kaupungin hissirakentamisen edistämiseksi tekemää työtä. Tämä työ jatkuu myös kampanjan päättymisen jälkeen. Hyvin laadittu materiaali (hissiesitteet, logo ja internetsivut) auttavat hissirakentamisen edistämistä Tampereella myös jatkossa.

6 POHDINTA JA JATKOKEHITYSSUUNNITELMAT 15 Olen kokenut, että osallistuminen opiskelijana hankkeeseen, joka on jo käynnissä ja jonka seuraaminen alkaa taustamateriaaliin tutustuen on haastavaa. On kuitenkin ymmärrettävää, että käytännöt menevät näin, eli koulujen ja työelämän aikataulut kulkevat omien suunnitelmien mukaan. Hissihankkeeseen on kuitenkin ollut luontevaa osallistua ja hankkeessa työskentelevien kannustavien työntekijöiden kanssa on voinut keskustella hankkeen historiasta, käytännöistä sekä jatkosuunnitelmista. Hissihankkeessa yhdistyy niin sosiaalihuoltolainsäädäntöön (esimerkiksi kotipalvelu) kuin rakentamista ohjaaviin säädöksiin liittyviä asioita. Yhteisiä tekijöitä mielestäni ovat esteettömyys ja saavutettavuus, jotka konkretisoituvat ihmisten mahdollisuutena asua omassa kodissa, huolimatta elämän mahdollisesti mukanaan tuomasta toimintakyvyn heikentymisestä. Sosiaalialan opiskelijana on ollut hyödyllistä oppia esteettömyyteen liittyviä käytäntöjä, rakentamista ohjaavien säädösten muodossa. Kerrostalon rappukäytävän porrasnousujen minimileveydet ja esimerkiksi savunpoistoon liittyvät määräykset ohjaavat hissin rakentamista ja ovat asioita jotka on otettava huomioon hissihankkeissa. Hissihankkeen arviointi on Laura Selin-Hannolan mukaan tarkoitus toteuttaa itsearviointina. Hankkeen työryhmä on jo hankkeen aikana arvioinut muun muassa tilaisuuksien onnistumista, osallistujien määrää, tiedotteiden sisältöä sekä kampanjaan liittyvien tilaisuuksien ajankohtia. Arviointi on vaikuttanut hissikampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Olen kokenut, että hankkeen väliarvioinnit, esimerkiksi suunnittelupalaverin yhteydessä, ovat erittäin tärkeitä, jotta hankkeen toteutus etenee asetettujen tavoitteiden mukaan. Hankekoordinaattori Laura Selin-Hannola on haastattelussa 18.2.2011 kertonut hissihankkeen jatkonäkymistä. Selin-Hannolan mukaan hankkeen päätyttyä Tampereen kaupungin asuntotoimi vie hissittämistä eteenpäin, koska esteettömyyden pitää parantua kerrostaloissa.

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIOINTI TOIMINNASTA 16 "Tiedotustilaisuuksia hissin rakentamisesta on järjestetty useasti. Avustuksia rahoitukseen on saatavissa. Onko aivan mahdotonta patistaa taloyhtiöitä hissin rakentamiseen?" (Tamperelainen 2011, 6.) Näin alkaa yleisönosastokirjoitus kaupunkilehti Tamperelaisessa hissikampanjan aikana. Tämän kirjoituksen myötä voi päätyä johtopäätökseen, että hissittämiseen liittyvä Tampereen kaupungin hanke sekä kampanja ovat tavoittaneet ihmisen, jonka mielestä hissin rakentaminen kerrostaloon on hyvä idea. Yleisötilaisuuksissa, joissa olen ollut mukana, yleisön joukosta ei ole esitetty asiantuntijoille kysymyksiä, joissa kyseenalaistettaisiin hissin rakentamisen tarpeellisuus. Hissikampanjaan osallistuessani ja ihmisten kanssa keskustellessani, hissin rakentamista hissittömään kerrostaloon on pidetty lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Kuten tilastoista voi kuitenkin huomata, Tampereella on rakennettu vanhoihin taloihin vuoden 2009 loppuun mennessä vain kaksi hissiä asunto-osakeyhtiötaloon (Hissi-liite 2010, 1). Päädyn johtopäätökseen, että hissin tarve ymmärretään, mutta monen mielestä hissin rakentamista omaan kerrostaloon ei nähdä tarpeellisena, ainakaan juuri tällä hetkellä. Olen arvioinut hissikampanjaa SWOT-analyysin avulla, jossa sisäisellä ympäristöllä tarkoitan hissihanketta ja ulkoisella ympäristöllä hankkeen kohderyhmää, eli hissittömissä kerrostaloissa asuvia henkilöitä. Hankkeen vahvuudet ovat selkeät. On huomattava etu Tampereen kaupungin asukkaille, että kaupungin toimesta on lähdetty suunnittelemaan ja myös toteutettu hissikampanja. Hissittämisen oma hanke ja hankkeen saama erillinen budjetointi luo toteutukselle hyvän perustan. Hissin rakentamisen hyödyt on helppo esittää, sillä hissittömyyden tuomat esteet liikkumiselle ovat ilmeiset. Kampanjaan liittyviksi heikkouksiksi ja haasteiksi olen kampanjaa seuraamalla havainnut tiedottamisen kohdentamiseen liittyvät seikat. Kampanjan työntekijät ovat selvittäneet mahdollisia hissihankerakennuksia kerrostaloista saatavilla olevien tietojen perusteella ja jakaneet hissi-iltakutsuja valittuihin taloihin. Tähän valmistelevaan työhön on mennyt huomattavasti aikaa verraten siihen tulokseen, mikä on toteutunut osallistujamääränä järjestetyissä hissi-illoissa. Ulkoiselle ympäristölle, eli hissittömissä kerrostaloissa asuville henkilöille, hissihanke ja hissikampanja luovat hyvän perustan hissin rakentamisen käynnistämiselle, tuotetun

17 hissitiedon myötä. Hissi mahdollistaa liikuntaesteiselle henkilölle asumisen kerrostalossa pidempään, kuin mitä mahdollisuudet olisivat hissittömässä kerrostalossa. Vahvuutena näen myös hissin rakentamisen perustumisen asukkaiden tarpeeseen, jolloin asukkaiden tiedonsaanti hissin rakentamiseen liittyvistä seikoista on tärkeässä osassa taloyhtiön oman hissihankkeen käynnistämisessä. Ulkoisen ympäristön tuomat uhat hissin rakentamiselle ovat minulle hahmottuneet hissitilaisuuksissa käytyjä keskusteluja sekä asiantuntijoille esitettyjä kysymyksiä seuratessani. Hissiä ei nähdä mahdollisuutena omassa taloyhtiössä, koska hissihanketta kannattavien asukkaiden määrää ei mielletä tarpeeksi suureksi, jotta taloyhtiön yhtiökokouksessa voitaisiin tehdä päätös hissin rakentamisesta. Tähän vaikuttaa hissin rakentamisen kustannukset, jotka voivat tuntua asukkaista liian suurilta verraten heidän omaan arvioon hissin hyödystä. Vaikka hissin rahoittamiseen saa valtion ja kaupungin tukea, jää kerrostalon asukkaille silti maksettavaksi omavastuuosuus, joka saattaa estää hissipäätöksen tekemisen taloyhtiössä. Asia koetaan tärkeäksi, mutta koska se vaatii asukkailta rahaa, ihmiset eivät välttämättä tunne tarvetta hissille, mikäli se ei juuri nyt kosketa itseä.

LÄHTEET 18 Hissiliite 2010 -julkaisu. Tampereen kaupunki, Asuntotoimi, 2010. Jokinen, P. 2007. Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon. Tampereen ammattikorkeakoulu. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Tutkintotyö. Kaupunkilehti Tamperelainen. 5.2.2011. Lukijalta palsta. Kirjoitus: Miksi hissejä ei rakenneta taloyhtiöihin? Korhonen, T. 2007. Hissin rakentaminen vanhaan sivukäytävätaloon. Tampereen ammattikorkeakoulu. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Ratzka, A. 1984. Costs and Benefits of Accessible Environments: A Case Study. Swedish Council of Building Research. Luettu 20.1.2011. http://www.independentliving.org/cib/cibsthlm4.html Selin-Hannola, L. projektikoordinaattori. 2011. Haastattelu 18.2.2011. Haastattelija Rättäri, O-P. Haastattelua ei ole litteroitu. Tampereen kaupungin esteettömyysohjelma 2009 2016. Tampereen kaupungin julkaisu 2009. Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampere University Press. Väli-Suomen Ikäkaste -esite, 2010.

SWOT -analyysi Hissihankkeesta. Laatinut Olli-Pekka Rättäri LIITE 1: 1 (2) 19 Kuva1. SWOT-analyysi, lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/swot-analyysi S Vahvuudet On perustettu oma hanke hissien rakentamisen sekä esteettömyyden edistämiseen. Hissi-hankkeella on oma budjetti, jonka mukaan toimia. On olemassa resursseja tiedottaa hissien rakentamiseen haettavista taloudellisista tuista sekä käyttää mainostoimistoa materiaalin tuottamisessa. Hankkeella on selkeä lähtökohta ja teoriapohja miksi hissittäminen on hyödyllistä Hanke on Tampereen kaupungin yhteistyöhanke ja mukana on toimijoita monilta eri aloilta. Tämä tuo voimavaroja ja laajaa osaamista hankkeeseen. W Heikkoudet Tiedottaminen mahdollisille hissi-projektien käynnistäjille, taloyhtiöille on haastavaa. Hissikampanja on määräaikainen hanke, jolloin hankkeen aikana ei ehditä kerätä kokemuksia kampanjan aikana aloitetuista taloyhtiöiden hissirakennusprojekteista. Olisi hyvä tietää, onko hissikampanja vaikuttanut hissin rakentamisen aloittamiseen.

20 2 (2) O Mahdollisuudet Kampanjan tiedottamisen avulla on mahdollisuus lisätä hissittömissä kerrostaloissa asuvien ihmisten asuinmukavuutta. Taloyhtiö aloittaa hissin rakentamiseen tähtäävän projektin. Hissin rakentaminen perustuu taloyhtiön asukkaiden tarpeeseen. Mahdollistaa ihmisten asumisen kerrostaloissa huolimatta liikuntaesteistä, jotka voidaan poistaa käyttämällä hissiä. Hissi lisää kerrostalon arvoa. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on selventänyt hissin rakentamisesta aiheutuvia huoneistokohtaisia kustannuksia. Hissikampanja lisää tietämystä uudesta asuntoosakeyhtiölaista. T Uhat Riippuen kerrostalon mallista hissin rakentamisen kustannukset voivat nousta erittäin korkeiksi. Hissiä ei nähdä mahdollisuutena omassa taloyhtiössä. Kannatus kerrallaan on liian pieni. Hissin rakentamista ei aloiteta. Ihmisiä siirtyy sosiaali- ja terveysturvan palvelujen käyttäjiksi siitä syystä, että hissiä ei ole. Hissikampanjan tiedottamisesta huolimatta, asunto-osakeyhtiöiden asukkailla ei ole tiedossa mitä hissien rakentamiseen liittyy ja mitä tukea on mahdollista saada Tampereen kaupungilta sekä valtiolta. Asia on tärkeä, mutta se vaatii asukkailta rahaa. Ihmiset eivät välttämättä tunne tarvetta hissille, mikäli se ei juuri nyt kosketa itseä. Vaikka hissin rahoittamiseen saakin valtion ja kaupungin tukea, niin silti jää kerrostalon asukkaille maksettavaksi remontoinnin yleiskuluihin verraten suuri osuus.

21 LIITE 2 Tilaa hissi! -kampanja Hissirakentamisen edistämiseksi Tampereella on Tilaa hissi! -kampanja käynnissä 2010-2011. Kampanjalla innostetaan hissittömiä asunto-osakeyhtiötaloja hissirakentamiseen. Miten ja millä kustannuksilla saadaan hissi vanhaan kerrostaloon? Tietoa jaetaan erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa hissittömien talojen asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Tavoitteena on saada hissirakentaminen käyntiin Tampereella myös asunto-osakeyhtiötaloissa. (Lähde: http://www.tampere.fi/asuminenjarakentaminen/avustukset/hissit.html) Haastattelu 18.2.2011: Hankekoordinaattori Laura Selin-Hannola 1. Esteettömät asuinympäristöt ja hissittäminen. Hankekoordinaattorina toimiessasi, minkälaisia kokemuksia sinulle on Tilaa hissi! -kampanjan alun myötä kampanjasta kertynyt? 2. Jos hissi kampanjaa tarkastelee kehittämishankkeena, niin pyritäänkö kampanjalla toimintatavan (hissiavustuksesta kertominen) vai toimintarakenteen (esteettömyyteen liittyvä tiedottaminen laajemmin) kehittämiseen? Vai molempiin? 3. Näetkö Tilaa hissi! -kampanjan hankeperusteisena vai jatkuvana kehittämistoimintana? Onko kampanja pelkästään määrätyn ajan toimiva itsenäinen hanke, vai osa Tampereen kaupungin jatkuvaa toimintaa? 4. Kun hissittäminen nähdään hyväksi havaituksi toimintatavaksi, hyväksi ideaksi lisätä esteetöntä rakennuskantaa, niin onko kampanja mielestäsi tuomassa uusia toimenpiteitä (malleja), joilla edistetään idean käyttöä tulevaisuudessa? 5. Mitä ajattelet vuodesta 2012, miten hissien rakentamista asunto-osakeyhtiöihin silloin viedään eteenpäin? Laatinut: Olli-Pekka Rättäri