SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi
Miten nuorten autonominen toimijuus rakentuu sosiaalisen kontrollin, ammatillisen tukemisen ja nuorten täytymisen jännitteissä? Mitä relationaalisuus tarkoittaa tässä yhteydessä? Tämä tutkimus tarkastelee etsivän nuorisotyön problematiikkaa, sen yhtä aikaa metodisia ja käytännöllisiä ongelmia. Tutkimuksen lähtökohtana on nuorten samaan aikaan hauras ja vahva toimijuus, ja sitä motivoi huomio nuoria auttamaan pyrkivän sosiaalityön olemuksellisesta kaksinaisuudesta:yhtäältä nuori tarvitsee tukea, mutta toisaalta tuki pitää sisällään kontrollin, joka ei itsestään selvästi edistä autonomisen toimijuuden kehittymistä vaan voi rajoittaa sitä. Laaja tutkimusaineisto koostuu muun muassa etsivässä työssä kohdattujen nuorten ja etsivää työtä tekevien haastatteluista. Tutkimuksen tärkein ansio on sen teoreettinen vahvuus ja innovatiivisuus: orastavaan aikuisuuteen, toimijuuteen ja täytymiseen liittyvät keskustelut ja tulokset ovat korkeatasoisia ja avaavat sosiaalityön tutkimukseen kokonaan uusia uria. Tutkimus osallistuu kuin huomaamattaan myös niihin moniin keskusteluihin, joita käydään ajankohtaisista yhteiskuntapoliittisista avainkäsitteistä, kuten kansalaisten valinnat, velvollisuudet ja oikeudet. Professori Kirsi Juhila, Tampereen yliopisto. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 165.
Etsivä työ Nuoruus Siirtymät Toimijuus Syrjäytyminen Relationaalisuus Case: Täytyminen
Toimijuuden yhteiskunnalliset ja kulttuuriset reunaehdot Nuoruuden siirtymien institutionaalisét ajoitukset Toimijuus suhteessa toisiin ihmisiin, yhteisöihin ja ryhmiin Toimijuus yksilöllisinä valintoina elämänkulussa TOIMIJUUDEN MONITASOISUUS ELÄMÄNKULUN VIITEKEHYKSESSÄ -MÄKINEN 2015
Nuoruus ei-vielä-tilana`, herkkänä elämänvaiheena, jossa yksi keskeinen tehtävä on paikan löytäminen aikuisten maailmassa ja sen sosiaalisessa järjestyksessä. «Jännitteisyys? Nuoruuden erityisyys: se sisältää merkityksellisiä elämää ja tulevaisuutta koskevia valintoja, päätöksiä ja kehitystehtäviä >> mahdollisuudet ja riskit! (Greeson 2013; Pohjola 2009; Stauber & Walter 2002). Ikävaihekategorisointi siirtymineen on hierarkkinen järjestelmä, joka pitää sisällään ajatuksen vastuullisesta aikuisuudesta normikansalaisuutena ja kasvun päämääränä. Se mahdollistaa myös moraaliset arviot siitä, miten yksilö vastaa ikäistään, miten yksilö on kyennyt vastaamaan ajan ja ajallisuuden vaatimuksiin. (Raitakari & Juhila 2011) NUORUUS ELÄMÄNVAIHEENA
Juvonen, Tarja (2009) Kontrollin ulottuvuuksia nuorten kanssa tehtävässä etsivässä työssä. Teoksessa Suvi Raitakari & Elina Virokannas (toim.) Nuorisotyön ja Sosiaalityön HAURAASTI jaetut kentät. AUTONOMINEN, Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, SOSIAALISESTI käytännöistä KONTROLLOITU ja kohtaamisista. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 96. Helsinki: Nuorisotutki-musseura, 155 180. - NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ. Juvonen, Tarja (2013) Nuorten aikuisten autonomisen toimijuuden jännitteinen rakentuminen ammatillisen etsivän työn kontekstissa. Teoksessa Merja Laitinen & Asta Niskala (toim.) Asiakkaat sosiaalityön toimijoina. Tampere: Vastapaino, 327 356. Juvonen, Tarja (2014a) Fragile Agencies in the Making: Challenges of Independent Living in Emerging Adulthood. Young. Nordic Journal of Youth Research. 22 (3), 253 269. Juvonen, Tarja (2014b) Kulttuurisesti määrittynyt täytyminen osana nuorten aikuisten toimijuutta. Nuorisotutkimus (32) 3, 3 16. Stauber & Walther (2002)
Nuoruus syrjäytymisherkkänä elämänvaiheena? Kuitenkin valta-osa suomalaisista nuorista siirtyy kohti aikuisuutta yhteiskunnan hyväksymin arvoin ja ilman isoja ongelmia (Jyrkämä 1986). Ihmisryhmiltä, joiden aktiivinen toimijuus voidaan yhteiskunnallisesti asettaa epäilyksenalaiseksi tai riittämättömäksi, sitä erityisesti vaaditaan. Nuoret, jotka yhteiskunnassamme määrittyvät syrjäytyneiksi tai syrjäytymisvaarassa oleviksi, päätyvät väistämättä näiden toimijuuteensa kohdistuvien odotusten kohteiksi. (Sulkunen 2010) >> Vahvemman toimijuuden odotus! >> Sopivaksi kasvattaminen ja kasvaminen (Määttä & Kalliomaa-Puha 2006)
Relationaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna ihmisluontoa määrittelee siten pikemminkin keskinäinen riippuvuus kuin riippumattomuus kanssaihmisistä (Mauthner & Doucet 1998, 125). Toimijuus syntyy muihin linkittymisen ja keskinäisten riippuvuuksien kautta, vuorovaikutuksellisten riippuvuussuhteiden verkostoissa. Riippuvuus voidaan siten nähdä ihmisen olemassaolon tapana. Jotta toimijuus mahdollistuisi, tarvitaan kanssaihmisiä, yhteisöjä ja toiminnan yhteiskunnalliset puitteet. Ihmiset ovat siten pääsemättömästi sidoksissa toisiinsa, tässä, nyt ja aina. (Paju 2013; Lee 2001; Jeffery 2011) TOIMIJUUDEN RELATIONAALISUUS
Case:Täytyminen
TAUSTAA TÄYTYMISELLE Yhteiskunta ja palvelujärjestelmä asettavat reunaehtoja autonomian kehittymiselle. Yksilöt eivät voi toimia / kehittyä rajattomassa valintaavaruudessa. Asiakastyö (etsivä työ) voi lähteä asiakkaan tarpeista vain tiettyyn rajaan saakka: asiakastyö lähtee niistä asiakkaan tarpeista, jotka laki, ammattietiikka tai muu yhteiskunnallinen moraali katsoo asialliseksi tai oikeutetuksi, sanalla sanoen hyviksi tarpeiksi. (Weckroth 1994, 63 64)
NUORTEN TÄYTYMINEN KULTTUURISENA ODOTUKSENA Täytyminen on sosiaalisista rooleista suoriutumista, kulttuuristen käsitysten ja normien kanssa selviytymistä (Romakkaniemi 2010). Täytyminen ilmaisee lähes pakottavaa välttämättömyyttä, estettä, rajoitetta tai moraalista pakkoa (Jyrkämä 2007; 2008) Ehdottoman täytymisen sisällä voi olla tilaa yksilön ratkaisuille! Rakenteet luovat rajoja ja pakkoja, mutta synnyttävät myös toimintamahdollisuuksia.
TUTKIMUSTULOKSET Etsivän työn tekijöiden käyttämät puhetavat nuorten täytymiseen liittyen: 1. Rajojen asettaminen 2. Vetoaminen, erityisesti aikuisen ihmisen moraaliseen velvollisuudentuntoon 3. Uusien näkökulmien tuottaminen täytymiseen
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Nuorten täytyy! Myös täytyminen rakentaa osaltaan nuorten toimijuutta. Huonoimmassa tapauksessa kapeuttaen toimijuutta, aiheuttaen ulkopuolisuuden tunteita. Mitkään auttamistyöhön kuuluvat teot eivät voi olla puhdasta tukea. Auttamiseen sisältyy lähtökohtaisesti myös nuoria velvoittavia ja kontrolloivia elementtejä. Tasapainoilu nuoren autonomian kunnioittamisen ja nuoriin liittyvän täytymisen ja välttämättömyyksien käsittelemisen välillä muodostuu etsivässä työssä monimutkaiseksi ammatilliseksi harkinnaksi ja päätöksenteoksi vaativassa toimintaympäristössä. Kysymys: onko elämän perusedellytysten suhteen syrjäytymisvaarassa olevilla tai jo syrjäytyneillä nuorilla riittävästi toimijuuden vahvistumiseen ja autonomiaan tarvittavia voimavaroja?
Autonominen toimija kykenee vastaanottamaan tukea ja olemaan tilanteittaisesti riippuvainen toisista ihmisistä. Hän pystyy vastaavasti jakamaan ajatuksiaan ja pyrkimyksiään toisten kanssa, antamaan vastavuoroisesti tukea toisille. Toimijuudessa on välttämätöntä uskallus luottaa toisiin (edes jossain määrin), vaikka luottamuksen ja uskoutumisen kääntöpuolena olisikin pelko haavoittua ja pettyä. Nuorten toimijuus toteutuu sidoksellisessa, läpeensä sosiaalisessa ympäristössä. Nuorten kokemus paikastaan maailmassa riippuu sosiaalisista kiinnikkeistä ja suhteista, joita heillä on sekä resursseista, joita nuorilla on käytössään tai siitä saavatko he apua, kun sitä tarvitsevat. Vaikka nuorilla olisikin pyrkimys edetä valintojensa avulla kohti parempaa elämää, voi tämä pyrkimys olla ristiriitainen ja vaikeasti hahmotettava.
KIITOS HUOMIOSTANNE! tarja.juvonen@ulapland.fi