VÄLIRAPORTTI II TASO-HANKE 13.12.2011-10.12.2012

VÄLIRAPORTTI II TASO-HANKE 13.12.2011-10.12.2012 HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi: TASO-hanke Projektinumero: 20T0069 Dnro: KESELY/412/07.00/2010 Hankkeen kestoaika: 4.4.2011-31.12.2013 Vastuullinen toteuttaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osoite: Piippukatu 11, PL 250, 40101 Jyväskylä Hankkeen koordinointi: Päivi Saari Puhelin: 040 1676097 Sähköposti: paivi.saari@ely-keskus.fi Väliraportointiaika: 13.12.2011-10.12.2012

ALKUSANAT TASO-hankkeessa kehitetään turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelua. Hankkeessa tuotetaan tietoa vesistökuormituksesta sekä vesiensuojeluun ja mitoittamiseen liittyviä suosituksia, kehitetään turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun omavalvontaa sekä lisätään tietoa toimialojen vesiensuojelusta. Hanke toteutetaan pääosin Saarijärven reitillä. TASO-hankkeessa valmistuneita toimia ovat valtakunnallisten metsätalouden vesiensuojelusuositusten päivitystyö, turvetuotannon kuormitus raportti, opas metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan, metsätalouden valuma-aluetason suunnitteluun liittyvä KUHAmalli, metsätalouden kosteikkoselvitys ja kosteikkojen yleissuunnittelu pilottialueella sekä latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittämiseen liittyvä diplomityö. Lisäksi eri toimijoiden omarahoitteisista osuuksista ovat valmistuneet Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavaan liittyvä vesistövaikutusarvio, Saloy Oy:n toteuttamia kiintoaine-, CODja sinilevämittauksia sekä DOC:n karakterisointia koskeva Pro gradu työ. Omarahoitusosuuksilla on toteutettu myös metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelurakenteita Saarijärven reitille. TASO-hankkeessa meneillään olevia toimia on mm. veden laadun ja osalla kohteista myös virtaaman seuranta, jotka perustuvat automaattisiin ja jatkuvatoimisiin mitta-asemiin sekä vesinäytteiden laboratorioanalyyseihin. Tavoitteena on saada tietoa metsätalouden ja turvetuotannon vesistökuormituksesta ja vesiensuojelutoimenpiteiden tehosta. Lisäksi seurataan luonnontilaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumaa ja metsäojitetun alueen vesistökuormitusta metsätalouden ja turvetuotannon taustakuormituksen selvittämiseksi. Meneillään olevia osahankkeita ovat latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen, turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen, SYKE:n Vemala-mallin kehittäminen kiintoaineen ja humuksen osalta, toimintamallin jatkokehittäminen purojen ja valuma-alueiden kunnostukselle, humuksen ja sen laadun merkityksen arviointi alkuperän mukaan, metsätalouden työ- ja toimintaohjeiden, omavalvonnan ja koulutuksen kehittäminen, turvetuotannon suokasvikylvökosteikkojen kasvillisuusseurannat, ferrisulfaattiannostelijan ja pystylaskeutusaltaan käyttökokeilu ja seuranta vesiensuojelukeinona sekä omavalvonnan ja urakoitsijoiden koulutuksen kehittäminen turvetuotannossa. Hankesuunnitelmassa mainittuja ja vielä aloittamattomia vuodelle 2013 jääviä toimia ovat turvetuotannon kasvillisuuskenttien valtakunnalliset mitoitusohjeet, selvitys vesiensuojelukosteikkojen tehokkuudesta sekä menettelytavat ja ohjeisto valuma-aluetason suunnittelulle. Viimeiseen kohtaan liittyen on tuotettu ohjeita osahankkeittain, mutta ei yleisopasta. Lisätietoja: www.ymparisto.fi/ksu/taso 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen henkilöstö sekä ohjausryhmätyöskentely väliraportointikautena... 4 1.1 Hankehenkilöstö... 4 1.2 Ohjausryhmätyöskentely... 4 1.3 Poikkeamat hankesuunnitelmaan:... 5 2 Sopimukset ja tilaukset väliraportointikautena... 6 2.1 Päättyneet sopimukset... 6 2.2 Vuoteen 2012 jatkuneet sopimukset... 6 2.3 Vuonna 2012 tehdyt sopimukset ja tilaukset... 7 3 Hanketoiminta väliraportointikautena... 8 3.1 Jatkuvatoiminen seuranta ja vesinäytteenotto sekä valuma-aluekartoitukset... 8 3.2 Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen WSFS-mallilla... 12 3.3 Metsätalouden osahankkeet... 14 3. 3.1 Metsätalouden valtakunnallisten vesiensuojelusuositusten päivitys... 14 3.3.2 Metsätalouden kosteikkojen käyttökartoitus ja vesiensuojelulliset suositukset... 15 3.3.3 KUHA-työkalun kehitystyö vuonna 2012... 17 3.3.4 Kosteikkojen yleissuunnittelu... 18 3.3.5 Metsätalouden omavalvonnan ja koulutuksen kehittäminen sekä työlajikohtaiset työ- ja toimintaohjeet... 18 3.3.6. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 2012... 20 3.4 Turvetuotannon osahankkeet... 23 3.4.1 Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät raportti... 23 3.4.2 Turvetuotannon vesiensuojelukoulutus pientuottajille ja urakoitsijoille... 24 3.4.3 Turvetuotannon omavalvonnan kehittäminen... 25 3.4.4 Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden kehittäminen: ferrisulfaattiannostelija ja pystylaskeutusallas... 26 3.4.5 Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden sekä eri maankäyttömuotojen vaikutus DOC:n määrään ja laatuun... 31 3.4.6 Kasvillisuuskartoitukset turvetuotannon kasvillisuuskenttien kylvökoealoilla... 32 3.5 Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen... 33 3.5.1 Ympäristöhallinnon seurannan kehittäminen... 33 3.5.2 Virtaaman ja vedenlaadun seurannan kehittäminen metsätalouden vesiensuojelun tarpeisiin... 34 3.5.3 Humuksen ja kiintoaineen kulkeutuminen pienillä valuma-alueilla/puroissa... 38 3.6 Pureva-toimintamallin jatkokehittäminen... 38 3.6.1 Toimintamallin jatkokehittäminen... 38 3.6.2 Vesiensuojelutoimenpidetarpeen arviointi Saarijärven reitillä toimintamallia hyödyntäen... 39 3.7 Latvavesien tulvanhallinta... 41 3.8 Yhteistyökumppaneiden omarahoitusosuudellaan toteuttamat toimet... 42 2

3.8.1 Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski- Suomessa 3. vaihemaakuntakaavaa varten... 42 3.8.2 TASO-hankkeeseen liittyvät toimet Vapossa 2012... 42 3.8.3 Kuntarahoitusosuudella toteutetut toimet... 45 3.9 Viestintä... 46 4 Hankkeen talous... 47 3

1 HANKKEEN HENKILÖSTÖ SEKÄ OHJAUSRYHMÄTYÖSKENTELY VÄLIRAPORTOINTIKAUTENA 1.1 Hankehenkilöstö Hankesuunnitelman mukaisesti TASO-hanketta toteuttavat Keski-Suomen ELY-keskuksen koordinaatioyksikössä hankekoordinaattori ja kaksi suunnittelijaa. Tehtävistä täytettiin 2011 hankekoordinaattorin ja yhden suunnittelijan tehtävät. Kesän maastotyökaudelle 1.5.2012-30.9.2012 palkattiin toinen suunnittelija. Suunnittelijan tehtävä oli avoinna 14.2.-16.3.2012. Tehtävään haki 47 hakijaa. Suunnittelijaksi valittiin FM Jussi-Pekka Helin. TASO-hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet hankkeen työntekijöinä myös harjoittelija Kaisa Lampinen 18.6.-17.8.2012 ja harjoittelija Okko Kiiski, joka teki niin TASO-hankkeen kuin Keski-Suomen ELY-keskuksen Vesivarat-yksikönkin tehtäviä 18.4.-18.6.2012. Molemmat harjoittelijat suorittivat harjoittelunsa palkattomina. Lisäksi TASO-hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet virkansa puolesta yli-insinööri Ansa Selänne, tiedottajat Tuomas Muhonen ja Tanja Tuulinen, viestintäsuunnittelijat Juha Paakkolanvaara ja Jan Lustig, ympäristönsuojelun sihteeri Eila Friman ja toimistosihteeri Kirsti Jämsén, johtava lakimies Juhani Schiestl, kamreeri Tarja Raitio sekä useat muut Keski-Suomen ELY-keskuksen virkamiehet. Ostopalveluina toteutettujen osahankkeiden käytännön toteuttajina on ollut useiden organisaatioiden toimijoita. 1.2 Ohjausryhmätyöskentely Väliraportointikautena ohjausryhmän kokouksia on ollut - 19.1.2012, puhelinkokous - 24.2.2012, puhelinkokous - 1.6.2012, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä - 28.9.2012, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä - 10.12.2012, Ympäristöministeriö, Helsinki Hankerahoitus vuodelle 2012 - Ympäristöministeriö 200 000 + alv - Maa- ja metsätalousministeriö 150 000 - Työ- ja elinkeinoministeriö 150 000 +alv - Keski-Suomen liitto (60 000 /2011-2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan vesistövaikutusten arviointiin) - Saarijärvi (5 %:n osuus kokonaisbudjetista) - Karstula (2 %:n osuus kokonaisbudjetista) - Kyyjärvi (7500 ) - Uurainen (1500 ) 4

- Metsäkeskus (150 000 /2011-2013, alueelle suunnattuja luonnonhoitohankkeita) - Metsähallitus (25 000 /2011-2013, käytetään omassa toiminnassa) - Vapo Oy (50 000, käytetään omassa toiminnassa) 1.3 Poikkeamat hankesuunnitelmaan: Sulka-hankeyhteistyö Sulka-hankeyhteistyö ei toteudu TASO-hankkeen puitteissa Sulka-hankkeesta johtuvista syistä (hankesuunnitelma: Turvetuotannon osahankkeet > Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä uusien vesiensuojelukeinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi ). Jaakko Saukkoriipi Suomen ympäristökeskuksesta kertoo sähköpostissaan 31.8.2012, että Sulka-hankkeessa on vuoden 2012 aikana seurattu jatkuvatoimisesti pienkemikalointiaseman toimintaa sekä toteutunutta kemikaalikulutusta. Lisäksi on jatkettu pienemmän mittakaavan laboratoriokokeita optimaalisten saostusolosuhteiden löytämiseksi. Kokeet ovat osoittaneet, että kemiallista vesienkäsittelyä voidaan tehostaa ja menetelmän toimintavarmuutta voidaan parantaa. Ensisijaiset muutostoimet tullaan kohdentamaan menetelmän sekoitusolosuhteiden tehostamiseen. Menetelmään kohdistuvat muutostoimet tullaan suorittamaan mitä todennäköisimmin kevään 2013 aikana. Muutostoimien vaikutusta puhdistustehokkuuteen ja toimintavarmuuteen on tarkoitus myös seurata vuosien 2013-2014 aikana. Sulka-hanke saa lopullisen ehdotuksen toimivaksi puhdistusratkaisuksi aikaisintaan vuonna 2014 ja näin valmista puhdistusratkaisua ei siis ehditä saada seurantaan TASO-hankkeeseen ainakaan SulKa-hankkeen osalta. RLGis-mallin kehittäminen metsätalouden valuma-aluetason suunnitteluun Metsätalouden valuma-aluetason suunnittelussa käytettävän RLGis-mallin kehittäminen jää toteutumatta TASO-hankkeessa, sillä kehittämisestä vastanneen Suomen Metsäkeskuksen Antti Leinonen siirtyy 1.10.2012 alkaen uusiin tehtäviin eikä Metsäkeskuksella ole työhön korvaavaa henkilöä. Sopimus päätettiin purkaa vapaaehtoisesti TASO-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 28.9.2012. Hankesuunnitelmassa mainittu mahdollisuus eri sektoreiden vesiensuojelutoimien yhteensovittamisesta ei toteudu tältä osin (hankesuunnitelma: Metsätalouden osahankkeet > Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valuma-aluetasolla ). Toisen valuma-aluetason suunnittelun työkalun (KUHA-malli) kehittäminen kuitenkin on toteutunut suunnitellusti. VeKuMe-hankeyhteistyö Hankesuunnitelmassa ( Metsätalouden osahankkeet > Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen ja kehittäminen ) todetaan, että yhtä osatehtävistä toteutettaisiin yhteistyössä VeKuMe-hankkeen kanssa). VeKuMe-hanke on kuitenkin päättynyt 2009 eikä siihen saatu jatkoa. Näin yhteistyö jää toteutumatta. 5

CODCr-analyysit CODCr-analyysejä (hankesuunnitelma: Kiintoaineen ja humuksen leviämisen selvittäminen mallintamalla sekä mallintamisen käyttö kuormituksen etukäteisarvioinnissa > 4. kpl) ei tehdä eikä verrata muihin humusanalyytteihin, koska CODCr-menetelmä on epätarkka ja pitoisuudet jäävät turvetuotantoalueiden ja metsätalouden valumavesissä määritysrajojen alapuolelle. 2 SOPIMUKSET JA TILAUKSET VÄLIRAPORTOINTIKAUTENA Pääosa TASO-hankeen osahankkeista tai osahankkeiden osatoteutuksesta hankitaan yhteistyökumppaneilta tai muilta toimittajilta. Lisäksi sopimuksia tai kirjallisia hyväksymisiä on tarvittu 2011 mm. jatkuvatoimisten asemien sijoittamiseen eri maanomistajien maille hankekaudeksi 2011-2013. 2.1 Päättyneet sopimukset Vuonna 2011 päättyivät sopimukset KUHA-mallin kehittämisestä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Etelä-Savon metsäkeskuksen kanssa. Tilauksilla hoidettuja hankintoja olivat vuonna 2011 metsätalouden vesiensuojelutoimenpidetarpeen kartoitus TASO-hankkeen hankealueen kunnissa PUREVA-toimintamallia hyödyntäen (Keski-Suomen metsäkeskus), kantojen noston vesistökuormitukseen liittyvän tutkimustiedon siirron vesiensuojelusuosituksiin Metla-yhteistyö (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) ja suokasvillisuuskylvöjen kasvillisuusseurannat 2011 (Veli Saari). Lisäksi ennen hankkeen alkamista 26.11.2010 ELY-keskus on tilannut SYKE:lta asiantuntijatuen turvetuotantoalueiden vesistöhaittojen arviointiin Keski-Suomen liiton rahoittamana osahankkeena, joka liitettiin osaksi TASO-hanketta. Vuoden 2012 aikana päättyneitä sopimuksia olivat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa on solmittu hankintasopimus metsätalouden vesiensuojelusuositusten päivityksestä ja Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion kanssa tehty yhteistyösopimus Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät raportin toteuttamisesta. 2.2 Vuoteen 2012 jatkuneet sopimukset Vuodelta 2011 voimassa ovat sopimukset EHP-Tekniikka Oy:n kanssa automaattisista vedenlaatua ja määrää mittaavista asemista (8 kpl) sekä niihin liittyvistä asennus- ja ylläpitopalveluista, metsätalouden jatkuvatoimisten asemien asentamisen valvonnasta (Metsäntutkimuslaitos, Martti Vuollekoski), laboratoriopalveluista Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotican kanssa sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa solmittu sopi- 6

mus yhteistyöhankkeesta, jonka tavoitteena on lisätä WSFS-Vemala-malliin orgaanisen kiintoaineen ja humuksen laskenta ja kalibroida malli. 2.3 Vuonna 2012 tehdyt sopimukset ja tilaukset Sopimukset: - Tutkimussopimus 8.2.2012: Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden sekä eri maankäyttömuotojen vaikutus DOC:n määrään ja laatuun. Itä-Suomen yliopisto. - Yhteistyösopimus 16.3.2012: Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden kehittäminen: pystylaskeutusallas ja ferrisulfaattiannostelija. Saloy Oy ja J & V Saukko Oy. - Hankintasopimus 27.3.2012: Kosteikkojen yleissuunnitelma. Suomen Metsäkeskus. - Hankintasopimus 27.3.2012: RLGis-paikkatietotyökalun kehittäminen. Suomen Metsäkeskus. - Hankintasopimus 27.3.2012: Valuma-aluetason KUHA-työkalun kehittäminen TASOhankkeessa v. 2012. Suomen Metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. - Hankintasopimus 27.3.2012: PUREVA-selvitys, Saarijärven reitti. Suomen Metsäkeskus. - Hankintasopimus 27.3.2012: Metsätalouden kosteikkojen käyttökartoitus ja vesiensuojelulliset suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. - Hankintasopimus 5.4.2012: Turvetuottajien ja urakoitsijoiden koulutuksen kehittäminen. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy. - Yhteistyösopimus 11.4.2012: Humuksen ja kiintoaineen kulkeutuminen pienillä valuma-alueilla/puroissa. Suomen ympäristökeskus. - Hankintasopimus 24.8.2012: Metsätalouden vesiensuojelupäivien järjestäminen 2012. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Tilaukset: - 23.1.2012, Virtaamanmittaus Kaijansuolle pintavalutuskenttä 1:n alapuolelle sekä Kyyjärven mittakaivon vaihto EHP-USF-ratkaisuun, EHP-Tekniikka - 9.3.2012, Virtaamanmittaus Savonnevalle, EHP-Tekniikka - 2.5.2012, PUREVA Puro- ja valuma-aluekunnostushanke, Keski-Suomen ELY-keskus - 2.5.2012, Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen, Keski-Suomen ELY-keskus - 2.5.2012, Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutuksen ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen, Keski-Suomen ELY-keskus - 3.7.2012, Suokasvillisuuskylvöjen kasvillisuusseurannat 2012, Veli Saari 7

3 HANKETOIMINTA VÄLIRAPORTOINTIKAUTENA 3.1 Jatkuvatoiminen seuranta ja vesinäytteenotto sekä valuma-aluekartoitukset Jatkuvatoiminen seuranta ja vesinäytteenotto Automaattisen, jatkuvatoimisen seurannan ja vesinäytteenoton avulla TASO-hankkeessa kerätään tietoa metsätalouden ja turvetuotannon vesistökuormituksesta sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuudesta (taulukot 1 ja 2). Lisäksi seurataan luonnontilaisen valumaalueen luonnonhuuhtoumaa metsätalouden ja turvetuotannon taustakuormituksen selvittämiseksi. Lisäksi oli tarkoituksena seurata vanhaa metsäojitettua aluetta sisältävää valumaaluetta, mutta alueelta paljastui vuosikymmeniä vanhan ojituksen lisäksi myös uudempaa ojitusta. Lisäksi hankkeessa toteutettava seuranta tuo lisätietoa Keski-Suomen alueelta ympäristöhallinnon seurantatietoihin ja toiminnanharjoittajien tarkkailutietoihin. Taulukko 1. TASO-hankkeen jatkuvatoimiset asemat, niiden avulla seurattavien toimenpiteiden vaikutukset virtaamaan ja veden laatuun sekä seurattavat muuttujat. Asema ja sijaintikunta Seurattava toimenpide Jatkuvatoimisesti seurattavat muuttujat Pyhä-Häkki, Saarijärvi Patinmetsä, Karstula Kangasaho, Multia Soidinräme1, Kyyjärvi Soidinräme2, Kyyjärvi Kaijansuo1, Karstula Kaijansuo2, Karstula Kairineva, Halsua Savonneva, Kyyjärvi Luonnontilaisen valumaalueen luonnonhuuhtouma Vanhaa ja uutta metsäojitusta käsittävän alueen kuormitus Metsänuudistaminen, ennen-jälkeen-tilanne Kunnostusojitus, ennenjälkeen-tilanne Metsätalouden pienimuotoinen vesiensuojelukosteikko Turvetuotannon pintavalutuskenttä Turvetuotannon pintavalutuskenttä Turvetuotannon kasvillisuuskenttä Turvetuotannon kasvillisuuskenttä Virtaama, sameus, kiintoaine, COD 1), DOC 2) Virtaama, sameus, kiintoaine, COD, DOC Virtaama, sameus, kiintoaine, COD, DOC Virtaama, sameus, kiintoaine, COD, DOC Virtaama, sameus, kiintoaine, COD, DOC Virtaama, sameus, kiintoaine, COD, DOC Virtaama, sameus, kiintoaine, COD, DOC Sameus, kiintoaine, COD, DOC Virtaama 8

1)COD = kemiallinen hapenkulutus, joka on määritetty COD Mn-arvona 2)DOC = liukoinen orgaaninen hiili Jatkuvatoimisten asemien mittakaivot sekä virtaaman ja sameuden mittaukset Kyyjärven kunnostusojituksen kuormitusta ja Savonnevan virtaamaa mittaamia asemia lukuun ottamatta asennettiin marras-joulukuussa viikoilla 47-48 vuonna 2011. Kemiallista hapenkulutusta ja liukoista orgaanista hiiltä mittaavat anturit asennettiin helmi-maaliskuussa viikoilla 8 ja 9 vuonna 2012. Kyyjärven kunnostusojituksen kuormitusta ja Savonnevan virtaamaa mittaavat asemat asennettiin 25.5.2012. Kemiallisen hapenkulutuksen ja liukoisen orgaanisen hiilen osalta mittausaineistot saatiin nettiin vasta kesäkuussa 2012. EHP-tekniikka tarkisti mittausaineistoja kesä-heinäkuussa 2012 poistaen sieltä virhemittauksia kuten huoltotoimista tai likaantuneista antureita aiheutuneita epäluotettavuuksia sekä roskien aiheuttamia piikkejä. Pääosin asemat ovat kuitenkin toimineet odotetusti. Rikkoontuneita antureita on korjattu Pyhä-Häkin asemalla (COD-DOC-anturi), Kaijansuo (COD-DOC-anturi) ja Kairinneva (paineilmakompressori, vaikutuksia COD- ja DOC-mittauksiin). Lisäksi Kangasahon asemalla Multialla oli aurinkopaneeleilta akuille johtanut sähköjohto mennyt poikki kevättalvella, mutta johto saatiin korjattua ennen jännitteen loppumista. Kuva 1. Vesinäytteenotossa Karstulan Patinmetsän asemakohteella. TASO-hankkeessa otetaan vesinäytteitä 30 näytepisteeltä (taulukko 2), joista kahdeksalla on myös automaattinen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta-asema (taulukko 1). Vesinäytteenottokertojen määrä vaihtelee hieman kohteittain ollen tiheintä asemapaikoilla, joilla näytteet toimivat myös asemien kalibrointinäytteinä (kuva 1). Muilla kohteilla näytteitä otetaan vähintään 16 kertaa vuodessa. Vemala-mallin kehittämistä varten Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) näytteitä otetaan 10 kertaa vuodessa. Näytteenotto on ympärivuotista, mutta sitä on pyritty keskittämään suurien virtaamien ajankohtiin. Ensimmäinen vesinäytteenotto toteutettiin vuonna 2011 viikolla 45 ennen automaattiasemien asentamista. Vuonna 2012 vesinäytteenottokierroksia on tehty 20 kertaa viikoilla 3-6, 8-10, 12, 14, 16, 17-18, 19-20, 21, 24, 9

26, 28, 30, 32, 34, 35, 36-37, 38-39, 40-41, 43 ja 47-48. Vuoden viimeiset vesinäytteet otetaan joulukuussa viikoilla 50-51. Taulukko 2. TASO-hankkeen vesinäytteenottopisteet, seurannan syy sekä analysoitavat muuttujat. Vesinäytteenottopiste Seurannan syy Analysoitavat muuttujat Pyhä-Häkki, Saarijärvi Patinmetsä, Karstula Kangasaho, Multia Tervapuro, Multia Soidinräme1, Kyyjärvi Soidinräme2, Kyyjärvi Kaijansuo1, Karstula Kaijansuo2, Karstula Täipuro, Karstula Kairineva1, Halsua Kairineva2, Halsua Savonneva1, Kyyjärvi Savonneva2, Kyyjärvi Haukipuro, Karstula Luonnontilaisen valumaalueen luonnonhuuhtouma Vanhaa ja uutta metsäojitusta käsittävän alueen kuormitus Metsänuudistaminen, ennen-jälkeen-tilanne Seurannan kehittäminen Kunnostusojitus, ennenjälkeen-tilanne Metsätalouden pienimuotoiselta vesiensuojelukosteikolta lähtevä vesi Turvetuotannon pintavalutuskentälle tuleva vesi Turvetuotannon pintavalutuskentältä lähtevä vesi Kaijansuon alapuolinen vesistö, seurannan kehittäminen Turvetuotannon kasvillisuuskentälle tuleva vesi Turvetuotannon kasvillisuuskentältä lähtevä vesi Turvetuotannon kasvillisuuskentälle tuleva vesi Turvetuotannon kasvillisuuskentältä lähtevä vesi Savonnevan alapuolinen vesistö, seurannan kehittäminen Kiintoaine, hehkutushäviö 1), sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet 2), DOC, Fe 3) Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, CODravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe 10

Piuharjunneva1, Kyyjärvi Piuharjunneva2, Kyyjärvi Piuharjunneva3, Kyyjärvi Piuharjunneva4, Kyyjärvi Heinuanjoki, Kyyjärvi Kantalaisenpuro, Saarijärvi Kaihlapuro, Saarijärvi Kaihlalammen länsipuro, Saarijärvi Tarvopuro, Saarijärvi Vehkaneva1, Kyyjärvi Vehkaneva2, Kyyjärvi Honkajoki, Saarijärvi Joutenjärvi, luusua, Karstula Konipuro1, Karstula Konipuro2, Karstula Peuralamminpuro, Karstula Turvetuotannon pintavalutuskentälle tuleva vesi Turvetuotannon pintavalutuskentältä lähtevä vesi Ferrisulfaattiannostelijasta lähtevä vesi Ferrisulfaattiannostelijasta ja laskeutusaltaista lähtevä vesi Piuharjunnevan alapuolinen vesistö Kaihlalammen kosteikkoon tuleva vesi Kaihlalammen kosteikkoon tuleva vesi Kaihlalammen kosteikkoon tuleva oja Kaihlalammen kosteikolta lähtevä vesi Ennallistamisalueen yläpuoli Ennallistamisalueen alapuoli Vemala-mallin kehittäminen, SYKE Vemala-mallin kehittäminen, SYKE Vemala-mallin kehittäminen, SYKE Vemala-mallin kehittäminen, SYKE Vemala-mallin kehittäminen, SYKE sekä seurannan kehittäminen Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, Fe Kiintoaine, TOC, Fe Kiintoaine, TOC, Fe Kiintoaine, TOC, Fe Kiintoaine, TOC, Fe Kiintoaine, hehkutushäviö, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD, ravinteet, DOC, TOC, Fe 1)Kiintoainepitoisuuden ollessa vähintään 20 mg/l 2)Ravinteet = kokonais-, ammonium-, nitriitti- ja nitraattityppi, kokonais- ja fosfaattifosfori 3)Kokonaisrauta 11

Valuma-aluekartoitukset Jatkuvatoimisessa seurannassa olevat valuma-alueet kartoitettiin kesällä 2012 TASOhankkeeseen palkatun suunnittelijan toimesta. Kartoituksen tulokset julkaistiin raportissa, joka on saatavilla hankkeen nettisivuilla. Valuma-aluekartoituksen tavoitteena oli hankkia tietoa niistä tekijöistä, joiden arveltiin vaikuttavan valuma-alueelta lähtevän veden laatuun ja määrään (kuva 2). Luonnontilaiselta suolta ja metsätalousalueilta kartoitettiin kasvillisuustyyppi (kertoo ravinteisuudesta ja kosteudesta), puuston määrä, lajijakauma ja kehitysvaihe sekä viime aikoina toteutetut hakkuut ja uudistustoimet. Suometsissä tarkistettiin myös ojaston kunto, vetisyys ja virtaavuus. Kaikilta valuma-alueilta kartoitettiin turvekerroksen paksuus, turvelaji ja maatuneisuus. Tarkempi kuvaus kartoitusten toteutuksesta sekä tuloksista löytyy itse raportista. Kuva 2. Valuma-aluekartoituksissa pyrittiin selvittämään valuma-alueelta tulevan veden laatuun vaikuttavat tekijät. Suoalueilta selvitettiin mm. turvekerroksen paksuus ja maatuneisuus. Kuvassa ympäristögeologi Pekka Pulkkinen ja suunnittelija Jussi Helin kairaamassa turvenäytteitä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. 3.2 Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen WSFS-mallilla Teksti: Markus Huttunen Mallintamistyössä on edetty kahdella eri menetelmällä. WSFS-Vemala malliin on toteutettu ja sovitettu vesistöaluetason TOC (total organic carbon) kuormitusta kuvaava yhtälö. Toisaalta yksittäisen turvetuotantoalueen hydrologiaa ja ainevirtaamia kuvaamaan ollaan toteuttamassa ICECREAM malliin perustuvaa laskentaa. Saarijärven reitin TOC-mallinnus WSFS-Vemala mallilla 12

WSFS-Vemala malliin on toteutettu tilastollinen yhtälö, joka kuvaa vuorokausivalunnan ja valunnan TOC-pitoisuuden välistä riippuvuutta. Tämä malli on sovitettu Saarijärven reitin valuma-alueelle. Malli kuvaa valumien vaihtelun aiheuttamaa vesistön TOC-pitoisuuden vaihtelua. Malli on sovitettu Saarijärven reitin vuosien 1990-2011 TOC havaintojen perusteella. Mallia voidaan jo nykyisellään tehdä skenaarioita, miten yksittäisen valuma-alueen TOC kuormituksen muutos vaikuttaa pitoisuuksiin koko Saarijärven reitillä. Kuvassa 3 on esimerkki TOC:n simuloinnista. Kuva 3. Pääjärven simuloitu ja havaittu TOC pitoisuus. Turvetuotantoalueilta tulevan orgaanisen kiintoainekuormituksen mallinnus Turvetuotantoalueilta tulevan kiintoainekuormituksen simuloimiseksi ICECREAM-mallia (esim. Rekolainen & Posch 1993, Tattari ym. 2001, Jaakkola ym. 2012) on kehitetty orgaanisten maiden mallinnukseen sopivaksi. Alun perin ICECREAM-mallilla on pystytty mallintamaan ainoastaan mineraalimaita. Turvemaiden hydrologian tarkempaa laskentaa varten maaveden liikkumista kuvaava nk. ämpärimalli on korvattu Richardsin yhtälöön perustuvalla fysikaalisella laskentamallilla, jossa Richardsin yhtälö ratkaistaan Newton-Raphsonin menetelmällä. Richardsin yhtälöllä lasketaan maaveden potentiaalia eri maakerroksissa, ja veden kulkusuunta maaprofiilissa määräytyy sen mukaan, missä on pienin matriisipotentiaali. Toisin kuin ämpärimalli, Richardsin yhtälöön perustuva malli ottaa huomioon myös veden liikkeen alhaalta ylöspäin. Näin saadaan entistä tarkemmin mallinnettua myös maaveden mukana liikkuvien ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumista. 13

ICECREAM-simulointia varten turvemaille on haettu kirjallisuudesta turvemaiden fysikaalisia ominaisuuksia kuvaavat parametrit (Kesäniemi 2009). Richardsin yhtälön ratkaisemista varten maaveden potentiaalin sekä vedenjohtavuuden riippuvuus maan vesipitoisuudesta mallinnetaan van Genuchtenin yhtälöllä (van Genuchten 1980). Yhtälön parametrit turvemaille on otettu kirjallisuudesta (Kesäniemi 2009). Jatkossa malliin lisätään yhtälö, joka kuvaa turvemaalta tulevan valunnan yhteyttä valumaveden kiintoainepitoisuuteen. Mallia testataan ja kehitetään vertaamalla simuloituja arvoja TASO-projektissa turvetuotantoalueiden valumavesistä mitattuihin arvoihin. Viitteet: Jaakkola, E., Tattari, S., Ekholm, P., Pietola, L., Posch, M., Bärlund, I. 2012. Simulated effects of gypsum amendment on phosphorus losses from agricultural soils. Agricultural and Food Science 21: 292-306. Kesäniemi, O. 2009. Rahkaturvemaiden hydrauliset ominaisuudet. Lisensiaatintyö. [http://civil.aalto.fi/fi/tutkimus/vesi/opinnaytteet/kesaniemi2009.pdf]. 15.8.2012. Rekolainen, S. & Posch, M. 1993. Adapting the CREAMS model for Finnish conditions. Nordic Hydrology 24(5): 309-322. Tattari, S., Bärlund, I., Rekolainen, S., Posch, M., Siimes, K., Tuhkanen, H-R. & Yli-Halla, M. 2001. Modeling sediment yield and phosphorus transport in Finnish clayey soils. Transactions of the ASAE 44(2): 297-307. van Genuchten, M.T. 1980. A closed-form equation for predicting the hydraulic conductivity of unsaturated soils. Soil Science Society of America Journal 44: 892-898. 3.3 Metsätalouden osahankkeet 3. 3.1 Metsätalouden valtakunnallisten vesiensuojelusuositusten päivitys Metsätalouden valtakunnalliset vesiensuojelusuositukset valmistuivat keväällä 2012. Työryhmää koordinoi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Osahankkeen vuoden 2012 kustannukset olivat 19 500 euroa. 14

Kuva 4. Osahankkeen lopputuloksena valmistui julkaisu, jossa esitetään päivitetyt valtakunnalliset metsätalouden vesiensuojelusuositukset. 3.3.2 Metsätalouden kosteikkojen käyttökartoitus ja vesiensuojelulliset suositukset Teksti: Maria Lindén, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Selvityksen tuloksena muodostettiin käsitys, missä ja minkälaisia kosteikoita metsätalouden luonnonhoitohankkeina on syntynyt vuosien saatossa. Tulosten perusteella annetaan kosteikkosuositukset. Suomen metsäkeskuksen lisäksi tietolähteenä käytettiin Suomen Riistakeskusta ja Metsähallitusta. Kyselyyn vastaukset kerättiin sähköpostin välityksellä ja puhelimitse haastattelemalla. Kahden seurannassa olleen metsätalouskosteikon toimivuuden kuvausten pohjalta saatiin käsitys siitä, minkälaiset kosteikot ovat vesiensuojelun kannalta toimivia. Arvio toteutuneista metsätalouden kosteikoista Suomen Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeina toteutetut kosteikot on pääosin perustettu yleistä vesiensuojelua ajatellen. Erityisesti metsätalouden vesiensuojelutarkoituksiin perustettuja kosteikkoja on noin 1/3 kaikista kosteikoista. Muita syitä Suomen metsäkeskuksen suunnittelemiin ja perustettuihin kosteikkoihin olivat monimuotoisuussyyt, ennallistaminen, linnusto, riista ja virkistyskäyttö. Kosteikkojen valuma-alue koostuu pääasiassa (70-100 %) metsästä ja metsätalousmaasta, osittain valuma-alueilla on myös maatalousaluetta, yhden kosteikon alueella mainittiin turkistarha ja muutaman kosteikon valuma-alueella mainittiin myös asutus. 15

Suomen metsäkeskuksen asiantuntijoilta kysyttiin myös omaa arviota kosteikkojen toimivuudesta. Vastauksissa keskeisimpiä olivat arviot kiintoaineksen pysähtymisestä ja tulvahaitan vähenemisestä. Kuvaus kosteikoiden toimivuudesta metsätalouden vesiensuojelumenetelmänä Kuvaus toimivuudesta perustuu kahden esimerkkikohteen, Pakopirtin kosteikon Seinäjoella ja Torsanjoen kosteikon Ruokolahdella, virtaama- ja ravinnepitoisuuksien mittausten tuloksiin. Kosteikko toimii hyvin kiintoaineen pysäyttäjänä. Kosteikon vaikutus ravinnekuormitukseen ei ole huomattava. Parhaiten kiintoainetta sitovat kosteikot, joissa on sekä syvänteitä että matalia osia ja kasvillisuutta. Kosteikon mitoitus valuma-alueeseen ja virtaamaan nähden on tärkeä, tarvittaessa virtaaman säätö tulisi olla mahdollista niissä kosteikossa, joihin mitoituksen mukaan tämä tulee olemaan tarpeen. Metsäkosteikkojen yleisyys metsätalouskäytössä Yleisyyttä arvioitiin Suomen metsäkeskuksen Kemera-varoin suunniteltujen ja toteutettujen luonnonhoitohankkeiden valossa. Voidaan todeta, että kymmenen viimeisen vuoden aikana Suomen metsäkeskus on suunnitellut tai toteuttanut noin 140 kosteikkohanketta. Suomen Riistakeskus on puolestaan ilmoittanut tiedot 62 kosteikosta ja Metsähallitus 16 valtion maille perustetusta kosteikosta. Yksityismaille on siis viimeisten vuosien aikana perustettu yli 200 kosteikkoa Suomen metsäkeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen hankkeiden tuloksena. Näistä useimmat ovat metsäkosteikkoja. Kosteikkojen muu käyttö katsaus Selvityksen perusteella muita kuin yleisiä vesiensuojelukosteikkoja ja metsätalouskosteikkoja on perustettu lähinnä Suomen Riistakeskuksen hankkeissa ja Metsähallituksen mailla. Näiden kosteikkojen pääasiallinen tarkoitus on monimuotoisuus ja vesilintujen tarpeet, mutta myös vesiensuojelu mainittiin yleisesti hankkeiden tavoitteena. Maatalouskosteikot olivat toissijaisena perustamissyynä useassa Suomen metsäkeskuksen suunnittelemassa ja toteuttamassa kosteikkohankkeessa. Näissäkin metsätalouden vesiensuojelu oli kosteikon perustamisen päätarkoitus. Riistakosteikot olivat yleisimpiä Suomen Riistakeskuksen kosteikkohankkeissa. Turvetuotannon vesiensuojelutarkoituksiin toteutettuja kosteikoita ilmoitettiin kyselyssä vain yksittäisiä. Suomen Riistakeskuksen perustamien kosteikkojen tavoitteiksi lueteltiin: Luonnon monimuotoisuus, vesilintuelinympäristö, vesiensuojelu, tulvien tasaus, maisema, riistanhoidon kokeilutoiminta, lintukosteikko ja riistan juomapaikka. Metsähallituksen perustamien kosteikkojen 16

tavoitteeksi lueteltiin: Vesilintukosteikko, lintukosteikko, monimuotoisuus, vesiensuojelu ja linnut. Kuva 5. Luonnonhoitohankkeena perustettu Kaihlalammen kosteikko Saarijärvellä. Kosteikkoon tulee mm. metsä- ja maatalouden vesiä. TASO-hankkeessa seurataan vesinäyttein kosteikon toimivuutta. Kuva: Pia Högmander 3.3.3 KUHA-työkalun kehitystyö vuonna 2012 Teksti: Juha Jämsén, Suomen Metsäkeskus Osanhankkeen tavoitteena oli jatkaa Metsähallituksen, Etelä-Savon metsäkeskuksen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kehittämän KUHA-työkalun kehittämistä. Kuhalaskentatyökalun kehittämistarpeiden tunnistamiseksi järjestettiin seminaari 14.3.2012. Seminaarissa tunnistetut kehittämistarpeet kirjattiin laadittuun kokouspöytäkirjaan ja otettiin huomioon Kuhan jatkokehittämisessä. Kehittämistyön yhteydessä tarkennettiin laskentaperiaatteita sekä lisättiin taulukkoon uusia taulukon käytettävyyttä parantavia ominaisuuksia. Kuha-työkalun määrittelydokumentti päivitettiin vastaamaan tehtyjä muutoksia. Taulukon käyttöönottoa varten laadittiin käyttöohjeet. Kuha-työkalua pilotoitiin Saarijärven reitillä Kyyjärveen laskevilla viidellä valuma-alueella. Lisäksi Nopolanjoen valuma-alueelle tehtiin osavaluma-aluetarkastelu. Pilotoinnissa hyödynnettiin myös kosteikkotyökalulla tuotettuja sijaintitietoja vesiensuojelurakenteiden paikoista arvioitaessa vesiensuojelun tehostamisen kustannustehokkuutta ns. lisätoimenpiteiden avulla. Vesiensuojelukohteiden tehokkuutta tarkasteltiin Nopolanjoen osavaluma-alueella. Kuhan toimintaperiaatetta ja hyödyntämismahdollisuuksia vesiensuojelun suunnittelussa esiteltiin Jyväskylässä 14.11.2012 järjestetyssä seminaarissa. 17

3.3.4 Kosteikkojen yleissuunnittelu Teksti: Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus Osahankkeen tavoitteena oli kehittää kosteikkojen yleissuunnittelutyökalua ja pilotoida sen käyttöä kolmella Saarijärven reitin valuma-alueella. Pilotoinnin tavoitteena oli löytää potentiaaliset kosteikkojen ja pinta-valutuskenttien paikat, joiden tarkempi suunnittelu tapahtuu muissa osahankkeissa. Kosteikkomallin kehittämistyötä tehtiin pilotoinnin yhteydessä. Mallin laskennan toimivuutta testattiin koko Saarijärven reitin alueella. Tarkemmin mallin antamia tuloksia selvitettiin Nopolanjoen valuma-alueella, jossa mallin ehdottamia rakenteiden paikkoja tarkistettiin maastossa. Kosteikkomallin kehittämisen yhteydessä laadittiin myös työkalun käyttöohje. Kosteikkotyökalulla saatuja tuloksia hyödynnettiin myös KUHA-laskentataulukolla laskettujen kuormitusskenaarioiden lähtöaineistona arvioitaessa vesiensuojelun tehostamisen kustannustehokkuutta ns. lisätoimenpiteiden avulla. Lisäksi mallin tietoja hyödynnettiin TASOhankkeen yhteydessä tehtyjen vesiensuojelurakenteiden etsimisessä. 3.3.5 Metsätalouden omavalvonnan ja koulutuksen kehittäminen sekä työlajikohtaiset työ- ja toimintaohjeet Teksti: Pauli Rintala, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi osahankkeen vastuullisena toteuttajana on laatinut metsätalouden vesiensuojelun omavalvontalomakkeiston ohjeineen keväällä 2012. Omavalvontalomakkeisto ohjeineen pohjautuu juuri aiemmin valmistuneisiin ja päivitettyihin metsätalouden vesiensuojeluohjeisiin ja kouluttajan aineistoon. Metsänomistajien liitto osahankkeen toteuttajana kutsui työryhmän työtä ohjaamaan. Työryhmäkutsun ottivat vastaan kaikki suurimmat valtakunnalliset metsäalan toimijat: Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitto, UPM-Kymmene Oyj, Metsäliitto, StoraEnso Oyj, Metsähallitus, Tornator Oy, Metsäkeskus, ELYkeskus ja TASO-hanke. Työryhmä teki kokouksissaan päätökset lomakkeiston ja ohjeistuksen sisällöstä ja ulkoasusta. Omavalvontalomakkeisto ja ohjeistus laadittiin kunnostusojitusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä maanmuokkauksiin. Lomakkeisto laadittiin pdf-muodon lisäksi excelpohjaiseksi, jolloin kaikilla toimijoilla on mahdollisuus ottaa ne sellaisenaan käyttöön tai muokata niitä omiin järjestelmiin soveltuviksi. Ohjeistus tehtiin word-pohjalle ja lisäksi se taitettiin TASO-hankkeen ulkoasun mukaiseksi pdf-muotoon. Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi osahankkeen toteuttajana järjesti koulutuspäivän kunnostusojituksen vesiensuojelusta 8.6.2012 Karstulassa. Koulutuspäivä oli avoin kaikille toimijoille 18

ja myös kunnostusojituksia käsitteleville hallinnon edustajille. Aamupäivän aikana keskityttiin uusiin metsätalouden vesiensuojeluohjeisiin Samuli Joensuun johdolla ja iltapäivällä koulutus jatkui maastokohteilla. Osallistujia oli yhteensä 43 henkilöä 14 eri organisaatiosta mm. metsänhoitoyhdistyksistä, metsäkeskuksen julkisista palveluista ja liiketoiminnasta, metsäyhtiöistä ja ELY-keskuksesta. Osallistujien joukossa oli toimihenkilöitä, suunnittelijoita, yrittäjiä, kuljettajia, työnjohtajia sekä hallinnon ja viranomaisten edustajia. Vastaavanlainen koulutus järjestettiin 14.6.2012 Saarijärvellä maanmuokkauksen uusiin ja päivitettyihin vesiensuojelusuosituksiin liittyen. Osallistujia oli yhteensä 57 henkilöä 13 eri organisaatiosta mm. metsänhoitoyhdistyksistä, metsäkeskuksesta, metsäyhtiöistä, metsäpalveluyrityksistä ja ELY-keskuksesta. Toimihenkilöiden, hallinnon ja viranomaisten lisäksi osallistujien joukossa oli yrittäjiä ja kuljettajia. Metsänomistajille järjestettiin kaksi tilaisuutta kesäkuussa, 9.6.2012 Karstulassa ja 15.6.2012 Saarijärvellä. Aamupäivän aikana Samuli Joensuu kertoi uusista metsätalouden vesiensuojelusuosituksista ja iltapäivällä retkeiltiin maastokohteilla (kuva 6). Karstulan metsänomistajien koulutuspäivään osallistui yhteensä 104 henkilöä 19 eri kunnan alueelta. Vastaavaan metsänomistajien koulutuspäivään Saarijärvellä osallistui yhteensä 21 henkilöä 8 eri kunnan alueelta. Koulutustilaisuuksien ja koulutuspäivien materiaalit ja aineistot ovat halukkaiden käytettävissä hankkeen www-sivuilla. Kaikki aineistot ovat sähköisessä muodossa, pääosin Power- Point-, Word-, Excel- ja Pdf-muodossa sekä esityksinä. Kuva 6. Metsänomistajia retkeilemässä kunnostusojituskohteella Karstulassa Metsänomistajien kesäpäivässä 9.6.2012. Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi esitteli osahankkeessa laaditut omavalvontalomakkeet ja ohjeet valtakunnallisilla vesiensuojelupäivillä 1.-2.10.2012 Kokkolassa. Päivien aikana tehdyissä ryhmätöissä käsiteltiin näitä kunnostusojituksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä maanmuokkaukseen laadittuja omavalvontalomakkeita ja ohjeita. 19

Lisäksi Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi on osallistunut TASO-hankkeen yleisötilaisuuksiin mm. Saarijärvellä ja Kyyjärvellä pitämällä esityksiä metsätalouden vesiensuojeluun liittyen. Joulukuussa pidetään metsänhoitoyhdistysten valtuustojen kokoukset. Kokousten yhteydessä on aikomus pitää ajankohtaiskatsaukset ja kertoa päivitetyistä metsätalouden vesiensuojelusuosituksista. Tilaisuuksiin osallistuvat metsänomistajien vaaleilla valitut valtuustojen jäsenet sekä metsänhoitoyhdistysten hallitusten jäsenet. Tässä aktiivisten luottamushenkilöiden joukossa on paljon omatoimisia metsänomistajia ja metsätalousyrittäjiä, mutta myös metsäkoneyrittäjiä ja kuljettajia. Kuluvalle vuodelle budjetoiduista 33 500 eurosta on käytetty 31 219,56 euroa. 3.3.6. Metsätalouden vesiensuojelupäivät 2012 Teksti: Samuli Joensuu, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden vesiensuojelupäivät järjestettiin Kokkolassa 1.-2.10.2012. Paikkana oli Sokos Hotelli Kaarle. Tilaisuus oli kaksipäiväinen, joista ensimmäinen päivä oli sisäpäivä Hotelli Kaarlessa ja toinen retkeilypäivä Kokkolan ja Pietarsaaren ympäristössä. Sisäpäivänä perehdyttiin muun muassa TASO-hankkeessa valmistuneisiin vesiensuojelusuosituksiin ja niiden taustalla oleviin tutkimustuloksiin. Sisäpäivän luentojen aiheina tutustuttiin myös happamien sulfaattimaiden kartoitustilanteeseen. Omavalvonnan käsittely iltapäivän työryhmissä oli tärkeä osan päivien kokonaisuutta. Ensimmäisen päivän tavoitteena ja myös tuloksena oli, että osallistujat saivat kokonaiskäsityksen metsätalouden vesiensuojelusuosituksista ja mahdollisuuden keskusteluun omavalvonnan roolista ja sen jatkokehittämisestä. Metsätalouden vesiensuojelupäivät tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden valtakunnan tasolla käytännön toimijoille, tutkijoille ja viranomaisille keskustella ja vaihtaa tietoja metsätalouden vesiensuojeluun liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä valtakunnan eri puolilla. Samalla voidaan levittää tietoa hyvistä käytänteistä. Tästä syystä vesiensuojelupäivien perinnettä on tärkeätä jatkaa. Toisen päivän retkeilyllä tutustuttiin happamiin sulfaattimaihin sekä siihen, voidaanko riskialueilla välttää vesien happamoituminen maa- ja metsätaloustoimien yhteydessä. Pro Agrian asiantuntija Rainer Rosendahl ja Åbo Academin tutkija Janne Toivonen esittelivät kiinnostavalla tavalla peltomailla toteutettuja säätösalaoja- ja vedenpumppausratkaisuja happamuushaittojen ehkäisyyn maataloudessa. Vastaavasti sulfattimaita koskevaa koetoimintaa metsätalouden osalta esiteltiin Kokkolan kaupungin vetämän Alavetelissä sijaitsevien PAHAhankkeen maastokohteiden esittelyssä, jonka hoitivat Juhani Hannila (Kokkolan kaupunki), Kjell Sundsten ja Thomas Åman (Suomen metsäkeskus). Ratkaisut metsätaloudessakin perustuvat pääosin pohjaveden pinnan säätelymekanismien käyttämiseen. 20

Kokonaisuutena päivät hyödyttävät KMO 2015- ja Vesienhoidon tavoiteohjelman 2015 toteutusta tiedonvälityksen osalta. Metsätalouden vesiensuojelupäivien työpajatyöskentelyn yhteenveto Tulosten koonti: Päivi Saari Metsätalouden vesiensuojelupäivillä 1.10.2012 iltapäivän työpajojen aiheena oli metsätalouden omavalvonta. Ryhmissä keskusteltiin TASO-hankkeessa valmistelluista omavalvontalomakkeista (kuuleminen), pohdittiin omavalvonnan hyötyjä organisaatioille sekä miten toimijat voidaan sitouttaa omavalvontaan ja tulisiko omavalvonnan toimivuutta seurata. Omavalvontalomakkeiden kuulemisessa saatu palaute on huomioitu lomakkeiden kehittämisessä. Alla on esitetty yhteenveto työpajan pohdinnoista muiden kysymysten osalta. Omavalvonnan hyöty organisaatiolle Työpajassa todettiin, että työn hyvä laatu myös vesiensuojelussa on organisaation käyntikortti. Omavalvonta tuo organisaatioille lisätietoa toiminnan laadusta ja auttaa näin kehittämään omaa toimintaa parantaen toiminnan laatua. Omavalvonnalla saadaan myös seurattua, onko omia toimintaohjeita noudatettu. Lisäksi nähtiin myös, että turha työ vähenee, koska vesiensuojelusuunnitelma tehdään kerralla oikein (uudet toimijat) ja suunnittelu jämäköityy huonojenkin suunnitelmien parantuessa. Lisäksi nähtiin, että omavalvonnan avulla voidaan seurata suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja muiden töiden toteuttajien välisiä eroja. Omavalvonnan toiseksi tärkeäksi hyödyksi nähtiin imago: Omavalvonta on keino osoittaa, että työn laatua seurataan. Tämän todettiin voivan tulevaisuudessa olla markkinointivaltti: Parempi laatu voi johtaa parempaan tilauskantaan. Toisaalta omavalvonta voisi olla tai tulla osan töiden teettämisen edellytykseksi. Miten toimijat voidaan sitouttaa omavalvontaan? Toimijoita ovat yksityismetsissä Metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät. Valtion metsissä toimijana on Metsähallitus. Omissa metsissään toimivat metsäteollisuusyritykset ja yhtiöt sekä yksityiset metsänomistajat ja urakoitsijat. Tavoitteena olisi sitouttaa metsätaloustoimenpiteiden suunnittelijat ja toteuttajat omavalvontaan. Erityisesti korostettiin urakoitsijoiden motivointia, koska he tekevät vesiensuojelutyöt käytännössä. Nähtiin, että omavalvonta voisi olla automaattinen osa urakoitsijan työtä esim. sähköisten lomakkeiden avulla. Keinovalikoimaan liitettiin myös pakko eli mikäli omavalvonnassa ei motivoinnista huolimatta onnistuttaisi, jäävät tulot saamatta tai vaihdetaan urakoitsijaa. Toisaalta johdon sitoutuminen nähtiin tärkeänä, koska omavalvonta on vapaaehtoista ja vapaaehtoisen toiminnan siirtyminen käytäntöön edellyttäisi johdon halua siihen. Tärkeänä pidettiin sitä, että omavalvonnasta ei juurikaan koituisi lisäkustannuksia ja vastaavasti siitä toivottiin koituvan taloudellista hyötyä. Esitettiin, että omavalvonnan myötä olisi jotain työtä pystyttävä 21

korvaamaan tai jättämään kokonaan pois. Pienten yrittäjien poisjääntiä omavalvonnan piiristä pelätään eniten. Sitouttamiskeinoiksi esitettiin seuraavaa: 1. Tiedon levittäminen/koulutus metsätalouden vesistövaikutuksista, sillä hyvinkin pienillä toimenpiteillä voi olla vaikutusta 2. Tieto toimijan vesiensuojelutoimenpiteistä saamista hyödyistä - Urakkasopimuksessa maininta tehtävästä - Tietoisuus siitä, että toiminta on ekologisesti kestävällä pohjalla, hyvä vesiensuojelu kuuluu tuotteen laatuun 3. Suomalaisen metsäsertifiointijärjestelmän edelleen kehittäminen - Tehdään eri toimijoiden välisenä yhteistyönä - Uudistetaan tietyin välein - Toiminta seuraavassa päivityksessä - Yksi mahdollisuus edistää asiaa Koneyrittäjäliiton kautta - Täytetty omavalvontalomake yrittäjän koneesta 4. Kemera-järjestelmän hallinnoinnin kehittäminen - Tuen myöntämisen ehtoihin toimiva omavalvontajärjestelmä - Urakoitsijoille vesimestarin kortti, luonnonhoitotutkinto - Urakoitsijoiden kilpailuedellytysten parantaminen - Luonnonhoitotutkinnon kokeen järjestämistä tuetaan Kemeran kautta, tätä kautta voitaisiin tukea myös vesimestarin tutkinnon suorittamista 5. Suunnittelijoiden sitouttaminen - Koulutus tärkeää - Vesiensuojelusuunnitelman ja omavalvonnan lomakkeiden yhdistäminen Tulisiko omavalvonnan toimivuutta seurata? Kansallisessa metsäohjelmassa eräänä toimenpiteenä todetaan, että metsätalouteen kehitetään vesiensuojelun laadunvarmennus- ja omavalvontamalli. Metsätalouden vesiensuojelupäivien työpajoissa nähtiin, että TASO-hankkeessa tuotetut omavalvontalomakkeiden lisäksi tulisi pohtia lomakkeilla kerättävän tiedon seurantaa. Todettiin, että jos tiedosta ei tehdä yhteenvetoa, se olisi turhauttavaa ja hyödyt jäisivät vajaiksi. Tärkeänä pidettiin esim. sitä, että toimijat saisivat omavalvonnan avulla käsityksen oman työnsä tasosta ja voisivat sitä kautta tarvittaessa korjata toimintaansa. Seurantatietojen avulla organisaatio voisi myös arvioida mahdollisia ohjeistusten täydentämis- ja koulutustarpeita sekä ehkä jopa havaita pistokoe- tai korjaustoimenpidetarpeen maastossa. Toivottiin, että lomakkeille kehitettäisiin raportointiohjelma, jotta lomakkeiden yhteenveto eri organisaatioissa toteutuisi käytännössä vaivattomimmin. Toisaalta toivottiin pohdittavan syvällisesti sitä, mitä ja ketä varten seurantaa toteutettaisiin ja mitä toimenpiteitä seurantatietojen perusteella tehtäisiin. 22

3.4 Turvetuotannon osahankkeet 3.4.1 Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät raportti Turvetuotannon kuormitus raportti valmistui alkuvuodesta 2012 (kuva 7). Raportti käsittelee turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavia tekijöitä sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntija-arvion. Raportti julkaistiin sähköisessä muodossa TASO-hankkeen nettisivuilla. Lisäksi raporttia painettiin 290 kpl Turveteollisuusliitto ry:n maksaessa yli puolet painokuluista. Kuva 7. Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tuottivat TASO-hankkeen osahankkeena kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntija-arvion turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä. Ohjausryhmällä ei ollut tilaisuutta nähdä tai kommentoida raporttia etukäteen ennen raportin painamista. Ohjausryhmän kokouksessa 1.6.2012 todettiin, että Vapo Oy:n esittämä kritiikki Turvetuotannon kuormitus raporttia kohtaan voidaan huomioida väliraportissa. Vapo Oy:n kritiikki kohdistuu siihen, että raportin tavoitteita koota yhteen aiempaa tietoa ja analysoida tätä uudestaan ei ole riittävässä määrin saavutettu. Raportissa on myös paljon epätarkkuuksia ja eräistä keskeisistä päätelmistä puuttuu lähdeviitteet. Raportti on kaiken kaikkiaan vaikeaselkoinen aihetta hyvin tuntemattomille, sanaston puuttuminen hankaloittaa yhdenmukaista tulkintaa edelleen. Lisäksi Vapo Oy kommentoi sitä, että raportti on julkaistu ilman kriittistä vertaisarviointia aihepiirin syvällisesti tuntevalta henkilöltä. Vapo Oy:n mukaan näin olisi voitu välttyä raportin keskeisimmiltä heikkouksilta. Raporttiin on pyydetty hankkeen toimes- 23

ta ulkopuolinen arvio professoritasoiselta henkilöltä. Tieto ulkopuolisesta arviosta välitettiin ohjausryhmälle 11.4.2012 julkaisua koskeneessa sähköpostissa. Vapo Oy:n kannan mukaan kuormitusvertailussa tulisi luonnontilaisen suon lisäksi verrata turvetuotannon kuormitusta suometsätalouden kuormitukseen, sillä tulevaisuudessa tuotantoa tullaan ohjaamaan enenevästi ojitetuille soille, jolloin turvetuotannon nettokuormitus pienenee. Lisäksi arviossa kiinnitettiin huomiota siihen, että luonnontilaisten soiden humushuuhtoumasta on saatavissa vähän tietoa ja että lähteenä oli käytetty ainoastaan Vapo Oy:n ja Turveruukki Oy:n Pöyry Oy:llä vuonna 2010 teettämää selvitystä aihepiiristä. Humuskuormituksen osalta nähtiin puutteena teoriatarkastelun ylimalkaisuus ottaen huomioon aiheen ympärillä käytävän julkisen keskustelun. Tutkijaryhmältä olisi myös toivottu mielipidettä siitä, pitääkö humusta poistaa turvetuotannon valumavesistä vai tarvitaanko aiheesta lisää tietoa. Lisäksi turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden tärkeimmistä kehityskohteista olisi kaivattu tarkempaa asiantuntijanäkemystä. Arviossa nostettiin esiin yksittäisiä virkkeitä/kappaleita raportista, joihin Vapo Oy:llä oli eriävä näkemys esim. esitettyjen arvojen tai raportin jäsentelyn osalta. Myös käytettyjä lähteitä kritisoitiin esim. vanhuudesta tai siitä, että lähde ei huomioi vesiensuojelurakenteiden vaikutusta, joille raportissa olisi myös toivottu enemmän painoarvoa. 3.4.2 Turvetuotannon vesiensuojelukoulutus pientuottajille ja urakoitsijoille Teksti: Tarmo Lampila, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Koulutuksen tavoitteet ja lähtökohdat Koulutuksen tavoitteena on edistää erityisesti pk-turvetuottajien ja urakoitsijoiden tietämystä vesiensuojelun merkityksestä, vesiensuojelua ohjaavista tekijöistä ja keskeisistä turvetuotantotyömaiden kehittämiskohteista. Saarijärven reitillä toteutettavan pilottikoulutuksen tuloksena aiheesta koostetaan lisäksi koulutuspaketti/koulutuskonsepti, joka on myöhemmin hyödynnettävissä vastaaviin koulutuksiin myös muualla Suomessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa vesiensuojelukoulutuksen käytännön toteutuksesta. Toimenpiteet ja koulutus vuonna 2012 Ensimmäinen koulutuspäivä toteutettiin Saarijärvellä 24.4.2012 ja siihen osallistui 32 turvetuottajaa/-urakoitsijaa sekä noin 10 henkilöä muista organisaatioista, esimerkiksi mittauslaitevalmistajia ja opetushenkilöstöä. Koulutuspäivän pääteema oli vesiensuojelumenetelmät ja - rakenteet. Koulutuspäivässä käsiteltiin aamupäivällä viranomais- ja asiantuntijaluennoilla turvetuotannon vesistökuormitusta sekä käytännön vesiensuojelurakenteita. Asiantuntijat olivat ELYkeskuksesta ja Vapo Oy:stä. Iltapäivällä toteutettiin retki Kuninkaansuolle, jossa tutustuttiin 24

vesiensuojelurakenteisiin. Kohteessa oli mahdollisuus esittää yksityiskohtaisia kysymyksiä asiantuntijoille vesiensuojeluratkaisuista ja -rakenteista sekä niiden käytännön toteutuksesta. Päivän yhteydessä kerättiin osallistujilta palautetta ja keskeisiä aiheita seuraavia koulutuspäiviä varten. Palautetta hyödynnettiin syksyn ohjelman laadinnassa. Koulutus jatkui 2-päiväisenä tuotantokauden jälkeen 9.-10.10.2012. Ensimmäisenä päivänä pääteemat olivat lupaprosessi ja ympäristölupahakemuksen tekeminen, keskeinen lainsäädäntö ja lupaedellytykset. Luennoitsijoina toimivat Aluehallintoviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat. Aiheet käsiteltiin keskustellen ja kommentoiden. Lisäksi yksityinen turvetuottaja kertoi tuottajan näkökulman lupaprosessista. Koulutuksen yhteydessä toteutettiin ryhmätyö, jossa osallistujat pohtivat päivän teemoja ja niiden soveltamista omiin kohteisiinsa. Toisen päivän teoriajakson teema oli vesiensuojelu ja viranomaistoiminta: valvonta ja tarkkailu. Asiantuntijoina toimivat ELY-keskuksen asiantuntijat. Luennot toteutettiin keskustellen ja aiheisiin liittyen tehtiin ryhmätyö. Iltapäivällä tehtiin maastoretki Kaijansuolle, jossa tutustuttiin vesiensuojelurakenteisiin. Maastossa jalkauduttiin kolmeen eri kohteeseen ja kuultiin asiantuntijoiden kuvaukset kohteen vesiensuojelurakenteiden toteutuksesta, käytöstä ja niihin liittyvistä laitteista. Koulutuksen kustannukset Koulutuksen järjestämiseen eri vaiheissa on osallistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarayksiköstä yhteensä kuusi henkilöä vaihtelevalla työmäärällä. Lisäksi kustannuksia on aiheutunut yhteiskuljetuksista, ulkopuolisista asiantuntijoista ja koulutusmateriaaleista. Lokakuun loppuun mennessä kustannuskertymä on 14365,42. Summa ei sisällä esimerkiksi lomista aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Jatkotoimenpiteet talvella 2012-2013 ja keväällä 2013 TASO-hanketta koskevassa sopimuksessa mainittu koulutuspaketti koostetaan talven 2013 aikana ja se täydennetään viimeisen koulutuspäivän jälkeen. Lisäksi valmistellaan viimeinen koulutuspäivä toteutettavaksi keväällä 2013. Alustavasti on suunniteltu, että se tulee sisältämään jo käsiteltyjen asioiden kertausta ja maastokäynnin jollekin uudelle suokohteelle. Myös tuotantoalueen jälkikäyttö ja ennallistaminen on mahdollinen aihealue. Lisätietoja ja yhteydenotot: Tarmo Lampila, tarmo.lampila@jamk.fi, p. 050 5945 287 3.4.3 Turvetuotannon omavalvonnan kehittäminen Teksti: Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus 25

Osahankkeen tavoitteena on laatia yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa toimintamalli turvetuotannon vesiensuojelun omavalvonnan kehittämiseksi. Omavalvonnan kehittäminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Bioenergia ry:n (entinen Turveteollisuusliitto ry) kanssa. Ensimmäinen TASO-hankkeen, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Turveteollisuusliiton edustajien välinen omavalvonnan kehittämisen suunnittelupalaveri pidettiin Jyväskylässä 14.2.2012. Kesällä 2012 on testattu käytännössä Turveteollisuusliitossa Turveruukki Oy:n ja VAPOn omavalvontalomakkeiden pohjalta laadittua omavalvonnan tarkistuslistaa, jota mm. Kanteleen Voima Oy, Kuopion Energia Oy ja EPV Energia Oy käyttivät pohjana omissa uusissa omavalvontalomakkeissaan. Jyväskylässä 5.11.2012 pidetyssä turvetuotannon omavalvonnan miniseminaarissa koottiin yhteen kokemuksia erilaisista omavalvontakäytänteistä ja sähköisistä tiedonkeruujärjestelmistä. Seuraava työseminaari on suunnitteilla keväälle 2013. Pientuottajille suunnattu omavalvontalomake otetaan koekäyttöön Saarijärven reitillä tuotantokaudella 2013. Syksylle 2013 on suunnitteilla omavalvonnan ohjeistukseen liittyvä koulutustilaisuus Saarijärven reitillä. 3.4.4 Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden kehittäminen: ferrisulfaattiannostelija ja pystylaskeutusallas Saloy Oy:n toimenpiteet Kyyjärven Piuharjunnevalla huhtikuu lokakuun loppu 2012 Teksti ja kuvat: Tapio Salminen, Saloy Oy Asennus Saostuslaitteisto asennettiin 3-5.4. ja 10-11.4.2012. Lisäpystylaskeutusallas asennettiin 31.7.2012 (kuva 8). 26

Kuva 8. Kyyjärven Piuharjunnevan asennuskuva huhtikuu 2012. Kuva: Tapio Salminen Kemikaali Päästösieppari täytettiin ferrisultaatilla 13.4.2012. Säiliö oli päässyt tyhjentymään toukokuun puolivälin aikoihin (vrt. Saloy Oy:n näytetulokseen 16.5.2012). Ferrisulfaatin annostelusuhde on 1:20 m 3 eli yhdellä (1) litralla ferrisulfaattia käsitellään 20 000 litraa valumavettä. Ajalla 13.4. 10.9.2012 ferrisulfaattia kului 8 säkkiä eli 8000 kiloa. Kesän sateisuuden ja runsaiden virtaamien vuoksi kulutus on ollut normaalia suurempi. Ferrisulfaattikustannukset edellä mainitulta ajalta ovat 2400 euroa (300 per 1000 kg). Projektin kemikaalit on lahjoittanut Kemira Oy. Kustannukset Projektin kokonaiskustannukset Saloy Oy:lle ajalta huhti syyskuu 2012 ovat 27 915 euroa: - tarveharkinnat 19 500 euroa (sis. alv) - matkakulut 8 415 euroa (22 matkaa Helsinki-Kyyjärvi -> 22 x 850 km = 18 700 km x á 0,45 ) 27

Saloy Oy:n humusmittaustulokset (päivämäärä ennen ja jälkeen käsittelyn) Taulukko 3. Saloy Oy:n mittaamat kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet ennen ja jälkeen käsittelyn. Päivämäärä COD ennen (mg/l) COD jälkeen (mg/l) 23.4. 31,4 11,3 3.5. 23,0 15,0 9.5. 32,0 10,2 16.5. 45,1 45,2 1) 22.5. 54,0 44,6 31.5. 67,3 15,8 5.6. 50,8 31,3 27.6. 53,9 24,2 22.7. 71,8 17,0 26.7. 59,0 27,0 30.7. 68,8 22,4 18.8. 48,6 107,0 2) 21.8. 38,5 73,4 2) 3.9. 56,1 23,7 10.9. - - 3.10. 58,9 3) 1)Kemikaalisäiliö oli tyhjä. 2)Ei virtausta ja ilma aurinkoinen. Mittarin maahantuojan Luode Consulting Oy:n mukaan UV-säteily irrottaa muovista liuotinta, joka sotkee optisen mittarin olosuhteissa, jossa vesi ei virtaa mutta aurinko paistaa. 3)Ei mittausta. Kemikaalisäiliössä oli paakkuuntunut möhkäle, joka tukki ferrisulfaatin pääsyn annostelijasukkaan. Paakku poistettiin, ja tilanne normalisoitui. 9.10 oli täytettäessä säiliötä ferrisulfaatti saanut varastoitaessa ilmeisesti kosteutta ja tullut kokkareiseksi. Jouduimme aloittamaan huoltotauon joka tätä kirjoitettaessa 18.11. jatkuu edelleen, koska paikalle ei enää pääse maan märkyyden takia edes telaketjuin varustetuilla kulkupeleillä. Huolto suoritetaan maan jäädyttyä kantavaksi. Huomioitavaa ph-mittarimme mukaan veden ph laski pystylaskeutusaltaassa yleensä 5,5:stä noin 4:ään. ph on kuitenkin aina palautunut ennalleen jo muutama metriä käsittelyn jälkeen kohdassa, jossa eristysojan vedet yhdistyvät käsittelemämme ojan veteen. Betoninen kaivo, jossa ferrisulfaatin sekoitus tapahtuu, painui kevään jälkeen noin 10 senttiä. Tästä syystä V-aukon jälkeen ei saatu aikaiseksi putousta, joka olisi nopeuttanut ferrisulfaatin sekoittumista. 28

Pystylaskeutusallasta ei maan sortumisen takia saatu aiottuun mitoitussyvyyteen eli kolmeen (3) metriin vaan jouduttiin jättämään 2,7 metriin, minkä vuoksi pystyaltaan yläreunaan tehtiin V-muotoisia virtausaukkoja. Tavoitteena oli, että vesi virtaisi tasaisen juustohöylämäisesti kaikkialta reunan yli, jolloin lopputulos olisi ollut parempi kuin V-aukon kiihtyvässä, kapeassa virtauksessa. Tästä saamamme kokemuksen mukaan pystyaltaan korkeus voi kaivuteknisistä syistä olla enintään 2,5 metriä. Kyyjärven poikkeuksellisen runsaiden rankkasateiden aikana pystyallas oli tilavuudeltaan liian pieni, mistä johtuen ferrisulfaatti ei ehtinyt veden nopean läpivirtauksen vuoksi saostaa kaikkea fosforia eikä humusta. Tästä johtuen Kyyjärven tilavuudeltaan 10 m 3 :n pyöreä pystyallas tullaan vaihtamaan konttimalliseen, tilavuudeltaan 30 m 3 :n pystyaltaaseen tulevan talven aikana, mikä tulee tehostamaan vesienpuhdistusta huomattavasti kiintoaineen tehokkaamman vähenemisen myötä (kuva 9). Kuva 9. Kyyjärven Piuharjunneva kesäkuu 2012. Kuva: Tapio Salminen. Historiallisen suuret rankkasateet ja kehitystyössä kohdatut pienet vastoinkäymiset huomioon ottaen Kyyjärven saostusprojektin tulokset ovat erinomaiset. Kehitystyö jatkuu 31.11.2013 saakka. Saloy Oy Tapio Salminen toimitusjohtaja puh. 010 6666 310 sähköp. tapio.salminen@saloy.net 29

TASO-hankkeen seurantatuloksia vesiensuojelurakennekokeilusta Saloy Oy:n toteuttaman seurannan lisäksi TASO-hankkeessa on seurattu vesinäytteistä pienkemikalointikokeilun toimivuutta sekä vaikutuksia veden laatuun tulevan ja lähtevän veden sekä vastaanottavan vesistön osalta. Pienkemikalointi on useiden näytteiden perusteella laskenut lähtevän veden humuspitoisuutta, mutta lisännyt veden happamuutta ja rautapitoisuutta (kuva 10). Kuva 10. TASO-hankkeen toteuttaman vesinäytteenottoon perustuvan seurannan tuloksia vesiensuojelukokeilulle saapuvasta vedestä, sieltä lähtevästä vedestä sekä vastaanottavasta vesistöstä. Tuottajan näkökulma vesiensuojelurakennekokeiluun Teksti ja kuvat: Jouni Saukko, J & V Saukko Oy Maasto, johon annostelija altaineen asennettiin, oli todella haastava: vei paljon aikaa, ja sateet ovat olleet haasteena koko kesän. Tien saanti laitteiston vierelle tulee helpottamaan tätä. 30

Alapuolinen vesistö tulviessaan ja veden tasoa nostaessaan sotkee altaiden toimintaa. Olisi hyvä, jos alapuolisessa vesistössä olisi enemmän laskua, eikä pelkoa tulvimisesta. Ferrisulfaatin tulee olla ensiluokkaista, jotta annostelija toimii - nyt viimeisin 5 tonnin erä on kastunutta ja näin ollen paakkuuntunutta. Paakut tukkivat sulfaatin annostelijaan johtavan putken. Ferrin kulutus on täysin riippuvainen sateiden määrästä ja vaihtelee paljon: olisi hienoa jos ferrisäiliössä olisi jonkinlainen tasovahti ja GSM-hälytys. Pystysaostusaltaan jälkeinen vaaka-allas tulisi olla tehty betonista yms., jotta sen puhdistaminen ja toiminta olisi paras mahdollinen. Nyt kun allas on kaivettu turpeeseen, sen puhdistaminen kaivinkoneella on erittäin vaikeaa. Selkeä erillinen allas olisi paljon helpompi pitää puhtaana. Tiestö laitteiston vierelle on välttämätön. Positiivisena asiana voitaneen todeta, että laitteisto ja sen huolto ei ole ongelma, varsinkin jos kesä on ns. normikesä. Laitteisto tuntuu toimivan suhteellisen hyvin ilman että joka päivä tarvitsee käydä tarkistamassa asiaa. Laitteiston huollon voi hyvin tehdä samalla kun huoltaa yläpuolista vedenpumppaamoa. Toisena hyvänä asiana pidän sitä, että laitteistolla ollaan haastavanakin kesän saatu aikaan hyviäkin tuloksia - on siis lupaavaa että laitteisto toimintaperiaatteena on toimiva, ilman sähköntarvetta. Laitteiston saostaman sakan jälkikäyttö tulisi ratkaista. 3.4.5 Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden sekä eri maankäyttömuotojen vaikutus DOC:n määrään ja laatuun Teksti: Jarkko Akkanen, Itä-Suomen yliopisto Osahankkeen tarkoituksena on vertailla valuma-alueiden erilaisten maankäyttömuotojen mahdollisia vaikutuksia vesihumuksen (liuennut orgaaninen aines, DOM) pitoisuuksiin, mutta ennen kaikkea laatuun vastaanottavissa vesistöissä. Aikomuksena on siis vertailla heijastuvatko erilaiset maankäyttömuodot tutkimusalueella vastaanottavassa vesistössä tunnistettavasti ominaisuuksiltaan erilaisena vesihumuksena. Vesinäytteet on kerätty maa- ja metsätalousvaltaisilta, turvetuotannon vaikutuspiiristä ja luonnontilaiselta alueelta. Osahankkeeseen on sovittuna kahdeksan näytteenottokertaa (7 näytettä/kerta), joista seitsemän on jo kerätty ja näytteet analysoitu. Kahdeksas näytteenotto toteutuu marraskuun lopulla. Lisäksi syyskuun alussa Vapon kanssa yhdessä toteutetulla maastokierroksella on tehty ylimääräinen näytteenottokerta sisältäen useampia vesinäytteitä tutkimusalueelta. Tähän mennessä kaikista otetuista vesinäytteistä on määritetty sopimuksessa vaaditut parametrit eli liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuuden mittaus (DOC), spektrofotometrisin menetelmin SARUV, SARVIS, suva, svisa ja 465 nm/665 nm-suhde sekä molekyylikokofraktiointi (HPSEC). Vapo on toimittanut tietyiltä näytteenottokerroilta myös vesinäytteiden biologisen hapenkulutuksen arvot (BOD), jolloin pystymme laskemaan DOC ja BOD suhteen, mikä kertoisi siitä kuinka paljon orgaanisesta aineksesta on laadultaan suoraan biosaatavaa ja happea kuluttavaa. Sopimuk- 31

sessa mainittujen analyysien lisäksi vesinäytteistä on mitattu liuenneen typen määrä, jolloin voimme laskea hiili:typpi -suhteita. Oheisten määritysten lisäksi keräsimme maastokierroksella maanäytteitä läheltä vesinäytteenottopisteitä. Maanäytteistä uutettiin vedellä liuennutta orgaanista ainesta ja näin saadut vesinäytteet karakterisoitiin käyttämällä yllä mainittuja menetelmiä. Tarkoituksena on tutkia millaiset erot esimerkiksi peltomaalta ja turvemaalta irtoavassa DOC:ssa on ja nähdäänkö samoja eroja vastaanottavassa vesistössä. Tulosten tarkempi analysointi alkaa heti kun viimeiset näytteet on tutkittu. Tarkoituksena on antaa kattava kuva siitä, pystytäänkö näin kerätyllä ja analysoiduilla aineistolla tunnistamaan tutkimusalueen eri maankäyttömuotojen mahdollisesti aiheuttamia eroja vesihumuksen laadussa vastaanottavassa vesistössä. Raportti/opinnäytetyö tulee valmistumaan kevään aikana. 3.4.6 Kasvillisuuskartoitukset turvetuotannon kasvillisuuskenttien kylvökoealoilla Putkilokasvikylvö Savonnevalle Kepeillä merkitty kylvöala oli 2012 veden peittämä ja kasviton. Kylvetyistä lajeista altaassa kasvoivat vain tupasvilla, luhtavilla ja pullosara. Ne eivät kuitenkaan ole peräsin kylvöstä vaan ovat vanhempaa kasvustoa. Altaassa ja altaan reunoilla kasvoivat lisäksi korpikastikka, harmaasara, tähtisara, rantanenätti ja kiiltopaju. Osmankäämiä ei löydetty kylvöalalta eikä koko kasvillisuuskentältä (kuvat 11 ja 12). Kesällä 2012 havainnot tehty kuukautta aikaisemmin kuin kesällä 2011, mikä saattaa vaikuttaa havaintoihin. Kuvat 11 ja 12. Kylvöpintaa Savonnevalla vuosilta 2011 ja 2012. 32

Rahkasammalkylvö Kairinevalle Elävä rahkasammal on parhaiten säilynyt kosteilla paikoilla. Pitkään veden peitossa olleilla aloilla rahkasammal on lietteen peittämää, ja siitä elävyys on vaikea todeta. Pitkään kuivana olleilla aloilla rahkasammal on kuollut. Rämekarhunsammalen kasvuun lähtö on sujunut paremmin kuin rämerahkasammalen (kuvat 13 ja 14). Koeruuduille ilmaantuneita uusia lajeja ovat pyöreälehtikihokki, maitohorsma, hieskoivu, korpikastikka, pohjanhiekkasammal ja silmuvarstasammal. Pyöreälehtikihokki on ilmeisesti tullut rahkakylvön mukana. Kesällä 2012 havainnot tehty kuukautta aikaisemmin kuin kesällä 2011, mikä saattaa vaikuttaa havaintoihin. Kuvat 13 ja 14. Kylvöpintaa Kairinevalla vuosilta 2011 ja 2012. 3.5 Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen 3.5.1 Ympäristöhallinnon seurannan kehittäminen Teksti: Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus 1. Nykyisen turvetuotannon tarkkailuoppaan (18.5.2006) ohjeistuksen käyttökelpoisuuden ja soveltuvuuden arvioiminen Toteutetaan lähinnä fysikaalis-kemiallisen analytiikan osalta. Raportin pohjaksi on teetetty kysely, jonka kohderyhmässä on sekä tuottajia, viranomaisia että ns. haitankärsijöitä. Raportti on luonnosvaiheessa. 2. Biologisten seuranta-/tarkkailumenetelmien kehittäminen Biologisten tarkkailumenetelmien osalta tehdään yhteistyötä BioTar-hankkeen kanssa soveltuvin osin. CPET tutkimus (surviaissääskien kotelonahkamenetelmä) on teetetty TASOn kohdealueilta ja tutkimuksen on toteuttanut Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Raportti on toimitettu ohjausryhmälle kommentointia varten. Saadut kommentit on edelleen toimitettu raportin laatijalle. Piilevänäytteet on kerätty syksyllä, näytteiden käsittely ja raportointi vielä avoin. Tarjouskirjeitä ollaan parhaillaan valmistelemassa. 33

3. Kiintoaineen kulkeutumisen seurantaan ja arvioimiseen liittyvien menetelmien kehittäminen (vastuutahot SYKE, JYY, Kesely), kpl 3.5.3 TIMS-keräimet ovat olleet maastossa kesäkaudella ja aineisto on näiltä osin kerätty. Aineiston käsittely on parhaillaan työn alla. Työ toteutetaan opinnäytetyönä (JYY, SYKE), mutta raportoidaan erikseen myös TASO-hankkeelle. 3.5.2 Virtaaman ja vedenlaadun seurannan kehittäminen metsätalouden vesiensuojelun tarpeisiin Teksti: Minna Kukkonen, Keski-Suomen liitto ja Metsäntutkimuslaitos Tässä raportissa esitetään TASO-hankkeen osakokonaisuus Virtaaman ja vedenlaadun seurannan kehittäminen metsätalouden vesiensuojelun tarpeisiin. Hanke toteutettiin joulukuusta 2011-marraskuuhun 2012, yhteensä 12 kk. Väli- ja loppuraportti ovat käytännössä samoja ja kirjoitetaan siten yhtenä raporttina. Osahankkeen tavoitteena oli arvioida jatkuvatoimisten ja vesinäytteisiin perustuvan seurannan tulosten luotettavuutta ja laatia metsätalouden vesistökuormituksen seurannan näytteenotto- ja laadunhallintaohje metsätalouden tärkeimpien toimenpiteiden osalta. Yhtenäisen ohjeen tavoitteena on edistää vertailukelpoisten ja luotettavien seuranta-aineistojen keräämistä. Vastuullinen toteuttaja oli Metla ja osahanke toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liiton ja BIOCLUS-hankkeen kanssa. Hanketta toteutti Minna Kukkonen, Keski-Suomen liitto ja ohjaajana toimi professori Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos. Hankkeen tuotoksena valmistui Opas metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan (kuva 15). Sitä painettiin Metlan työraportteja -sarjassa numerolla. 245. TASO-hanke rahoitti painokulut. Opas löytyy myös sähköisenä versiona (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp245.htm). 34

Kuva 15. Osion lopputuloksena valmistui opas metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan. Oppaan sisältöä esiteltiin MAHA-hankkeen (Maankäytön vaikutus hajakuormitukseen) loppuseminaarissa 26.11.2012 sekä 27.11.2012 TASO-hankkeen julkaisujen II esittelytilaisuudessa. Oppaan ja MAHA-hankkeen kokemuksien perusteella on myös kirjoitettu Vesitalous-lehteen artikkeli, joka käsittelee jatkuvatoimista vedenlaadun mittausta. Sen ilmestymisajankohdasta ei ole tällä hetkellä tietoa. Osahankkeessa tehdyt työt sekä niistä syntyneet ajatukset ja kehitysideat Metsätalouden vesistökuormituksen oppaan kirjoittaminen aloitettiin joulukuussa 2011. Sen sisältöä aihealueita kartoitettiin metsätalouden seurannassa sekä yleisesti seurannassa mukana olevilta henkilöiltä. Oppaan teossa haastateltiin useita henkilöitä tutkijoista jatkuvatoimisten mittalaitteiden edustajiin. Lisäksi käytiin läpi aiheita käsitteleviä artikkeleita sekä julkaisuja ja hyödynnettiin TASO-hankkeen kokemuksia jatkuvatoimisesta seurannasta. Oppaan kokoaminen näytti, kuinka monitahoinen seurannan toimintakenttä on. Siinä on monta yksittäistä asiaa, joiden yhteydessä toimii omat asiantuntijat. Oppaan tavoitteena oli seurannan ja tutkimuksen ohjeistuksen yhtenäistäminen siten, että tutkimustulokset olisivat vertailukelpoisia ja menetelmät toistettavissa riittävän dokumentoinnin avulla. Oppaassa käsiteltäviä asioita ovat mm.: - seurannan yhteydessä tehtävä dokumentointi ja sen sisältö - yhtenäisten tietokantojen ja seurannan tietojärjestelmän tarve 35

- seuranta-aseman suunnittelu ja perustaminen - jatkuvatoimiset mittausmenetelmät - perinteiset vesinäytteet ja niiden nouto sekä työskentely maastossa - näytteenottajien sertifiointi - vuosittaiset näytemäärät ja vesistökuormien laskentamenetelmät - hankintamenettely ja kilpailuttamisessa huomioitavat asiat - laadun ylläpito seurannassa Oppaan kirjoittaminen on poikinut metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan kehitystarpeita ja uusia aiheita, jotka ovat laajennettavissa yleisesti hajakuormituksen seurantaan. Yksi laaja alue on jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus ja toinen hajakuormituksen dynamiikka ja kulkeutuminen vesistöissä. Oppaan kirjoituksen yhteydessä seurattiin TASO-hankkeen seuranta-asemien jatkuvatoimisten vedenlaadun mittalaitteiden toimimista ja antamia tuloksia sekä keskusteltiin kokemuksista muiden hankkeiden toimijoiden sekä laite-edustajien kanssa. Asemien toimimisen kannalta on tullut selväksi että jatkuvatoimisen aseman perustamisen yhteydessä tulee selvittä monia asioita. Aseman suunnittelu ja perustaminen sekä toimiminen varmistaminen vievät huomattavasti aikaa. Seurannan onnistumisen kannalta on tärkeää ymmärtää mittaantureiden valintakriteerit, laitteiden kalibroinnin ja huollon tarve sekä yhdistää ne hankinnan yhteydessä kilpailutuskriteereihin. Jatkuvatoiminen veden laadun mittaus suunnitellaan seuranta-asemakohtaisesti toisin kuin perinteinen vesinäytteiden otto, missä toimet eri asemilla ovat hyvin samankaltaisia vaihdellen lähinnä seurattavien analyyttien välillä. Jatkuvatoimisia mittauslaitteita hankittaessa tulee tuntea veden laatua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia sen verran, että osataan valita anturit oikealla mittausvälillä ja epävarmuudella. Vaikka anturit ovat tehdaskalibroituja, joutuu ne kalibroimaan paikallisia vesiolosuhteita vasten ja anturin toimintaa on seurattava vesinäytteillä. Siten jatkuvatoiminen mittaus ei toimi yksinään, vaan vaatii aina rinnallensa perinteisen vesinäytteiden oton. Jatkuvatoiminen mittausmenetelmä on teoriassa perinteistä näytteenottoa edullisempaa. Se perustuu siihen, että mittaustuloksia saadaan samalla resurssilla huomattavasti enemmän. Se kuitenkin aiheuttaa myös sen, että seurannan datan käsittely- ja varastointi tulisi selvittää siten, että tulokset eivät katoa tai häviä minnekään, vaan että ne ovat poimittavissa tarvittaessa myöhemmin. Jatkuvatoimisten mittalaitteistojen tulosten perusteella näkyy kuormituksen määrän vaihtelu tarkemmin kuin yksittäisillä vesinäytteillä saada kiinni. Jatkuvatoimisen mittauksen avulla nähdään yleensä säistä johtuvat virtaamalisäyksen aiheuttamat kuorman lisäykset ja miten kuormitusdynamiikka toimii alueilla. Sen takia seurantaa tulisi kehittää siten, että virtaaman mittaus ja soveltuvin osin vedenlaadun mittaus toimisivat jatkuvatoimisesti. Vedenlaadun vuodenaikaisilla muutoksilla saattaa myös olla vaikutuksia tuloksiin. Siksi tulisi selvittää laa- 36

jemmilla pilottitutkimuksilla veden muiden tekijöiden kuten humuksen vaikutusta mittaustuloksiin. Koko seurannan kannalta olisi tällä hetkellä tärkeää myös suunnitella seurannan tietojärjestelmä sekä tietokantojen rakenna ja niiden fyysinen sijainti. Tietojärjestelmää tarvitaan, jotta arvokkaat tulokset säilyvät eivätkä katoa tutkimusten päättyessä tai tutkijoiden eläköityessä ym. Lisäksi tietojärjestelmän tulee voida kohtuullisesti poimia tarvittavat tiedot eri kohteista ja tutkimuksista useilla eri perusteilla. Yhteistyö BIOCLUS-hankkeen kanssa Hankevuoden aikana tekijä osallistui ja sai rahoitusta myös BIOCLUS-hankkeelta, joka keskittyi bioenergiaan ja sen saatavuuteen mutta myös bioenergian kestävään käyttöön Keski- Suomen alueella. Hanke oli kansainvälinen ja siinä oli osakkaina Keski-Suomen lisäksi Slovakia, Navarra Espanjasta, Wielkopolska Puolasta ja Makedonia Kreikasta. Rahoitus oli FP 7 - ohjelmasta. BIOCLUS-hankkeeseen liittyen käsiteltiin bioenergian tuotannon ympäristöasioita lähinnä metsätalouden vesistökuorman osalta. Hankkeen yhteydessä vierailtiin Puolassa, Slovakiassa sekä Espanjassa ja verrattiin niiden maiden metsätalouden ympäristöongelmia paikallisiin ongelmiin. Suomeen verrattavia suomaiden kuivatuksen aiheuttamia vesistöongelmia ei siellä juuri ole, koska metsät sijaitsevat yleensä vuoristossa. BIOCLUS-hankkeen aihealueita kestävän kehityksen osalta on yhdistetty TASO-hankkeeseen. Osana BIOCLUS-hanketta oli uusien hanketarpeiden ja aihioiden kehittely. Siihen liittyen suunniteltiin ja kirjoitettiin hankehakemuksen pohja. Se liittyy läheisesti jatkuvatoimisen hajakuormituksen seurantaan erityisesti humuspitoisissa vesissä, lähinnä metsätalouden ja turvetuotannon tarpeisiin. Mukana hankesuunnittelussa ovat olleet VTT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue, Keski-Suomen liitto, Metla ja SYKE Jyväskylä. Osahankkeen aikana on osallistuttu seuraaviin kokouksiin: - Työpaja: The use of automatic water quality devices in the Baltic Sea region, SYKE, Helsinki, 4/2012. Jatkuvatoimisten mittalaitteiden toimimisen vertailusta työpajassa oli hyötyä opasta kirjoitettaessa. - MAHA-hankkeen kokoukset 2 ja 8/2012. Kokouksissa on käsitelty laajasti maa- ja metsätalouden hajakuormitusta ja tiedoista on ollut hyötyä opasta kirjoitettaessa. - Kokousten lisäksi on osallistuttu metsätalouden seurantaan maastossa. Maastotöiden osalta on tehty ojainventointeja kolmena päivänä ja kahtena päivänä ojien eroosiota selvittäviä ojareliefejä. TASO-hankkeen jatkuvatoimisilla virtaaman ja vedenlaadun mittausasemilla vierailtiin kahdesti. Lopuksi Osahanke kokonaisuudessaan edisti metsätalouden seurannan toimien yhtenäistämistä siten, että tulosten laadukkuus ja vertailukelpoisuus paranevat nykyisestä, kunhan ohjeistusta so- 37

velletaan. Lisäksi on tarvetta kehittää seurantajärjestelmää ja dokumentointia eteenpäin. Oppaan ohessa on edistetty metsätalouden vesistökuormituksen arviointia jakamalla olemassa olevaa informaatiota eri tahoille ja keskustelemalla asioista laajasti yli organisaatiorajojen ja eri toimijoiden kesken sekä saattamalla eri toimijoita yhteistyöhön. 3.5.3 Humuksen ja kiintoaineen kulkeutuminen pienillä valuma-alueilla/puroissa Teksti: Petri Nieminen, Suomen ympäristökeskus Hankkeeseen liittyvät maastotyöt (TIMs-keräimet, vesinäytteet, virtausnopeus- ja sameusmittaukset) aloitettiin toukokuussa (vko 18) ja päätettiin syyskuussa (vko 36). Kenttämittauksia tehtiin kyseisellä ajanjaksolla keskimäärin kahden viikon välein kolmessa erityyppisessä kohteessa Saarijärven reitin alueella. Kohteet olivat Kaijansuon turvetuotantoalueen alapuolinen alue Karstulassa, Kangasahon metsätaloustoimenpiteiden alapuolinen alue Multialla, sekä Pyhä-Häkin kansallispuiston alapuolinen alue Saarijärvellä. Kerätyistä vesinäytteistä saatiin laboratoriotulokset kesän aikana. Vesinäyte-, virtausnopeusja sameusmittausdatan analysointi on aloitettu syyskuussa. Kiintoainekulkeumien arviointiin käytetyistä TIMS-keräimistä saatu kiintoaine odottaa vielä isotooppianalyysia, joka suoritetaan vuodenvaihteessa 2012 2013. Kaikista asennetuista TIMs-keräimistä ei onnistuttu saamaan näytteitä, sillä kesän aikana vedenkorkeuden vaihtelut olivat suuria. Muutamina näytteenottokertoina keräimet olivat pinnalla, koska vedenkorkeus oli laskenut näytteenottokertojen välillä runsaasti. Tällöin keräimet olivat jääneet tyhjiksi. 3.6 Pureva-toimintamallin jatkokehittäminen 3.6.1 Toimintamallin jatkokehittäminen Teksti: Anssi Eloranta, Keski-Suomen ELY-keskus Vuoden 2012 TASO-hankkeen PUREVA-osioon sisältyi tierumpuihin, punaleväkartoitukseen ja aiemman PUREVA-aineiston käsittelyyn liittyviä tavoitteita. Kuluvan vuoden poikkeukselliset sääolosuhteet sekoittivat vuodelle 2012 laadittua tutkimusohjelmaa merkittävästi. Ainoastaan punaleviin liittyvä vuoden 2012 tavoite kyettiin toteuttamaan lähes kokonaan. Muilta osin ohjelman toteutusta on siirretty vuodelle 2013. Edellä mainitun vuoden osalta on laadittu myös hakemus tämän PUREVA-osion tarvitsemasta lisärahoituksesta. PUREVA-hankkeen väliraportti Ei toimenpiteitä vuonna 2012. Toteutus määrittyy Kimmo Olkion työjärjestelyihin. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Olkio laatisi koosteen elo-syyskuussa 2013. 38

Punalevien uhanalaisuuden kartoitus ja soveltuvuus seurantaan Vuoden 2012 tavoitteet toteutuivat: näytteenottovälineistö kehitettiin valaistusriippumattomaksi, koko Leukunjoen valuma-alueen punaleväkartoitus toteutettiin, lisänäytteitä kerättiin vertailualueilta, emeritusprofessori P. Eloranta järjesti punalevien koulutustilaisuuden Keski- Suomen ELY-keskuksessa sekä määritti ja valokuvasi kesän kuluessa hankitut näytteet. Punaleviä etsittiin kaikkiaan lähes 500 kohteelta, joilta näytteitä kertyi yhteensä lähes 180. Ainoastaan taustatiedoiksi tarvittava vesinäytteenotto jouduttiin siirtämään poikkeusolosuhteiden vuoksi vuoteen 2013. Tierumpuselvitys Ainoat tähän osioon liittyvät toimet olivat maakunnallisen pilottiselvityksen loppuraportin kirjoittaminen (osittain valmis) sekä Leukunjoen valuma-alueella marraskuun ylivesikorkeuksissa tehdyt vesisyvyysmittaukset 10 tierummussa. Rahan käyttö Edellä mainittuun tutkimusosioon oli käytetty 15.11. mennessä yhteensä 6 362,58. 3.6.2 Vesiensuojelutoimenpidetarpeen arviointi Saarijärven reitillä toimintamallia hyödyntäen Teksti ja kuvat: Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus on TASO-hankkeen toimeksiannosta selvittänyt valuma-alueiden kuormitusta Saarijärven reitin alueella. Selvitys on tehty ns. Pureva-menetelmällä. Saarijärven reitillä ensisijaisena tavoitteena oli löytää kuormituksen kannalta merkittävimmät kolmannen jakovaiheen valuma-alueet. Selvityksessä saatiin myös huomattavasti tarkempaa tietoa. Selvityksen tavoitteena ei kuitenkaan ollut selvittää varsinaisia kuormituslähteitä. Selvityksen toisena tärkeänä tavoitteena oli saada käynnistymään alueelle jatkohankkeita. Hankkeita pyrittiin suuntaamaan etenkin alueille, jotka selvityksessä todettiin kuormituksen kannalta merkittäviksi. Pureva-selvityksen aikana sen tuloksia käytettiin apuna TASOhankkeessa toteutettujen vesiensuojelurakenteiden suuntaamisessa. Jatkossa selvityksen tuloksia tullaan käyttämään pohjana mm. kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten metsäluonnonhoitohankkeiden suunnittelussa. Selvitys tehtiin koko Saarijärven reitin alueella. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa koottiin tieto alueella tehdyistä metsätalouden toimenpiteistä sekä alueen pintavesien laadusta (kuva 16, kuva 17). 39

Kuva 16. Selvityksen tausta-aineistona käytettiin mm. tietoa tehdyistä kunnostusojitushankkeista sekä pintavesien ekologisesta tilasta. Etukäteistietojen pohjalta valittiin alueet tarkempaa selvitystä varten ja määriteltiin maastossa tarkastettavat havaintopisteet. Maastossa pisteen yläpuolelta tulevaa kuormitusta arvioitiin silmämääräisesti, jakamalla kuormittavuushavainnot kolmeen luokkaan; lievä, kohtalainen ja merkittävä. Kuva 17. Vasemmalla on esitetty maastossa tarkastetut pisteet. Oikealla on pisteistä tehdyt kuormitushavainnot, jossa punaisella on merkitty kaikkein merkittävimmät kohteet. Maastohavaintojen ja etukäteistietojen pohjalta arvioitiin havaintojen kuormittavuuden merkittävyyttä. Arvioinnin perusteena käytettiin maastohavaintotietojen lisäksi mm. tietoa pisteen yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Selvityksen tuloksena määriteltiin kuormittavimmat alueet, jotka on esitelty kuvassa 18. 40

Kuva 18. Selvityksestä saatujen tulosten perusteella kuormitettavimmat kolmannen jakovaiheen valuma-alueet. Tarkemmin hankkeessa käytettyä toimintamallia ja selvityksen tuloksia esitellään hankkeen loppuraportissa. 3.7 Latvavesien tulvanhallinta Teksti: Esa Solismaa, Keski-Suomen ELY-keskus Leukunjoen Iso Pirttijärvellä on maastomallia täydennetty ja sen perusteella tehty tarkempia laskelmia tulvitusmahdollisuuksista. Maa- ja vesialueiden omistajien kanssa on neuvoteltu tulvituksen reunaehdoista 4.9.2012 ja suunnitteluohjelma on laadittu tältä pohjalta. Iso Pirttijärven yläpuolisesta Kangaslammesta tilataan alustava suunnitelma samalla kertaa, mutta siellä tehdään marraskuussa vielä täydennysmittauksia suunnittelun pohjaksi. Saarijärven reitin latvaosilla Kyyjärven valuma-alueella on koottu tiedot mahdollisesti tulvitettavista lammista ja perehdytty muualla tehtyihin tulvitusalueselvityksiin. Tulvitusalueita koskeva paikkatietoanalyysi tehdään osittain Metsäkeskuksen kosteikkokartoitustyövälinettä soveltaen ja siitä on neuvoteltu Metsäkeskuksen asiantuntijoiden kanssa 18.9.2012. Metsäkeskus voi aloittaa työn kosteikkokartoituksen jälkeen vuoden 2012 lopulla. Osahankkeen aikataulua on jatkettu 30.9.2013 saakka. 41

3.8 Yhteistyökumppaneiden omarahoitusosuudellaan toteuttamat toimet 3.8.1 Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa 3. vaihemaakuntakaavaa varten Teksti: Reima Välivaara Vuonna 2012 tehtiin yhteisvaikutustarkastelu. Tarkastelu kuvaa riskiä, joka aiheutuu useiden samalle vesistöreitille laskevien soiden mahdollisesta yhdenaikaisesta tuotantokäytöstä. Tällä tarkastelulla täydennettiin aikaisemmin tehtyä suokohtaista arviointitulosta, joka kuvasi kunkin suon käyttöönotosta oletettua vesistöhaittariskiä suhteessa muihin arvioituihin soihin. Lisätarkastelun tarkoitus on tarjota kaavoittajalle yleispiirteistä tietoa soiden kielteisten yhteisvaikutusten riskeistä. Tätä varten tunnistettiin valuma-alueet, joilla selvityssoiden osuus kokonaiskuormituksesta on huomattava ja soiden yhdenaikaista käyttöä tulisi välttää. Työn toisena pääelementtinä kuvattiin soiden laskureiteillä sijaitsevien ensimmäisten yli 100 hehtaarin suuruisten järvien yläpuoleisten soiden määrä ja niiden keskimääräinen etäisyys kyseisistä järvialtaista. Järvitarkastelussa tunnistettiin myös yli 100 hehtaarin järvet, jotka voivat kärsiä merkittävimmin kaavan toteutuksesta. Osion kokonaisbudjetti on ollut 60 000 euroa. 3.8.2 TASO-hankkeeseen liittyvät toimet Vapossa 2012 Teksti: Jaakko Soikkeli, Vapo Oy Saarijärven reitin vedenlaatukartoitukset Vuoden 2012 vedenlaadunkartoitukset keskittyivät edelliseen vuoteen verrattuna pelkästään Kyyjärven valuma-alueella Kyyjärveen laskevien purojen/jokien vesistä sekä Kyyjärven vaikutuspiirissä olevien Vapon turvetuotantoalueiden (Peuralinnanneva, Savonneva ja Sammakkoneva) valumavesistä tehtyihin kartoituksiin. Mittausten tarkoituksena oli arvioida Vapon turvetuotannon kiintoaine- ja humuskuormituksen osuutta Kyyjärveen kohdistuvista kuormituksista. Näytepisteissä mitattiin myös veden virtaama. Mittaukset (11 kpl) toteutettiin eri vuodenaikoina (kevät, kesä ja syksy) erilaisissa sadannan olosuhteissa. Vapo Oy on toteuttanut mittaukset osoittaakseen mittausten toistettavuuden ja tulosten luotettavuuden eri mittaajien toteuttamana. Taulukkoon 4 on koottu yhteen kaikkien mittausten tulokset. Vapon turvetuotannon suhteellinen osuus Kyyjärveen kohdistuvasta valumasta on ollut keskimäärin 2,65 %. Kiintoainetta on mitattu sekä 0,4 um:n että 1,2 um:n suodatuksella. Näistä lasketut osuudet ovat olleet 0,4 um suodatuksella 1,97 % ja 1,2 um suodatuksella 1,70. Vapon turvetuotantosoiden osuus Kyy- 42

järven valuma-alueen humuskuormituksesta on molempien mittaustahojen (Saloy Oy ja Nablabs Oy) tulosten keskimäärin 3 %. Taulukko 4. Yhteenveto Nablabsin mittauksista valmistuu joulukuun 2012 aikana. Mittauksista aiheutuneita kustannuksia ei ole laskettu Vapon tämän vuoden rahoitusosuuteen. Kosteikot Kairinnevalle Halsualle perustettiin talven 2011 aikana rahkasammal-kylvökosteikko, kosteikko 2. Kosteikon toimivuutta on seurattu vesinäytteen- otoin ylä- ja alapuolisesta pisteistä sekä jatkuvatoimisella virtaamamittarilla alapuolelta. Kosteikon pinta-ala on 8,7 ha, joka on 6,1 % yläpuolisesta valuma-alueesta. Saarijärven reitin alueeseen kuuluvalle Savonnevalle (Kyyjärvi) perustettiin vuonna 2011 uusi kosteikko, kosteikko 13, johon kylvettiin suokasvien siemeniä n. 400 m 2 alalle kesäkuussa 2011. Kosteikon kokonaisala on 5,8 ha, joka on 5,2 % yläpuolisen valuma-alueen pintaalasta. Kosteikon toimintaa on seurattu jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla ja vesinäytteenotoin sekä ylä- että alapuolisesta pisteestä. Molemmilla uusilla kosteikoilla on tehty kasvillisuuskartoitus kesän aikana (Veli ja Päivi Saari) TASO-hankkeen toimesta. Vuoden 2012 kartoitustulokset on kuvattu luvussa 3.3.6. Kesän 2012 aikana on perustettu kolme uutta ruokohelpikosteikkoa Saarijärven reitin alueelle Pylkönmäen Raatteikonsuolle, Karstulan Martinsuolle ja Kaijansuolle. Pylkönmäen Raatteikonsuon ruokohelpikosteikkoa käytetään alueelle rakennetun pajukosteikon verrokkina. Kosteikot otetaan käyttöön ensi kesänä riittävän kasvittumisen jälkeen. 43