OULUN KAUPUNKI, KONSERNIPALVELUT KUNTALAISVAIKUTTAMINEN JA YHTEISÖTOIMINTA ASUKASTUPATOIMINNAN KEHITTÄMINEN; ASUKASTUPIEN NYKYTILAN KARTOITUS RAPORTTI VESA JURMU 2012
2(10) SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUKASTUPAKARTOITUKSEN TAUSTAA 1.1. Johdanto 1.2. Asukastupakartoituksen toimeksianto ja tavoite 1.3. Asukastupakartoituksen lähtökohtatilanne 2. ASUKASTUPAKARTOITUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Tietolähteet ja kartoitustavat 2.2. Kartoitettavat asiakokonaisuudet 2.3. Kartoituksen tulosten esittäminen 3. ASUKASTUPA KESKIVERTO OULUN KAUPUNGISSA 3.1. Yleistä asukastuvasta 3.2. Asukastuvan toimintamuodot 3.3. Työllistäminen 3.4. Yhdistyksen hallitus 3.5. Kumppanuus Oulun kaupungin kanssa 4. PÄÄTELMIÄ, IDEOITA JA LINJAUSEHDOTUKSIA
3(10) 1. ASUKASTUPAKARTOITUKSEN TAUSTAA 1.1. Johdanto asukastupien nykytilan kartoitus antaa lukijalleen yleiskuvan asukastupatoiminnasta ja Oulun kaupungin osuudesta asukastupatoiminnassa. Se antaa myös kuvan suurimmista haasteista asukastupatoiminnassa. Uskon, että te uuden Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan ja lähidemokratiatoimikunnan jäsenet saatte kartoituksesta kuvan asukastupien ja asukastupatoiminnan nykytilasta, jotta voitte pohtia kehittämisen ja linjaamisen tarpeita Oulun kaupungin ja sen palveluprosessien näkökulmasta. 1.2. Asukastupakartoituksen toimeksianto ja tavoite Lähtökohtana kartoitukselle oli Oulun kaupungin Konsernipalveluiden Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan päällikön Pasi Laukan toimeksianto liittyen Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan käytäntöjen selkiyttämiseen. Toimeksianto pohjautui osaltaan uuden Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan päätökseen 16.2.2012 14, jonka mukaan laaditaan kartoitus aiheesta Asukastupatoiminnan kehittäminen; Asukastoiminta uuden Oulun monipalvelukeskuksissa. Kartoituksella selvitetään asukastupatoiminnan kehittämistarpeita sekä lähtökohtia asukastupatoiminnan konseptin kehittämiseksi. Kartoituksen tekijä sai vinkkejä työhönsä uuden Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan nimeämältä asukastupatoiminnan kehittämisen ideointiryhmältä, jonka kokoontumisessa tekijää evästettiin pitämään kartoitus ja asia yksinkertaisena ja konkreettisena. Raportin tekijä on toiminut uuden Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnassa asiantuntijana ja työskennellyt ennen kartoitusta vajaan vuoden aluetyöntekijänä kolmella Oulun suuralueella. Kartoituksen tavoitteena on tukea uuden Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen toimikuntaa ja Oulun kaupungin lähidemokratiatoimikuntaa heidän linjatessaan ja kehittäessään asukastupatoiminnan konseptia ja laajemmin kuntalaisvaikuttamista ja yhteisötoimintaa. Lisäksi kartoituksen tavoitteena oli tuottaa tietoa asukastupatoiminnan ja asukastupien nykytilanteesta ja siten tukea uusia ja vanhoja Konsernipalveluiden työntekijöitä heidän perehtyessään tehtäväkenttäänsä. Kartoituksen toteuttamisaika oli 12.3. 31.5.2012. Kartoituksen raportti valmistuu 12.6.2012 mennessä, jolloin se jaetaan ja esitellään uuden Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan ja Oulun kaupungin lähidemokratiatoimikunnan yhteiskokouksessa.
4(10) 1.3. Asukastupakartoituksen lähtökohtatilanne Oulun kaupunki on jaettu 17 suuralueeseen, joissa toimii tällä hetkellä 14 asukastupaa. Uuden Oulun myötä suuralueiden määrä kasvaa 22:een. Uusille suuralueille on linjattu tulevan asukastuvat monipalvelukeskukset huomioiden. Asukastupaa hallinnoi jokin yhdistys tavallisesti asukasyhdistys, joka on tehnyt asiasta sopimuksen Oulun kaupungin kanssa. Asukastupaa hallinnoiva yhdistys järjestää asukkaille viriketoimintaa, tapahtumia sekä arjen hyvinvointia tukevia palveluja. Yhdistykset ylläpitävät usein monipuolista toimintaa ja palveluja työllistämällä työnhakijoita työllisyystuella eri tehtäviin. Oulun kaupungin Konsernipalvelut, kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan yksikkö tukee asukastupien toimintaa maksamalla asukastupien tilavuokrat ja tiloihin liittyvät kulut sekä kolmen asukaskäyttöön tarkoitetun tietokoneen kulut. Lisäksi se maksaa asukastupaa hallinnoivalle yhdistykselle vuosiavustuksen. Taloudellisen tuen lisäksi kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan yksikkö järjestää kuukausittain asukastupaverkoston tapaamisen ja viisi aluetyöntekijää tukee osaltaan asukastupien toimintaa. Asukastupien toimintaa seurataan keräämällä asukastuvilta kuukausittaiset toimintatilastot. Asukasyhdistykset osallistuvat yleensä alueellisten yhteistyöryhmien tapaamisiin ja saavat vaihtelevasti yhteistyöryhmän toimintarahaa tapahtumien järjestämiseen, tiedottamiseen ja muuhun toimintaan. Uuden Oulun yhdistymishallitus on linjannut asukastupatoimintaa seuraavasti: 5.2. Kohtaamisen paikat, Virikkeellinen asukastupatoiminta ja kylätalot Asukastuvat ja kylätalot ovat kotiseutuidentiteettiä tukevia asukkaiden ja palvelujen yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen keskuksia. Uusi Oulu toteuttaa asukastupa- ja kylätalotoimintaa osana alueellista toimintamallia. Toiminta on yleishyödyllistä vapaaehtoistoimintaa, arjen hyvinvointia tukevia palveluja sekä työllisyyden hoitoa. Sitä toteutetaan sopimuspohjaisena kumppanuustoimintana toimintaan mukaan hyväksyttyjen, rekisteröityjen asukasyhteisöjen kanssa. Alueellisen toiminnan julkisten tilojen käyttöä tuetaan. (Uuden Oulun yhdistymishallitus, Uudessa Oulussa jokainen kuuluu ja vaikuttaa, Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma, Oulu 2011) Asukastupaa hallinnoivan yhdistyksen kanssa tehtävässä sopimuksessa asukastupatoiminta määritellään asukaslähtöiseksi ja ennaltaehkäiseväksi yleishyödylliseksi toiminnaksi: Asukastupatoiminta sisältyy Oulun kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan. Toiminta on yleishyödyllistä toimintaa, jonka lähtökohtana ovat asukaslähtöisyys ja ennaltaehkäisy. (Sopimus Puolivälinkankaan suuralueen asukastupatoiminnasta, sopimus tehty v. 2007)
5(10) Oulun kaupungissa toimivien asukastupien toimintoja ovat toiminta-alueen asukkaille suunnattavat: virike-, harraste- ja yhteisölliset toiminnot ateriapalvelut, tietotyötoritoiminnot kotipalvelut sekä ompelupalvelut (Sopimus Puolivälinkankaan suuralueen asukastupatoiminnasta, sopimus tehty v. 2007) 2. ASUKASTUPAKARTOITUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Tietolähteet ja kartoitustavat Asukastupakartoitus suoritettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi kartoituksen tekijä hankki asukastuvista ja asukastupatoiminnasta pohjatietoa käymällä läpi asukastupien kuukausittaiset tilastot ja raportit ja aiemmat Oulun kaupungin yhteisötoiminnasta tehdyt tutkimukset sekä osin asukastupaverkoston pöytäkirjat ja muistiot. Seuraavaksi haastateltiin Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan työntekijät sekä asukastupia hallinnoivien yhdistysten tueksi toimivan Tuvilta työelämään -verkostohankkeen työntekijät. Tässä vaiheessa hahmottui sekä asukastupien nykytila sekä niiden yhteys muuhun Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan toimintakenttään. Kolmannessa vaiheessa kartoittaja vieraili asukastuvilla haastattelemassa asukastupia hallinnoivien yhdistysten hallituksen jäseniä. Haastatteluissa oli mukana yksi tai useampia yhdistysten hallituksen jäseniä ja asukastuvan työntekijöitä. Tässä vaiheessa kartoitettiin asukastupien nykyiset toimintamuodot ja -mallit, asukastupia hallinnoivien yhdistysten tilaa sekä yhdistysten hallitusten jäsenten näkemykset ja ajatukset asukastupatoiminnasta Oulun kaupungissa. Lisäksi kartoitettiin asukastupatoiminnan kehittämistarpeet. Lisäksi kartoitettiin asukastoimintaa uuden Oulun uusilla alueilla Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa ja Yli-Iissä. 2.2. Kartoitettavat asiakokonaisuudet Asukastupien nykytilan kartoituksessa kartoitettiin toisaalta asukastupien toimintamuodot ja mallit ja niitä hallinnoivien yhdistysten tilanne ja näkemykset asukastupatoiminnasta. Toisaalta kartoitettiin Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan yksikön toimet asukastupien ja asukastupatoiminnan tukemiseksi. Asukastupia hallinnoivien yhdistysten ja Oulun kaupungin yhteistyötä kutsutaan kumppanuudeksi. Asukastuvilla haastattelut tehtiin seuraavien teemojen pohjalta:
6(10) Asukastuvan toimintamuodot: palvelut, viriketoiminta, kerhot, tapahtumat, asiakkaat, miksi asukastuvilla käydään Työllistäminen: työntekijämäärä ja työnohjaus, vapaaehtoistyö, yhteiskunnallinen yritys Ektakompus, Tuvilta työelämään hanke Yhdistyksen hallitus: hallituksen sitoutuneisuus, mikä motivoi, mikä lannistaa, yhdistyksen jäsenet, suuntaviivoja tulevaisuuteen Yhdistyksen toiminnasta: rahoitus, hankkeet, yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa, tiedotus Kumppanuus kaupungin kanssa: asukastupaverkosto, yhteisötoiminnan muu tuki, aluetyöntekijä, näkemys yhteistyöryhmän työstä Kehittäminen: ideat ajatukset, kehittämiskohteet 2.3. Kartoituksen tulosten esittäminen Kartoituksen tuloksena syntyi asukastupamatriisi, josta löytyvät asukastupatoimintaan liittyvät nykytilaa kuvaavat perustiedot asukastuvittain. Sen lisäksi kartoituksesta ja tuloksista on tehty tiivis raportti, joka sisältää yhteenvedon matriisin tiedoista sekä yhteenvedon haastatteluista. Kuvissa ompelimo, tietotyötori sekä keittiö, jotka löytyvät lähes jokaiselta asukastuvalta
7(10) 3. ASUKASTUPA KESKIVERTO OULUN KAUPUNGISSA Asukastupa Keskiverto on kuvaus keskimääräisestä asukastuvasta. Asukastupien toimintamuodot ja tavat poikkeavat suuresti toisistaan. Asukastupa Keskiverron kuvaus yleistää asukastupien toimintaa ja ei kerro asukastupien kokonaiskirjoa. Varsinaisessa raportissa asukastuvat esitellään erikseen. 3.1. Yleistä asukastuvasta Asukastupa Keskiverto sijaitsee suuralueella keskeisellä paikalla, jonne suuralueen asukkaat voivat piipahtaa muita asioita toimittaessaan. Asukastuvan viitta osoittaa autoilijalle tietä ja seinässä tai ikkunassa oleva kyltti kertoo asukastuvasta. Asukastuvan tila on kooltaan reilu 100 neliömetriä. Avaran tupatilan lisäksi asukastuvalla on keittiö, toimistohuone, ompelupiste sekä tietotyötori. Tietotyötorin muodostaa Oulun kaupungin alueen asukkaiden käyttöön tarjoamat kolme tietokonetta, joita voi käyttää netissä surffailuun, laskujen maksuun tai muuhun sähköiseen asiointiin Oulun kaupungin tai muun yhteisön kanssa. Asukastupa Keskiverto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9 15. Asiakkaana on kaikenikäisiä alueen asukkaita. Työssä käyviä ja nuoria on aukiolojen vuoksi vähän. Aukioloajan ulkopuolella taloyhtiöt tai muut yhdistykset sekä suuralueen yhteistyöryhmä järjestävät asukastuvalla kokouksia ja tapaamisia ja viriketoimintaa. 3.2. Asukastuvan toimintamuodot Asukkaat tulevat asukastuvalle syömään lounasta, lukemaan päivän lehdet, tuomaan ompelijalle ommeltavaa, osallistumaan kerhoon, tapahtumaan tai kokoukseen ja samalla viihtymään ja tapaamaan muita alueen ihmisiä. Joskus mittautetaan verenpaine, korjautetaan pyörä, lainataan oksasilppuri, saadaan asiointiapua, pientä apua talonmiehen tehtäviin tai ohjausta tietokoneen käyttöön. Kotiapua tarjoaa nyt asukastupien yhdessä perustama yhteiskunnallinen yritys Ektakompus. 3.3. Työllistäminen Yhdistys ei saa ylläpidettyä ja toteutettua vapaaehtoisvoimin kaikkia asukastuvan toimintamuotoja ja palveluja ja siksi yhdistys palkkaa vaikeasti työllistyviä työllistämistuella eri tehtäviin. Asukastuvan 5-10 työllistetyn tai harjoittelijan työnantajana toimii vapaaehtoisesti yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Heillä ei useinkaan ole ammattitaitoa ja valmiutta ohjata mahdollisesti syrjäytymisuhan alla olevia työllistettyjä. Asukastupa Keskiverto kuuluu Tuvilta työelämään hankkeeseen, joka antaa tukea asukastupien työllistämiseen ja työnantajavelvoitteiden täyttämiseen. Hanke järjestää myös asukastupien työntekijöille hyödyllisiä ja tarpeellisia koulutuksia. Hankkeesta huolimatta yhdistys haluaisi siirtää työllistämisen kaupungin harteille. Yhdistys onkin mukana Oulun
8(10) kaupungille tehdyssä aloitteessa, jossa toivotaan Oulun kaupungin rahoittavan toiminnanohjaajan jokaiselle asukastuvalle. Yhteiskunnallinen yritys Ektakompus Oy:n perustamisen jälkeen yhdistyksen talous on tiukentunut. Kotiapupalveluiden siirtyminen yritykselle vähensi huomattavasti työllistettyjen määrää ja sen myötä vei asukastuvilta suuren tulonlähteen. Työllistämistä yrityksen perustaminen ei kokonaan poistanut ja nyt on mietittävä, kuinka toimintaa rahoitetaan. 3.4. Yhdistyksen hallitus ja toiminta Työnantajavelvoitteet ja vastuu asukastuvan toiminnoista pitää jo eläkkeellä olevan puheenjohtajan kiireisenä. Toisaalta hän tuntee velvollisuudekseen ylläpitää asukastuvan toimintoja, jotka mainitaan Oulun kaupungin kanssa tehdyssä sopimuksessa. Toisaalta työ uuvuttaa ja hallituksen tehtäviin ja työn jatkajaksi ei ole tunkua. Vaikka usein vähävaraisten asukkaiden auttamistyö on palkitsevaa, suuri työtaakka vähentää vapaaehtoistyön iloa. Asukasyhdistyksen hallituksessa on asukastupatoimintaan sitoutuneita jäseniä ja toiminnan toivotaan jatkuvan. Nykyiseltä lähes täysin vapaaehtoispohjalta tehtävään asukastupatoimintaan halutaan kuitenkin muutosta pikaisesti. Siitä kertoo asukastupia hallinnoivien yhdessä laatima aloitekin. Missään tapauksessa ei haluta sitä, että lakisääteisiä kaupungille kuuluvia toimintoja tulisi asukastupien vapaaehtoistyöntekijöiden hoidettavaksi. Toiveena on, että asukasyhdistys voisi keskittää resurssejaan nykyistä enemmän vaikuttamiseen ja virikkeellisen toiminnan tukemiseen. 3.5. Kumppanuus kaupungin kanssa Asukastupa Keskiverron joku työntekijä tai yhdistyksen hallituksen jäsen osallistuu joka toinen kerta Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan järjestämään kuukausittaiseen asukastupaverkoston tapaamiseen. Siellä toivotaan käsiteltävän enemmän asioita, jotka luovat yhtenäisyyttä asukastupien toimintaan ja jotka kehittävät asukastupatoiminnan käytäntöjä. Asukastupaverkostoa pidetään tärkeänä paikkana saada vertaistukea ja oppia muiden asukastupatoimijoiden kokemuksista. Aiemmin Oulun jokaisella suuralueella oli oma aluetyöntekijänsä. Silloin aluetyöntekijän työpiste sijaitsi tavallisesti asukastuvalla ja hänen työpanoksensa asukastuvalla oli suuri. Nykyisin jokaisella aluetyöntekijällä on hoidettavanaan kolme suuraluetta ja aikaa asukastupien tukemiseen on vähän. Asukastuvilla entistä mallia kaivataan. Asukastupaa hallinnoivasta yhdistyksestä yksi tai useampi osallistuu alueellisen yhteistyöryhmän kokouksiin. Yhdistys saa yhteistyöryhmän toimintarahasta kipeästi kaipaamaansa taloudellista tukea tiedottamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Usein yhteistyöryhmän kokoukset järjestetään asukastuvalla ja yhdistys saa myös siitä kulukorvauksen. Yhdistyksen hallituksen jäsenten kuva Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan kokonaisuudesta on selkiintymätön. Alueellisen yhteistyöryhmän ja asukasyhdistyksen eroa ei aina tunnisteta.
9(10) 4. Päätelmiä, huomioita ja linjausehdotuksia Asukastupatoiminnan kokonaisuudesta eli käytännön toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta ja työntekijöiden palkkauksesta vastaavat asukasyhdistykset. Monipuolinen asukastupatoiminta työllistämisineen on vapaaehtoisuusvoimin toteutettuna merkittävä uhraus asukasyhdistyksen aktiiveilta. Tehdyn kartoituksen perusteella Oulun kaupungissa toimivilla asukastuvilla eletään murrosvaihetta. Asukastupien toimintamuodot ja palvelut ovat kasvaneet kymmenen vuoden aikana niin suureksi, että vapaaehtoisvoimin toiminnan jatkuminen nykyisen laajuisena on epätodennäköistä. Yhteiskunnallisen yrityksen Ektakompus Oy:n perustaminen ei ole ratkaissut kokonaan asukastupien työllistämiseen liittyvää haastetta. Asukastupia hallinnoivat yhdistykset ovat suurten haasteiden edessä. Kartoituksen perusteella voi todeta, että yhdistysten toteuttama asukastupatoiminta on Oulun kaupungin linjauksen mukaista asukaslähtöistä ja ennaltaehkäisevää yleishyödyllistä toimintaa, jota Oulun kaupunki rahoittaa. Kaupungin vastuu on lähinnä taloudellista vastuuta. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan kartoituksen aihe Asukastupatoiminta uuden Oulun monipalvelukeskuksissa kertoo siitä, että asukastupien halutaan toimivan Oulun kaupungin palveluita tuottavien pääprosessien lähellä tai tukena. Monipalvelukeskukset ja pisteet ovat paikkoja, joissa pääprosessit voivat tarjota kuntalaisille palvelujaan. Samasta paikasta kuntalainen voi löytää samalla valtion palveluja. Palveluja tuottavat Oulun kaupungin pääprosessit voisivat kohdata asukastuvalla kuntalaisia ja tarjota heille esimerkiksi palvelunohjausta tai matalan kynnyksen palveluja. Jos asukastupia halutaan käyttää monipalvelupisteinä, täytyy osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan linjata tämä parhaillaan tehtävään toteuttamissuunnitelmaan. Lisäksi ajatus täytyy myydä palveluita tuottaville pääprosesseille. Työllistäminen koetaan asukastuvilla yleisesti raskaana ja vastuullisena tehtävänä erityisesti siksi, että työnohjaus ja työnantajavelvoitteet ovat yleisesti vapaaehtoisten asukasyhdistyksen hallitusten jäsenten vastuulla. Asukasyhdistyksissä halutaan päästä työllistämisestä eroon, samoin toivotaan kaupungin vastaavan enemmän myös tilan käytöstä. (ks. asukastupien aloite). Oulun kaupunki resursoima toiminnanohjaaja voisi työllistämisen lisäksi valvoa ja huolehtia kaupungin vuokraamasta tilasta ja tilan käyttövuoroista. Hän voi toimia myös kontaktihenkilönä kaupungin suuntaan silloin, kun prosessit haluavat kohdata kuntalaisia tai käyttää asukastupaa palveluiden tuottamiseen tai esittelemiseen.
10(10) Asukastupia hallinnoivien yhdistysten sekä myös kaikkien haastateltavien mielestä koko kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan kenttä: asukastupien, alueellisten yhteistyöryhmien ja lähidemokratiatoimikunnan toiminta kaipaa yhtenäistämistä sekä selkeää yksinkertaista ohjeistusta. Uusilla alueilla odotetaan Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan levittäytymistä ja asukastuvien perustamista uusille suuralueille. Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä kunnantalot tai sen läheisyydessä olevat tilat ovat olleet esillä asukastuvan sijaintipaikkoina. Kellossa ja Jäälissä on asukastuvalle on esitetty useampia sijaintipaikkoja ja Oulunsalossa asukastupa jo toimii. Kuva Kellon nuorisoseuran talolta, jossa perustettiin alueelle asukasyhdistys Kartoituksen tekijä: Vesa Jurmu, Oulun kaupunki Puhelin: (050) 570 9478 Sähköposti: vesa.jurmu@ouka.fi