KV 4.11.2013 167 RAJATON TULEVAISUUS
JOHDANTO Kaupungin strategiaa toteutetaan toteuttamisohjelmilla ja talousarvioilla. Kaupunkirakenneohjelman painopisteet Kaupunkirakenneyksikkö (KRAK) valmistelee maapoliittisen ohjelman maankäytön toteutusohjelman (MATO-20) kaupunkirakenneohjelman Kaupunkirakenneohjelma muodostuu painopistealueita tukevista tavoitteista ja toteuttamistoimenpiteistä sekä aikatauluista, vastuista ja mittareista. Kaupunkirakenneohjelman kaikessa toteuttamisessa huomioidaan yritysystävällisyys verkostoituva toimintatapa tasapainoinen talous ennakoiva ja yhteistoiminnallinen johtaminen 2 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 3: Vetovoima VETOVOIMA Sijainnin hyödyntäminen Symmetrinen kaupunki kasvusopimuksessa mitä se on? uusia keskustahakuisia työpaikkoja keskusta-asumisen renessanssia saavutettavuutta ja liikkumisen helppoutta kaupunkikulttuuria ja monikulttuurisuutta kaupunkimatkailua sekoittunutta kaupunkirakennetta ekologista rakentamista seudun suunnitelmallista ja hallittua kasvua seudullisesti ohjelmoitua maankäytön toteutusta Niiralan rajanylityspaikan ja valtatie 9:n kehittämistä kaupan kasvua 2. Symmetrinen kaupunkiseutu 1. Keskustasymmetria OHJELMA 3. Sijainnin hyödyntäminen 2013-2016 3 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 3: VETOVOIMA Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan Vetovoima Toimenpiteet kehitysvision laatiminen käynnistetään, kun kasvusopimus on neuvoteltu valmiiksi ja hyväksytty KRAK ottaa vetovastuun keskustasymmetrian kehitysvision laatimisesta laatimista ohjaavat kaupunkirakennelautakunta ja kaupunginhallitus, joiden jäsenistä ja virkamiehistä muodostetaan ohjausryhmä vision laatimiselle noudatetaan laajasti sitouttavaa toimintatapaa Penttilänrannan ja kävelykeskusta tapaan kumppaneita etsitään aktiivisesti ja otetaan mukaan laadintaan symmetriseen kaupunkiseutuun pyritään kuntayhteistyön kautta kuntarakenteen ratkettua sijainnin hyödyntämistä tavoitellaan erilaisin edunvalvontatoimin ohjelmointi syksy 2013 laatiminen kevät 2014 KV 4/2014 Valmisteluvastuu KRAK / yhdyskuntasuunnittelu työ valmistuu 4/2014 yhteistyö käynnistyy eri toimijoiden välillä 4 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 3: VETOVOIMA Vetovoima Symmetrisen kaupunkikehityksen liikkeellelähtö suunnitellaan Toimenpiteet toimenpideohjelma laaditaan kehitysvision pohjalta toimenpiteiden valinnassa painotetaan kaupungin omia ja vetovastuulla olevia hankkeita toimenpiteet vastuutetaan yksiköille ja henkilöille huomioidaan toimenpiteiden kustannukset ja rahoitusmahdollisuudet toteutus aikataulutetaan kolmeen koriin: 2014-16, 2017-20, 2020-luku noudatetaan laajasti sitouttavaa toimintatapaa toimenpiteissä ja toimintatavassa huomioidaan tarve koordinoida useiden toimijoiden hankkeita kumppaneiden hankkeet, edistettävät hankkeet välittömästi vision jälkeen laatiminen kevät-kesä 2014 KRAKLK 9/2014 Valmisteluvastuu KRAK / yhdyskuntasuunnittelu ja yhdyskuntatekniikka työ valmistuu 9/2014 toimenpiteitä budjettiin 2015 toimijayhteistyö jatkuu 5 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 3: VETOVOIMA Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Vetovoima Toimenpiteet kauppatori ympäristöineen rakennetaan valmiiksi yhtäjaksoisena hankkeena toriparkki, torin pinta, Torikadun korjaus, Koskikadun linja-autopysäkkialue kävelykeskustaa ja esteettömiä reittejä laajennetaan keskustassa liikekeskustan toiminnallista elävöittämistä jatketaan yhteistyössä Kaupunkikeskustayhdistyksen ja yritysten kanssa Ilosaaren peruskorjaus aloitetaan tämän valtuustokauden lopussa Vapaudenpuiston peruskorjaukseen varaudutaan seuraavalla valtuustokaudella joen vartta hyödynnetään nykyistä paremmin yhteyksiä kävelykeskustan, rannan ja tulevan Nikolaintorin välillä parannetaan täydennysrakentamishankkeita edistetään muuttamalla maankäyttökorvausperiaatteita rantakorttelin 48 kehityshanke käynnistyy ja asemakaavamuutos laaditaan torin seutu 2015-16 Ilosaari 2016-17 muut: jatkuva Vastuut rahoitus: konsernihallinto suunnittelu: KRAK yhteistoiminta: KRAK suunnitelmien ja päätösten valmistuminen hankkeiden toteutuminen 6 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 3: VETOVOIMA Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja joukkoliikenteen kilpailukyky vahvistuu Vetovoima Toimenpiteet keskustan liikennesuunnitelman mukaisten pyöräilyn pääreittien toteutus käynnistyy Malmikatu toteutuu pääosin, Koulukatuun varaudutaan polkupyöräpysäköintiä lisätään merkittävästi kävelykeskustassa Koskikadun linja-autopysäkkialue otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2016 kaupunkiseudun joukkoliikenteen kilpailutukset onnistuvat ja uusi avoimen joukkoliikenteen järjestämismalli otetaan onnistuneesti käyttöön heinäkuussa 2014 keskustan kehän merkittävimmät liikenneratkaisut valmistuvat liikekeskustan saavuttaminen on sujuvaa kaikilla liikennemuodoilla pysäköintijärjestelyjä selkeytetään keskustassa Koskikatu 2015-16 pyöräilytoimet 2015 alkaen joukkoliikenne 2014 alkaen Vastuut rahoitus: konsernihallinto suunnittelu: KRAK JL-päätökset: JL-jaosto toimenpiteiden toteutumista palautetta joukkoliikenteestä pysäköinnin käyttöastetta 7 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 4: SAAVUTETTAVUUS Joensuuhun on hyvät joukkoliikenneyhteydet Sijainnin hyödyntäminen Saavutettavuus Itä-Suomen, maakunnan ja seudun liikenteen edunvalvonnassa ovat tavoitteina: Säännöllisen lentoliikenteen varmistaminen Joensuusta Helsinki-Vantaalle Karjalan radan junaliikenteen kilpailukyvyn parantaminen Joensuu Helsinki välin matka-ajan lyhentäminen Joensuu Pietari -yhteyden parantaminen vaihtoyhteyttä kehittämällä (Kouvola) Joensuu Petroskoi -bussiyhteyden varmistaminen ja junayhteyden käynnistäminen Joensuu Kuopio -henkilöliikenteen edistäminen Joensuu Pieksämäki -matkustajajunayhteyden kehittäminen jatkuva edunvalvonta painotus 2014 (seudun LJS) Vastuut edunvalvonnassa edunvalvonta: konsernihallinto LJS- ja MAL-yhteistyö: KRAK tavoitteiden sisältyminen suunnitelmiin ja sopimuksiin 8 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 4: SAAVUTETTAVUUS Sijainnin hyödyntäminen Saavutettavuus Päätieverkon liikenneolosuhteet ovat sujuvat ja turvalliset Itä-Suomen, maakunnan ja seudun liikenteen edunvalvonnassa ja oman toiminnan suunnittelussa ovat tavoitteina valtatie 23 parantaminen välillä Viinijärvi Varkaus valtatie 9 parantaminen välillä Onkamo Niirala Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Raatekankaan eritasoliittymän toteuttaminen yhdessä POSELY:n kanssa varmistetaan hankkeen toteutus varaamalla kaupungin osuutta vastaava rahoitus investointiohjelmaan alustavasti 2014-16 jatkuva edunvalvonta painotus 2014 (seudun LJS) Raatekangas 2014-16 Vastuut edunvalvonta: konsernihallinto LJS- ja MAL-yhteistyö: KRAK suunnittelu, toteutus: KRAK tavoitteiden sisältyminen suunnitelmiin ja sopimuksiin Raatekankaan toteutuminen 9 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 4: SAAVUTETTAVUUS Matkaketjut ovat sujuvia Sijainnin hyödyntäminen Saavutettavuus Itä-Suomen, maakunnan ja seudun liikenteen edunvalvonnassa ja oman toiminnan suunnittelussa ovat tavoitteina palvelutasotarpeiden tarkastelu matkaketjuina joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen solmupisteet ja niiden palvelutaso määritetään POSELY:n vetämässä Itä-Suomen laatukäytävät -projektissa sisällytetään tarkastelu Joensuun seudun liikennejärjestelmäsopimukseen seudun ja maakunnan henkilöliikenteen solmupisteen muodostaminen Nikolaintorista sisällytetään hanke Joensuun seudun liikennejärjestelmäsopimukseen, millä sitoutetaan myös liikennevirasto hankkeeseen toteutetaan kaupungin vastuulla olevien solmupisteiden vaatimat toimenpiteet LJ-sopimus 2014 laatukäytävät 2014 alkaen Vastuut LJS- ja MAL-yhteistyö: KRAK suunnittelu, toteutus: KRAK tavoitteiden sisältyminen suunnitelmiin ja sopimuksiin solmupisteiden toteutuminen 10 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 7: TASAPAINOINEN JA VAIHTOEHTOJA TARJOAVA Asumiselle ja työpaikoille on vaihtoehtoisia suuntia Toimenpiteet pientalorakentamisella on kolme pääsuuntaa: Karhunmäki - Reijola - Niittylahti Multimäki täydennysrakentaminen eri puolilla kaupunkia Karhunmäki 2014- Papinkangas 2016- Rantakylä 2016- Tasapainoinen kaupunkirakenne kerrostalorakentamisen pääsuunnat ovat keskusta-alue (ruutukaava, Penttilä, Niinivaara) ja uutena täydennettävänä alueena Rantakylä työpaikkarakentaminen jatkuu Raatekankaan, Marjalan, Pilkon ja Penttilän alueilla uusina työpaikka-alueina avataan Karhunmäki vuonna 2014 ja Papinkangas vuonna 2016 Vastuut maanhankinta ja luovutus: KRAK maaomaisuus kaavoitus: KRAK yhdyskuntasuunnittelu toteutus: KRAK yhdyskuntatekniikka MATO-20 ohjelman toteutuminen suunnitellusti 11 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 7: TASAPAINOINEN JA VAIHTOEHTOJA TARJOAVA Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Toimenpiteet hajarakentamista ohjataan kyläpalvelujen läheisyyteen hyväksyttyjen suunnittelutarveratkaisuita koskevien periaatteiden mukaisesti palveluiden lähellä korkeampi mitoitus Heinävaaran osayleiskaava valmistuu vuonna 2014 seuraavat kyläalueiden osayleiskaavatyöt ohjelmoidaan taajamien ja kylien asuin- ja työpaikkatontit lisäävät tarjonnan monipuolisuutta ja näiden tonttien markkinointi on jatkuvaa ja aktiivista taajamien joukkoliikenteen riittävästä palvelutasosta huolehditaan joukkoliikenteen kilpailutuksissa 2013-14 kylien ja haja-asutusalueiden liikennepalveluista laaditaan kehittämisselvitys jatkuva JL: 2013-14 Heinävaara 2014 Vastuut markkinointi: KRAK maaomaisuus kaavoitus ja joukkoliikenne: KRAK yhdyskuntasuunnittelu Tasapainoinen kaupunkirakenne suunnitelmien, selvitysten ja kilpailutusten valmistuminen tonttien luovutusmäärä 12 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 8: HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄYMPÄRISTÖ Viherkaavalla suunnitelmallisuutta virkistysalueiden kehittämiseen Toimenpiteet Hyvinvointia edistävä ympäristö KRAK yhdyskuntasuunnittelu laatii ja tuo päätettäväksi kasvavaa kaupunkialuetta koskevan viheralueiden osayleiskaavan vuonna 2014 kaavalla luodaan päälinjat viheralueiden laajuudesta, luonteesta ja ylläpidosta kaava antaa koottua tietoa viheralueista, ohjaa muuta yleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta sekä viheralueiden toteuttamisen, käytön ja hoidon suunnittelua kaavalla määritellään keskeiset viheralueiden väliset ekologiset ja virkistysyhteydet viheralueet toteutetaan alueiden muun rakentamisen tahdissa uusien alueiden metsiä ja puistoja valmennetaan järjestelmällisesti rakentamisen tuomaan olosuhteiden muutokseen viherkaava KV 2014 Vastuut suunnittelu: KRAK yhdyskuntasuunnittelu toteutus: KRAK yhdyskuntatekniikka viherkaavan valmistuminen nimettyjen toimenpiteiden toteutuminen 13 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 8: HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄYMPÄRISTÖ Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseksi laatukäytävät laitetaan kuntoon vuoteen 2017 mennessä esteettömyystarkastelu 2014-15 Vastuut KRAK yhdyskuntasuunnittelu KRAK yhdyskuntatekniikka Hyvinvointia edistävä ympäristö kävelyn ja pyöräilyn verkoston kattavuudesta ja hyvästä kunnosta huolehditaan kävelyn ja pyöräilyn reitit toteutetaan alueiden muun rakentamisen tahdissa kaikkien palveluiden suunnittelussa huomioidaan saavutettavuus kävellen ja pyörällä pyöräilyn reittipuutteiden poistaminen kaupunkikeskustasta käynnistetään muiden taajama-alueiden reittipuutteet selvitetään laatukäytävien suunnissa huolehditaan hyvälaatuisista pitkän matkan pyöräreiteistä (Joensuu Niittylahti, Joensuu Liperi, Joensuu Kontiolahti) jatketaan myönteistä vaikuttamista asenteisiin ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä vuonna 2013 päättyvän KÄPY-hankkeen mallilla (hanke kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi) tehdään ruutukaava-alueen esteettömyystarkastelu liikenneturvallisuusohjelman toteuttamisessa painotetaan kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta KÄPY-kulkutapaosuutta palautetta KÄPY-olosuhteista laatukäytävien toteutumista 14 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 11: PALVELUVERKKO Maankäytön toteutusohjelma MATO-20 mikä se on? Palveluverkko Tasapainoinen kaupunkirakenne Mihin ohjelmoinnilla pyritään? yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja edullisimmalla tavalla luodaan monipuolinen asuntotuotanto ja edellytykset yrittämiselle asumisen lähipalvelut ovat riittävät ja saavutettavissa yhdyskuntarakentamisen kustannukset ovat ennakoituja investoinnit ohjelmoidaan ajoissa Mitä ohjelmalla tehdään? Ensimmäinen MATO-20 on tehty ja hyväksytty (KH 12.8.2013) edistetään kaupungin hallittua kasvua sovitetaan yhteen ja ennakoidaan maankäytön toteuttamista, väestömuutoksia, palvelutarpeita, investointeja ja toteuttamista varmistetaan asuin- ja työpaikkatonttien riittävyys ja tarkoituksenmukainen sijoittuminen ohjataan hankkeet hallitusti investointiohjelmaan aikataulutetaan maankäytön ja infran suunnittelua ja maanhankintaa Yhdyskuntasuunnittelu > Maaomaisuus > Yhdyskuntatekniikka Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti- ja kouluverkko 15 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 11: PALVELUVERKKO Palveluverkko Tasapainoinen kaupunkirakenne Maankäytön toteutusohjelmasta tehdään vakiintunut työkalu Toimenpiteet vuonna 2014 sovitetaan yhteen maankäytön ja palveluverkon päätöksenteko ja toteutus määritellään, millä toimielimellä on päävastuu kaupungin palveluverkon kokonaisuuden hallinnasta määritellään eri toimielinten osavastuut palveluverkon hallinnasta laaditaan palveluverkon puiteselvitys ja palveluverkkosuunnitelmat maankäytön toteutusohjelman rinnalle tutkitaan keinot, joilla tuetaan nykyisen palveluverkon kapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä ja esitetään toimenpiteet tähän määritellään erityisryhmät, joiden asuntotarpeeseen vastaamiseksi on ryhdyttävä erityisiin toimiin, ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet MATO 2014 päätettävänä KH 5/2014 Valmisteluvastuu KRAK: yhdyskuntasuunnittelu KRAKLK tilakeskus, palveluhallintokunnat valmistuminen aikataulussa päätökset palveluvastuista yhteistyön toteutuminen 16 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 11: PALVELUVERKKO Ohjelmointityötä laajennetaan täydennysrakentamiseen ja investointien kokonaisuuden hallintaan Toimenpiteet vuonna 2015 Palveluverkko Tasapainoinen kaupunkirakenne laaditaan täydennysrakentamisohjelma uudisrakennettavien alueiden ohjelman rinnalle kaavamuutoksilla tiivistetään ja eheytetään olevaa kaupunkirakennetta täydennysrakentamista tehdään rakentamattomille alueille yhdyskuntarakenteen sisällä ja korvaamalla vanhaa rakennuskantaa uudella ja tehokkaammalla laaditaan 10-vuotinen investointisuunnitelma, joka sisältää sekä yleisten alueiden että toimitilojen investoinnit sisältää uudisrakentamisen, kehittämisen ja peruskorjaamisen perustuu hyväksyttyyn palveluverkkoon päivitetään vuosittain talousarvion aikataulussa täydennysohjelma päätettävänä 2015 (KRAKLK) investointisuunnitelma TA 2016:ssa Vastuut täydennysohjelma: KRAK yhdyskuntasuunnittelu investoinnit: KRAK ja tilakeskus toimenpiteiden toteutuminen 17 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 9: TOIMINTATAPOJEN JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN Toimintajärjestelmät laitetaan kuntoon Toimenpiteet laaditaan kaupunkirakenneyksikön toimintajärjestelmä perustehtävä, prosessikartta, toimintatapa kokonaisuutena vaatimukset tulosalueiden toimintajärjestelmille (sisältö, muoto, ylläpito) Toimintatapojen ja tuotannon uusiminen varmistetaan yhteensopivuus teknisen keskuksen, tilakeskuksen ja Joensuun Veden kanssa keskukset ja Joensuun Vesi otetaan mukaan KRAK-toimintajärjestelmän laadintaan tarkistetaan tulosalueiden toimintajärjestelmien puutteet ja muutostarpeet laaditaan tulosalueiden toimintajärjestelmiin tarvittavat muutokset ja puuttuvat osat KRAK 2014 tulosalueet 2015 Vastuut tekninen johtaja tulosalueiden vetäjät toimintajärjestelmien valmistuminen aikataulussa 18 (22)
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 9: TOIMINTATAPOJEN JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN Tuottavuutta parannetaan määrätietoisesti Toimenpiteet tuottavuusnäkökulma sisällytetään toimintajärjestelmiin KRAK-toimintajärjestelmään sisällytetään kriteerit tuottavuudelle tiedetään olennaiset tehtävät ja keskitytään niihin tavoitellaan yksinkertaisia, riittävän hyviä toimintatapoja pyritään lyhyisiin toimintaketjuihin ja tietotekniikan parempaan hyödyntämiseen tuottavuusnäkökulma sisällytetään MATO-20 ohjelmaan hallintokuntien yhteistoiminnan tehostaminen tontinluovutuksen, palveluverkon ja palveluinvestointien hallinta KRAKin taloutta ohjataan toimintakatteella, ei meno- tai tulovaatimuksilla yksikön motivointi taloudellisempaan toimintaan oikealla liikkumavaralla KRAK 2014 tulosalueet 2015 Vastuut tekninen johtaja tulosalueiden vetäjät MATO-20: yhdyskuntasuunnittelu Toimintatapojen ja tuotannon uusiminen tuottavuusnäkökulman sisältyminen ohjelmiin 19 (22)
STRATEGISET HANKKEET: EDISTETTÄVÄT HANKKEET Hankkeet Niiralan kansainvälisen rajaylityspaikan kehittäminen ja valtatie 9 Onkamo-Niirala yhteysvälin parantaminen liikenneviraston hanke jossa mukana myös maakuntaliitto, Tohmajärven kunta, Rajavartiosto ja Tulli yleissuunnitelma valmis 12/2013 Vt 6 Raatekankaantie eritasoliittymä yhteishanke ELY:n kanssa tie- ja katusuunnitelma > valmis 2/2014 rakennussuunnitelma > valmis 10/2014 (tai aiemmin) toteutusajankohta aikaisintaan 2014 2016 kustannusarvio > 8,5 milj. kaupungin osuus kustannuksista on neuvottelematta Vt 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi liikenneviraston hanke, jonka toteuttamista kaupunki aktiivisesti tukee tiesuunnitelma valmis > rakennussuunnittelu käynnissä 1. vaiheen osalta 1. vaiheen toteutus 2013 > muilta osin ei vielä päätöksiä kokonaiskustannukset n. 43 milj. 20 (22)
STRATEGISET HANKKEET: KAUPUNGIN OMAT HANKKEET Nikolaintori (matkakeskusalue ja ratapiha) yhteishanke Liikenneviraston kanssa edellyttää päätöksiä ratapihajärjestelyistä toteutus alkaa vuosina 2015 2017 kokonaiskustannusarvio n. 47,0 milj., josta kaupungin osuus arviolta 7,0 milj. Torin ympäristön kehittäminen 1. Kauppatorin pinnoitus, Koskikatu, Torikatu (kaupungin hanke) kustannusarvio noin 2,5 milj. 2. Toriparkin toteuttaminen (yksityisrahoitteinen hanke) kustannusarvio noin 17,8 milj. 3. Koskikadun pysäkkialue (kaupungin hanke) vain pintarakenteita, kustannukset eivät merkittäviä Hankkeet toteutetaan yhtäaikaisesti alustavasti vuosina 2015-16 Ilosaaren peruskorjaus asemakaava on hyväksytty 8/2013 kustannusarvio noin 2,4 milj. toteutus alustavasti vuosina 2016-17 Hankkeet 21 (22)
STRATEGISET HANKKEET: MUUT HANKKEET Hankkeet Kylpylä ja mahdolliset kulttuuritilat Sirkkalanpuistossa mahdollinen paikka kylpylälle ja kulttuuritilalle edellyttää kaavoitusta ja mahdollisesti kiinteistökauppoja kustannukset kohdentuvat pääosin yksityisille kulttuuritilan osalta selvitetään tarve ja rahoitusmahdollisuudet, toteuttamiseen ei varauduta tällä kaudella Puutalokortteli 48:n kehittäminen etsitään yksityisiä kumppaneita rahoittajiksi ja toimijoiksi kortteliin edellyttää kaavoitusta ja mahdollisesti kiinteistökauppoja Mehtimäen kehittäminen selvitetään tarpeet pienille muutoksille ja ympäristön kohentamiselle varaudutaan pysäköintimuutoksiin ei varauduta laajamittaiseen kehittämiseen 22 (22)