O P A S K U R S S I L A I S E T J - P V A R T I A I N E N

Transkriptio

1 O P A S K U R S S I L A I S E T J - P V A R T I A I N E N

2 KAUPUNKI VUONNA VUOTTA 7500 AS. Hallinto ja kauppa Teollisuus

3 J O E N S U U N Y L E I S K A AVA H I S T O R I A 1. Joensuun yleiskaava (1953), oikeusvaikutukseton 2. Joensuun kaupungin ja sen ympäristön yleissuunnitelma (1968), oikeusvaikutukseton 3. Kaupunkisuunnitelma, osa B: Maankäyttösuunnitelma (1974), oikeusvaikutukseton 4. Joensuun yleiskaava (1987), oikeusvaikutukseton 5. Joensuun yleiskaava 2010 (1996), oikeusvaikutukseton 6. Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2008), oikeusvaikutteinen, voimassa

4 JOENSUUN YLEISKAAVAT Joensuun yleiskaava 1953 Keskustan pientalokehä Kanervala Linnunlahti Karsikon keskus Hukanhauta Vihreät rannat

5 JOENSUUN YLEISKAAVAT Joensuun ja ympäristön maankäytön yleissuunnitelma 1968 Lehmon taajama Ylämyllyn taajama Rantakylä Reijolan taajama

6 JOENSUUN YLEISKAAVAT Joensuun yleiskaava 2010 (1996) Kasvu sisäänpäin : 700 uutta asuntoa ( asukasta) laajentamatta asemakaava-aluetta

7 JOENSUU MUUTTUI 2000-LUVUN ALUSSA Väkiluku Joensuu muutos (+ 9 %) Kiihtelysvaara Tuupovaara (+ 25 %) Eno Pyhäselkä Maapinta-alan muutos: 2005: 82 km 2 > 1174 km 2 (noin 14 kertainen vrt. 2004) 2009: 1174 km 2 > 2382 km 2 (noin 29 kertainen vrt 2004) Asukastiheyden muutos: 2004: 82 km 2, as 643 as/km : 1174 km 2, as 49 as/km : 2382 km 2, as 30 as/km 2

8 YLEISKAAVA 2020: Säteittäinen nauhakaupunki Kasvu sisäänpäin erityisesti Penttilä keskusta, Niinivaara, Rantakylä

9 MARJALA 2009: 1579 as. 2016: 2340 as. vrt. KESKUSTA 2009: as. 2016: as. MULTIMÄKI 2009: 294 as. 2016: 494 as. vrt. PENTTILÄ 2009: 2120 as. 2016: 3256 as. YLEISKAAVA 2020: Pientaloalueitten tontinluovutus Joensuun kaupungin ydinalueella KARHUNMÄKI 2009: 300 as. 2016: 1424 as.

10 VÄKILUVUN MUUTOS ,37 % ,83 % ,62 % ,56 % ,41 % ,77 %

11 HUOLIA Kuolleet Yhteensä Miehet Naiset

12 NYT TÄYDENNYSRAKENNETAAN

13 Joensuun keskusta tiivistyy ja kasvaa ylöspäin

14 edellinen ponnistus alkoi 1960-luvulla.

15 VALMISTUNEET ASUNNOT (KPL) JA VÄESTÖNMUUTOS as as as as as as erilliset pientalot rivitalot asuinkerrostalot yhteensä

16 Keskusta: Kerrosluvut ja tehokkuus e1: tavoiteltava korttelitehokkuus 2,0-3,5 suositeltava kerrosluku 6 suositus 6. krs sisäänvedosta e2: tavoiteltava korttelitehokkuus 1,0-2,0 suositeltava kerrosluku 4-6 suositus 6. krs sisäänvedosta e3: tavoiteltava korttelitehokkuus 0,5-1,0 suositeltava kerrosluku 2-3 kerrosluvun sovittaminen vallitsevaan e4: tavoiteltava korttelitehokkuus enintään 0,5 rakennusten kerrosluku 2. II-III e3 Juha-Pekka Vartiainen juha-pekka.vartiainen@jns.fi IV-VI e2 I-II IV-VI e2 e4 IV-VI e1-e2

17 Joensuulainen peruskortteli (1960-luvun asemakaavat) Asumisen täydennysrakentaminen

18 Joensuulainen peruskortteli: Täydennysrakentamismalleja Asumisen täydennysrakentaminen

22 Asumisen täydennysrakentaminen

23 TÄYDENNYSRAKENTAMINEN ON VALTAVIRTAA VÄKILUVUN MUUTOS KESKUSTASSA as as +827 as + 7,9 % as/v + 1,13 %/v KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖNKASVU as as as + 3,5 % as/v + 0,50 %/v UUSIEN ASUNTOJEN SIJOITTUMINEN ERI TALOTYYPPEIHIN ( ) AK 2032 kpl 62,0 % AR 486 kpl 14,8 % A0 758 kpl 23,1 % Kerrostalorakentaminen on lähes yksinomaan täydentämistä.

24 LIIKEKESKUSTAAKIN TÄYDENNYSRAKENNETAAN

25 TYÖMAISTA MIELENKIINTOISIN. KAUPPAKATU ISO MYY SOKOS KESKUSPUISTO KAUPPATORI VAPAUDENPUISTO KOSKIKATU

26 JATKUU VIELÄ. VAPAUDENPUISTO

27 SYMMETRINEN KAUPUNKI

28 Joensuun seudun kasvusopimus 2013 Symmetrinen kaupunki Kolme valmistelun aikana tunnistettua kasvun lähdettä: 1. Kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu; kaupunkirakenteen suureen muutoshankkeeseen ja ydinkaupunkiseudun parhaisiin kasvualueisiin perustuva kasvu = kasvusopimus, teemana symmetrinen kaupunki 2. osaamisintensiivinen kasvu = INKA -ohjelma, teemana vihreä kasvu 3. Venäjän kasvuvaikutus; venäläisten matkailijoiden tuoma ostovoima ja kysynnän kasvu kaupan ja palvelujen aloilla. Läpileikkaavana teemana sekä kasvusopimuksessa että INKAohjelmassa.

29 STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 3: VETOVOIMA Vetovoima Symmetrinen kaupunki kasvusopimuksessa mitä se on? Sijainnin hyödyntäminen uusia keskustahakuisia työpaikkoja keskusta-asumisen renessanssia saavutettavuutta ja liikkumisen helppoutta kaupunkikulttuuria ja monikulttuurisuutta kaupunkimatkailua sekoittunutta kaupunkirakennetta ekologista rakentamista seudun suunnitelmallista ja hallittua kasvua seudullisesti ohjelmoitua maankäytön toteutusta Niiralan rajanylityspaikan ja valtatie 9:n kehittämistä kaupan, matkailun ja tuotannon kasvua 1. Keskustasymmetria 2. Symmetrinen kaupunkiseutu 3. Sijainnin hyödyntäminen KAUPUNKI RAKENNE OHJELMA (22)

30 Symmetrinen kaupunki SYMMETRISEN KAUPUNGIN VISIO (KV ) "Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. ASEMANSEUTU AITTARANTA kaupunkimainen ja keskustamainen rakenne laajenee edelleen Pielisjoen itäpuolelle PENTTILÄNRANTA GREEN PARK 2017-

31 Monimuotoista ja laadukasta asumista Joensuun kaupunkikeskustassa on tarjolla koteja eri elämäntilanteisiin. Asuinrakentaminen on kaunista, esteetöntä, energiatehokasta ja luonnonmateriaaleja suosivaa. Asumisen laatua lisäävät lähellä olevat palvelut, työpaikat, luonto- ja virkistyskohteet, veneilymahdollisuudet, puistot ja kaupunkitaide. Fiksua liikkumista Kaupunkikeskustaan on helppo tulla kaikkina vuodenaikoina, liikkuipa millä tahansa. Joensuu on siltojen kaupunki, jossa on houkuttelevia kävelyympäristöjä, kattava pyörätieverkosto, hyvin toimiva joukkoliikenne, älykäs pysäköintijärjestelmä ja toimiva logistiikka. Vetovoimaisia palveluja joen molemmin puolin Torin ympäristö on liikekeskustan ydin. Nikolaintorista tehdään liikekeskustan palveluja täydentävä ajanviettokeskus. Asukkaille ja matkailijoille on tarjolla monipuolisesti matkailu-, ravintola-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Kävelykeskusta ulottuu liikekeskustasta joen yli Nikolaintorille. Elämyksiä! Puhdas vesi virtaa kaupungin keskellä. Tapahtumat ja kulttuuritarjonta jokiympäristössä virkistävät asukkaita ja houkuttelevat kaupunkimatkailijoita. Symmetrisen kaupungin sydämessä sykkivät Ilosaari ja valaistu Pielisjoki kaikkina vuodenaikoina. Huippuosaamista yhdistävä Euroopan metsäpääkaupunki Symmetrisessä kaupungissa on opetuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan akseleita, jotka yhdistävät Penttilänrannan yrityspuiston, Nikolaintorin ja Mehtimäen kampuksen. Vihreän kasvun huippuosaaminen näkyy kaupungissa. Symmetrinen keskusta houkuttelee yrityksiä ja työpaikkamäärän kasvu lisää koko seudun vetovoimaisuutta. 31

32 JOEN YLITYS

33 YLISOUTAJAN SILTA Insinööritaitokilpailun voittaja Svingi WSP Finland Oy, Sami Niemelä, 2011, toteutus

34 SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa YLISOUTAJAN SILTA KESÄKUU 2014

35 SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa SIRKKALAN SILTA KESÄ 2014

36 SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa SIRKKALAN SILTA MARRASKUU 2014

37 SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa SUVANTOSILTA MARRASKUU 2015

38 SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa SUVANTOSILTA KESÄKUU KÄENPESÄ

39 ASEMANSEUTU

40 ASEMANSEUTU NYT

41 ASEMANSEUTU 2030

42 JUNAT JA BUSSIT MAHDOLLISIMMAN LÄHELLE TOISIAAN ASEMANSEUTU 2030

43 VÄLISSÄ JALANKULUN JA PYÖRÄILYN TILA ASEMANSEUTU 2030

44 PYSÄKÖINTILAITOKSEEN AJO KIERTOLIITTYMÄSTÄ ASEMANSEUTU 2030

45 ASEMANSEUTU 2030 PYSÄKÖINTILAITOKSEEN AJO KIERTOLIITTYMÄSTÄ LYHIN REITTI ASEMALLE ON UUSI

46 ASEMANSEUTU 2030 SAATTOPYSÄKÖINTI JA TAKSIT PYSÄKÖINTILAITOKSEN YHTEYDESSÄ

47 ASEMANSEUTU 2030 YHDYSSILTA VÄLILAITURILTA JA HOTELLILTA PYSÄKÖINTILAITOKSEEN

48 ASEMANSEUTU 2030 LÄMMIN ODOTUSTILA / PALVELUPISTE KIVIJALASSA VIEREISESSÄ KORTTELISSA TAI P-LAITOKSEN MAANTASOKERROKSESSA

49 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN PÄÄSUUNNAT ASEMANSEUTU 2030

50 ASEMANSEUTU 2030 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN PÄÄSUUNNAT KAIKKI LIIKENNE SALLITTU SILLOILLA

51 UUDISRAKENTAMISEN KORTTELIT - Kylpylä-hotelli Kimmelin laajeneva kortteli - Asemakortteli - Sirkkalan sillankorva - Aseman Elli (oma kaavahanke 1/2017->) ASEMANSEUTU 2030

52 ASEMANSEUTU 2030 PUISTOALUEET - Mahdollisimman laaja Sirkkapuisto toimintoineen ja reitteineen, yhdistyy Ilosaareen ja Niskasaareen uuden sillan kautta - Suojelurakennusten Asemapuisto SIRKKAPUISTO ASEMAPUISTO

53 ASEMANSEUTU 2030

54 ASEMANSEUTU 2030

55 ASEMANSEUTU 2018!

56 TOTEUTUS 2018 alkaen ASEMANSEUTU 2020-? ?

57

58 Asemanseudun keskeiset investoinnit Julkiset investoinnit asemanseudulla: Henkilö-ja tavararatapihan uudistaminen yht. noin 85 milj. euroa / Liikennevirasto Kadut, puistot ja muut yleiset alueet noin 7-8 milj. euroa / Joensuun kaupunki Yksityiset investoinnit arviolta yhteensä 70 milj. euroa Huomattava määrä uutta rakennusoikeutta Asuin-, toimisto- ja liikerakentamista, pysäköintilaitos, hotelli ja kaupunkikylpylä Kaupunki on jo panostanut merkittävästi symmetrisen kaupungin hankkeisiin mm.: toteutettu Pielisjoen yli kaksi uutta siltaa + vanhan peruskorjaus yht. noin 22 milj. euroa Ilosaaren peruskorjaus 2,5 milj. euroa Penttilänrannan puhdistaminen + infra yht. 17 m Koko symmetrisen kaupungin investoinnit noin 1 mrd euroa Tästä asemanseudun osuus noin milj.euroa

59 PENTTILÄNRANTA

60 PENTTILÄNRANTA Teollisuuden aika Saha Palo 1996 Suunnittelun aika Joensuun yleiskaava 1996 Penttilän oyk 2002 Ideakilpailu 2003 Kapteeni Koukku Kaavarunko 2005 Hankesuunnitelma 2008 ensimmäinen uusi asemakaava 2010 Rakentamisen aika Maaperän kunnostaminen Infra- ja talonrakentaminen Kaavarunko 2005 (Arkkitehdit Anttila-Rusanen)

61 PENTTILÄNRANTA: 3. VAIHE MENOSSA Penttilänkadun varsi 2. Penttilän hovi 3. Liittyminen vanhaan ja täydennysrakentaminen 4. Puistot Kaavarunko 2005 (Arkkitehdit Anttila-Rusanen)