Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty juoksutusmalli Alapuolisten vesistönosien huomiointi säännöstelyssä VIRKI-vertailun lähtökohdat ja periaatteet Tulokset ja johtopäätökset 2
Pielisen säännöstelyn lähtökohdat taustaa Lienee Laatokan ja Peipsin jälkeen Euroopan 3. suurin säännöstelemätön järvi Täysin uusi säännöstely: selvitettävää paljon enemmän kuin aiemmin, esim. 60-luvulla alkaneissa säännöstelyissä Toisin kuin vanhoissa säännöstelyissä, alapuoliset vesistönosat tulee huomioida erittäin hyvin Muuttunut asenneympäristö ja lainsäädäntö: kaikkia kuullaan, laaja vaikutusten selvittäminen Vaikutukset laajalla alueella, myös valtakunnan rajojen yli Laaja kokonaisuus, jossa lukuisia haastavia ja intresseiltään osin vastakkaisia optimointitehtäviä 3
Pielisen säännöstelyn lähtökohdat juoksutusmallin kehittämisen kannalta Riittävän suuri hyöty ranta-asukkaille (rantakunnille) Vedenkorkeuksien riittävä nosto kuivina kesinä ja syksyinä Positiivinen vaikutus mm. alueen vetovoimaisuuteen Vain vähäistä haittaa esim. ekologialle tai alapuolisille vesistönosille (Pielisjoki ja Saimaa) Mm. kevätkuopan suuruus, minimivirtaamat, Saimaa-lisäehdot Vesivoimahyödyn lisääminen myös itse säännöstelyllä (ei ainoastaan lyhytaikaissäädöllä) ohijuoksutusten vähentäminen 4
Muita lähtökohtia Tulvariskien hallinnan tehostaminen (Pielinen, Pielisjoki ja Saimaa) Keskivedenkorkeuden muutos Pielisellä max. 5 cm Mahdollisella lupahakemuksella paremmat mahdollisuudet menestyä lupaviranomaisessa Toimivuus myös ilmastonmuutostilanteessa Myös vanhan ajan erittäin lumiset talvet huomioitava Saimaannorpan huomioiminen (vedenkorkeuden muutoksen hillintä Saimaalla tammi-maaliskuussa norpan pesinnän aikaan) 5
Laskennassa käytetty juoksutusmalli Mallissa muutoksia ja parannuksia vuoden takaiseen, mm. Ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintaminen suoraan laskennassa Saimaan poikkeusjuoksutusmahdollisuus huomioitu Saimaan vaikutusten laskennassa Saimaan vedenkorkeuden huomiointi Pielisen juoksutuksessa ( Pielisen Saimaan ohjausputki ) näytti vähentävän säännöstelyn kokonaishyötyä useina vuosina (liian mekaaninen sääntö) Malli on laskennallisesti melko raskas ja monimutkainen Mallia hankala saada enää olennaisesti paremmaksi vesistökokonaisuuden monimutkaisuuden ja vesitilanteiden vaihtelevuuden takia juoksutussääntöön tarvitaan myös ihmisjärkeen perustuvia poikkeuksia 6
Pielisen säännöstely & alapuoliset vesistöt Säännöstelyn vaikutus itse Pieliseen suuri Pielisellä rakennettuja rantakiinteistöjä noin 3 000 (kiinteistörek.) Todellisuudessa todennäköisesti paljon enemmän Pielisen säännöstelyn vaikutus Pielisjokeen (välillä Kuurna Joensuu) kohtalainen Juoksutusmallin kehitystyön ja Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelujen perusteella vaikutus saadaan melko neutraaliksi Pielisjoella vähän rantakiinteistöjä (luokkaa 400 rakennettua kiint.) Säännöstelyn vaikutus Saimaaseen pieni Saimaalla paljon rantakiinteistöjä (noin 28 000, kiinteistörekisteri) Oikeasti lienee vielä enemmän 7
VIRKI-vertailun lähtökohdat ja periaatteet VIRKI-arvioiden perusteella vertailtiin Pielisen säännöstelystä johtuvien vedenkorkeuden muutosten aiheuttamia virkistyskäyttöhaittojen muutoksia Pielisellä ja Saimaalla Tavoitteena optimoida Pielisen juoksutusmallia myös kokonaisuuden kannalta mahdollisimman hyväksi Saimaalla tehty VIRKI-arvio valmistui vuonna 2005 ja Pielisellä vuonna 2007 VIRKI-arvio perustuu rantakiinteistön vesistöstä johtuvan virkistyskäyttöhyödyn alenemaan silloin, kun vedenkorkeus muuttuu ns. optimivyöhykkeeltä poispäin Tulokset laskennallisia ja suuntaa-antavia Perustuu päiväkohtaiseen haittaan 8
Virkistyskäyttömallin toimintaperiaate Vesirajan optimivyöhyke Fortum: Muotka & Torsner 2008 Vesiraja siirtynyt maalle päin Vesiraja siirtynyt järvelle päin
Optimivyöhyke ja virkistyskäyttöarvo Rantaprofiilit mitataan (edustava otos koko järveltä) VIRKI-arvot lasketaan kiinteistökohtaisesti ja laajennetaan koskemaan koko järveä 12
VIRKI-vertailun lähtökohdat ja periaatteet (2) Saimaan ja Pielisen VIRKI-arviot tehty samoilla periaatteilla Rantaprofiilien mittaukset (otos) Saimaan ja Pielisen VIRKI-arvot saatettiin yhteismitallisiksi (rahan arvo, rantakiinteistöjen lukumäärä) Kuukausipainotukset alkuperäiset Vesistön käyttö arvokkaampaa kesäkuukausina Saimaalla VIRKI-kausi ulottuu jäidenlähdöstä 30.9. saakka, Pielisellä 31.10.saakka ei vaikuta lopputulokseen Kahden eri järven VIRKI-arvoja voidaan verrata keskenään Euromäärät kuitenkin vain suuntaa-antavia etenkin muussa käytössä (esim. VIRKI-arvot vs. investointikustannukset) 13
Tulokset (alustavat) Tuotettiin päiväkohtaiset VIRKI-arvot (Saimaa + Pielinen) 50 vuoden jaksolta (1962 2011) VIRKI-haitta Saimaalla vv. -62 2011 yht. luokkaa 35 M Saimaan poikkeusjuoksutus pienentää haittaa noin 15 M noin 20 miljoonaan euroon Pielisen säännöstely lisää haittaa noin 1 M VIRKI-haitta Pielisellä luonnonmukaisella juoksutuksella yht. noin 2,8 M Säännöstely pienentää haittaa 1,8 M noin miljoonaan euroon Pielisen säännöstelyn laskennallinen kokonaishyöty (Saimaa+Pielinen) vv. -62 2011 tämän perusteella noin 0,8 M 14
Johtopäätökset Säännöstelyn suhteellinen hyöty huomattava Pielisellä VIRKI-haitta putoaa hieman yli kolmasosaan alkuperäisestä Pielisen säännöstelyn suhteellinen vaikutus Saimaalla pieni VIRKI-haitta kasvaa noin 5 % alkuperäisestä Saimaan tehokkailla ja ennakoivilla poikkeusjuoksutuksilla merkittävä vaikutus Saimaan VIRKI-haitan vähentämisessä On muistettava, että VIRKI-haitta-arviot ovat aina arvioita 15
Johtopäätökset (2) Jos juoksutusohjeeseen / juoksutussääntöön saadaan harkinnan vapautta / poikkeussääntöjä, säännöstelyn kokonaishyöty kasvaa merkittävästi Ohijuoksutusten vähentäminen, esim. v. 1995 noin 3,5 GWh hyöty VIRKI-haittojen pieneneminen Mitä enemmän juoksutussäännössä on vapausasteita, sitä enemmän säännöstely vaatii työtä Toisaalta olisi pyrittävä juoksutussäännön yksinkertaisuuteen Juoksutusmallista saataneen kaikkia osapuolia tyydyttävä versio, joka voisi menestyä myös lupaviranomaisessa Haastava tehtävä, joka vaatii edelleen paljon työtä HUOM! Säännöstelyasiat ovat aina kompromisseja! 16
Johtopäätökset hankkeen jatko Kevät 2013 Pielisjoen kalastoselvitys ja Pielisen täydentävä harjusselvitys Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttövaikutusten selvittäminen, tulokset ja raportti valmiiksi Tehtyjen selvitysten yhteenvetoraportin tekeminen Osapuolille riittävät tiedot päätöksentekoa varten Kesä-syksy 2013: päätökset hankkeeseen osallistumisesta (kunnat, valtio, voimayhtiöt) Hankkeen esittely alueella? 17
Kiitos! Pielisen saaristoa Paalasmaan näkötornista Kolin suuntaan sateisena kesänä 2012 18