Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys
|
|
- Reijo Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015
2 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, Helsinki) PL 503, Helsinki puh:
3 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Kalajoen kaupungin tilauksesta (Kalajoen kaupunki, hankintapäätös / Paakki) Ilmatieteen laitos on selvittänyt aallokko- oloja Kalajoen Keskuskarin alueella alimman suositeltavan rakennuskorkeuden määräämiseksi. Laskelmat on tehty tilaajan toimittamien piirustusten (Alustavat luonnokset ) mukaisten rakennussuunnitelmien tilanteeseen. Ulkomeren aallokko Perämerellä Aallokkoa on mitattu Perämerellä 80- luvulla Ulkokallan edustalla ( ' N, ' E) kahtena syyskautena. Operatiiviset aallokkomittaukset alkoivat vuonna 2012 Ulkokallasta pohjoiseen, avomerelle päin ( ' N, ' E). Koska mittauksia on vain parin avovesikauden ajalta, työssä on näiden havaintojen lisäksi käytetty aaltomallilla laskettuja, tarkastettuja aaltotietoja vuosilta ja Koska työn puitteissa ei ollut mahdollista tehdä aaltomittauksia Keskuskarin edustalla, aallokon vaimeneminen refraktion ja pohjan vaikutuksesta sekä paikallisen aallokon korkeus on määrätty laskennallisesti. Keskuskarin alue on ulkomerelle avoin luoteis- pohjoissuuntaan: aallokkoa vaimentavaa saaristoa ei tässä suunnassa juuri ole, matalikkoja kylläkin. Ulkomerellä suurimmat aallokot kehittyvät länsi- pohjoissuunnista. Kymmenen vuotta kattavien mallilaskelmien mukaan korkein merkitsevä aallonkorkeus Hs on 4.8 metriä ja huipun periodi Tp (suurimman energian periodi, modaalinen periodi) 9 s. Ulkokallan luvun mittausten suurin merkitsevä aallonkorkeus on 3.1 m. Perämeren uudella ulkomerellä sijaitsevalla mittauspaikalla on mitattu 4.4 metrin merkitsevä aallonkorkeus huipun periodin ollessa 8 s. Poiju on mitannut yli neljän metrin lounas - ja pohjoissuuntaista aallokkoa. Mallitulosten antamaa suurinta arvoa (yksi kerta /kymmenen vuotta) käytetään tässä työssä ulkomeren aallokon lähtöarvona. Aallokko Kalajoen Keskuskarin edustalla Refraktiomallilaskelmien (aaltojen taittuminen pohjan syvyysmuutosten takia) mukaan Keskuskarin edustalla länsikoillissuunnassa pohjassa on kanjonimainen muoto, joka taittaa aallokkoa etelä - ja pohjoissuuntaan eikä aaltokeskittymiä Keskuskarin edustalle pääse syntymään (kuva 1). Lisäksi veden mataloituminen rantaa lähestyttäessä vaimentaa aallokkoa. Veden mataloitumisen aiheuttama vaimennus on laskettu erikseen. Aallonmurtajan edustalla on noin matkalta metrin syvyistä vettä. Ulkomereltä saapuvat pitkät ja korkeimmat aallot jyrkkenevät ja murtuvat tämän alueen ulkoreunan alueella. Laskelmien mukaan merkitsevä aallonkorkeus aallonmurtajan edustalla on 1.3 metriä ja korkein yksittäinen aalto 1.7 metriä.
4 Kuva 1. Ulkomeren (Hs = 4.8 m ja Tp = 9 s) luoteisaallokon refraktoituminen Kalajoen Keskuskarin edustalla. Kartassa ei ole huomioitu pohjan mataloitumisen aiheuttamaa aallokon vaimenemista.
5 Korkean vedenkorkeuden aikainen aallokko Kalajoen Keskuskarin alueella Aallonkorkeus H=1.7 metriä on laskettu tilanteelle jolloin keskivedenkorkeus on 0. Taulukossa 1 on vedenkorkeuden arvot eri toistuvuusajoille nykyhetken tilanteessa sekä nykyiseen käsitykseen valtamerien pinnannoususta perustuvat ennusteet vuosina 2050 ja 2100 (Kahma ym., 2014). Taulukko 1. Vedenkorkeus Kalajoen Keskuskarissa interpoloituna Raahen ja Pietarsaaren mareografien mittauksista. Korkeusjärjestelmä on N2000. tapausta/vuosi nykyhetki cm 2050 cm 2100 cm 1/ / / Taulukosta nähdään että vedenkorkeus voi olla lähes kaksi metriä keskivettä korkeammalla. Meriveden korkeuteen vaikuttaa luonnollisesti kovat tuulet ja myrskyt, jotka myös aiheuttavat korkeat aallokot. Perämerellä korkeimmat vedenkorkeudet saavutetaan tyypillisesti etelä- lounaistuulilla, kun taas korkeimmat aallokot kehittyvät useimmiten luoteis- pohjoistuulilla. Tämä tarkoittaa että korkeimman vedenkorkeuden ja korkeimman ulkomeren aallokon esiintyminen yhtä aikaa on harvinaista, vaikkakaan ei mahdotonta. Etelä- lounaistuulilla, jolloin vedenkorkeus tyypillisesti nousee korkealle, aallokko Keskuskarin edustalla muodostuu etelä- lounaissuuntaisesta aallokosta sekä ulkomereltä kiertyneestä, lähes länsisuuntaisesta aallokosta. Keskuskarista katsoen lounaissuunta on varsin karikkoista ja paikallinen aallokon korkeus jää alle metriin. Mallilaskelmien mukaan neljän metrin aallokko ja 9 sekunnin hallitseva periodi on ulkomerellä mahdollista myös näillä tuulilla. Refraktion seurauksena aallokko kuitenkin pääsee kiertymään Keskuskarin edustalle, vaimentuen samalla pohjan mataloituessa. Kun ollaan keskiveden tasolla, aallokko on yhtä korkeaa kuin luoteistuulilla, eli aallon korkeus lounaistuulilla on 1.7 m. Korkea vedenkorkeus tekee vedestä syvemmän rannikon lähellä ja se vähentää aallokon vaimenemista rannikolle tultaessa. Korkeimmat aallot ovat tällöin kolmen metrin luokkaa. Taulukon 1 vedenkorkeuksia (N2000) vastaavat mitoitusaallot ovat laskettu taulukkoon 2. Taulukko 2. Mitoitusaallot taulukossa 1 esitettyjen vedenkorkeuksien tapauksissa. tapausta/vuosi nykyhetki m 2050 m 2100 m 1/ / /
6 Aallokon nousukorkeus aallonmurtajalla Aallokon haitat rakenteelle riippuvat paitsi aallokon ominaisuuksista, myös siitä, millä tavoin aalto osuu rakenteisiin vallitsevan vedenkorkeuden aikana. Tilanne on pahin, kun murtuva aalto osuu pystysuoraan seinään tai jyrkkään rantaan. Silloin se tuottaa vesimassan, joka nousee vauhdilla korkealle ylöspäin ja päästyään seinämän harjan yli vielä etenee aallon suuntaan. Tämä vesimassa muodostuu yhtenäisestä osasta, josta käytetään ilmaisua 'vihreä vesi', sekä roiskeista, josta käytetään myös ilmaisua 'valkoinen vesi'. Suuresta murtuvasta aallosta syntynyt vihreä vesi etenee alkuvaiheessa suurella nopeudella. Aallonmurtajan yli päästessään se saattaa rikkoa aallonmurtajan harjaa sekä satama- altaaseen osuessaan aiheuttaa siellä aallokkoa. Roiskeet, jotka voivat nousta hyvinkin korkealle, lähinnä vain kastelevat rakenteet suolavedellä eikä niistä aallonmurtajan tapauksessa ole kovinkaan paljon haittaa. Piirustusten mukaan aallonmurtajan jyrkkyys merelle päin on 1:2. Aallonmurtajan materiaalista ei ole tietoa ja seuraavissa laskelmissa oletetaan pinnan koostuvan kiinteästä ja sileästä materiaalista. Aallokon nousukorkeudelle eli run- up:lle ei ole vielä yhtenäistä teoriaa ja kirjallisuudessa esiintyy useita laskutapoja (esim. CEM, ). Eri menetelmien avulla lasketut arvot kolmen metrin aallolle vaihtelevat 4.4 metristä 8.1 metriin, sisältäen sekä vihreän että valkean veden. Todennäköisin nousukorkeus laskelmien mukaan on vihreälle vedelle 5 metriä keskiveden yläpuolelle. Myös vihreän veden nousukorkeutta koskevissa tutkimuksissa on suurta hajontaa ja käytetyillä laskennallisilla menetelmillä sitä ei voida kovin tarkasti arvioida, vaan tähän tarvittaisiin mallikokeet. Suunniteltu kolme metriä korkea aallonmurtaja on näiden laskelmien valossa liian matala estääkseen harvinaisten (kerran 1/20 vuodessa tai harvemmin) tapausten aaltojen ylitulon. Rakenteiden materiaalin valinta vaikuttaa luonnollisesti aallon nousukorkeuteen. Sileän pinnan korvaaminen kivenlohkareilla pienentää nousukorkeutta (CEM, ). Kivenlohkareiden optimaalinen koko voidaan laskea käyttäen tässä selvityksessä lasketun mitoitusaaltoa. Toinen vaihtoehto on loiventaa aallonmurtajan jyrkkyyttä. Aallonmurtajan aukon läpi pääsevä aallokko Piirustusten mukaan suunniteltu aallonmurtajan aukko antaa länteen eli suuntaan josta on odotettavissa suurimmat aallokot. Vastapäinen hiekkaranta on noin 15 metriä leveä, ennen varsinaisia rakennuksia se päättyy 2.2 metriä keskiveden yläpuolella olevaan puukantiseen rantareittiin. Yksityiset piha- alueiden korkeus keskivedestä on 2.7 metriä.
7 Kuva 2. Ulkomeren (Hs = 4.8 m ja Tp = 9 s) pohjoisaallokon refraktoituminen Kalajoen Keskuskarin edustalla. Kartassa ei ole huomioitu pohjan mataloitumisen aiheuttamaa aallokon vaimenemista.
8 Meriveden ollessa korkealla, aukosta läpi tuleva aallokon merkitsevä aallonkorkeus on 1.8 metriä. Vedenkorkeuden ollessa 1.5 metriä (toistuvuusaika 1/20 vuotta, taulukko 1), rantaviiva siirtyy 10 metriä lähemmäksi rakennuksia. Vastaavasti vedenkorkeuden ollessa 1.7 metriä (toistuvuusaika 1/50 vuotta, taulukko 1), rantaviiva siirtyy lähes 12 metriä. Eri menetelmillä lasketut nousukorkeudet vaihtelevat metrin välillä. Todennäköisimmäksi nousukorkeudeksi saadaan 1.0 m, joten taulukon 1 vedenkorkeusarvoilla vesi yltää metriin keskivedenkorkeudesta. Aallonmurtajan aukosta tuleva aallokko vaimenee nopeasti aukon kummallakin puolella: nousukorkeus on korkeimmillaan suoraan aallonmurtajan aukkoa vastapäätä. Pohjoispuolella olevan tyrskyrannan aallokko Rakennettavan alueen pohjoisosassa oleva tyrskyranta on 7-30 metriä leveä alue. Pohjoisosan edustalla on varsin laaja, alle 10 metriä matalan veden alue, joka vaimentaa ulkomereltä tulevaa aallokkoa. Keskuskarin pohjoispuolella on aallokkokeskittymä, mutta itse Keskuskarin luona sellaisia ei tälläkään suunnalla ole (kuva 2). Rantavedessä sekä rannalla on suuria kivenlohkareita. Rannan leveimmällä kohdalla rannan keskimääräinen jyrkkyys on 1:10. Aallokon nousukorkeutta rajoittaa rannan kivilohkareet ja se jää alle 85 cm, kivenlohkareiden koosta ja määrästä riippuen. Korkean vedenkorkeuden aikana hetkellinen vedenpinta jää siis alle metriin (taulukkoa 1 vastaavat vedenpinnan korkeudet). Rannan kapeimmassa kohdassa jyrkkyys on 3:7 ja tasaisen rannan tapauksessa aaltojen nousukorkeus korkean veden tilanteessa voisi olla kahdesta neljään metriä. Rantavedessä ja rannalla olevat kivenlohkareet, kunhan niitä on riittävästi aiheuttamaan aallokon murtumisen myös korkean veden aikaan, vaimentavat rantautuvaa aallokkoa ja sen nousukorkeutta huomattavasti. Yhteenveto Kalajoen Keskuskarin edustan aallokosta Keskuskarin aallonmurtajan edustan suurimman aallokon korkeuteen vaikuttaa voimakkaasti veden syvyys. Se määrää miten korkeaksi aalto voi kasvaa murtumatta. Keskuskari on avoin luoteis- pohjoissuuntaan, mutta aallokon refraktiosta johtuen myös lounaisaallokkoa kiertyy Keskuskarin edustalle. Kovimpien luoteismyrskyjen aikana korkein aalto on tyypillisimmin 1.7 metriä koska vedenkorkeus on todennäköisimmin alhaalla. Korkean vedenkorkeuden aikaan, jotka muodostuvat tavallisimmin kovilla etelä- lounaistuulilla, korkein aalto on 3.0 metrin luokkaa (taulukko 2). Aallokon nousukorkeus aallonmurtajalle on tällöin 5 metriä (ns. "vihreä vesi"), joten aallot voivat ylittää suunnitellun korkuisen aallonmurtajan. Aallonmurtajan aukko antaa länteen, ja korkean meriveden aikana aukon sisäpuolella korkein merkitsevä aallonkorkeus voi saavuttaa 1.8 metriä. Aallokon nousukorkeudeksi saatiin 1 metri, eli veden pinta käy korkeimmillaan metrin korkeudella (taulukon 1 mukaiset vedenkorkeusarvot)
9 aallonmurtajan aukkoa kohtisuoraan olevalla rannalla. Aallokon nousukorkeus pienenee nopeasti tämän kohdan molemmin puolin. Pohjoisrannan leveimmillä kohdilla aallokon nousukorkeus jää alle 85 cm, eli veden pinta jää alle metriin taulukon 1 mukaisilla vedenkorkeusarvoilla. Pohjoisrannan kapeimmilla kohdilla ranta on jyrkempi, ja usean metrin nousukorkeus voisi olla mahdollinen, mutta kivikkoinen rantaviiva laskee nousukorkeuden mitä todennäköisimmin alle riskirajan. Viitteet CEM Coastal Engineering Manual, EM U.S. Army Corps of Engineers (USACE) K. Kahma, H. Pellikka, K. Leinonen, U. Leijala, M. Johansson, Pitkän aikavälin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2014:6.
Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
1/2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikka/Plats Kokkol a Päiväys Dnro Datum Dnr 1 2. 1 0. 2 0 1 0 EPO ELY/ 4 3 5 /0 7. 0 2 /2 0 1 0 Viite / Hänvisning Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Kauppatori,
LisätiedotAaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotAaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus Ilkka Vähäaho 1. Tutkimuksen tausta Sisältö 2. Lyhyesti meriveden korkeusvaihteluista 3. Merivesitulvan riskialue Vantaan
LisätiedotAaltomittaukset asuinalueiden suunnittelun tukena Helsingissä. Tilannekatsaus , Ilkka Vähäaho. Sisältö
Aaltomittaukset asuinalueiden suunnittelun tukena Helsingissä Tilannekatsaus 2.10.2014, Ilkka Vähäaho 1. Tutkimuksen tausta Sisältö 2. Lyhyesti meriveden korkeusvaihteluista 3. Case: Merivesitulvan riskialue
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN
LisätiedotUusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi
Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotTuulioloista Suomen länsirannikolla
Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että
LisätiedotPITKÄN AIKAVÄLIN TULVARISKIT JA ALIMMAT SUOSITELTAVAT RAKENTAMISKORKEUDET SUOMEN RANNIKOLLA
RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2014:6 PITKÄN AIKAVÄLIN TULVARISKIT JA ALIMMAT SUOSITELTAVAT RAKENTAMISKORKEUDET SUOMEN RANNIKOLLA KIMMO KAHMA HILKKA PELLIKKA KATRI LEINONEN ULPU LEIJALA MILLA JOHANSSON RAPORTTEJA
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotMustavaaran Kaivos Oy Clean Slag projekti KORKEUSTASOJEN TARKASTELU
Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33 33280 Fax +358 10 33 28250 www.poyry.fi Mustavaaran Kaivos Oy Clean Slag projekti Päivä
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotTilaaja: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Merellinen Helsinki
Tilaaja: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Merellinen Helsinki Vuosiraportti 2016 Jan-Victor Björkqvist ja Milla Johansson 16.01.2017 Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1, PL 503 00101 Helsinki
LisätiedotKaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen
Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (5) Päätöshistoria Taustaa Liikuntalautakunta 12.02.2015 32 HEL 2015-000978 T 11 00 01 Lausunto Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotAALTOILUVARATARKASTELU
BERGÖN JA FRIDHEMINKALLION OSAYLEISKAAVA STORA BODÖN OSAYLEISKAAVA AALTOILUVARATARKASTELU 29.9.2016 KIMMO TUOMISTO ESPOON KAUPUNKI / ASEMAKAAVAYKSIKKÖ Aallonkorkeuden määrittäminen (Lähde: Tulviin varautuminen
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu
Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Liikuntalautakunta MERI/
Helsingin kaupunki Esityslista 2/2015 1 (5) 1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021
LisätiedotOULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS
OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004 1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotKaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi
Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi 21.3.2013 Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut Ilmanlaadun arvioinnit; Leviämismallinnukset Ilmanlaadun mittaukset
LisätiedotMATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002
MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu
1 Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto/teknistaloudellinen toimisto Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu Kimmo Kahma ja Kimmo Tikka ILMATIETEEN LAITOS Hankintanumero:
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotAvoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä
Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty
LisätiedotMaanpinnan kallistumien Satakunnassa
Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna
LisätiedotÌ«ª» µ»² ³ µ± µ»«¼» Ø» ²¹ ² ²²± ª«± ² îðîðô îðëð îïðð
Ì«ª» µ»² ³ µ± µ»«¼» Ø» ²¹ ² ²²± ª«± ² îðîðô îðëð îïðð Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla 2020, 2050 ja 2100 Loppuraportti 13.1.2016 (päivitetty 15.1.2016) Geoteknisen osaston julkaisu
LisätiedotTornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 1 (6) asemakaavan muutos
Tornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 1 (6) YHTEENVETO JA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSEN LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA Nähtävilläoloaika 2.12.2015 4.1.2016 Lausunnot 1 15.6.2015 Lausunto
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotHernesataman kaavoitus, tuulisuus
Hernesataman kaavoitus, tuulisuus tulokset WSP Finland Oy TkT Risto Kiviluoma 31.10.2011 Johdanto Hernesaareen osayleiskaavan viitesuunnitelmalle on tehty tuulisuuskartoitus tuulitunnelikokeen ja tuulitilaston
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotLIITE 14a. Kalajoen Marinan perustamisen tekniset edellytykset LAUSUNTO 1/5. KALAJOEN KAUPUNKI Kalajoen Marinan asiantuntijalausunto 28.9.
LAUSUNTO 1/5 LIITE 14a Kalajoen Marinan perustamisen tekniset edellytykset 1 TAUSTAA Kalajoen kaupunki on kaavoittamassa Hiekkasärkille, nykyisen Keskuskarin venesataman ympäristöön uutta matkailua palvelevaa
LisätiedotLAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy
LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50
LisätiedotTurvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla
Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:20 Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla + 3.4 2100 + 2.6 + 2.0 2005 Kaupunkiympäristön Kaupunkiympäristönjulkaisuja julkaisuja2017:2 2017:2 2020 + 2.7
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä
Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Teknis-taloudellinen tarkastelu Pihlajakoski - kaava Pihlajakoski kahtena alueena Iso-Pihlajajärven pohjoispuolella 19 voimalan puisto Kärpänkylä
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotPielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisen säännöstelyn lähtökohdat Laskennassa käytetty
LisätiedotKorjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016
Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä
LisätiedotRaportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotMeluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää
Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMerja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011
Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011 Jämsäniemi Alueen pituus ~ 10 km Voidaan jakaa kolmeen osaan Alueen täyttää pienet metsä ja peltotilkut, joidenvälissä pieniä järviä ja
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotLatamäen Tuulivoimahanke, Luhanka
Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä
LisätiedotNorrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä
Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotRauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotSaaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE
Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Laskuharjoitus 3A (Vastaukset) Alkuviikolla
Lisätiedot13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki
MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
LisätiedotKeskustaajaman asemakaavan päivitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotTuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3
Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin
LisätiedotKalankasvatuksen tuotanto-olosuhteet Suomen rannikolla
Kalankasvatuksen tuotanto-olosuhteet Suomen rannikolla Markus Kankainen ja Jari Niukko r i i s t a - j a k a l a t a l o u s t u t k i m u k s i a j a s e l v i t y k s i ä 8 / 2 0 1 4 RIISTA- JA KALATALOUS
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 9.12.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotKouvolan ratapihan melumittaukset
Kouvolan ratapihan melumittaukset 8.12. 9.12.2015 Kohde: Kouvolan ratapiha, Terminaalinkatu 1 Yhteystiedot: Tero Helve, VR Transpoint Toiminnan kuvaus: Ratapihalla tapahtuvaa junien liikennettä, vaunujen
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
Lisätiedot3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta
Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotNurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotEnsimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot)
Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto Milla Johansson, Ilmatieteen laitos 5.3.2012 Osa 1: Kylmien ja lämpimien kuukausien
LisätiedotSuomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi
Liite 1 raporttiin (raportit eriteltynä) Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi 1. Perustiedot Inventointialue: Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön
LisätiedotAKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti
LisätiedotTuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset
Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotPyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava
82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotRaportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772
Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN
LisätiedotPurjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille
Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille Finn Express purjehtijat Ry Panu Ranta Mitä trimmaamisella tarkoitetaan Purjeen muodon muuttamista veneen suorituskyvyn / käyttäytymisen parantamiseksi
LisätiedotRaasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotMAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA
MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)
Lisätiedot