Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission riskienhallinnan toimenpideohjelma epäsuotuisten hydrologisten olosuhteiden

Transkriptio

1 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission riskienhallinnan toimenpideohjelma epäsuotuisten hydrologisten olosuhteiden varalta Vuoksen vesistöalueelle 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Historia...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1.2 Toimenpideohjelman tavoitteet Toimenpideohjelman tärkeimmät tehtävät Toimenpideohjelman periaatteet Yhteiset periaatteet hydrologisessa seurannassa ja tietojen vaihdossavirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.2 Yhteiset periaatteet tulva- ja kuivuusriskien arvioinnissa Yhteiset periaatteet alueiden käytön suunnittelussa Yhteiset periaatteet tulva- ja kuivuusvahinkojen vähentämisessä Toimenpiteiden aikataulu ja vastuutahot... 8 LIITTEET 10 2

3 1 Johdanto 1.1 Historia Yhteinen suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttökomissio (jäljempänä komissio) sopi 51. kokouksessaan syyskuussa 2013 yhteisen suomalais-venäläisen riskienhallinnan toimenpideohjelman laatimisesta epäsuotuisten hydrologisten olosuhteiden varalta. Toimenpideohjelman laatiminen aloitettiin yhteisellä tulvaseminaarilla , jossa työstettiin yhdessä toimenpideohjelman sisältöä. Komissio sopi 52. kokouksessaan toimenpideohjelman sisällöstä, sen laatimisesta Vuoksen vesistöalueelle sekä yhteisen hydrologisen seurantaohjelman sisällyttämisestä osaksi toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelman laatiminen on jatkoa komission jo aiemmin aloittamaa Vuoksen tulvariskien ja tulvantorjunnan selvittämistä, jonka olennainen sisältö on sisällytetty tähän ohjelmaan. Yhteiselle toimenpideohjelmalle on nähty olevan tarvetta mm. ilmastonmuutoksen vuoksi. Suomen ympäristökeskus on tarkastellut ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saimaan ja Vuoksen tulviin. Tarkastelun perusteella Saimaan vedenkorkeudet ja Vuoksen virtaamat muuttuvat ja ääritilanteet yleistyvät. 1.2 Toimenpideohjelman tavoitteet Toimenpideohjelman tavoitteena on tehokkaan riskienhallintatyökalun luominen Vuoksen valuma-alueen epäsuotuisille hydrologisille olosuhteille. Luotettavien hydrologisten ennusteiden ja toimenpideohjelman avulla on mahdollista joko estää tai minimoida mahdolliset vahingot taloudelliselle toiminnalle ja väestölle sekä tulvien että kuivuuden aikana. 1.3 Toimenpideohjelman tärkeimmät tehtävät - tarpeellisten ja luotettavien hydrologisten tietojen hankinta sekä hydrologisten ennusteiden tarkkuuden parantaminen - tulva- ja kuivuusalueiden määrittäminen sekä tietojen hyödyntäminen rakentamisen ohjauksessa - tulvakarttojen laatiminen - yhteisen tulva- ja kuivuusaikojen vahinkoarviointimenetelmän laadinta 3

4 - tiedonvaihdon kehittäminen - juoksutuskäytännön kehittäminen juoksutussäännön puitteissa 2 Toimenpideohjelman periaatteet Tässä ohjelmassa on tarkasteltu - Vuoksen vesistöalueen poikkeuksellisen suurista tai pienistä vesimääristä johtuvista tulva- ja kuivuuskausista aiheutuvia riskejä Saimaan ja Vuoksen vesien sekä ranta- ja lähialueiden käytölle. Teknisiä häiriöitä, riskejä tai patoturvallisuuteen liittyviä seikkoja ei tässä ohjelmassa käsitellä. - käytössä olevat menettelyt tulva- ja kuivuustilanteisiin varautumisessa, niiden aikaisessa tiedonkulussa sekä vahinkojen vähentämisessä sekä yhteisesti sovituissa toimintatavoissa. Samalla on tunnistettu yhteiset kehittämistarpeet, joita parantamalla voitaisiin nykyistä paremmin hallita poikkeukselliset tulvaja kuivuustilanteet. Osapuolten konkreettisten toimenpideohjelmien vastuutahot osallistuvat toimenpiteidensä toteuttamiseen valtuuksiensa mukaan, jotka ovat määritelty osapuolten lainsäädännöissä. Toimenpideohjelma koostuu neljästä tehtäväalueesta: - hydrologinen seuranta ja sen tulosten vaihto; - tulvien ja kuivuusaikojen riskinarviointi; - aluesuunnittelu ja kaavoitus; - tulva- ja kuivuusilmiöiden vahinkojen vähentäminen. Toimenpideohjelma hyväksytään rajavesikomissiossa ja sen jälkeen laitetaan saataville komission Internetsivuille. Molemmat osapuolet tiedottavat ohjelmasta alueillaan. 4

5 2.1 Yhteiset periaatteet hydrologisessa seurannassa ja tietojen vaihdossa Osapuolet järjestävät ja toteuttavat havainnointia hydrologisen seurantaohjelman mukaan, joka on tämän toimenpideohjelman liitteenä (liite 1) ja toimenpideohjelman erottamaton osa. - Kumpikin osapuoli järjestää itse ja valvoo oman alueensa tietojen luotettavuutta sekä tarpeen mukaan kehittää hydrologista havaintoverkostoa - Osapuolet tekevät yhteistyötä seurannan laatuun ja järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä - Tiedot yhteisen hydrologisen havainto-ohjelman havainnoista ovat molempien osapuolten käytettävissä. - Tiedot toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti ja tarvittavilta osin automaattisesti. - Suomen hydrologiset tiedot sisällytetään juoksutussäännön mukaiseen vesitilanteen ennakkoarvioon, joita laaditaan kuukausittain. Vuoksen virtaamatieto toimitetaan viikoittain voimalaitostoimintaa varten. Kaikki tiedot ovat päivittäin saatavissa sähköisesti osoitteesta [ - Erityistilanteissa pyritään mahdollisimman aikaiseen tiedon välitykseen yhteisesti 49. kokouksessa sovitun poikkeustilannetiedotusohjeen (liite 1) mukaisesti. Varoitukset aloitetaan, kun tulvan todennäköisyys ylittää 10 %. - Erityistilanteissa toiselta osapuolelta voi tarvittaessa pyytää säännönmukaisesta poikkeavaa hydrologista havaintotietoa tai arviota. 2.2 Yhteiset periaatteet tulva- ja kuivuusriskien arvioinnissa Epäsuotuisten hydrologisten ilmiöiden riskien määrittämisessä käytetään riittävän tarkkoja käytettävissä olevia korkeustietoja (korkeusmalli). Tavoitteena on yhteinen korkeusmalli Vuoksen ja Saimaan alueelta. Nykyisin tulvakarttojen maastokorkeudet on pääasiassa määritetty sekä Suomen että Venäjän puolella fotogrammetrisellä menetelmällä ja laserkeilauksella. Tulva-alueiden rajat määritetään osapuolten lainsäädännön mukaan: Venäjän alueella Venäjän hallinnon 360. asetuksen, , mukaisesti. Suomen alueella tulvariskien hallinnasta annetun lain 620/2010 sekä asetuksen (659/2010) mukaisesti. Selvitetään mahdollisuudet yhdistää Suomen ja Leningradin alueen tulvaalueiden kartat. Vahinkojen ja riskien arviointi perustuu yhteismitallisiin ja yhdessä sovittuihin 5

6 arviointimenetelmiin sekä Suomessa että Venäjällä. Tulva-aluemäärittelyjen lisäksi arvioinnissa hyödynnetään paikkatietoaineistoja. Riski on vaarallisen tapahtuman todennäköisyyden ja sen seuraamuksen tulo. Poikkeustilanne äkillinen hydrologinen ilmiö tai sen kehittymisen uhka tai tilanne, jossa väestön turvallisuus ja toiminta ovat uhattuna. Tilanne, jossa on syytä arvioida riskejä: - Saimaan juoksutus Vuokseen ylittää 800 m 3 /s (Tainionkosken voimalaitoksella) - 1 % ja 0,5 % tulvat, eli Tainionkosken virtaamat (HQ) ovat 1200 m 3 /s (1 %) ja 1300 m 3 /s (0,4 %). - kuivuus vastaa tilannetta, jossa Vuoksen virtaama on alle 400 m 3 /s eli Saimaan vedenkorkeus on purkautumiskäyrän mukaan alle 75,10 m (NN+). Yhteisissä tulva- ja kuivuusriskien arvioinneissa tarkastellaan seuraavia vahinkotyyppejä: Vahingot ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, esimerkiksi jäteveden, kemikaalien tai muiden terveydelle haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön, rakennusten kastuminen ja siitä aiheutuvat terveysongelmat, veden saartamiksi jäävät alueet ja etenkin vaikeasti evakuoitavat kohteet kuten sairaalat ja vanhainkodit Vesihuollon palvelujen keskeytyminen, mukaan luettuna jätevesihuollon keskeytyminen, sähkön jakelun katkeaminen Liikenteen kulkuyhteyden katkeaminen tai olennainen vaikeutuminen Tulvavedestä aiheutuvat vahingot luonnonarvoille kuten luonnonsuojelualueille Vahingot kulttuuriympäristölle, esimerkiksi vanhat arvokkaat rakennukset ja muut kulttuuriperintökohteet Vahingot asuinkiinteistöille ja julkisille rakennuksille Vahingot teollisuuskiinteistöille ja teollisuustoiminnalle Vedenkorkeuden vaihtelun aiheuttamat vahingot vesistön eläimille (kalakannoille). Tarpeen mukaan kerätään lisätietoa vaikutuksista teollisuuslaitosten toimintaan. Tulvakartat tulee saada molempien osapuolten käyttöön. Sekä Suomen että Venäjän puolella toteutuvien vahinkojen arvioinnissa tavoitellaan konkreettisten vahinkojen mahdollisimman tarkkaa arviointia. On syytä arvioida myös rahassa vaikeasti mitattavien tekijöiden suuruutta (esim. vahingot luonnonsuojelualueille). 6

7 Vahinkoarvioita on päivitettävä tulevaisuudessa, koska olosuhteet Vuoksen vesistöalueella muuttuvat, rakentaminen ranta-alueille lisääntyy ja uusia rakennusalueita kaavoitetaan. Samoin tekniikka tulvariskien arvioinnissa parantuu. Tulvariskiarvioita tulee ajan kuluessa tarkentaa myös ilmastonmuutoksen vuoksi. 2.3 Yhteiset periaatteet alueiden käytön suunnittelussa Uusia rakennuksia ja rakennusalueita ei tule sijoittaa tulville alttiille alueille, jos ei ole ennalta toteutettu tulvasuojelutoimenpiteitä. Tulville alttiina alueina pidetään 1 prosentin todennäköisyydellä tulvan alle jäävää aluetta (1 %, HW 1/100, HQ 1/100). Tulvan kannalta rakentamiseen soveltumattomat alueet otetaan huomioon kaavojen laadinnassa ja yksittäisten rakennusten rakennuslupien myöntämisessä. Tulvakorkeuksien huomioon ottamista kaavoituksessa tulee kehittää. Tieto tulva-alueista ja tulvakorkeuksista tulee saattaa alueiden käytön suunnittelijoiden ja rakennuslupien myöntäjien tietoon. 2.4 Yhteiset periaatteet tulva- ja kuivuusvahinkojen vähentämisessä Tulvatilanteiden hallinta ja niihin varautuminen perustuu hyvään hydrologiseen havaintotietoon ja vesistöennusteisiin. Juoksutuskäytäntöä kehitetään juoksutussäännön puitteissa. Juoksutuksia toteutetaan siten, että kokonaisvahingot koko vesistössä jäävät mahdollisimman pieniksi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Vuokselle ja Saimaalle seurataan ja saatujen tietojen ja laskentatulosten merkitystä tulva- ja kuivuustilanteiden hallinnan kannalta arvioidaan säännöllisesti. 7

8 3 Toimenpiteiden aikataulu ja vastuutahot TOIMENPIDE AIKA VASTUUTAHO* Hydrologinen seuranta ja tietojen vaihto Vuoksen vedenkorkeus ja virtaamatietojen kokoaminen ja toimittaminen Lieksanjärven vedenkorkeustietojen kokoaminen ja toimittaminen (Repola) Lumen vesiarvotietojen kokoaminen ja toimittaminen Repolan alueelta päivittäin kerran viikossa kerran kuukaudessa, lumen sulamisen aikana kerran 10 päivässä. VENÄJÄ meteorologian laitos / TGK-1 meteorologian laitos meteorologian laitos SUOMI Vuoksen (Kiviniemen) virtaamatietojen mittaus ja toimitus Saimaan (Lauritsalan), Pielisen ja Kallaveden vedenkorkeushavainnot ja aineiston toimitus kerran kuukaudessa päivittäin meteorologian laitos Tainionkosken virtaamatiedot päivittäin KAS ELY Saimaan (Imatran) aluesadanta kerran 5 KAS ELY päivässä Lumen vesiarvotietojen kokoaminen ja toimittaminen Saimaan (Imatra) alueella kerran 10 päivässä KAS ELY Saimaan tulovirtaamien laskenta päivittäin Tulva- ja kuivuusriskien arviointi Kuvataan Suomessa ja Venäjällä v käytössä olevat vahinkojen ja loppuun riskien arviointimenetelmät mennessä Laaditaan Saimaan ja Vuoksen tulvakartat Tulvariskien ja vahinkojen yhteisen arviointimenetelmän kehittäminen kahden maan parhaiden menetelmien v loppuun mennessä toteuttaminen loppuun 2021 mennessä Neva-Laatokan vesivirasto, Leningradin alueen hätäministeriön yksikkö Leningradin aluehallinnon luonnonvarakomitea, Viipurin ja Käkisalmen hallintopiirien virastot, Luoteis-Venäjän hydrologian ja meteorologian laitos, Leningradin alueen hätäministeriön yksikkö, Luoteis- Venäjän ympäristövalvontavirasto Leningradin aluehallinnon luonnonvarakomitea, Viipurin ja Käkisalmen hallintopiirien virastot, Luoteis-Venäjän 8 muut ELYt KAS ELY SYKE SYKE SYKE

9 perusteella. Testataan riskinarviointimenetelmää Vuoksen ja Saimaan alueilla hydrologian ja meteorologian laitos, Leningradin alueen hätäministeriön yksikkö, Luoteis- Venäjän ympäristövalvontavirasto, Neva- Laatokan vesivirasto Kuivuuden aiheuttamien haittojen arviointimenetelmien tarkennus Saimaalla ja Vuoksella, ml. vaikutukset luonnonympäristölle, yhdyskunnille, kiinteistöjen käytölle ja elinkeinotoiminnalle. Kuivuuden vaikutuksia Saimaan ja Vuoksen kalastoon tutkitaan elokuuhun 2020 mennessä elokuuhun 2020 mennessä Luoteis-Venäjän kalaviranomainen, Leningradin alueen hätäministeriön yksikkö, GosNIORH - tutkimuslaitos rajavesistökomission kalatalousasiantuntijat, Suomen ja Venäjän kalatalousviranomaiset SYKE rajavesistökomission kalatalousasiantuntijat, Suomen ja Venäjän kalatalousviranomaiset Alueiden käytön suunnittelu Sisällytetään tulvariskien hallinta osaksi alueiden käytön suunnittelua toimittamalla tietoa kaavoitusprosesseihin sekä rakennuslupa-viranomaisille sekä kansalaisille Venäjän puolella tulva-alueet merkitään vesistö- ja kiinteistörekistereihin Tulva- ja kuivuusvahinkojen vähentäminen Kehitetään menetelmiä ja kanavia, joilla viranomaisten, asukkaiden, kiinteistönomistajien ja yritysten tietämystä erilaisista vesitilanteista pystytään parantamaan Juoksutusmäärät pyritään juoksutussäännön mukaisesti määrittämään niin, että tarpeettomia haittoja ja menetyksiä ei syntyisi Selvitetään mahdollisuuksia parantaa ennakointia juoksutusten toteuttamisessa Ilmastonmuutoslaskelmia päivitetään säännöllisesti uusien skenaarioiden mukaisiksi jatkuvasti prosessi käynnistyy v jatkuvasti jatkuvasti elokuuhun 2020 mennessä Viiden vuoden välein vuodesta 2020 alkaen Neva-Laatokan vesivirasto yhteistyössä Viipurin ja Käkisalmen hallintopiirien virastojen kanssa Neva-Laatokan vesivirasto Leningradin aluehallinnon, Viipurin ja Käkisalmen hallintopiirien virastojen hakemusten mukaan Neva-Laatokan vesivirasto meteorologian laitos Neva-Laatokan vesivirasto, meteorologian laitos, TGK-1 meteorologian laitos ELYt, kunnat SYKE SYKE * Osapuolet määrittävät tahojen vastuut niiden valtuuksien mukaan 9

10 Toimenpideohjelman Liite 1. Saimaan ja Vuoksen yhteinen hydrologinen seurantaohjelma 1. Havaintoasemat, havainto-ohjelma ja tiedon välitysaikataulu Suomen puolen havaintoasemat Tiedon välittämisen periodi Venäjän puolen havaintoasemat Vedenkorkeus Saimaa Lauritsala päivittäin Vedenkorkeus Jääski/ Pielinen Lesogorsk ala Kallavesi, Kiviniemi Lieksanjärvi (Repolan kylä) Tiedon välittämisen periodi päivittäin, Lieksanjärvi kerran viikossa Virtaama Tainionkoski päivittäin Virtaama Kiviniemi päivittäin Aluesadanta Saimaan valumaalue joka 5. vrk (Imatra) Lumenvesiarvo Saimaan valumaalue (Imatra) joka 10. vrk Lumenvesiarvo Lieksanjärven alue (Repolan kylä) kerran kuukaudessa, sulamisaikana joka 10. vrk Saimaan tulovirtaama Palautuslaskenta päivittäin 10

11 Kuva 1. Seurantaohjelman havaintopaikat 11

12 vihreä virtaama, punainen - vedenkorkeushavaintopaikka 12