Espoon yksikkö M06/2024/2007/1/10/69 30.11.2007 Espoo Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla Niilo Kärkkäinen, Esko Koistinen, Tarmo Jokinen
M06/2024/2007/10/69 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 30.11.2007/ Dnro Tekijät Niilo Kärkkäinen, Esko Koistinen ja Tarmo Jokinen Raportin laji Valtausraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus tutki vuosina 2001-2005 Tammelan länsiosassa, Riukassa ja Pursiossa, kultamineralisoitunutta aluetta, joka on samankaltainen kuin 3 km NW sijaitseva Satulinmäki. Riukan kaakkoispuolelta ja Riukan sekä Satulinmäen väliseltä alueelta on tavattu samaan mineralisaatio- tai muuttumistyyppiin kuuluvia, mutta niukasti kultaa ja hieman scheeliittiä sisältäviä arseenikiisu-turmaliini-kvartsijuoniaiheita. Riukan pääesiintymälle tyypillistä on sinkkivälkkeen ja lyijyhohteen esiintyminen. Tutkimukset Riukassa käynnistyivät kansannäyteviitteiden tarkistuksilla. Zn-Pb-sulfideja sisältäneen kvartsijuonen kairauksissa Riukan eteläosalla rajattiin noin 150 m pitkä 5 20 leveä kvartsijuonisysteemi, jossa on paikoin korkeita Au-pitoisuuksia, max 35.45 ppm / 1 m. Tämän ns. päävyöhykkeen ulkopuolella lävistetyissä, arseenikiisun ja turmaliinin luonnehtimissa muuttumisvyöhykkeissä Au-pitoisuudet olivat enimmillään 1 3 ppm. Kulta esiintyy Riukassa sulkeumarakeina silikaateissa ja sulfideissa. Kullan koostumus vaihtelee siten, että varhaisemman vaiheen kulta on puhtaampaa ja myöhemmin kiteytynyt kulta sisältää 20 40 % hopeaa. Tämä on selitetty kullan monivaiheisella mineralisoitumisella. Pääjuonessa on pesäkkeinä sinkkivälkettä, kuparikiisua ja lyijyhohdetta, breksioivaa magneettikiisua sekä arseenikiisupirotetta. Muualla Riukassa tyypillisiä kullan seuralaisia ovat porfyroblastinen arseenikiisu, magneettikiisu ja vähäisenä pirotteena esiintyvä kuparikiisu. Aksessorisia kullan seuralaisia Riukassa ovat Bi- ja Te-mineraalit. Riukassa ja Pursiossa tehtiin kartoituksia useassa vaiheessa, geofysiikan mittauksia (IP ja magneettinen), kairauksia kolmessa vaiheessa (3626.2 m, 40 reikää), kairauksista 1408 kemian analyysiä, malmimineralogisia tutkimuksia sekä pro gradu tutkielma (Tuomo Etelämäki). Riukan kallioperä koostuu mafisista vulkaniiteista, jotka pohjoispuolelta rajautuvat happamiin tuffeihin ja andalusiittikiilleliuskeisiin ja eteläpuolelta mafisiin intruusioihin. Kulta on rikastunut NE-SW- ja E-W-suuntaisissa linssimäisissä vyöhykkeissä, jossa linssit voivat muodostaa jyrkästi SW suuntaan työntyviä piippumaisia rakenteita. Ne liittyvät vähintään 7 km pitkän NW-SE-suuntaiseen rakenteeseen, josta on tavattu arseenikiisun, turmaliinin ja kvartsijuonten luonnehtimia muuttuneita kiviä. Kultakriittisen vyöhykkeen tyyppikivenä esiintyy Riukassakin kvartsijuonten silpoma, turmalinisoitunut ja arseenikiisupirotteinen hapan juonikivi. Pursion valtausalueella tyypillisiä ovat pyriitti-serisiittiliuskeet, jossa kullan malmiutuminen osoittautui niukaksi. Aerogeofysikaalisilla kartoilla Riukka rajautuu Satulinmäen tavoin pieneen selvään anomaliakenttään. Maanpintamittauksilla ja kairauksilla Riukan voimakkaimman häiriön todettiin aiheutuvan peridotiitista. Vulkaniittialueella pilvimäisten magneettisten häiriöiden aiheuttaja on magneettikiisu, joka täällä ei liity niin selvästi voimakkaimmin muuttuneisiin kiviin kuin Satulinmäellä. Sekundaarisesti kiisuuntuneet ja turmaliinia sisältävät kallioalueet erottuvat IP-mittauksissa, mutta kvartsijuonista koostuva pääjuoni ei ole selvä IP-anomalia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kulta, malmiesiintymä, kairaus, maastomittaukset, geofysiikka, malmimineraali Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomi, Häme, Tammela, Torro, Riikka Karttalehdet 2024 06 Arkistosarjan nimi tutkimustyöselostukset Arkistotunnus M06/2024/2007/10/69 Kokonaissivumäärä Kieli Suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue ESY, vastuualue 211 Hanketunnus 2901003 Allekirjoitus/nimen selvennys Niilo Kärkkäinen Esko Koistinen Allekirjoitus/nimen selvennys Tarmo Jokinen
M06/2024/2007/10/69 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 1.1 Kohteen sijainti ja luonnonolosuhteet 1 1.2 Valtaukset 1 1.3 Tutkimusten tausta 1 1.4 Aikaisemmat tutkimukset 3 1.5 Dokumentointi 3 2 SUORITETUT TUKIMUKSET 4 2.1 Kartoitus 4 2.2 Malmiviitteet 4 2.3 Geofysiikka 5 2.4 Moreenigeokemia ja raskasmineraalit 5 2.5 Kairaus 8 2.6 Kemian analyysit 10 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 11 3.1 Kallioperä 11 3.2 Mineralisaatio 13 3.3 Geofysiikka 15 3.4 Kairaustulokset 17 3.4.1 Riukka 17 3.4.2 Pursio 23 3.5 Malmimineraalit 25 4 TARKASTELUA 27 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 31 6 LIITTEET JA LIITTYY MATERIAALI 32 7 KIRJALLISUUS 31
M06/2024/2007/10/69 1 1 JOHDANTO 1.1 Kohteen sijainti ja luonnonolosuhteet Riukka sijaitsee Etelä-Suomen läänin Tammelan kunnan Torron kylässä 10 km Forssasta etelään (kuva 1). Paikka on karttalehdellä 2024 06, kkj-x-koordinaatti = 6735.600, kkj-y-koordinaatti = 2474.100. Pursio on välittömästi Riukan itäpuolella, Torro-Koisthuhta-maantien varrella. Lähimmät maatilat sijaitsevat 0.5 1 km SW ja NE Riukan valtaukselta. Riukka on pari kilometriä pitkä moreenipeitteinen kallioselänne Torronsuota reunustavan peltoalueen eteläpuolella. Maasto on osin hiljattain harvennettua, kypsää kuusikkometsää ja sisältää kohtalaisesti paljastumia sekä metsäkoneen uria. Kulku kairauspaikoille on sekä pohjoisesta Torro-Koisthuhta-tieltä että eteläpuolelta Torrosta Riukanpellolle menevältä metsäautotieltä. 1.2 Valtaukset Riukan valtaus, kaivosrekisterinumero 7483/1, on myönnetty 31.10.2002 ja se käsittää 67.2 hehtaaria 16 tilan alueella (Kuva 1). Pursion valtaus, kaivosrekisterinumero 7482/1, on myönnetty 31.10.2002, ja se käsittää 30.5 hehtaaria 9 tilan alueella. 1.3 Tutkimusten tausta Tutkimukset Riukassa käynnistettiin Someron Satulinmäen kultaesiintymän tunnustelukairausten aikana vuonna 2001. Ne perustuivat kultapitoisiin arseenikiisu-turmaliinimineralisaatioihin, joista on lukuisia viitteitä kansannäytetoiminnan kautta (kuva 2). Pursion valtaus tehtiin suojaamaan Riukan kartoitusten aikana löydettyjen scheeliitti- ja kiisu-serisiittikivilohkareiden selvittelyä.
M06/2024/2007/10/69 2 FORSSA Kuva 1. Riukan ja Pursion valtausten sijaintikartta
M06/2024/2007/10/69 3 Kuva 2. Somero-Tammela vyöhykkeen kultamalmiviitteet 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Riukan kohteesta ei ole raportoitua tietoa aiemmista tutkimuksista. Riukan mäen NW-osalla on arseenikiisu-turmaliini-kvartsijuonia, maatunut kaivanto ja siinä louhinnan jälkiä. Kolme kilometriä Riukasta luoteeseen sijaitsee Satulinmäen kultaesiintymä (Kärkkäinen ym. 2006). Välittömästi Riukan eteläpuolella on Kietyönahteen litium-pegmatiittiesiintymä, joka kuuluu valtaosin mafisissa intruusiokompleksissa sijaitsevan Torson RE-pegmatiittikenttään (Aurola 1963). 1.5 Dokumentointi Tutkimusaineisto on digitaalisena raportin liitteenä olevalla CD-ROM-levykkeellä. Kartoitushavainnot on talletettu KALPEA-ohjelman välityksellä GTK:n paikkatietokantaan. Kairaukset on raportoitu KAIRA-ohjelmalla GTK:n tietokantaan. Raporttien paperikopiot, kairasydämet, analysoitujen kairausnäytteiden murskeet sekä muun analyysimateriaalin jauheampullit on varastoitu Lopen kairasydänarkistoon.
M06/2024/2007/10/69 4 2 SUORITETUT TUKIMUKSET 2.1 Kartoitus Kallioperäkartan, 2024-Somero, mukaan Riukan alue koostuu mafisista metavulkaniiteista ja kiilleliuskeista (Simonen 1955). Satulinmäen tutkimusten alkuvaiheessa, v. 2001-2002, Riukkaa kartoittivat opiskelija Aarre Perälä ja teknikko Kalevi Karttunen. Kesällä 2003 kartoituksia jatkoi opiskelija Jonas Wiik (ks. liiteaineisto), kesällä 2004 Eerikkilän kartoituskoulun opiskelijat Pirjo Turunen ja Elina Kiviniemi (Nironen 2006 ) sekä kesällä 2006 gradutyöhön liittyen opiskelija Tuomo Etelämäki (2007). Rakennegeologisia tutkimuksia teki Kerstin Saalmann (2007). Kairausvaiheessa malminetsintäkartoituksia tekivät tutkimusavustajat Juhani Alanen ja Mikko Pelkkala sekä geologi Narkis Latypov. 2.2 Malmiviitteet Riukan mäen pohjoislaidalta on 1980-luvulta Outokumpu Oy:n kultaviitteitä. GTK:n kansannäytetoiminnan kautta uusia viitteitä kullan esiintymisestä saatiin vuosituhannen vaihteessa (kuva 3, liite 1). Näytteet ovat paljastumista, joissa kivet ovat serisiittiytyneitä ja kvartsiutuneita, kvartsi- ja turmaliinijuonia ja paikoin runsaasti arseenia sisältäviä happamia ja intermediaarisiä vulkaniitteja. Kultapitoisuus on keskimäärin 7.3 ppm, vaihdellen 1.49-23.5 ppm. Näytteet ovat arseenikiisua runsaasti sisältävistä paikoista, 1.6-12.3 % As. Nämä ovat Seppo Virtasen, Heikki Helteen ja Matti Mikkolan löydöksiä. Merkittävin on Riukanmäen etelälaidalta useita metrejä leveä lyijyhohde-, sinkkivälke- ja arseenikiisupirotteinen kvartsijuoni, josta otetuissa näytteissä oli merkkejä myös kullasta (1.5-1.9 ppm Au/9914775,9914776). Kartoituksissa arseenikiisupitoisia kvartsijuonia löydettiin lisää. Tyypillistä niille on turmaliinin runsas esiintyminen, ja usein niiden yhteydessä vulkaniitit ovat voimakkaasti deformoituneita ympäristöön verrattuna.
M06/2024/2007/10/69 5 Kuva 3. Riukan malmiviitteet; Tummansiniset symbolit vanhoja OKU:n kultaviitteitä (malmiaihetietokannan näytekoodit), vaalean siniset symbolit ovat GTK:n kansannäyteviitteitä (GTK:n näytekoodit); punaisella on merkitty Riukan mineralisaation tutkimuskaivanto. 2.3 Geofysiikka Riukan alue erottuu aeromagneettisella kartalla pienialaisena selvänä maksimina (kuva 4). Alue sisältyy Satulinmäen tutkimusten aikana v. 2001 mitattuun n. 15 km 2 :n laajuiseen maastogeofysiikan mittauskenttään (kuva 4). Mittaus tehtiin 100 metrin linjavälillä ja menetelminä olivat magneettinen ja slingram (Jokinen 2007). IP-mittauksia tehtiin 100 m:n linjavälein em. alueellisen mittauksen yhteydessä rajatulla alueella Riukassa ja täydennettiin v. 2004. 2.4 Moreenigeokemia ja raskasmineraalit Riukka on osa v. 2003-2004 Forssan alueella tehtyä kohdentavaa malminetsinnän geokemiallista kartoitusta (Kärkkäinen ym. 2005). Forssan alueen aineistossa Riukan-Satulinmäen alue erottuu selvästi muuta aluetta korkeampien moreenin arseeni- ja antimonipitoisuuksien perusteella (kuva 5). Arseeni ja antimoni ovat tyypillisiä kullan mineralisoitumisprosessiin liittyviä metalleja.
M06/2024/2007/10/69 6 Kuva 4. Riukan valtausalue aeromagneettisella ja maanpintamagneettisella kartalla.
M06/2024/2007/10/69 7 As Sb Kuva 5. Arseenin ja antimonin pitoisuuden vaihtelua Riukan lähialueen moreenissa. Riukassa testattiin auger-kairauksen soveltuvuutta raskasmineraalitutkimuksiin tarvittavien suurehkojen moreeninäytteiden ottamiseen. Kairaus tehtiin 100 mm:n auger-kalustolla GTK:n GM100-koneella. Runsaskivisessä, paksuhkossa moreenimaassa näytteen saanti ei vastannut raskasmineraalitutkimusten tarvetta, joka on noin 10 litraa moreenia per näyte. Riukan alueelle kairattiin augerilla kahteen profiiliin 60 pistettä. Pistemäisesti korkeimmat Au-pitoisuudet ovat Riukan mäen eteläpuolen moreenissa, mutta yhtenäisemmin kohonneita pitoisuuksia on Riukan ja Pursion välisessä maastossa, missä myös arseeni on tasaisesti koholla (kuva 6). Koska jäätikön kuljetussuunnan (NW->SE) mukaan As-Au-aines voi olla peräisin Riukan mäeltä, ei Riukan ja Pursion väliselle alueelle tässä vaiheessa kiinnitetty enemmän huomiota.
M06/2024/2007/10/69 8 Kuva 6. Kullan (keltainen) ja arseenin (sininen) pitoisuuksien vaihtelua Riukan ja Pursion moreenissa. Näytteenotto auger-kalustolla, analyysi moreenin hienoaineksesta (alle 0.06 mikronia). 2.5 Kairaus Riukkaan kairattiin 40 reikää, yhteensä 3350.50 m (liite 1). Pursioon kairattiin 2 reikää, yhteensä 232.20 m. Kairauksia tehtiin kolmessa vaiheessa (Taulukko 1, Kuvat 7 ja 8). Tunnusteluvaiheessa kairattiin Riukan pohjoisrinteellä kaksi lyhyttä POKA-reikää. Toisessa vaiheessa tehtiin etsintäkairausta laajalti Riukan valtausalueella kartoitusten ja geofysiikan perusteella ja kairattiin kaksi tunnustelureikää Pursioon. Tämä vaihe käynnistyi GTK:n POKA:lla, mutta sen siirryttyä tilaustöihin, tilalle saatiin ostopalvelukone. Kolmannessa vaiheessa tavoitteena oli selvittää lupaavimman mineralisaation laatua ja dimensioita Riukan mäen eteläosalla.
M06/2024/2007/10/69 9 Taulukko 1. Riukan ja Pursion kairausvaihee, kairauspaikat liitteessä 4 vuosi yhteensä kpl kairaaja reiät Riukka metriä 2001 107.70 2 GTK R332-R333 2003 1892.05 22 GTK, KATI R353-R354, R357-R366, R368-R372, R374-R378 2005 1350.00 16 GTK R399-R412,R432-R433 Pursio 2003 232.20 2 GTK R367,R373 Kuva 7. Riukan kairauspaikat.
M06/2024/2007/10/69 10 Kuva 8. Pursion kairauspaikat; kolmiot = malmiviitteet, kvartsiutuneita pyriitti-seriittiliuskeita. 2.6 Kemian analyysit Kemian analyysejä tehtiin kairausten lisäksi moreenista, kallioperän tyyppinäytteistä, mineralisoituneista näytteistä, detaljikartoitusnäytteistä ja auger-kairausten moreeninäytteistä (taulukko 2). Kemiallisia analyysejä Riukasta tehtiin yhteensä noin 1700 kpl. Kairausnäytteiden esikäsittely oli tunnusteluvaiheessa murskaus ja ositus ennen jauhatusta (menetelmät 30, 40) ja muutoin murskaus ja totaalijauhatus kiekkomyllyllä (menetelmät 30 ja 50). Vastaavasti ensimmäisen kairausten analyysimenetelmänä oli grafiittiuuni-aas, mutta valtaosa kairauksista analysoitiin ICP-AES:llä fire-assay-menetelmällä 50 gramman näytteestä. XRF-analyysejä tehtiin pieni sarja tyypillisistä Riukan kivilajeista. Muutoin kartoitusnäytteet analysoitiin osittaisliuotuksella. Taulukko 2. Riukan valtaukselta tehdyt kemialliset analyysit. Aines vuosi Menetelmä lukumäärä kairaus kartoitus uranäytteet moreeni(auger) 2001 2003,2005 2006 2006 gradu 2007 2. tutk.oja 2002 512Ma, 522U) 705P (osasta 511P) 175X, 511P 705P 705P 520U,511P 65 1415 20 16 20 60
M06/2024/2007/10/69 11 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Riukan kivilajit, mineralisaatio detaljikartoituspaikka ja esiintymän malmimineralogia on yksityiskohtaisesti kuvattu Etelämäen (2007) gradu-työssä. Rakennegeologia ja genetiikkaa on kuvattu ja tulkittu Saalmannin (2007) tutkimuksessa. Paljastumaolosuhteet Riukassa ovat kohtalaisen hyvät (Kuva 9). Kuva 9. Paljastumat Riukan alueella. Mafiset vulkaniitit = vihreä, felsiset liuskeet = keltainen, mafiset intruusiot = ruskea 3.1 Kallioperä Riukan keskiosan kallioperä koostuu rakenteeltaan massiivisista pienirakeisista porfyyrisistä mafisista metavulkaniiteista, joissa koostumus vaihtelee muutaman tai muutaman kymmenen metrin paksuisissa patjoissa. Kvartsijuonet ovat yleisiä (kuva 10). Pohjoisrinteellä on kerroksellisia happamia tuffeja ja kiilleliuskeita, lakiosalla happamia juonikiviä sekä eteläosalla dioriittisia tonaliittisia syväkiviä. Riukan mäen etelä- ja pohjoispuolella on vaihtelevia intermediaarisia vulkaniitteja ja metapeliittejä (kuva 11). XRF-analyysien mukaan vulkaniittien koostumus vaihtelee basalttisesta andesiitista dasiitteihin. AFM-diagrammin mukaan kivet ovat kalkkialkalisia. Hakkaraisen (1994 ) jaottelun mukaan ne kuuluvat Häme-vyöhykkeen Forssa-ryhmään. Kivet ovat metamorfoituneet alhaisen paineen amfiboliittifasieksen olosuhteissa, joissa metapeliittien indeksimineraalina on andalusiitti. Anda-
M06/2024/2007/10/69 12 Kuva 10. Kvartsijuonia gabromaisessa kivessä ja uraliitti-plagioklaasiporfyriitissä Riukan eteläosalla Kuva 11. Riukan alueen kallioperä Etelämäen (2007 mukaan. Karttaan on merkitty tähdellä kairauksissa havaitut kultapitoiset paikat, yli 1 ppm Au/ 1 m, projisoitu pintaan. lusiitti retrogressiivisessa vaiheessa osin muuttunut serisiitiksi. Kivilajipatjojen suuntaus on jokseenkin itä-läntinen, kuten myös liuskeisuus. Kaadesuunta on jyrkästi etelään. Hydrotermiseen toimintaan liittyviä piirteitä on kvartsijuonten, turmaliinin ja arseenikiisun esiintyminen. Arseenikiisu ja turmaliini ovat yleisiä ja esiintyvät kvartsijuonissa ja niiden lähettyvillä vulkaniiteissa. Kvartsijuonet esiintyvät usein kiisuja sisältävinä juoniparvina hierto-
M06/2024/2007/10/69 13 vyöhykkeissä ja vaihtelevan paksuisina suuntautumattomia ja heikosti mineralisoituneina juonina massiivisissa heikosti suuntautuneissa kivissä. 3.2 Mineralisaatio Riukan pääesiintymä sijaitsee arseenikiisu-, lyijyhohde- ja sinkkivälkepirotteisia kvartsijuonia ja turmaliinia sisältävässä SW-NE-suuntaisessa hiertovyöhykkeessä. Hierto leikkaa porfyriittimuodostumaa (kuvat 11). Siinä on osin sinertäviä kvartsijuonia ja niiden välissä ja reunoilla hienorakeisia intermediaarisia kiviä (kuva 12). Arseenikiisupirotteisia isäntäkiviä ja erillisiä rinnakkaisia kvartsijuonia on kairauksella seurattu hiertovyöhykkeen suunnassa (NEE-SWW) n. 300 metriä. Selvästi kullan suhteen on rikastunut noin 150 metriä pitkä jakso, jonka pituusakseli kaatuu tulkinna mukaan jyrkästi SW-suuntaan. Tyypillinen piirre on sinkkivälkkeen, kuparikiisun ja lyijyhohteen esiintyminen. Kairausten mukaan vähäisempää kullan mineralisoitumista liittyy valtausalueella myös muihin hiertovyöhykkeiden kontrolloimiin kvartsijuoniin, ja niille on tyypillistä runsas turmaliinin ja arseenikiisun esiintyminen (kuva 11). Pitoisuudet näissä ovat luokkaa 1 2 ppm / 1 m (kuva 17) ja isäntäkivinä on vaihtelevasti mafisia ja felsisiä vulkaniitteja ja tuffiittisia liuskeita. Mäen keskivaiheilla on Somero-Tammela kultavyöhykkeelle tyypillisiä serisiittiytyneitä happamia juonikiviä, joissa kiven hauraan luonteen vuoksi on runsaasti kvartsijuonia ja usein myös paljon turmaliinia ja arseenikiisua (esim. R376). Pääesiintymän kvartsijuoniverkoston poikki kaivettu tutkimusoja kartoitettiin yksityiskohtaisesti (kuva 12). Kvartsijuonen suunta on tutkimusojassa vallitsevasti 60 o mikä on myös yleisin liuskeisuuden suuntaus. Kaade on likimain pysty tai jyrkästi kaakkoon (150,80). Juonen ulkopuolella liuskeisuus kääntyy itä-läntisemmäksi. Sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta esiintyy pesäkkeinä juonen keskiosalla. Arseenikiisua on tasaisemmin juonen eri osissa, eniten kontaktissa. Juonten eri osista ja kontakteista otettiin näytteitä koostumusvaihtelun selvittämiseksi (1.1-5.4 kuvassa 12). Näytteistä analysoitiin hivenmetallit. Kvartsijuonen sinkki-arseenirikkaassa ytimessä oli 0.6 ppm Au (näyte 6 kuvassa 12), kun reunaosissa oli enimmillään 2.7 ppm Au (näyte 3.3) ja pohjoispuolella sivukivessä 0-1 m:n etäisyydellä 1.4-2.4 ppm Au (näytteet 5.1-5.2) (liite 3). Kulta korreloituu hyvin antimonin, telluurin ja vismutin kanssa (Etelämäki 2007, kuva 23).
M06/2024/2007/10/69 14 Kuva 12. Riukan kultaesiintymän avainpaljastuma, tutkimusojan kivilajit ja näytteen ottopaikat (ks. taulukko 2). Kuva 13. Kvartsijuonen ja muuttuneen hienorakeisen sivukiven kontakti tutkimusojassa
M06/2024/2007/10/69 15 Kuva 14. Turmaliinipesäkkeitä, turmaliini, turmaliini-arseenikiisu- ja turmaliini-kvartsijuonia Riukasta; näytteet kairanrei istä R400 ja R411 3.3 Geofysiikka Lentokartan homogeeninen magneettinen anomalia hajoaa keski- pohjoisosalla pilvimäisiksi häiriöalueiksi (kuva 15). Voimakkaimmat häiriöt mittausalueen eteläosalla liittyvät mafisiin intruusioihin, mm. mäen SE-osalla kairauksessa tavoitettiin peridotiitista. Muut magneettiset anomaliat aiheutuvat magneettikiisusta, joka liittyy Riukan mineralisoitumisvaiheen aikaiseen tektoniseen aktiivisuuteen ja rikkiliuoksia tuottaneeseen hydrotermiseen aktiivisuuteen. Paljastuneet tai kairauksessa tavoitetut kullan suhteen parhaiten mineralisoituneet kohdat eivät erotu Riukan IP-mittauksissa. Mittausalueen koillisosassa on kohtalaisen yhtenäinen IPanomaliavyöhyke (kuva 16). Tämä liittynee paljastumissa ja paikallisessa lohkareistossa havaittuihin voimakkaasti deformoituneisiin, kiisuuntuneisiin ja serisiittiyneisiin vulkaniitteihin. Tämän IP-kentän alueelta on Au-pitoisia malmiviitteitä. Kairauksessa (R377,R378) raitaisiksi suuntautuneita hiertosaumoja ja ohuita kvartsijuonia sisältäviä vulkaniitteja, joissa todettiin yleisesti ASKI-SKII-pirotetta, turmaliinia, biotiittiutumista ja yleisesti mutta hajanaisesti scheeliittiä, mutta vain anomalisia Au-pitoisuuksia (600 1000 ppb).
M06/2024/2007/10/69 16 Kuva 15. Magneettinen kartta, johon on merkitty malmiviitteet ja kairauspaikat Kuva 16. IP-profiilikartta, joihin on merkitty malmiviitteet ja kairauspaikat
M06/2024/2007/10/69 17 3.4 Kairaustulokset 3.4.1 Riukka Vuonna 2001 kairattiin kaksi lyhyttä reikää, R332 ja R333, Riukan pohjoisrinteen mineralisoituneelle paljastumalle. Vuonna 2003 tehtiin etsintäkairausta laajalla alueella. Kairaussuunta on yleensä pohjoiseen kaateella 45 tai 60 astetta. Tämä kairaus kohdennettiin kartoituksissa löydettyihin mineralisoituneisiin kohteisiin. Näissä tarkistettiin myös selvimmät IP- ja magneettiset anomaliat. Merkittävin havainto oli arseenikiisun ja turmaliinin yleinen ja paikoin runsas esiintyminen myös vulkaniiteissa, jotka muutoin eivät ole mainittavasti silminnähden muuttuneita. Tässä kairausvaiheessa tavoitettiin kullan malmiutumista eri osissa Riukan mäkeä (kuvat 11 ja 17, Taulukko 3). Viimeinen kairausvaihe v. 2005 keskitettiin ns. päävyöhykkeeseen (kuva 11). Kemiallisten analyysien mukaan kultalävistyksiä esiintyy koko alueella (kuvat 17, 18), mutta ne ovat kapeita verrattuna arseenin esiintymiseen (kuva 19). Kaikkien Riukan kemiallisten analyysien kullan keskipitoisuus on 188 ppb ja arseenin 0.14 %. Muiden metallien esiintyminen on hajanaista alhaisista keskipitoisuuksista päätellen (taulukko 4) Taulukko 3. Valikoituja kulta- ja arseenianalyysejä Riukan eri osista reikä syvyysväli Au ppb As ppm Sijainti 353 3.50-4.50 35500 5190 Päämineralisaatio 356 21.00-22.00 2810 8870 Päämineralisaatio 356 22.00-23.00 10300 9290 Päämineralisaatio 356 23.00-24.00 23500 46700 Päämineralisaatio 357 61.35-61.85 14800 1650 Päämineralisaatio 357 61.85-62.35 33000 217 Päämineralisaatio 357 62.35-62.85 17900 2720 Päämineralisaatio 365 18.00-19.00 1690 571 Riukan eteläosa 366 21.50-22.50 2650 400 Riukan eteläosa 375 32.00-33.00 622 1440 Riukan keskiosa 375 41.00-42.00 1140 11100 Riukan keskiosa 374 53.00-54.00 3900 18200 Riukan pohjoisosa 374 54.00-55.00 830 6820 Riukan pohjoisosa 374 55.00-56.00 956 7060 Riukan pohjoisosa 376 47.50-48.50 1170 7700 Riukan pohjoisosa
M06/2024/2007/10/69 18 Taulukko 4. Riukan kairausten kemiallisten analyysien tilastollisia tunnuslukuja. Au (dokimastinen) sisältyy kaikkiin analyyseihin, mutta perusmetallit ja kullan hivenmetalliseuralaiset on määritetty vain osasta näytteitä (kuningasvesiuutto). N Mean Maximum Ag ppm 1013 1.7 157.0 As ppm 1013 1411 46700 Sb ppb 875 2.1 49.9 Au ppb 1338 188 35500 Bi ppb 651.56 86.0 Te ppb 651 83.1 6120 Cu ppm 362 96.7 2200 S 362 3719 48300 Pb 362 126 17900 Zn 362 203 25100 pohjoisosa keskiosa Päävyöhyke IPanomaliat kaakkoisosa Kuva 17. Kaaviokuva Riukan kairauskentästä ; Huom.: IP-anomalian reiät jäävät kartta-alueen etelä-puolelle. Yksityiskohtaisemmin Koistinen ja Kärkkäinen (2007)
M06/2024/2007/10/69 19 Pohjoisosa Ensimmäiset reiät R332 ja R333 kairattiin Riukan pohjoisrinteelle, missä on hiertyneitä intermediaarisiä vulkaniiteja ja arseenikiisupirotetta. Tästä otetuista kansannäytteistä oli analysoitu korkeita kultapitoisuuksia, 15-23 ppm Au. Kivilaji on hienorakeista, paikoin karsiraitaitaista tuffia, jossa on deformoituneita porfyriittivälikerroksia. Kairauksen mukaan kivilajivaihtelu ja muuttuminen ovat samanlaisia kuin Satulinmäellä. Kivissä on kvartsiutumista, kapeita kvartsijuonia, ja breksioivaa magneettikiisua sekä arseenikiisupirotetta. Näissä kohdin rei issä oli kohonneita kultapitoisuuksia, enimmillään 730 ppb. Myöhemmin alle kairattiin R374, jossa on tiheää vulkaniitti- ja tuffipatjojen vaihtelua, sisältäen myös andalusiitti-kiilleliuskevälikerroksia. Reikämittausten mukaan liuskeisuuden kulku reiässä R374 on itä-läntinen ja kaade pysty. Magneetti- ja arseenikiisupirotteisessa raitaisessa happamassa kivessä oli välillä 53.00 56.00 m (3 m) keskimäärin 1.89 ppm Au. Välittömästi tämän profiilin länsipuolelle kairattiin profiili R371-372 ja itäpuolelle reikä R377 ja 200 m itään IP-anomaliaan R378 (kuva 16). Rei illä todettiin tiheää kivilajivaihtelua, muutamia turmaliini-kvartsijuonia, hieman scheeliittiä sekä rinnakkaisia arseenikiisupirotevyöhykkeitä (0.2 1 % As), joissa korkeimmat Au-pitoisuudet ovat 636 946 ppb. Riukan pohjoisrinteen länsiosalle kairattiin profiilit R368, R369 ja R370. Ne lävistivät 3 10 m leveitä arseenikiisuvyöhykkeitä, joissa korkein Au-pitoisuus oli 1.28 ppm (R370 18.00-19.00 m). Reiät R375 ja R376 Riukan keskiosalla sijoittuvat reikien R332, R333 ja R374 SE-puolelle, ja niissä on rinnakkaisia kohonneita kultapitoisuuksia (100 1170 ppb Au) sisältäviä aseenikiisupirotteisia vyöhykkeitä (mm. R376: 43.50-48.50 m, 52.50-55.50 m,77.00-89.00 m). Reiässä R375 kivet ovat emäksisiä ja intermediaarisiä vulkaniitteja, joissa on muutama kvartsijuoni. Reiässä R376 on kerrosvaihtelua ja vahvasti muuttuneita intermediaarisia ja happamia kiviä, joita luonnehtivat turmaliini ja arseenikiisu ja kvartsiutuminen. Reikien R375, R376 ja R374 sijoittuvatkin voimakkaimmin muuttuneeseen ja yhtenäisimpiä arseenikiisumineralisaatioita sisältävään vyöhykkeeseen Riukan alueella. Verrattuna pääesiintymään, kvartsijuonten osuus on pieni, tai niitä ei kairauksessa vielä tavoitettu.
M06/2024/2007/10/69 20 Kaakkoisosan magneettinen anomalia ja IP-anomaliat Voimakkaaseen magneettiseen anomaliaan kairattiin R359 ja R360. Ne tavoittivat karkearakeista kumulusrakenteista, magnetiittipirotteista peridotiittia. Näiden alle kairattu R362:ssä lävisti vuorottelevia vulkaniitteja ja andalusiittikiilleliuskeita. Ainoa malmiutumisen viite oli vähäinen kuparikiisupirote. Kairauskentän lounaisosan IP-anomaliaan kairattiin R432 ja R433. Reiät lävistivät voimakkaasti deformoitunutta ja särkynyttä karkeahkorakeita dioriittia, jossa on useita rinnakkaisia kiisuuntuneita hiertovyöhykkeitä. Näitä kuvastavat hienorakeisiksi raitaisiksi deformoituneet osueet, biotiittiutuminen, serisiittiytyminen, kvartsijuonet ja -juoniparvet, turmaliini, turmaliinikvartsibreksia, arseeenikiisu ja magneettikiisu. Kullan suhteen mineralisoituminen on heikkoa, enimmillään 121 ppb. Liuskeisuuden kulkusuunta on 040 ja kaadesuunta 80 o luoteeseen. Samankaltaisia kiviä on myös kvartstijuonia sisältävän magneettisen uraliittiporfyriitti/gabropaljastuman taakse kairatuissa rei issä R363, R364 ja R365 ja näiden itäpuolella, vulkaniittien puolelle ulottuvassa reiässä R366. Tyypillistä täällä on biotiittiutuminen, turmaliini, kvartsijuonet, paikoin scheeliitti sekä rinnakkaiset 3 16 m leveät arseenikiisupirotevyöhykkeet (0.1-1.3 % As). Arseenivyöhykkeisiin ei liity mainittavasti kultaa, vaikkakin anomalisia pitoisuuksia, 239 696 ppb, esiintyy yksittäisissä metrin lävistyksissä ja usein Asvyöhykkeiden ulkopuolella. Korkeimmat kultapitoisuudet ovat reiässä R365 (17.00-18.00) 1.69 ppm Au ja R366 (21.50-22.50) 2.65 ppm Au. Päävyöhykkeen kairaus Riukan toisen vaiheen kairaukset alkoivat sinkkivälkettä sisältävän kvartsijuonen alle kairatuilla kahdella profiililla R353-R354 ja R356-R357. Sata metriä itään, saman arseenikiisun, turmaliinin ja kvartsijuonten luonnehtiman hiertovyöhykkeen alle kairattiin R358. Ensimmäisissä rei issä lävistettiin korkeita kultapitoisuuksia, enimmillään 35.5 ppm/1 m reiässä R353 ja 12.2 ppm/3 m sekä 1.3 ppm/1 m rei ässä R356 (kuva 18, taulukko 3). Kulta ja arseeni ovat rikastuneet osittain limittäin (kuva 19).
M06/2024/2007/10/69 21 Kuva 18. Kultapitoisuuden vaihtelu päävyöhykkeen leikkauksessa R353-R354. Kivilajipylväässä musta = kvartsijuoni, punainen = hiertynyt kivi, vihreä = mafinen vulkaniitti; histogrammien värit kuten liiteraportin profiileissa (Koistinen ja Kärkkäinen, (2007). Reiät lävistivät rinnakkaisia kvartsijuonia, tavallisesti leveydeltään 0.1 1.5 metriä ja enimmillään 5 m reiässä R357. Näiden välissä on muutamasta metristä kymmeneen metriin leveälti vaihtelevasti hiertynyttä porfyriittiä, raitaisia happamia (muuttuneita) kiviä ja ruhjeisia tai ehjiä vulkaniitteja. Näissä on yleisesti arseenikiisua, turmaliinia, paikoin scheeliittiä, kapeita kvartsijuonia, biotiittiutumista ja karsimaisia osueita ja hieman karbonaattia kvartsijuonissa. Kvartsijuonissa on kvartsia breksioivaa, valtaosin magneettikiisusta koostuvaa sulfidiverkostoa (Kuva 20). Sen joukossa on paikoin runsaasti arseenikiisua, paikoin pesäkkeinä sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta ja yleisesti mutta pienin määrin kuparikiisua. Viimeisessä kairausvaiheessa (R399-R412) keskityttiin päävyöhykkeen kultasisällön arvioimiseen. Turmaliinin, arseenikiisun ja biotiitin luonnehtimia muuttuneita ja hiertyneitä kvartsijuonia sisältäviä kiviä tavoitettiin noin 300 m:n pituudelta yhtenäisemmin keskimäärin 20 m levyisessä vyöhykkeessä ja vaihtelevasti myös kapeampina hiertoina ja myloniittisina särkymisvyöhykkeinä tämän rinnalla. Kultaa on mainittavasti vain ensimmäisten reikien lähialueella, itäpuolelle painottuen ja rajautuen reikien R411 ja R358 väliin (kuva 21).
M06/2024/2007/10/69 22 Kuva 19. Kulta- ja arseenipitoisuuden vaihtelu päävyöhykkeen leikkauksessa (R406,R411). Kivilajipylväässä musta = kvartsijuoni, punainen = hiertynyt kivi, vihreä = mafinen vulkaniitti, keltainen = felsinen vulkaniitti, sininen = kiilleliuske; histogrammit: Au vasemmalla, As oikeaalla; histogrammien värit kuten liiteraportin profiileissa (Koistinen ja Kärkkäinen, (2007). Kuva 20. Riukan Pb-Zn-Au-kvartsijuonen kiisumineralisoituneita kairasydämiä reiästä R357.
M06/2024/2007/10/69 23 Päävyöhykkeen suunta on keskimäärin itä-läntinen, mutta tässä kvartsijuonet ovat asettuneet limittäin NE-SW-suuntaisina linsseinä. Leveimmillään kvartsijuonet ovat profiililla R356-R357 ja R406. Kvartsijuonet ovat poimuttuneet ja niiden kontakti on usein hiertynyt samoin kuin samansuuntaisten juoniparvien väliset vyöhykkeet. Kvartsijuonet ovat osin toisiaan leikkaavia ja siten kehittyneet eri vaiheissa. Kullan esiintyminen Riukan päämineralisaatiossa noudattelee kvatsijuonten suuntia (kuva 21). Tulkinnan mukaan kullasta selvimmin malmiutuneet vyöhykkeet esiintyvät diagonaalisina NE- SW-suuntaisina linsseinä pintaleikkauksessa (kuva 22). Vertikaalileikkauksissa niitä voidaan muutamassa leikkauksessa seurata reiästä toiseen melko pystyllä kaateella. Käsityksen mukaan malmiutuneet vyöhykkeet ovat putkimaisia linssejä, joiden pituussuunta suuntautuu jyrkällä kaateella länteen tai lounaaseen. Malmiutuneet leikkaukset jäivät kuitenkin kapeiksi pitoisuudet huomioiden, lukuunottamatta Zn-Pb-pitoisen kvartsijuonen alle kairattuja reikiä, joissa yllettiin jo malmiluokan pitoisuuksiin. 3.4.2 Pursio Pursiossa toinen reikä, R367, kairattiin scheeliittiviitteiden perusteella valtausalueen länsiosalle, Scheeliitistä rikastunutta vyöhykettä ei lävistetty. Toinen reikä, R373, kairattiin kiisulohkareiden ja geofysiikan perusteella valtausalueen itäosalle. Reiässä oli kolme 2-3 metrin levyistä hiertovyöhykettä, kvartsijuonia, arseenikiisupirotetta sekä heikosti kohonneita kultapitoisuuksia (enimmillään 125 ppb Au, 3700 ppm As).
M06/2024/2007/10/69 24 Kuva 21. Kultapitoisuuden vaihtelu Riukan päävyöhykkeen kairauksissa Au leikattu > 3 g/t; histogrammien värit kuten liiteraportin profiileissa (Koistinen ja Kärkkäinen, (2007). Kuva 22. Riukan kultaesintymän malmiutuneiden linssien tulkinta.
M06/2024/2007/10/69 25 3.5 Malmimineraalit Etelämäen (2007) mukaan tunnistettuja malmimineraaleja on yhteensä 16 (taulukko 5). Mineraalien kemiallisia analyysejä on tehty A. Perälän ja T. Etelämäen opinnäytteiden yhteydessä ja ne on esitetty tämän raportin liittyy - aineistossa. Riukan esiintymässä kulta esiintyy sekä erillisinä rakeina silikaateissa ja sulfidien välitiloissa että sulkeumina sulfideissa (kuva 22). Tyypillistä on paikoin kullan korkea hopeapitoisuus ja sen suuri vaihtelu. Hienousluku vaihtelee 571-914. Puhtaimmat kultarakeet ovat As- mineraalien sulkeumina. Osa kultarakeista on vyöhykkeellisiä siten, että ydin on puhdasta kultaa ja reunaosassa on enemmän hopeaa kuin rakeen ytimessä (kuva 23). Etelämäen (2007) mukaan kultarakeiden suuri koostumusvaihtelu viittaa useampiin fluidivirtausvaiheisiin, aluksi on kiteytynyt puhdas kulta ja myöhemmin epäpuhdas yhteenkasvettumina Bi-Te mineraalien kanssa. Kuva 22. Iso elektrum-rae, jossa Au-pitoisuus on keskimäärin 74.5 paino-% ja Ag-pitoisuus 27.2 paino-% (WDS-analyysi). Kuva ja selitys T. Etelämäen (2007) pro gradusta.
M06/2024/2007/10/69 26 Kuva 23. Monimineraalinen rae, jossa rakeen tummempi keskiosa koostuu puhtaasta kullasta (91.66 -% Au, 8.71-% Ag), ja reunaosa vaaleammasta elektrumista (60.72-% Au, 40.81 % Ag). WDS-analyysin perusteella rakeen Au-pitoisuus laskee asteittain rakeen keskeltä kohti rakeen reunaa. Rakeen kokonaisleveys 40µm. 1 = natiivi kulta, 2 = elektrum, 3 = metallinen vismutti ja 4 = hedleyiitti. Raskasmineraalirikaste, R357, syvyys 61.85-62.35 m. Kuva ja selitys T. Etelämäen (2007) pro gradusta. Taulukko 5. Riukan kultaesiintymästä tunnistetut malmimineraalit (Etelämäki 2007). Mineraali Kemiallinen kaava Arseenikiisu FeAsS Magneettikiisu Fe 1-0,83 S Löllingiitti FeAs 2 Kuparikiisu CuFeS 2 Lyijyhohde PbS Sinkkivälke (Zn,Fe)S Rikkikiisu FeS 2 Kulta Au (Au-Ag) Vismutti Bi Hedleyiitti Bi 7 Te 3 Joseiitti-b Bi 4 Te 2 S Hessiitti Ag 2 Te Scheeliitti CaWO 4 Ilmeniitti FeTiO 3 Magnetiitti Fe 3 O 4 Rutiili TiO 2
M06/2024/2007/10/69 27 4 TARKASTELUA Vuonna 2005 kairaukset keskitettiin reikien R363-367 lähelle. Kvartsijuonia sisältävää, paikoin runsaasti arseenikiisua ja satunnaisemmin sinkkivälkettä sisältävää hiertovyöhykettä seurattiin 100 m itään ja 200 m. länteen, mutta mainittavammin kultaa oli vain välittömästi em. reikien itäpuolella (R400-R402, R406) noin sadan metrin matkalla. Kulta on rikastunut hieman erilleen arseenista (kuva 23). Riukan esiintymä liittyy metamorfoosin päävaiheen jälkeiseen hiertovyöhykkeeseen. Hiertovyöhykkeessä on likimain itä-länsi-suuntaisia kvartsijuonia, joista mittavin ja leveimmillään useita metrejä paksu juoni edustaa parasta kullasta mineralisoitunutta paikkaa Riukassa. Hiertovyöhyke sisältää sekä kvartsijuonissa että ympäröivissä kivissä turmaliinia ja arseenikiisua paikoin runsaana pirotteena. Eniten kultaa sisältävässä paikassa kvartsijuonta breksioi magneettikiisu, ja sen yhteydessä esiintyy sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta pesäkkeinä ja kuparikiisua laajemmin pirotteena. Turmaliini-kvartsijuonissa on paikoin myös toisen vaiheen leikkaavia kvartsijuonia. Kultaa on eniten kvartsijuonen kiisurikkaassa osassa, juonten reunamilla sekä sivukivessä juonen kontaktista 0 1 m:n etäisyydellä. Turmaliinin läpikotainen esiintyminen vulkaniiteissa, pesäkkeinä, raitoina, massamaisina erillisinä juonina ja kvartsijuonten yhteydessä kuvastaa läpikotaista fluiditoimintaa, ehkä relikteinä avautuneista ja sulkeutuneita liuoskanavista. Tässä suhteessa turmaliini käyttäytyy samoin kuin (juoni)kvartsi. Näiden lisäksi laaja-alaisesti yleinen arseenikiisu liittyy ainakin osittain myöhäiseen vaiheeseen sen porfyroblastisesta luonteesta päätellen. Etelämäen (2007) mukaan fluiditoimintaa ja kullan malmiutumista on tapahtunut useassa vaiheessa, perustuen yksityisten kultarakeiden vyöhykkeellisyyteen ja eri tavoin esiintyvien kultarakeiden koostumuseroihin. Eri tavoin esiintyviä kultarakeita ovat esimerkiksi silikaattien ja sulfidien sulkeumina esiintyvät kultarakeet.
M06/2024/2007/10/69 28 Kuva 23. Kullan (yläpuolella) ja arseenin (alla) pitoisuusvaihtelu Riukan pääesiintymässä (piirretty vain reiät, joissa As analysoitu). Au g/t: 0-2 g/t, >2 leikattu..alakuvassa As %: 0-1 %, >1 leikattu..histogrammien värit kuten liiteraportin profiileissa (Koistinen ja Kärkkäinen, 2007).
M06/2024/2007/10/69 29 Kvartsijuonet ovat osin mobiloituneet, niin että voidaan puhua useasta kvartsijuonen muodostumis-syklistä. Saalmannin (2006) mukaan rakenteet ja kvartsijuonten esiintymistapa osoittavat hiertymistä tapahtuneen vaihtelevissa tektonisessa olosuhteissa ja vaihtelevassa jännityskentässä, mikä tarkoittaa pulsseina tapahtuneita fluidivirtauksia ja kullan malmiutumista. Riukan kairauksissa havaittiin hierto- ja siirrosvyöhykkeisiin ja kvartsijuoniin kohdentunutta ja siten alueen läpikotaista kallioperän hydrotermistä toimintaa. Kullan rikastuminen on kuitenkin laimeaa verrattuna leveisiin arseenikiisupiroteleikkauksiin. Kultalävistyksiä on kuitenkin koko kairausalueella. Mielenkiintoisimpia kohteita on mäen keski-pohjoisosalla, reikien R374, R384 ja R385 lounaispuolella. Jatkossa selvityksiä voitaisiinkin kohdentaa tälle alueelle samoin kuin päämineralisaation syvyysjatkeille. Tässä työssä kuvattujen Riukan ensivaiheen tutkimusten perusteella voi pitää mahdollisena, että systemaattinen etsintäkairaus saattaisi johtaa malmiesiintymän paikantamiseen Riukan alueelta. Kuvassa 24 on Riukan Au-kriittisistä hiertovyöhykkeiden ja prpfiilin Riu4_140-150 kivilajivaihtelun 3D-tulkinnat.
M06/2024/2007/10/69 30 Kuva 24. Ylempi kuva: Au-kriittisten hiertovyöhykkeiden ja profiilin Riu4_140-150 kivilajivaihtelun 3D-tulinnat, tarkastelusuunta pohjoiseen. Alempi kuva: profiilin Riuk_140-150 kivilajivaihtelun 3D-tulkinta, tarkastelusuunta länteen. Värit: violetti = Au-kriittinen vyöhyke (tumman violetti indikoi todettua Au-pitoisuutta, vaalea indikoi hiertoa), vihreä = uraliitti- ja plagioklaasiporfyriitti, keltainen = hapan vulkaniitti (yksityiskohtaisemmin ks. Koistinen & Kärkkäinen 2007).
M06/2024/2007/10/69 31 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Geologian tutkimuskeskus luopui Riukan valtauksesta koska tutkimuksilla ei pystytty paikantamaan yhtenäistä ekonomisesti mielenkiintoisen kokoista malmivyöhykettä. Kairauksissa lävistettiin useita kullan suhteen mineralisoituneita vyöhykkeistä. Mittavin on noin 100 m pitkä ja 5-10 m leveä kvartsijuoniin liittyvä muodostuma, jossa paikoin on korkeita Au-pitoisuuksia. Muutaman sadan metrin etäisyydellä on kolmessa eri kohdin kapeita Au-lävistyksiä. Näissä ja eräissä muissa rei issä on pitkähköjä kairauslävistys ja kalliohavaintoja kymmeniä metrejä leveistä muuttumisvyöhykkeistä, joita kuvastavat kvartsijuonet, biotiittiutuminen tai serisiittiytyminen, magneetti- ja arseenikiisu ja turmaliini. Näiden muuttumisyöhykkeiden systemaattisella rajaamisella on mahdollista paikantaa tutkittujen paikkojen välisiltä alueilta tai lähiympäristöstä malmiesiintymän kokoluokkaa oleva mineralisaatio. Tällaisia paikkoja olisivat Reikien R354, R365 ja R356 länsi- ja itäpuoli sekä päävyöhykkeen syvyysjatkeet. 6 KIRJALLISUUS Aurola, E., 1963. On the pegmatites in the Torro area, southwestern Finland. Bull.Comm.Géol. Finlande 206. 32 s. Alviola, R., 1993. Tutkimustyöselostus Tammelan kunnassa, valatusalueella Kietyönmäki 1, kaiv.rek. N:o 3991/1, suoritetuista teollisuusmineraalitutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2024/-93/1/85. 7s.,6 l. Etelämäki, T., 2007. Tammelan Riukan Au-mineralisaatio. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto. 97 s. Hakkarainen, G. 1994. Geology and geochemistry of the Hämeenlinna-Somero Volcanic Belt, Southwestern Finland: A Paleoproterozoic island arc. Julkaisussa: Nironen, M. ja Kähkönen, Y. (toim.) Geochemistry of Proterozoic supracrustal rocks in Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 19, 85-100. Kärkkäinen, N., Huhta, P., Tiainen, M. & Vuori, S., 2005. Geokemian käyttö kullan etsinnässä Etelä-Suomessa. Vuorimiesyhdistys, sarja B, No: 83, s. 59-64. Koistinen, Esko & Kärkkäinen, Niilo, 2007. Tammelan Riukan ja Pursion valtausten kairausprofiilit. Geologian tutkimuskeskus, arksitoraportti M19/2024/2007/10/68. Kärkkäinen, N., Koistinen, E. & Jokinen, T., 2006. Satulinmäki gold prospect at Somero, SW Finland. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/2024/-93/1/85. 50 s., 6 l. Nironen, Mikko 2006. Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Forssassa 11. -22. 5. 2003. 8 s., 2 liites Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, K 21.42/2006/5 Saalmann, Kerstin 2007. Structural control on gold mineralization in the Satulinmäki and Riukka prospects, Häme Schist Belt, southern Finland. Bulletin of the Geological Society of Finland 79 (1), 69-93.
M06/2024/2007/10/69 32 Simonen, Ahti 1955. Somero. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta, 2024 7 LIITTEET JA LIITTYY AINEISTO 7.1 Riukan kallliomalmiviitteet 7.2 Riukan kemailliset analyysit 7.3 Tutkimuskaivannon kemialliset analyysit 7.4 Riukan kairaukset 7.5 Kairausanalyysit >100 ppb Au 7.6 Liittyy ainesto valtaus-cd:llä 7.6.1.1. Geofysiikka 7.6.1.2. Analyysit 7.6.1.3. Moreenitutkimukset 7.6.1.4. Kairaus 7.6.1.5. Kartoitus 7.6.1.6. Mineralogia 7.6.1.7. Kuvat 7.6.1.8. Raportit
M06/2024/2007/10/69 33 7.6.2 Liite 1. Riukan kalliomalmiviitteet havaintonumero x-koord y-koord Au As % muuta ppm K-E-81-1381/OKU 6735750 2474200 runsas Turm-Kvar-juoni K-E-81-117/OKU 6735860 2473700 runsas kvartsijuonia, hapan vulkaniitti 991480 6735914 2474502 3.16 2.56 serisiittiytynyt hapan vulkaniitti 991481 6735900 2474140 15.2 12.3 kvartsijuonia, hapan vulkaniitti 991482 6935900 2474140 23.5 8.2 sama paikka 1775 6735.59 2474126 1.94 9.2 ASKI-KVAR-juoni ural.porfyr. 1776 6735.59 2474126 1.49 5.5 sama, PBHO, ZNVA 1934 6735852 2474344 2.53 3.59 interm. vulkaniitti 1966 6735919 2474234 3.59 1.64 kvartsijuonia, hapan vulkaniitti ka 7.3 6.1
M06/2024/2007/10/69 34 Liite 2. Riukan kemiallisten analyysit tilaus Reiat kpl menetelmä KAIRAUS 74187 R332-R333 67 522U, 511P 75473 R353-354 68 705P,511P 86803 R356-358 114 705P,511P 86879 R361-R363 114 705P,511P 74745 R364,R365 122 705P,511P 75476 R367,R369,R370 106 30,50,705P,512Ma 86974 R366,R368,R371 108 30,50,705P,512Ma 86975 R372,R374,R375,R377 110 30,50,705P,512Ma 86986 R373,R376,R378 109 30,50,705P,512Ma 87118 R399-R402 130 705P 87035 R403-R405 75 705P 87474 R406-R407 75 705P 87475 R408-R410 78 705P 87476 R411-R412 63 705P 87038 R432-R433 69 705P Yhteensä 1408 MUUT havainnot ym. Malminetsintä 70822 AVP-00-30-70; KRK-00-16-19 50 ICP-AES,GFAAS (20g) 75583 AVP-00-33-84, KRK-00-14-58 57 ICP-AES,GFAAS (20g) 75610 valikoidut palanäytteet 49 XRF, ICP-MS 75452 AVP/JA-2002 PALANAYTTEET 142 XRF,512p,704P 86820 PALANAYTTEITA, Tammela 67 511P,520U Moreeni 70738 moreeni/auger (2003) 60 520U,510P Kartoitus Raportoidaan myöhemmin 86801 malminäytteet/kartoituskurssi 43 705P,511P 86811 täydennysnalyysi 43 520U 86802 tyyppinäytteet/kartoituskurssi 228 520U,510P 87291 uranäytteet 17 520U,705P
M06/2024/2007/10/69 35 Liite 3. Tutkimuskaivannon uranäytteistä (15 kpl) analysoitujen hivenalkuaineiden pitoisuuksia. Uranäytteiden sahauspaikat on esitetty kuvassa 17. Au (ppb), Au (ppb), Näytetunnus menetelmä Bi (ppb) Sb (ppb) Se (ppb) Te (ppb) menetelmä 520U, 5g 705P, 50g M1.1 <10 30 214 78 <25 <5 M1.2 <10 39 265 92 <25 11 M1.3 <10 <20 429 121 31 13 M1.4 <10 29 450 212 39 6 M2.1 58 193 838 157 120 45 M3.1 190 176 1430 76 53 182 M3.2 149 1000 1370 205 532 168 M3.3 2220 837 3000 111 1180 2760 M4.1 164 516 725 174 257 202 M4.2 803 868 1310 187 998 903 M5.1 1220 1590 1550 216 1070 1440 M5.2 2450 3660 878 115 989 2410 M5.3 51 153 515 219 57 53 M5.4 168 339 445 240 127 184 M6 522 14800 2860 134 1150 583
M06/2024/2007/10/69 1 Liite 4 Riukan kairaukset (gpk=gtk:n geopalvelukeskus) kartta vaihe reika x_koord y_koord z_koord suunta kaade pituus paikka kairaaja vuosi analyysitilaus kpl murskaus Au_anal muu_menetelma 2024 1 332 6735877.239 2474141.065 120.0 360 50 71.30 Riikka gpk 2001 74187 28 40 522U 511P 2024 1 333 6735891.545 2474141.263 118.2 360 50 36.40 Riikka gpk 2001 74187 37 40 522U 511P 2024 2 353 6735598.937 2474133.096 0.0 327 45 56.70 Riikka gpk 2003 75473 29 50 705P 511P 2024 2 354 6735575.448 2474148.739 0.0 327 45 68.90 Riikka gpk 2003 75473 39 50 705P 511P 2024 2 356 6735581.188 2474116.966 0.0 360 45 43.50 Riikka gpk 2003 86803 38 50 705P 511P 2024 2 357 6735549.789 2474114.531 0.0 360 45 71.30 Riikka gpk 2003 86803 28 50 705P 511P 2024 2 358 6735605.072 2474213.650 0.0 360 45 73.60 Riikka gpk 2003 86803 48 50 705P 511P 2024 2 359 6735570.425 2474328.615 0.0 360 45 35.70 Riikka gpk 2003 ei anal 0 ei anal 2024 2 360 6735595.798 2474334.665 0.0 360 45 49.50 Riikka gpk 2003 ei anal 0 ei anal 2024 2 361 6735622.303 2474303.465 0.0 360 45 112.80 Riikka gpk 2003 86879 44 50 705P 511P 2024 2 362 6735488.893 2474397.910 112.8 360 60 90.45 Riikka gpk 2003 86879 9 50 705P 511P 2024 2 363 6735487.597 2473918.708 113.7 360 45 89.50 Riikka gpk 2003 86879 61 50 705P 511P 2024 2 364 6735434.585 2473917.134 112.4 360 45 109.00 Riikka KATI 2003 75475 64 50 705P 511P 2024 2 365 6735504.661 2473921.544 116.4 360 45 67.20 Riikka KATI 2003 75475 58 50 705P 511P 2024 2 366 6735503.706 2473984.688 114.1 360 45 115.20 Riikka KATI 2003 86974 48 50 705P 512Ma 2024 2 367 6735303.893 2475726.009 111.2 360 45 110.90 Pursio gpk 2003 75476 11 50 705P 512Ma 2024 2 368 6735787.650 2473680.591 0.0 360 45 111.20 Riikka KATI 2003 86974 24 50 705P 511P 2024 2 369 6735840.468 2473685.479 119.3 360 45 120.00 Riikka KATI 2003 75476 25 50 705P 512Ma 2024 2 370 6735795.840 2473795.513 115.4 360 45 112.20 Riikka KATI 2003 75476 70 50 705P 512Ma 2024 2 371 6735890.967 2474059.523 0.0 180 45 98.00 Riikka KATI 2003 86974 36 50 705P 511P 2024 2 372 6735883.096 2474056.490 0.0 360 45 77.80 Riikka KATI 2003 86975 26 50 705P 511P 2024 2 373 6735164.743 2476205.405 0.0 360 45 121.30 Pursio gpk 2003 86986 31 50 705P 512Ma 2024 2 374 6735848.000 2474139.100 0.0 360 45 70.80 Riikka KATI 2003 86975 20 50 705P 511P 2024 2 375 6735761.399 2474285.828 0.0 360 45 94.90 Riikka KATI 2003 86975 41 50 705P 511P 2024 2 376 6735735.955 2474252.214 0.0 360 45 99.50 Riikka KATI 2003 86986 44 50 705P 512Ma 2024 2 377 6735880.610 2474202.593 122.9 360 45 79.40 Riikka KATI 2003 86975 23 50 705P 511P 2024 2 378 6735856.543 2474398.809 121.2 360 45 88.40 Riikka KATI 2003 86986 34 50 705P 512Ma 2024 3 399 6735593.931 2474149.284 120.851 360 45 78.05 Riikka gpk 2005 87118 35 50 705P 2024 3 400 6735571.960 2474147.455 116.785 360 45 99.60 Riikka gpk 2005 87118 23 50 705P
M06/2024/2007/10/69 2 2024 3 401 6735571.315 2474097.911 119.952 360 45 116.90 Riikka gpk 2005 87118 45 50 705P 2024 3 402 6735600.420 2474098.008 118.264 360 45 66.40 Riikka gpk 2005 87118 27 50 705P 2024 3 403 6735552.220 2474095.781 113.376 360 45 96.10 Riikka gpk 2005 87035 22 50 705P 2024 3 404 6735600.000 2474173.000 120.0 360 45 90.10 Riikka gpk 2005 87035 39 50 705P 2024 3 405 6735612.613 2474174.810 123.832 360 45 70.65 Riikka gpk 2005 87035 14 50 705P 2024 3 406 6735602.912 2474195.750 120.933 360 45 80.00 Riikka gpk 2005 87474 50 50 705P 2024 3 407 6735577.565 2474171.530 121.217 360 45 79.70 Riikka gpk 2005 87474 25 50 705P 2024 3 408 6735567.785 2474057.437 113.437 360 45 93.50 Riikka gpk 2005 87475 24 50 705P 2024 3 409 6735593.799 2474057.700 115.692 360 45 73.30 Riikka gpk 2005 87475 14 50 705P 2024 3 410 6735526.228 2474055.703 110.736 360 45 86.70 Riikka gpk 2005 87475 40 50 705P 2024 3 411 6735583.819 2474194.587 120.838 360 45 80.00 Riikka gpk 2005 87476 27 50 705P 2024 3 412 6735600.503 2474230.301 121.535 360 45 76.50 Riikka gpk 2005 87476 36 50 705P 2024 3 432 6735379.253 2473811.216 108.443 360 45 83.00 Riikka gpk 2005 87038 41 50 705P 2024 5 433 6735417.796 2473812.148 113.004 360 45 80.25 Riikka gpk 2005 87038 30 50 705P 3626.20 yht 1408
M06/2024/2007/10/69 3 Liite 5 Kairausanalyysit joissa anomalisia Au-pitoisuuksia, >100 ppb Au reika ylasyv to au as cu zn bi te sb S 1 332 19.40 20.40 732 8360 81 172.00.. 28.30 9120.00 2 332 20.40 21.40 362 6000 77 107.00.. 22.50 10300.00 3 332 51.30 52.30 157 435 134 108.00.. 20.00 15600.00 4 333.01 1.00 362 7070 107 79.50.. 20.00 11000.00 5 333 1.00 2.00 110 407 54 76.60.. 20.00 7280.00 6 333 2.00 3.00 119 430 51 83.30.. 20.00 4140.00 7 333 7.00 8.00 220 2660 54 92.10.. 20.00 3760.00 8 333 8.00 9.00 122 1880 61 99.00.. 20.00 2960.00 9 333 26.40 26.90 406 16400 127 261.00.. 20.00 13000.00 10 353 2.50 3.50 760 6080 49 93.20...00 3800.00 11 353 3.50 4.50 35500 5190 75 52.10...00 3700.00 12 353 12.20 13.20 106 834 274 43.50...00 5400.00 13 353 13.20 14.20 442 4910 128 49.50...00 6140.00 14 353 14.20 15.10 115 446 44 49.30...00 1200.00 15 354 13.50 14.50 250 3560 58 23.70...00 8040.00 16 354 14.50 15.50 403 6000 51 33.00...00 5240.00 17 354 30.50 31.50 146 3970 40 49.40...00 8690.00 18 354 31.50 32.50 104 295 33 63.10...00 2820.00 19 354 36.10 36.90 3000 3840 411 51.40...00 8580.00 20 354 41.90 42.90 166 4250 76 73.90...00 7400.00 21 354 44.70 45.70 109 2440 86 27.50...00 3630.00 22 356 8.00 9.00 202 1910 53 35.60...00 2750.00 23 356 9.00 10.00 166 1360 82 34.30...00 3520.00 24 356 19.00 20.00 178 8550 164 342.00...00 10400.00 25 356 20.00 21.00 551 9730 1270 2400.00...00 19100.00 26 356 21.00 22.00 2810 8870 116 209.00...00 6730.00 27 356 22.00 23.00 10300 9290 539 1720.00...00 6000.00 28 356 23.00 24.00 23500 46700 751 8870.00.. 49.90 33100.00 29 356 24.00 25.00 341 19000 272 185.00...00 16000.00 30 356 29.00 30.00 1270 4410 82 33.90...00 5400.00 31 357 60.85 61.35 327 9600 206 154.00...00 8740.00 32 357 61.35 61.85 14800 1650 237 5080.00...00 12900.00 33 357 61.85 62.35 33000 217 129 4380.00...00 4760.00 34 357 62.35 62.85 17900 2720 796 25100.00...00 48300.00 35 357 62.85 63.35 605 1270 2200 6810.00...00 13100.00 36 357 63.35 63.85 211 5050 170 64.80...00 7190.00 37 357 63.85 64.85 129 1320 160 68.20...00 4760.00 38 358 21.10 22.10 160 7670 146 150.00...00 7690.00 39 358 23.10 24.10 122 140 3 32.00...00 96.20 40 363 50.00 51.50 239 67 332 19.90...00 3760.00 41 363 81.30 82.30 497 223 36 5.97...00 338.00 42 364 53.00 54.00 569 1170...71 0 1.36.
M06/2024/2007/10/69 4 43 364 54.00 55.00 238 3990.. 1.37 238 2.18. 44 364 58.00 59.00 696 769.. 11.30 1980.80. 45 365 12.00 13.00 110 146...77 92.27. 46 365 17.00 18.00 1690 581.. 15.20 3850.53. 47 365 30.00 31.00 208 390.. 3.22 558.38. 48 365 32.00 33.00 174 311.. 2.45 275.31. 49 365 39.00 40.00 142 7740.. 3.06 353 3.07. 50 366 20.50 21.50 105 1060...66 96.87. 51 366 21.50 22.50 2650 400.. 1.14 77.35. 52 366 106.00 107.00 306 9470.. 17.10 2420 5.37. 53 369 18.00 19.00 113 15.. 3.70 172.18. 54 370 18.00 19.00 1280 3730...16 29 1.32. 55 370 19.00 20.00 277 3870...17 48 1.05. 56 370 25.00 26.00 188 5640...50 248 1.12. 57 370 26.00 27.00 124 5430...73 290 2.05. 58 370 49.00 50.00 422 27...17 0.38. 59 370 50.00 51.00 421 33...34 0.47. 60 370 53.00 54.00 197 26...28 0.38. 61 373 21.50 22.50 125 3700.. 1.36 0 1.27. 62 374 53.00 54.00 3900 18200.. 1.31 286 41.70. 63 374 54.00 55.00 830 6820...37 66 13.80. 64 374 55.00 56.00 956 7060...56 57 13.40. 65 375 19.00 20.00 196 1380...15 189.71. 66 375 24.00 25.00 168 305...42 147.46. 67 375 28.00 29.00 114 350...23 25.27. 68 375 30.00 31.00 101 7260...13 119 1.23. 69 375 31.00 32.00 325 4740...16 90 1.11. 70 375 32.00 33.00 622 1440...30 52 1.30. 71 375 40.00 41.00 294 3630...50 121 3.79. 72 375 41.00 42.00 1140 11100.. 1.24 174 11.90. 73 375 63.00 64.00 350 3680...25 47 1.49. 74 375 64.00 65.00 124 218...09 0.21. 75 376 32.50 33.50 254 1900...20 0 1.02. 76 376 42.50 43.50 296 7100...68 512 3.11. 77 376 43.50 44.50 325 9400...93 400 6.52. 78 376 44.50 45.50 187 2700...66 167 1.54. 79 376 47.50 48.50 1170 7700...67 557 4.04. 80 376 52.50 53.50 307 5900...45 301 4.37. 81 376 53.50 54.50 215 6300...38 8 5.34. 82 376 54.50 55.50 109 910...16 0.76. 83 376 77.00 78.00 177 490...10 0.28. 84 376 78.00 79.00 115 180...06 0.20. 85 376 79.00 80.00 132 760...00 0.51. 86 376 80.00 81.00 275 1400...14 0.39. 87 376 81.00 82.00 747 5500.. 1.27 0 1.77. 88 376 82.00 83.00 428 8900...39 0 1.25.